Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
         40. Maahanmuutto
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Selvitysosa: Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka tehtävänä on vastata:

  • — yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, poliisihallinnosta, yksityisestä turvallisuusalasta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ohjaamisesta, rajaturvallisuudesta ja meripelastustoiminnasta, siviilikriisinhallinnan koulutuksesta ja kotimaan valmiuksista sekä aluehallinnon yhteisestä varautumisesta poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin
  • — Suomen kansalaisuutta, maahanmuuttoa, paluumuuttoa ja kansainvälistä suojelua koskevista asioista sekä hyvien etnisten suhteiden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämisestä.

Sisäasiainhallinnon strategisen tavoitetilan mukaan Suomi on Euroopan turvallisin ja yhdenvertaisin maa. Tavoitteen saavuttamiseksi toiminta kohdistetaan

  • — turvallisuusriskien ennaltaehkäisyyn
  • — kilpailukykyisen, suvaitsevaisen ja monimuotoisen Suomen rakentamiseen
  • — palvelujen saatavuuden ja laadun varmistamiseen perusoikeuksia kunnioittaen ja hyvää hallintoa noudattaen
  • — lisäksi pyritään eri toimenpitein varmistamaan tulevaisuuden toimintakyky.
Toimintaympäristön kuvaus

Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton näkökulmasta toimintaympäristöä voidaan tarkastella useista näkökohdista. Sisäinen turvallisuus on valtion perustehtäviä ja siksi on tärkeätä turvata turvallisuuspalvelut kaikilla alueilla. Toimintaympäristössä nopealla syklillä tapahtuvat muutokset sekä taloudelliset reunaehdot ja näistä seuraavat hallinnonalan eri toimijoiden palvelukyvyn sekä tuloksellisuuden turvaavat rakenteelliset uudistukset vaikuttavat olennaisesti hallinnonalan toimintaan.

Väestön ikääntyminen, yksinasuvien vanhusten määrä ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin asettavat haasteita sisäasiainministeriön hallinnonalan tuottamille turvallisuuspalveluille. Palvelutarpeiden ennustetaan kasvavan ja palvelutaso tulee kyetä ylläpitämään myös harvaanasutuilla alueilla, joiden väestörakenne painottuu ikäihmisiin. Ikääntymisen myötä myös onnettomuusriskit kasvavat.

Kansainvälistyminen, teknologinen kehitys ja ympäristötietoisuuden sekä toisaalta riskitietoisuuden lisääntyminen saattavat muuttaa sisäisen turvallisuuden tehtäväkenttää jo lähitulevaisuudessa. Keskeisenä haasteena on poliittisen, taloudellisen, teknologisen, sosiaalisen ja ekologisen kehityksen ennakoiminen sekä nopean ja joustavan muutoksiin reagoinnin varmistaminen. Myös kansainvälistyminen on tuonut mukanaan joukon ulkoisia tekijöitä, joiden huomioiminen on välttämätöntä. Globaalit haasteet korostavat yhteistyön merkitystä niin ympäristöuhkien, kansainvälisen rikollisuuden kuin terrorisminkin laajenemisen torjumisessa.

Euroopan unionin merkitys kaikilla yhteiskunnan sektoreilla on huomattava. Julkisen talouden sopeuttamistoimet pyritään sisäasiainministeriön hallinnonalalla toteuttamaan siten, että hallinnonalan viranomaisten toimintakyky tärkeimmissä tehtävissä kyetään turvaamaan.

Maahanmuuton avulla voidaan ehkäistä mahdollista tulevaa työvoiman niukkuutta ja vahvistaa myös osaamispohjaa, jota väestön ikääntyminen maan eri alueilla voisi muuten kaventaa. Työperusteinen maahanmuutto tulee lisääntymään edelleen ja monilla toimialoilla maahanmuutolla on jo huomattava merkitys työvoiman saatavuuden kannalta.

Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä vaikuttaa osaltaan myös sisäasiainhallinnon toimintaan. Käytettävissä olevan työvoiman supistuminen edellyttää toimintojen tehostamista ja rationalisointia sekä työn tuottavuuden parantamista hyödyntämällä entistä enemmän mm. yhä erilaisia teknisiä ratkaisuja ja sähköisiä palveluja.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtioneuvosto asettaa sisäasiainministeriön hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2014:

Poliisitoimi, pelastustoimi ja Rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen, jonka tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet vahvistetaan hallinnonalan strategiassa vuosille 2012—2015 ja hallitusohjelman mukaisesti valmisteltavassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa.

Varmistetaan, että maahanmuuttopolitiikassa toteutuvat perus- ja ihmisoikeudet, hallinto on toimivaa ja oikeusvarmaa sekä noudattaa hyvän hallinnon periaatteita.

Hallinnon tietotekniikkakeskus

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (HALTIK) yhteiskunnallinen vaikuttavuus kohdistuu kriittisten sisäiseen turvallisuuteen liittyvien tietojärjestelmien häiriöttömän toiminnan turvaamiseen, sisäasiainministeriön hallinnonalan keskeisten kehityshankkeiden menestykselliseen toteuttamiseen sekä valtion verkkoturvallisuuden edistämiseen.

HALTIKin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ydintavoitteena on käytettävyys ja tehokkuus. Tavoitteen mukaisesti viraston tuottamat palvelut mahdollistavat sisäasiainhallinnon toimijoiden toiminnan integraation ja vapauttavat niiden resursseja operatiiviseen toimintaan.

Poliisitoimi

Poliisitoimen osalta painotetaan rikosten, järjestyshäiriöiden ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemistä ja vähentämistä, järjestäytyneen ja talousrikollisuuden sekä harmaan talouden torjuntaa sekä poliisin toimintavalmiuden, palvelukyvyn ja näkyvyyden turvaamista. Lisäksi poliisitoimi edistää osaltaan myönteistä turvallisuusajattelua sekä kansalaisten turvallista elinympäristöä.

Kehityskuvaaja

 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
    
Rikoslakirikosten määrä, enintään484 411470 000470 000
Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)1)85,880,086,5
Liikenneturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)2)n. 151,0151,0155,0
Kansalaisten luottamus poliisin toimintaan, keskiarvo, vähintään asteikolla 1—43)3,4-3,6
Kansalaisten kokema turvallisuuden tunne, keskiarvo, vähintään asteikolla 1—44)3,0-3,2

1) Katuturvallisuusindeksissä painotetaan poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumuksien lukumäärät ja lasketaan yhteen. Saatu summaluku suhteutetaan alueen asukaslukuun. Mitä suurempi indeksiluku, sitä parempi tilanne verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon vuodelta 1999.

2) Liikenneturvallisuusindeksi on rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määrä jaettuna liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden painotetulla lukuarvolla.

3) Kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Missä määrin luotatte seuraavien viranomaisten toimintaan...?", 1 = erittäin vähän, 2 = melko vähän, 3 = melko paljon, 4 = erittäin paljon. Lähde: Poliisibarometri 2012 ja 2014. Joka toinen vuosi tehtävä kansalaishaastattelu.

4) Kansalaisten turvallisuuden tunnetta mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Kuinka vakavana ongelmana pidätte rikollisuutta lähiympäristössä?", 1 = erittäin vakava, 2 = melko vakava, 3 = ei kovin vakava, 4 = ei lainkaan vakava. Lähde: Poliisibarometri 2012 ja 2014. Joka toinen vuosi tehtävä kansalaishaastattelu.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on ylläpitää rajaturvallisuutta, varmistaa sujuva rajaliikenne, tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille, lisätä merellistä turvallisuutta ja osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen. Nämä vaikuttavuustavoitteet tuotetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa myös yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Tunnusluku/mittari2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
    
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind)106107110
Vaikuttavuus (ind)969597
— Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1—5)3,93,94,1
— Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1—5)4,64,64,6
— Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1—5)3,93,43,4
— Merellisen turvallisuuden lisääminen (1—5)4,34,24,2
— Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1—5)3,93,83,9
Kustannusvaikuttavuus (ind)116120124
— Painotetut suoritteet (1 000 kpl)115 700114 976117 855
— Kustannukset (milj. euroa)245,7244,8247,6
Pelastustoimi

Pelastustoimen keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on vähentää onnettomuuksia, erityisesti tulipaloja ja niistä aiheutuvia henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Onnettomuuksien tapahtuessa pelastustoimen tehtävänä on antaa kiireellistä ja tehokasta apua sekä pyrkiä pienentämään onnettomuuksista aiheutuneita vahinkoja.

Tunnusluku2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
    
Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl)11 79011 00011 000
— josta rakennuspalojen määrä, enintään (kpl)1)5 9055 4005 400
Palokuolemien määrä, 5 vuoden keskiarvo, enintään (hlö)887867
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika, enintään8:359:209:20
Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä2)--96

1) Sisältää rakennuspalovaarat

2) Lähde: TNS Gallup-tutkimus, joka toteutetaan joka kolmas vuosi. Vuoden 2011 toteutuma: 96 % asukkaista.

Hätäkeskustoiminta

Suomessa on vuonna 2015 yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä lenkkinä vastaa avun tarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti.

Tunnusluku2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
    
Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti   
Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista)929090
Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin   
Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään4,42-4,4
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus    
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus (käyttöaste), (%)100100100
Maahanmuutto

Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on edistää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä sekä tukea suvaitsevan, turvallisen ja monimuotoisen Suomen rakentamista. Lainsäädäntöä uudistettaessa otetaan huomioon työvoiman tarve, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat ja tarpeet sekä kansainväliset velvoitteet. Vahvistetaan laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan vastaista toimintaa laaja-alaisen viranomaisyhteistyön ja verkostoitumisen kautta. Varmistetaan kansainvälisen suojelun velvoitteiden toteutuminen turvapaikkamenettelyssä ja vastaanotossa. Keskeisenä tavoitteena on maahanmuuttohallinnon tehostaminen ja tähän liittyvien lupaprosessien nopeuttaminen. Turvapaikanhakijoiden vastaanoton kokonaiskustannuksia sopeutetaan turvapaikanhakijoiden määrää ja käsittelyaikojen lyhenemistä vastaavaksi. Panostetaan kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntaan siirtymisen nopeutumiseen yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Tunnusluku2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
    
Käsittelyaika keskimäärin (vrk)   
Maahanmuutto   
— työntekijän oleskelulupa (sis. TE-toimiston osapäätöksen)1106565
    josta Maahanmuuttoviraston osuus543030
— oleskelulupa, opiskelija183030
Kansainvälinen suojelu, kokonaiskäsittelyaika ilman muutoksenhakua   
— turvapaikka (kaikki)250210180
    josta Maahanmuuttoviraston osuus-150120
— normaali menettely370255190
    josta Maahanmuuttoviraston osuus-212170
— nopeutettu menettely826549
    josta Maahanmuuttoviraston osuus-5442
Kansalaisuushakemukset, kokonaiskäsittelyaika   
— kansalaisuushakemukset (kaikki)381265254
Maahanmuuttoviraston päätösten pysyvyys muutoksenhaussa (%)1)>95>95>95
Kuntaan sijoituksen odotusaika vastaanottokeskuksissa, keskimäärin enintään kk2)2,02,02,0

1) Tavoitteena on, että niiden muutoksenhakutuomioistuinten päätösten, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan sillä perusteella, että virasto on tehnyt laintulkinta- tai menettelyvirheen on alle 5 % valitusten kokonaismäärästä. Niitä päätöksiä, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan olosuhteiden perusteella, ei oteta tässä huomioon.

2) Oleskeluluvan myöntämiseen tiedoksisaannista kuntaan muuttoon kuluva aika.

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Sisäasiainministeriön hallinnonalalla toteutetaan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa sekä koko hallinnonalaa koskevin toimenpitein että virastotasolla yksittäisin toimenpitein. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman kokonaisuus muodostuu vaikuttavuus- ja tuloksellisuushankkeista sekä inhimilliseen pääomaan ja tuloksellisuusajatteluun liittyvistä kokonaisuuksista.

Sisäasiainministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet

 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
    
Sisäasiainministeriö247242231
Hallinnon tietotekniikkakeskus427445475
Vähemmistövaltuutetun toimisto ja syrjintälautakunta131313
Poliisitoimi10 52610 38810 288
Rajavartiolaitos2 7872 7712 715
Pelastusopisto (ml. CMC)139136134
Hätäkeskuslaitos735725720
Maahanmuuttovirasto309290290
Valtion vastaanottokeskukset9495100
Yhteensä15 27715 10514 966
Tasa-arvovaikutukset

Henkilöstön yhdenvertainen kohtelu on osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja liittyy kaikkeen työnantajatoimintaan. Sisäasiainministeriön hallinnonalalla noudatetaan hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa ja sisäasiainhallinnon yleisiä linjauksia yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan osana toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa. Seurantaa koordinoi sisäasianministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden koordinaatioryhmä.

Ministeriössä sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa edistetään tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luodaan ja vakiinnutetaan sellaiset toimintatavat, joilla varmistetaan tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Ministeriön henkilöstölle on tehty tasa-arvokysely keväällä 2013, jonka perusteella päivitetään henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma. Tasa-arvosuunnitelmassa esitellään keskeiset kehittämistoimenpiteet vuodelle 2014.

HALTIKissa on laadittu tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, joka päivitetään vuosittain. Henkilöstön tasa-arvoista kohtelua seurataan säännöllisiin kyselyihin sekä tilastoaineistoihin pohjautuen.

Poliisihallinnossa sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään tulosohjauksen ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien avulla. Poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan henkilöstöstrategian yhteydessä. Vuoden 2014 alusta toimeenpannaan poliisin hallintorakenneuudistus (PORA III). Sisäasiainministeriön vahvistamien linjausten mukaisesti PORA III -toimenpiteisiin liittyviä henkilötyövuosivähennyksiä kohdistetaan mahdollisimman vähän poliisin operatiiviseen toimintaan ja sen sijaan mahdollisimman paljon hallinto- ja tukitehtäviin. Naiset työskentelevät poliisihallinnossa pääosin toimisto- ja lupahallinnon tehtävissä, naisten osuus poliisimiehistä on verrattain pieni. Tuki- ja hallintotehtäviin kohdistuvat vähennysvelvoitteet näin ollen kohdistuvat naisvaltaisiin henkilöstöryhmiin.

Rajavartiolaitoksen päivittäinen toiminta rajaturvallisuus- ja merellisissä tehtävissä kohdistuu miehiin ja naisiin sekä etniseltä alkuperältään monipuoliseen joukkoon. Rajavartiolaitos ottaa yhdenvertaisuussuunnitelmansa mukaisesti moniperustaisen syrjinnän huomioon kaikessa toiminnassaan eikä hyväksy syrjintää missään muodossa. Rajavartiolaitos jatkaa toimenpiteitä, joilla naisten osuutta sotilasviroissa (vuonna 2012, 3 %) pyritään lisäämään. Vuoden 2014 aikana laaditaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma seuraaville vuosille. Toimenpiteitä saamenkielisten palveluiden parantamiseksi jatketaan lisäämällä saamenkielisten viranomaislomakkeiden saatavuutta.

Pelastusopistolla on laadittu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma sekä oppilaitoksen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma 2012—2014 pääpainona opiskelijoiden tasa-arvoiseen kohteluun liittyvät asiat. Vuonna 2013 toteutetun tasa-arvokyselyn perusteella valitaan keskeiset kehittämistoimenpiteet vuodelle 2014.

Hätäkeskuslaitoksessa on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jota päivitetään vuosittain. Operatiivisessa koulutuksessa sekä rekrytoinnissa toimitaan sukupuolineutraalisti ja henkilöstön sukupuolijakaumaa seurataan. Tällä hetkellä operatiivisiin tehtäviin hakeutuu enemmän naisia kuin miehiä. Kokonaishenkilöstömäärästä naisia on lähes kaksi kolmasosaa.

Maahanmuuttovirastossa ja kaikissa vastaanottokeskuksissa on laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Maahanmuuttoviraston suunnitelma päivitetään joka kolmas vuosi laajemmin. Vastaanottokeskuksien suunnitelmat tarkistetaan vuosittain. Turvapaikanhakijat tilastoidaan sukupuolen perusteella. Vuonna 2012 turvapaikanhakijoista oli miehiä 71 %. Alaikäisistä yksin, ilman huoltajaa tulleista turvapaikanhakijoista oli poikia 82 %. Vastaanoton kustannukset hakijoiden sukupuolijakaumasta johtuen kohdentuvat enemmän miehiin kuin naisiin.

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Hallinto136 373000136 373
01.Sisäasiainministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
21 77421 774
03.Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2121
04.Vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 0121 012
20.Tietohallinnon yhteiset menot
(siirtomääräraha 2 v)
12 89012 890
22.EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan
(siirtomääräraha 3 v)
21 50021 500
23.Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet
(siirtomääräraha 2 v)
1 4391 439
24.EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan
(siirtomääräraha 3 v)
10 48010 480
29.Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
66 24066 240
66.Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille
(arviomääräraha)
1 0171 017
10.Poliisitoimi739 5352 38700741 922
01.Poliisitoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
729 0352 387731 422
20.Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
3 5003 500
21.KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
7 000007 000
20.Rajavartiolaitos229 93975000230 689
01.Rajavartiolaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
229 939229 939
70.Ilma- ja vartioalusten hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
0750750
30.Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta93 19468704 14498 025
01.Pelastustoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
16 362016 362
02.Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
65 3266874 14470 157
20.Erityismenot
(arviomääräraha)
3 4063 406
43.Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot
(siirtomääräraha 3 v)
8 10008 100
40.Maahanmuutto68 159008 71176 870
01.Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
26 60920026 809
20.Paluumuuttajien muuttovalmennus
(arviomääräraha)
876876
21.Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
(arviomääräraha)
30 6578 51139 168
63.Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet
(arviomääräraha)
10 01710 017
 Yhteensä1 267 2003 824012 8551 283 879

 Henkilöstön kokonaismäärä15 27715 10514 966  

 

I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)

Selvitysosa: Pääluokan nimike on muutettu.