Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tullitoimi
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 8 626 683 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen

3) enintään 20 000 000 euroa harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen valtionosuuteen.

Valtionosuuden määräytymisperusteena käytettävä taiteen perusopetuksen perushinta on 1,40 euroa ja yleisen kulttuuritoimen perushinta 3,50 euroa asukasta kohden.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden yleinen osa 276 438
   
Sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen rahoitus 7 502 706
Laskennalliset kustannukset 25 373 758
— sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset 20 834 113
— esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset 4 539 645
Kuntien rahoitusosuus -17 871 052
   
Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat 35 262
   
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus -50 851
   
Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus (enintään) 20 000
   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) 2 127
   
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 5 058
   
Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset 835 446
   
Järjestelmämuutoksen tasaus 497
Yhteensä 8 626 683

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 29,57. Valtionosuuksiin on tehty 2,4 prosentin kustannustason tarkistus lukuun ottamatta kuntien yleistä kulttuuritoimea ja asukaskohtaista taiteen perusopetusta. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2012/2013 asukasluku on 5 398 173.

Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 30,96 prosentista 29,57 prosenttiin vuonna 2014. Muutoksessa on vähennyksenä otettu huomioon 1,43 prosenttiyksikköä liittyen valtionosuuksien 362 000 000 euron alentamiseen. Muutoksessa on otettu vähennyksenä huomioon 0,03 prosenttiyksikköä liittyen valtion ja kuntien välisiin tehtävien siirtoihin. Muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 0,05 prosenttiyksikköä liittyen vanhuspalvelulain toteuttamiseen siten, että valtionosuus on 54,3 %. Muutoksessa on lisäyksenä otettu huomioon 0,02 prosenttia liittyen muilta osin uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten että valtionosuus on 50 %. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 352 500 000 euroa lain muutoksen johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. Muutos liittyy lasten hoitojärjestelmän joustavuuden edistämiseen. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha esitetään korvattavaksi uudella joustavalla hoitorahalla. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 11 000 000 euroa muutoksesta aiheutuvan päivähoitopalvelujen tarpeen lisääntymisen johdosta sekä vähennyksenä huomioon 70 000 euroa etuuksiin aiheutuvien vähennysten johdosta.

Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2014. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 8 450 000 euroa lakiesityksen johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lastensuojelulain muuttamisesta siten, että täsmennetään velvoitetta lapsen edun toteuttamisesta kaikissa lapseen liittyvissä asioissa ja varmistetaan moniammatillisen asiantuntemuksen hyödyntäminen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 4 650 000 euroa lain muutoksen johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) soveltamisalan laajentamisesta pahoinpitelyrikoksiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 2 200 000 euroa lakiesityksen johdosta.

Hallitus on antanut talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi perusopetuslain muuttamisesta siten, että jokaisessa peruskoulussa olisi oppilaskunta. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 333 000 euroa lakiesityksen johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Laissa säädettäisiin muun muassa Suomessa työskentelevien EU- ja ETA-valtioiden sekä Sveitsin kansalaisten hoidosta julkisessa terveydenhuollossa aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta kunnille Kelan kautta. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 11 000 000 euroa lakiesityksen johdosta.

Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden yleinen osa, laskentaperusteet (1 000 euroa)

   
Perusosa  
— keskimääräinen euromäärä (33,84 €/as) * vv. 2012/2013 asukasluku 182 674
   
Korotusosat  
— saaristokorotus 11 235
— syrjäisyyskorotus 36 497
— taajamarakennekorotus 36 040
— kielikorotus 5 827
— asukasluvun muutokseen perustuva korotus 4 165
Valtionosuus yhteensä 276 438

Sosiaali- ja terveydenhuolto, laskentaperusteet (1 000 euroa)

   
Sosiaalihuolto  
Perushinta  
— 0—6-vuotiaat (7 380,76 euroa/as) 3 117 561
— 7—64-vuotiaat (345,06 euroa/as) 1 367 515
— 65—74-vuotiaat (1 025,69 euroa/as) 576 646
— 75—84-vuotiaat (6 127,44 euroa/as) 2 007 650
— 85-vuotiaat ja vanhemmat (16 816,90 euroa/as) 2 065 368
Työttömien lukumäärän mukaan (652,81 euroa/as) 164 923
Työttömyysasteen mukaan (59,54 euroa/as) 324 105
Vammaisten lukumäärän mukaan (17,75 euroa/as) 95 818
Lastensuojelun tarpeen mukaan (50,17 euroa/as) 271 432
Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset yhteensä 9 991 018
   
Terveydenhuolto  
Perushinta  
— 0—6-vuotiaat (948,39 euroa/as) 400 587
— 7—64-vuotiaat (1 024,42 euroa/as) 4 071 789
— 65—74-vuotiaat (2 419,68 euroa/as) 1 360 351
— 75—84-vuotiaat (4 663,49 euroa/as) 1 527 988
— 85-vuotiaat ja vanhemmat (8 090,51 euroa/as) 993 636
Sairastavuuden mukaan (441,57 euroa/as) 2 395 401
Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset yhteensä 10 749 752
   
Syrjäisyyskerroin 92 899
Saaristokerroin 444
   
Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset yhteensä 20 834 113

Esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen rahoitus, laskentaperusteet (1 000 euroa)

   
Perushinta (7 701,20 euroa/6—15 v.) 3 435 099
Korotukset  
— Asukastiheys 198 967
— 13—15-vuotiaat 405 056
— Kaksikielisyys 53 372
— Saaristoisuus 1 854
— Ruotsinkieliset 6—15-vuotiaat 27 752
— Vieraskieliset 6—15-vuotiaat 45 341
Esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset yhteensä 4 167 441
   
Kirjastot (63,68 euroa/as) 346 345
Kuntien yleinen kulttuuritoimi (3,50 euroa/as) 18 894
Taiteen perusopetus (1,40 euroa/as, 256 kuntaa) 6 965
Yleisten kirjastojen, taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset yhteensä 372 204
   
Esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset yhteensä 4 539 645

Kuntien rahoitusosuus

   
Asukasluku 5 398 173
Rahoitusosuus, euroa/as 3 310,85
Rahoitusosuus, 1 000 euroa 17 871 052

Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)

   
Erityisen harvan asutuksen kunnat 26 707
Saaristokunnat 5 021
Saamelaisten kotiseutualueen kunnat 3 534
Yhteensä 35 262

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)

Lisäykset Vähennykset Netto
     
791 261 -842 112 -50 851

Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)

   
Valtionosuuden vähennykset  
— vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelumuutos -1 296
— lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoitus -22 121
— valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeiden rahoitus
(-1,58 euroa/as)
-8 529
— harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen lisäys -5 020
— valtionosuusuudistus, lisävaltionosuus 30 kunnalle -35 250
— siirto momentille 26.30.01 -1 500
— siirto momentille 29.01.02 -3 275
— siirto momentille 33.60.34 -2 200
— v. 2014 veroperustemuutokset -47 000
Vähennykset yhteensä -126 191
   
Valtionosuuden lisäykset  
— työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä 29 549
— v. 2010 verotulomenetysten kompensaatio 375 000
— v. 2011 verotulomenetysten kompensaatio 129 000
— v. 2012 verotulomenetysten kompensaatio 299 000
— v. 2013 verotulomenetysten kompensaatio 11 500
— jäteveron tuottoa vastaava lisäys 70 000
— elatustuen takaisinperinnän palautukset 6 964
— maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys 500
— tasauksen neutraalisuus 40 124
Lisäykset yhteensä 961 637

Muu rahoitus (1 000 euroa)

   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset 2 127
Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 5 058

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Asukasluvun ja määräytymistekijöiden muutos 81 403
Indeksikorotus 190 483
Joustava hoitoraha -70
Jäteveron tuottoa vastaava lisäys 70 000
Kemikaalilain kokonaisuudistus (siirto momentille 32.40.05) -375
Kotihoidontuen ja lasten hoitojärjestelmän joustavuuden edistäminen; joustavan hoitorahan käyttöönoton aiheuttama päivähoidon kysynnän kasvu 11 000
Kotikuntaa vailla olevien 6-15 v. kotikuntakorvaukset -504
Kotikuntaa vailla olevien EU/ETA -valtioiden ja Sveitsin kansalaisten terveydenhuollon kustannusten korvaaminen Kelan kautta -11 000
Kuntien pelastustoimen ja ensihoidon tietojärjestelmän yhteys turvallisuusverkkoon (siirto momentille 26.30.01) -1 500
Lapseen kohdistuneiden pahoinpitelyrikosten selvityskustannusten siirto valtion vastuulle (siirto momentille 33.60.34) -2 200
Lastensuojelun kehittäminen 4 650
Lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoitus -22 121
Muut muutokset 1 028
Määrärahan palautus momentilta 28.90.20 500
Opiskelijavalintapalveluiden uudistaminen (siirto momentille 29.01.02) -3 275
Oppilas- ja opiskelijahuolto 8 450
Oppilaskuntien vakiinnuttaminen peruskouluihin (siirto momentilta 29.10.30) 333
Palautus momentilta 28.90.31 2 000
Tasauksen muutos -3 098
Tasauksen neutraalisuus 5 242
Valtionosuuden vähennys (125 milj. € + 237 milj. €) -362 000
Vanhuspalvelulaki 27 200
Veroperustemuutokset -47 000
Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 132
Yhteensä -50 722

2014 talousarvio 8 626 683 000
2013 I lisätalousarvio 500 000
2013 talousarvio 8 677 405 000
2012 tilinpäätös 8 470 927 096

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään 8 612 665 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 8 626 683 000 euroon nähden on 14 018 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 71 448 000 euroa indeksikorotuksen muuttumiseen liittyen ja lisäyksenä 57 000 000 euroa kuntien verotulomenetysten kompensaation muuttumiseen liittyen ja 430 000 euroa siirtona momentilta 29.01.02 opiskelijavalintapalvelujen uudistamiseen.


2014 talousarvio 8 612 665 000
2013 IV lisätalousarvio 162 000
2013 I lisätalousarvio 500 000
2013 talousarvio 8 677 405 000
2012 tilinpäätös 8 470 927 096

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Momentin määräraha on 8,6 mrd. euroa, joka on noin 65 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota vähemmän. Määrärahaa korottavia tekijöitä ovat mm. 190 milj. euron indeksikorotus ja 70 milj. euron jäteveron tuottoa vastaava valtionosuuden lisäys. Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta pienentävät erityisesti 362 milj. euron valtionosuuden leikkaus ja veroperustemuutoksiin liittyvä 47 milj. euron vähennys. Vähennykset toteutetaan pienentämällä kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosenttia 30,96 prosentista 29,57 prosenttiin vuonna 2014.

Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena heikentävän kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2013 verrattuna nettomääräisesti 257 milj. euroa. Tarkastelussa ei ole tällöin otettu huomioon homekorjaushankkeisiin osoitettua kertaluonteista määrärahaa, joka sisältyi vuoden 2013 kolmanteen lisätalousarvioon.

Kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintaansa vähenevien valtionosuuksien vuoksi, minkä lisäksi kuntatalouden näkymät ovat muutoinkin erittäin huolestuttavat. Tilastokeskuksen tilinpäätöstietojen mukaan kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2012, kun toimintamenot kasvoivat 5,5 prosenttia ja verotulojen ja valtionosuuksien kasvu jäi 2,5 prosenttiin. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate heikentyi edellisen vuoden 2,5 mrd. eurosta 1,8 mrd. euroon, ja myös kuntatalouden velka kasvoi ennätyksellisen paljon, 1,5 mrd. euroa.

Myös vuonna 2013 kuntatalouden arvioidaan pysyvän alijäämäisenä, vaikka tilanteen arvioidaan hieman kohenevan, kun eräät kertaluonteiset tekijät kasvattavat verokertymiä noin 400 milj. eurolla. Ensi vuonna talousnäkymien ennustetaan hieman paranevan, mutta kokonaistuotannon kasvun arvioidaan kuitenkin olevan vaimeaa ja veropohjien arvioidaan kasvavan hitaasti. Kuntatalouden alijäämän arvioidaan syvenevän ja velan määrän kasvavan runsaalla 2 mrd. eurolla.

Pidemmällä, aina vuoteen 2017 ulottuvalla aikavälillä kuntatalouden tilaa on arvioitu ns. painelaskelmalla, jonka tarkoituksena on näyttää, mikä kuntatalouden keskimääräinen sopeuttamistarve on arvioitu tulokehitys huomioon ottaen. Tämän laskelman mukaan kuntatalouden vuosikate heikkenisi vuosi vuodelta ja kuntatalouden alijäämäisyys olisi pysyvää. Kuntatalouden bruttovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousisi lähes 12 prosenttiin tarkasteluajanjakson lopussa.

Valiokunta toteaa, että kuntatalous on kestämättömällä uralla ilman uusia toimenpiteitä. Ellei muutoksia tehdä, kunnat joutuvat korottamaan tuntuvasti veroprosenttejaan lähivuosina. Jo ensi vuodelle noin joka toinen kunta (156 kuntaa) nostaa kunnallisveroprosenttiaan, jolloin veroprosentit vaihtelevat 16,50:stä aina 22,50 prosenttiin. Korkeimman ja alhaisimman tuloveroprosentin ero on vaihdellut viime vuosikymmenten aikana 4,00—5,75 prosenttiyksikön välillä, mutta nyt se on nousemassa 6 prosenttiyksikköön. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on jo lähes 20 (19,74).

Kunnat eivät pysty selviytymään tehtävistään nykyisellä kunta- ja palvelurakenteella, sillä ennusteessa syntyvän alijäämän kattaminen veronkorotuksilla edellyttäisi kunnallisveroprosentin nostamista keskimäärin 2,5 prosenttiyksiköllä tai vaihtoehtoisesti toimintamenojen kasvun hidastamista miltei 2 prosenttiyksiköllä verrattuna siihen, mitä peruspalvelubudjetissa on arvioitu. Myös julkisen talouden alijäämän umpeen kurominen edellyttää sopeutustoimia kuntatalouteen. Hallituksen tavoitteena on, että kuntatalouden kautta julkisen talouden 9 mrd. euron kestävyysvajetta supistetaan noin 5 mrd. eurolla.

Valiokunta toteaa, että julkisten palveluiden turvaaminen edellyttää kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uusimista. Tämä on välttämätöntä myös hallituksen päättämien sopeutustoimien vuoksi, sillä kuntien menoja vähennetään tehtäviä ja velvoitteita purkamalla 1 mrd. eurolla vuoden 2017 tasolla. Tämän lisäksi kuntien tulee tasapainottaa taloutta omin toimin 1 mrd. eurolla mm. tuottavuutta parantamalla ja veroratkaisuilla.

Kunnilla on tehdyn selvityksen mukaan 535 tehtävää, joita on siis tarkoitus vähentää. Valiokunta viittaa luvun 33.60 kohdalla esitettyyn ja korostaa tässäkin yhteydessä, että kuntatalouden kannalta on keskeistä kehittää nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta. Rakennemuutoksen rinnalla tarvitaan myös uusia kustannustehokkaita toimintatapoja, ennalta ehkäisevien palveluiden vahvistamista, toimivia ja käyttäjälähtöisiä tietojärjestelmiä sekä parhaiden käytäntöjen edistämistä. Valiokunta pitää tärkeänä myös uusien innovaatioiden ja uusien teknologioiden kehittämistä ja hyödyntämistä.

Samalla on huolehdittava siitä, että kunnille ei säädetä uusia menoja lisääviä tehtäviä tai velvoitteita ilman niiden täysimääräistä rahoittamista tai muiden velvoitteiden karsimista. Valiokunnan mielestä uutta lainsäädäntöä arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ennalta ehkäisevien toimien edistämiseen.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että peruspalveluihin liittyvien tehtävien ja velvoitteiden arvioinnissa otetaan kustannusvaikutusten ohella huomioon mm. vaikutukset kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä sosiaalisten perusoikeuksien toteutumiseen.

Kuntarakenteen osalta valiokunta painottaa kuntien elinvoimaisuutta, sillä työllisyyden ja talouskehityksen kannalta on keskeistä, että kunnissa on taloudellista toimeliaisuutta ja investointeja, jotka lisäävät verotuloja ja vähentävät mm. työttömyydestä aiheutuvia menoja. Kuntien on entistä selkeämmin varauduttava rahoittamaan palvelunsa ja menonsa verotuloilla, mikä edellyttää mm. aktiivista elinkeinopolitiikkaa sekä hyvää työllisyyttä.

Kuntatalouden ohjauksen parantamiseksi on tärkeää, että hallitus on päättänyt ottaa käyttöön kuntien talousohjausjärjestelmän, jolla mm. uudistetaan valtionosuusjärjestelmä sekä tehostetaan peruspalveluohjelmamenettelyn pitkäjänteisyyttä, sitovuutta ja ohjausvaikutusta. Tavoitteena on toimintamalli, jolla kuntasektorin järjestämisvastuulla olevien palvelujen järjestämisen ja niiden rahoituksen kokonaisuus pidetään tasapainossa sekä julkisen talouden että koko kansantalouden kantokykyyn sovitetulla tasolla.

Valiokunta pitää talousohjausjärjestelmän käyttöönottoa erittäin kannatettavana, ml. sitä, että kuntatalous saadaan näin kehystarkastelun piiriin.

Kustannustehokkuuden parantamiseksi on myös vahvistettava kuntien tuottavuus- ja tuloksellisuustietoisuutta ja kehitettävä tilastointia siten, että se antaa vertailukelpoista ja riittävän laaja-alaista tietoa kuntataloudesta. Valiokunta painottaa myös palvelutuotannon kustannustehokkuuden parantamista ja pitää hyvänä, että valtiovarainministeriö on laatimassa kuntien käyttöön käsikirjan, johon sisältyy mm. kuntakohtaisten kustannustietojen vertailu ja ehdotuksia mittariston ja mittaamisen kehittämiseksi.

Valiokunta viittaa lopuksi perustuslakivaliokunnan antamaan lausuntoon peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (PeVL 34/2013 vp — HE 113/2013 vp). Siinä perustuslakivaliokunta toteaa, että valtiovarainministeriön tulee seurata tarkoin valtionosuusprosenttia koskevan uudistuksen tosiasiallisia vaikutuksia kuntien asemaan ja kuntalaisten palveluiden saatavuuteen. Tarvittaessa hallituksen on tehtävä tarvittavat ehdotukset alueellisen yhdenvertaisuuden vakavien vääristymien korjaamiseksi.

Valiokunta viittaa myös mietinnön yleisperusteissa todettuun.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 8 612 665 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen

3) enintään 20 000 000 euroa harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen valtionosuuteen.

Valtionosuuden määräytymisperusteena käytettävä taiteen perusopetuksen perushinta on 1,40 euroa ja yleisen kulttuuritoimen perushinta 3,50 euroa asukasta kohden.

 

I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 8 816 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 2 400 000 euroa liittyen vuoden 2013 elatustukien takaisinperinnän muutokseen ja lisäyksenä 1 500 000 euroa liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja rajoitustoimenpiteiden edellytyksiä koskevaan lainsäädäntöön. Uudesta säädöksestä aiheutuvat muutokset tulevat voimaan asteittain vuosina 2014—2016.

Lisäksi määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien rahoituksen muutokseen liittyen 270 000 euroa, verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen muutokseen liittyen 366 000 euroa, kotikuntaa vailla olevien kotikuntakorvauksiin liittyen 259 000 euroa, yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveron muutokseen liittyen 98 000 euroa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lopullisten määräytymistekijöiden aiheuttamaan muutokseen liittyen 5 301 000 euroa.

Lisäksi määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 3 422 000 euroa palautuksena momentilta 28.90.20, jonka määrärahojen peruuntumiseen palautus liittyy.


2014 I lisätalousarvio 8 816 000
2014 talousarvio 8 612 665 000
2013 tilinpäätös 8 676 001 810
2012 tilinpäätös 8 470 927 096

 

Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 8 816 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 8 058 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 292 000 euroa liittyen valtionosuuslain (1704/2009) 32 §:n mukaiseen perusopetuksen aloittamisen johdosta maksettavaan rahoitukseen ja lisäyksenä 8 350 000 euroa virheellisesti maksettujen valtionosuuksien korjauksina Reisjärven ja Parikkalan kunnille.


2014 III lisätalousarvio 8 058 000
2014 I lisätalousarvio 8 816 000
2014 talousarvio 8 612 665 000
2013 tilinpäätös 8 676 001 810
2012 tilinpäätös 8 470 927 096

 

Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 8 058 000 euroa.