Talousarvioesitys 2013
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
Valtuus
Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin ja Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2013 hyväksyä sitoumuksia 282 596 000 euron arvosta. Lisäksi mikäli vuoden 2012 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2013.
Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.
Selvitysosa:
- — Yliopistot ja ammattikorkeakoulut edistävät toiminnallaan suomalaista kilpailukykyä, hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää kehitystä. Toiminta on korkealaatuista, vaikuttavaa, eettistä ja tukee monikulttuurisen yhteiskunnan kehitystä.
- — Suomen tieteen kansainvälinen taso, tieto- ja osaamispohja vahvistuvat sekä kansantalouden innovaatiokapasiteetti kasvaa.
- — Korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan.
- — Korkeakoulutuksen ja korkeakoulututkintojen sisältöjä kehitetään määrällisesti ja laadullisesti paremmin yhteiskunnan ja työelämän muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Opintoprosesseja kehitetään siten, että työurat pitenevät.
- — Edistetään tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä, mukaan lukien kaupallistaminen.
Korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) kehittävät toimintaansa kansainvälisinä ja vetovoimaisina oppimis- ja tutkimusympäristöinä. Korkeakoulut profiloituvat omille vahvuusalueilleen ja niiden rooli eurooppalaisen korkeakoulu- ja tutkimusalueen toimijoina vahvistuu. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen tutkintojen erilaisten tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta.
Korkeakoulut järjestävät toimintansa taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti. Korkeakoulut vahvistavat tarkoituksenmukaista yhteistyötä ja jatkavat toimintarakenteidensa uudistamista. Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa kootaan riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamiskeskittymiksi. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan ja luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraa.
Korkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa ja -rakenteensa siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä lisätään. Korkeakoulupaikkojen käytön tehostamiseksi kehitetään vuonna 2014 käyttöönotettavaa korkeakoulujen yhteistä sähköistä hakujärjestelmää. Tutkinnon jälkeisen koulutuksen kehittämisellä tuetaan osaamisen uusintamista ja työurien pidentämistä.
Korkeakoulut parantavat opetuksen laatua ja hyvän oppimisen edellytyksiä. Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat kilpailukykyisiä, tasa-arvoisia, esteettömiä ja kiinnostavia työ- ja oppimisympäristöjä.
Tiedepoliittisin instrumentein edistetään vahvojen ja verkottuneiden tutkimuskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä globaaleihin tutkimus- ja osaamisverkostoihin. Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä, tutkimusinfrastruktuureja ja kansallisia vahvuuksia tukevaa ja synnyttävää tutkimusta (ml. strategisen huippuosaamisen keskittymät).
Edistetään tutkimuksen media- ja kansalaisnäkyvyyttä, tiedekasvatusta sekä tutkimustulosten hyödyntämistä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämän kehittämisessä.
Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla ja tutkimuksen tietohuollolla. Tutkimusaineistojen saatavuutta parannetaan. Avointa tieteellistä julkaisutoimintaa sekä aineistojen haettavuutta ja pitkäaikaissäilyttämistä edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä.
Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus
2007 | 2008 | 2009 | 20101) | 2011 arvio |
2012 arvio |
2013 arvio |
|
T&K-menojen BKT-osuus (%) | 3,47 | 3,72 | 3,92 | 3,9 | 3,9 | 3,9 | 3,9 |
Tutkimushenkilöstön osuus työllisistä (%) | 2,41 | 2,40 | 2,46 | 2,46 | 2,4 | 2,4 | 2,4 |
Tieteelliset julkaisut miljoonaa asukasta kohden (kpl)2) | 1 700 | 1 700 | 1 900 | 1 900 | 1 900 | 2 000 | 2 000 |
1) Vuoden 2010 tiedoissa T&K -menojen BKT-osuus Tilastokeskuksen arvio, tutkimushenkilöstön osuus toteutuma, tieteelliset julkaisut arvio.
2) Lähde ISI Web of Knowledge (artikkelit, katsausartikkelit, kommentit, kirjeet ja konferenssijulkaisut).
Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)
Myöntämisvaltuus | Menot | |||||||
Vuosi | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | |
2007 | 225,3 | |||||||
2008 | 245,6 | 24,6 | ||||||
2009 | 258,5 | 38,8 | 25,9 | |||||
2010 | 369,1 | 99,5 | 54,8 | 35,9 | 3,0 | |||
2011 | 316,1 | 106,0 | 91,5 | 48,0 | 33,4 | 2,6 | ||
2012 | 282,2 | 33,6 | 92,9 | 80,2 | 42,1 | 29,4 | 4,0 | |
2013 | 282,6 | 34,0 | 92,9 | 80,2 | 42,1 | 29,4 | 4,0 | |
Yhteensä | 302,5 | 299,1 | 257 | 158,7 | 74,1 | 33,4 | 4,0 |
Myöntämisvaltuuden muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 346 000 euroa tutkimusrahoituksella palkattavien valtionhallinnon henkilöstön palkkauksen tarkistuksen johdosta.
01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 455 000 euroa.
Selvitysosa:Suomen Akatemia on tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja Suomessa ja aktiivinen toimija kansallisessa ja kansainvälisessä tiede- ja innovaatiopolitiikassa.
- — Suomen Akatemia kohdentaa tutkimusrahoitusta suomalaisen tutkimuksen vahvuusalueisiin huolehtien samalla tieteen monimuotoisuudesta ja uudistumisesta. Akatemia tukee kaikissa rahoitusmuodoissa uusia tieteellisiä avauksia ja läpimurtoja sekä innovaatioiden syntymistä.
- — Akatemia tukee riittävän ja kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä ottaen huomioon Suomen tutkimuksen vahvuusalueet sekä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän tarpeet.
- — Akatemia tukee tutkimusyhteistyötä strategisesti valittujen kohdemaitten kanssa. Akatemia edistää tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja verkostoitumista tukemalla tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden osallistumista eurooppalaiseen ja globaaliin tutkimusyhteistyöhön.
- — Akatemia edistää tieteellisten aineistojen ja julkaisujen avointa saatavuutta.
- — Akatemia kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi. Suomen Akatemia kehittää rakenteitaan, toimintatapojaan ja päätöksentekojärjestelmäänsä tehokkaan ja laadukkaan toiminnan turvaamiseksi keskittyen ydintehtäviinsä.
Tunnuslukuja | 2010 toteutuma |
2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
---|---|---|---|---|
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | ||||
Hankekannan volyymi, strateginen painotus (%) | ||||
Akatemian tutkimusohjelmat | 8 | 6 | kasvaa | kasvaa |
Huippuyksikköohjelmat | 7 | 7 | kasvaa | kasvaa |
Akatemiatutkijan tehtävät (lkm) | 10 | 8 | säilyy | säilyy |
Tutkimusinfrastruktuurit | 10 | 5 | kasvaa | kasvaa |
Tuotokset ja laadunhallinta | ||||
Käsiteltyjen hakemusten määrä | 4 017 | 3 409 | 3 800 | 3 800 |
Tutkimusohjelmat/joissa kv. rahoitusyhteistyötä | 12/9 | 11/10 | 11/11 | 11/11 |
Toiminnallinen tehokkuus | ||||
Rahoitustoiminnan kokonaiskustannukset/rahoituspäätökset (%)1) | 2 | 3 | <3,5 | <3,5 |
Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
Sairauspäivien lkm/htv | 6,8 | 7,8 | <8 | <8 |
Henkilötyövuodet2) | 154,2 | 149,5 | 144 | 143 |
1) Vuoden 2010 toteutuma sisältää poikkeuksellisen lomapalkkavelan muutoksen.
2) Vuoden 2010 toteutuma sisältää 1,4 htv korkeakouluharjoittelijoita, 2,2 htv henkilökohtaisen eläkeiän ylittäneitä ja 2,8 htv ulkopuolisilla varoilla mm. EU:n ERA-Net-varoilla palkattuja henkilöitä. Vuoden 2011 toteuma sisältää 4,2 htv henkilökohtaisen eläkeiän ylittäneitä ja korkeakouluharjoittelijoita.
Tunnuslukuja | 2009 toteutuma |
2010 toteutuma |
2011 arvio |
2012 tavoite |
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | ||||
Hankekannan volyymi, strateginen painotus (%) | ||||
Akatemiahankkeet | 34 | 37 | vähenee | vähenee |
Akatemian tutkimusohjelmat | 8 | 8 | 7 | 8 |
Huippuyksikköohjelmat | 8 | 7 | kasvaa | kasvaa |
Akatemiatutkijan tehtävät | 7 | 10 | kasvaa | kasvaa |
Tutkimusinfrastruktuurit | 0 | 1 | kasvaa | kasvaa |
Tuotokset ja laadunhallinta | ||||
Käsiteltyjen hakemusten määrä | 4 410 | 4 017 | 3 800 | 3 800 |
Tutkimusohjelmat/joissa kv. rahoitusyhteistyötä | 13/8 | 12/9 | 11/9 | 11/11 |
Toiminnallinen tehokkuus | ||||
Rahoitustoiminnan kokonaiskustannukset/rahoituspäätökset (%) 1) | 3,4 | 2 | <3,5 | <3,5 |
Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
Sairauspäivien lkm/htv | 8,9 | 6,8 | <8 | <8 |
Henkilötyövuodet2) | 158 | 154 | 146 | 144 |
1) Vuoden 2010 toteutuma sisältää poikkeuksellisen lomapalkkavelan muutoksen.
2) Vuoden 2010 toteutuma sisältää 1,4 htv korkeakouluharjoittelijoita, 2,2 htv henkilökohtaisen eläkeiän ylittäneitä ja 2,8 htv ulkopuolisilla varoilla mm. EU:n ERA-Net-varoilla palkattuja henkilöitä. Vuoden 2011 toteuma sisältää 4,2 htv henkilökohtaisen eläkeiän ylittäneitä ja korkeakouluharjoittelijoita.
Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.40.22, 29.40.51, 29.40.53 ja 29.40.66 määrärahoja.
Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen Suomen Akatemian suoritteista perittävistä maksuista (1848/2009).
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2011 toteutuma |
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
|
Bruttomenot | 14 067 | 13 206 | 12 855 |
Bruttotulot | 588 | 400 | 400 |
Nettomenot | 13 479 | 12 806 | 12 455 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 7 585 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 7 143 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) | -61 |
Hallinnon tilatehokkuus (HO) | -500 |
Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -34 |
Palkkausten tarkistukset | 333 |
Uudelleenkohdentamisen tarkentuminen | 1 |
Tuottavuustoimet | -90 |
Yhteensä | -351 |
2013 talousarvio | 12 455 000 |
2012 II lisätalousarvio | 152 000 |
2012 talousarvio | 12 806 000 |
2011 tilinpäätös | 13 038 000 |
02. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 388 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) arkistolaitoksen kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Arkistolaitos on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä. Arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja niiden käytettävyys, tukea tutkimusta ja kehittää arkistotointa.
- — Arkistolaitos kehittää ja ohjaa arkistotointa siten, että julkisen sektorin asiakirjahallintoa ja arkistotointa hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti.
- — Arkistolaitos säilyttää hallussaan olevat arkistoainekset tehokkaasti ja turvallisesti sekä parantaa niiden käytettävyyttä ja saatavuutta.
- — Arkistolaitos tarjoaa asiakkailleen monipuolista, luotettavaa ja nopeaa tietopalvelua kehittäen sähköistä tilaus- ja asiakaspalvelua.
- — Arkistolaitos kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi. Arkistolaitos kehittää rakenteitaan, toimintatapojaan ja organisaatiotaan tehokkaan ja laadukkaan toiminnan turvaamiseksi keskittyen ydintehtäviinsä.
Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen arkistolaitoksen suoritteiden maksuista (1294/2010).
Tunnuslukuja | 2010 toteutuma |
2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
---|---|---|---|---|
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | ||||
Arkistoaineksen kokonaismäärä (hyllymetriä) | 186 000 | 190 046 | 195 000 | 200 000 |
Digitoituaineisto (kuvatiedostojen määrä) | 10 587 641 | 13 033 119 | 12 500 000 | 14 500 000 |
Tutkijasalikäynnit (kpl) | 52 323 | 49 303 | 50 000 | 48 000 |
Aineiston verkkokäyttö (latauksia kpl) | 4 000 000 | 17 000 000 | 12 000 000 | 21 000 000 |
Tuotokset ja laadunhallinta | ||||
Aineistojen kartunta (hm/vuosi) | 6 265 | 4 156 | 4 000 | 4 000 |
Digitointi (kuvatiedostoja/vuosi) | 5 614 483 | 2 442 478 | 1 500 000 | 1 500 000 |
Annettu koulutus (luentotunnit/osallistujat) | 770/1 978 | 836/1 350 | 550/1 400 | 550/1 100 |
Annetut todistukset ja selvitykset (kpl) | 20 974 | 21 981 | 23 000 | 24 000 |
Toiminnallinen tehokkuus | ||||
Arkistoaineksen kokonaismäärä hm/htv | 657 | 767 | 780 | 818 |
Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
Sairauspäivien lkm/htv | 9,7 | 11,9 | <9 | <9 |
Henkilötyövuodet1) | 283,32) | 247,7 | 247,5 | 244,5 |
1) Sisältää myös määräaikaisten hankkeiden henkilöstön.
2) Vuoden 2010 toteutuma sisältää 27 htv nuorisotyöttömyyden torjuntaan tarkoitetulla kertaluonteisella lisämäärärahalla palkatut digitoijat, 5 htv korkeakouluharjoittelijoita ja 7 htv työllistettyjä.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2011 toteutuma |
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
|
Bruttomenot | 22 488 | 19 559 | 19 988 |
Bruttotulot | 1 633 | 600 | 600 |
Nettomenot | 20 855 | 18 959 | 19 388 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 746 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 331 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Toimintamenosäästö (HO) | 3 |
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) | -75 |
Palkkausten tarkistukset | 444 |
Vuokrien indeksitarkistus | 297 |
Tuottavuustoimet | -180 |
Hankintamenosäästö (HO) | -50 |
Saamelaisarkiston kertaluonteinen varustaminen | -10 |
Yhteensä | 429 |
2013 talousarvio | 19 388 000 |
2012 II lisätalousarvio | 447 000 |
2012 talousarvio | 18 959 000 |
2011 tilinpäätös | 19 440 000 |
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 055 000 euroa.
Selvitysosa:Kotimaisten kielten keskus on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka huoltaa suomea ja ruotsia sekä koordinoi saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen huoltoa. Kotimaisten kielten keskuksen tehtävänä on lisäksi neuvonta, sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjatyöhön liittyvä tutkimus.
Tunnuslukuja | 2010 toteutuma |
2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
---|---|---|---|---|
Julkaisutoiminta, kpl | 537 | 556 | 360 | 300 |
Tietopalvelutehtävät, kpl | 1 940 | 1 871 | 1 500 | 1 500 |
Sähköiset aineistot1) | 39 713 | 40 061 | 43 000 | 44 000 |
Sairauspäivien lkm/htv | 6,8 | 4,3 | <8 | <8 |
Henkilötyövuodet2) | 103,9 | 87,3 | 88,8 | <88,8 |
1) Aineiston määrän ja jalostusasteen kehittyminen kumulatiivisesti.
2) Vuoden 2010 luku sisältää 8,5 htv nuorisotyöttömyyden torjuntaan tarkoitetulla kertaluonteisella lisämäärärahalla palkatut digitoijat.
Kotimaisten kielten keskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.40.53 määrärahoja.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2011 toteutuma |
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
|
Bruttomenot | 2 707 | 2 655 | 2 655 |
Bruttotulot | 558 | 690 | 600 |
Nettomenot | 2 148 | 1 965 | 2 055 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 339 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 695 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) | -38 |
Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -6 |
Palkkausten tarkistukset | 173 |
Tuottavuustoimet | -45 |
Uudelleenkohdentamisen tarkentuminen | 5 |
Tekninen muutos | 1 |
Yhteensä | 90 |
Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suoritteiden maksuista (1293/2010).
2013 talousarvio | 2 055 000 |
2012 II lisätalousarvio | 84 000 |
2012 talousarvio | 1 965 000 |
2011 tilinpäätös | 2 505 000 |
04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 621 000 euroa.
Selvitysosa:Varastokirjaston tehtävänä on vastaanottaa ja säilyttää tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se käyttöön. Varastokirjasto vastaa osaltaan valtakunnallisen kokoelmapolitiikan kehittämisestä. Toiminnan tarkoituksena on vähentää kaikkien Suomen kirjastojen kokoelmatilan tarvetta ottamalla vastaan niiden aineistoa.
Tunnuslukuja | 2010 toteutuma |
2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
---|---|---|---|---|
Vastaanotetun aineiston määrä (hm) | 4 303 | 4 817 | 4 500 | 6 000 |
Tilausten määrä | 79 580 | 82 529 | 82 000 | 82 000 |
Sairauspäivien lkm/htv | 17,4 | 15,9 | <8 | <8 |
Henkilötyövuodet | 22,41) | 19,7 | 18,8 | 18,8 |
1) Vuoden 2010 toteutuma ilman sairasloman sijaisuuksia sekä työllisyysvaroin ja ulkopuolisella rahoituksella palkattuja olisi 20,3.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2011 toteutuma |
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
|
Bruttomenot | 1 627 | 1 614 | 1 627 |
Bruttotulot | 6 | 25 | 6 |
Nettomenot | 1 621 | 1 589 | 1 621 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 91 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 79 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) | -10 |
Palkkausten tarkistukset | 37 |
Vuokrien indeksitarkistus | 18 |
Tuottavuustoimet | -9 |
Hankintamenosäästö (HO) | -4 |
Yhteensä | 32 |
Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen Varastokirjaston suoritteista perittävistä maksuista (1346/2006).
2013 talousarvio | 1 621 000 |
2012 II lisätalousarvio | 20 000 |
2012 talousarvio | 1 589 000 |
2011 tilinpäätös | 1 609 000 |
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 35 490 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen sekä CIMOn kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin
2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen
3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä ja uudistamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Opintojen nopeuttamiseksi ja opintojen aloitusiän alentamiseksi kehitetään uutta korkeakoulujen sähköistä hakujärjestelmää ja lisätään opinto-ohjauksen koulutusta. Ammatillisen opettajankoulutuksen vuonna 2011 toteutetun laajennuksen tukea jatketaan ammattikorkeakouluille.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta | 6 040 000 |
Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko | 29 450 000 |
Yhteensä | 35 490 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -64 |
Supertietokoneen hankinta | 5 000 |
Yhteensä | 4 936 |
2013 talousarvio | 35 490 000 |
2012 II lisätalousarvio | — |
2012 talousarvio | 30 554 000 |
2011 tilinpäätös | 23 536 000 |
22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää tutkimusinfrastruktuurihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen sekä tutkimusinfrastruktuurihankkeiden kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Rahoituksella vahvistetaan tutkimuksen infrastruktuureja ja edistetään kansallista infrastruktuuripolitiikkaa. Rahoituksen suuntaamisessa otetaan huomioon tutkimusinfrastruktuurien tiekartta, jossa on tunnistettu Suomen kansallisesti ja kansainvälisesti keskeisimmät tutkimusinfrastruktuurit. Tiekartta päivitetään vuoden 2013 loppuun mennessä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Infrastruktuurihankkeiden rahoitus | 1 000 |
Yhteensä | 1 000 |
2013 talousarvio | 5 000 000 |
2012 talousarvio | 4 000 000 |
30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 411 299 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammattikorkeakoululain (351/2003) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen
2) enintään 10 100 000 euroa ammattikorkeakoululain mukaisena hankerahoituksena toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen
3) enintään 11 185 000 euroa ammattikorkeakoulujen strategiaa tukeviin hankkeisiin.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamiseksi siten, että ammattikorkeakoulun yksikköhintoja alennetaan menosäästön vuoksi.
Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet
2007 toteutuma |
2009 toteutuma |
2011 toteutuma |
2013 arvio |
|
Ammattikorkeakoulututkinnot | 20 565 | 20 044 | 21 312 | 22 060 |
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | 362 | 941 | 1 521 | 1 800 |
Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet | 1 503 | 1 476 | 1 669 | 1 615 |
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat | 5 406 | 7 113 | 7 892 | 8 220 |
Vaihto-opiskelijat (l+s, yli 3 kk) | 7 182 | 7 556 | 8 539 | 8 790 |
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet viiden vuoden kuluttua aloittamisesta, % aloittaneista | 60,5 | 59,9 | .. | 67,3 |
Lukuvuodessa vähintään 55 op suorittaneet opiskelijat, % amk-tutkinnon opiskelijoista | .. | 36,5 | .. | 37,0 |
Tutkinnot/opetus ja tk-henkilökunta | .. | .. | 2,94 | 3,7 |
Opettajien ja asiantuntijoiden kv-liikkuvuus/opettajat ja t&k -henkilöstö | 0,75 | 0,88 | 0,98 | 1,09 |
T&k-hankkeissa suoritetut opintopisteet/läsnä olevat tutkinto-opiskelijat | 1,9 | 3,8 | 6,0 | 6,4 |
Ammattikorkeakoulujen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi valmistellaan ammattikorkeakoulujen rahoitusperusteiden, toimilupien ja koulutusvastuiden uudistamista vuodesta 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee hankerahoituksella kansallisen korkeakoulupolitiikan ja ammattikorkeakoulujen strategisen ja rakenteellisen uudistumisen tavoitteita.
Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi koulutustarjontaa suunnataan valtakunnallisten ennakointien mukaisesti. Ammattikorkeakoulut vähentävät koulutustarjontaansa 2030 aloituspaikalla vuodesta 2013 alkaen.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
Laskennalliset kustannukset (laskennallinen opiskelijamäärä * yksikköhinta) | 895 278 000 |
— kunnalliset ammattikorkeakoulut (43 372 * 7 824,10 €) | 339 344 000 |
— yksityiset ammattikorkeakoulut (68 301 * 8 139,41 €, sis. alv.) | 555 934 000 |
Kuntien rahoitusosuus | -509 824 000 |
Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvien kulujen kompensointi | 4 560 000 |
Hankerahoitus toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen (enintään) | 10 100 000 |
Ammattikorkeakoulujen strategiaa tukeviin hankkeisiin (enintään) | 11 185 000 |
Yhteensä | 411 299 000 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Yksikköhinnan leikkaus | -12 962 |
Opiskelijamäärän ja rakenteen muutos | -7 038 |
Yksikköhinnan tarkentuminen | 304 |
Muu muutos | -6 |
Avustusten muutos | 2 000 |
Yhteensä | -17 702 |
2013 talousarvio | 411 299 000 |
2012 talousarvio | 429 001 000 |
2011 tilinpäätös | 406 241 257 |
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 851 920 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena
1) 1 595 010 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen
2) 139 910 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyviin arvonlisäverojen kustannuksiin
3) 80 000 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen
4) 37 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yliopistolain (558/2009) väliaikaisesta muuttamisesta siten, että mitä lain 49 §:n 2 momentissa säädetään ei sovelleta vuonna 2013 yliopistoindeksin vaikutuksen huomioon ottamisen osalta menosäästön johdosta. Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (182/2012) perusteella. Perusrahoitusta kohdennetaan yliopistoille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus (75 %) sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella (25 %). Toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvä rahoitusosio jakaantuu koulutuksen osuuteen, joka on 41 prosenttia koko perusrahoituksesta ja tutkimuksen osuuteen, joka on 34 prosenttia koko perusrahoituksesta. Valtion rahoituksella kannustetaan yliopistojen profiloitumisen ja jatkuvan laadun parantamisen ohella tuottavaan ja taloudelliseen toimintaan.
Yliopistojen rahoitusmalli korostaa laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä. Valtion rahoitusta kohdennetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä tieteellisten julkaisujen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen perusteella. Kansainvälistyminen otetaan huomioon useamman kriteerin kautta. Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet ottavat huomioon yliopistojen valtakunnalliset tehtävät, alakohtaisuuden, harjoittelukoulut ja Kansalliskirjaston toiminnan. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös strategiaperusteinen rahoitus, joka perustuu yliopistojen strategiatyöhön ja sen keskeisiin painopisteisiin sekä yliopistojen profiloitumiseen.
Kohdan 2 korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistojen arvonlisäverokertymän perusteella.
Kohdassa 4 tarkoitettu rahoitus kohdennetaan yliopistojen kesken yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 6 §:n mukaisten rahoitusperusteiden mukaisessa suhteessa.
Taideyliopisto aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa.
Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.
Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 7 900.
Yliopistojen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet
2007 toteutuma |
2009 toteutuma |
2011 toteutuma |
20131) tavoite |
|
Alemmat korkeakoulututkinnot | 5 879 | 10 775 | 13 275 | 14 200 |
Ylemmät korkeakoulututkinnot | 13 884 | 10 5352) | 12 515 | 15 023 |
Tohtorintutkinnot | 1 526 | 1 642 | 1 653 | 1 635 |
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat | 5 897 | 6 984 | 7 80933) | 8 950 |
Vaihto-opiskelijat (l+s, yli 3 kk) | 9 254 | 10 327 | 10 257 | 11 950 |
Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta | 1,56 | 1,51 | 1,59 | 1,7 |
Tohtorintutkinnot/tutkijanuravaihe IV, htv | 0,67 | 0,72 | 0,61 | 0,73 |
Opettaja- ja tutkijavierailut/opetus- ja tutkimushenkilökunta | 0,22 | 0,22 | 0,36 | 0,36 |
Ylemmät kk-tutkinnot/opetus- ja tutkimushenkilökunta | 0,84 | 0,62 | 0,70 | 1,08 |
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus | 25,2 % | 26,0 %4) | 31 % |
1) Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2013 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2013—2016.
2) Ylempien korkeakoulututkintojen määrän merkittävä lasku vuonna 2009 selittyy vuoden 2008 tutkintorakenneuudistuksen siirtymäajan päättymisellä.
3) Vuoden 2010 toteutuma
4) Vuoden 2010 toteutuma
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus | 1 595 010 000 |
— Kansalliskirjasto | 16 520 000 |
— Harjoittelukoulut | 47 950 000 |
— Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus | 1 530 540 000 |
Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus | 80 000 000 |
Muiden yliopistojen kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus | 37 000 000 |
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 § tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista | 139 910 000 |
— Arvio vuoden 2013 ALV-kompensaatioksi | 136 205 000 |
— Vuoden 2011 korvauksiiin kohdennetun ALV-kompensaation ja toteuman välisen eron mukainen tarkistus | 3 705 000 |
Yhteensä | 1 851 920 000 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
ALV-kompensaation tarkentuminen | 28 153 |
Yliopistojen rakenteiden uudistaminen (HO) | -8 200 |
Kertaluonteisten lisäysten poisto | -1 500 |
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) | -51 |
Hammaslääketieteen koulutus Kuopiossa | 2 031 |
Yhteensä | 20 433 |
Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 8 742 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.
2013 talousarvio | 1 851 920 000 |
2012 II lisätalousarvio | 800 000 |
2012 talousarvio | 1 831 487 000 |
2011 tilinpäätös | 1 839 393 000 |
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 238 592 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen
4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin
5) 10 000 000 euroa myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä tutkimusympäristöjen, erityisesti kansallisen ja kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien, vahvistamiseen.
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus on budjetoitu maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Aikaisempien vuosien myöntämisvaltuuden kasvu | 9 230 |
Vuoden 2012 myöntämisvaltuuden pienentäminen (HO) | -13 060 |
Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden (ICOS-hanke ja biotieteiden hankekokonaisuus) rahoitus | -6 450 |
Menosäästö (HO) | -3 000 |
Valtionhallinnon henkilöstön osalta palkkausten tarkistukset | 346 |
Yhteensä | -12 934 |
2013 talousarvio | 238 592 000 |
2012 II lisätalousarvio | 169 000 |
2012 talousarvio | 251 526 000 |
2011 tilinpäätös | 236 211 000 |
52. Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 30 159 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistolain 75 ja 92 a §:n mukaisten korvausten maksamiseen Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle apteekkiliikkeen harjoittamisesta.
Selvitysosa:Yliopistolain perusteella valtio korvaa Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle vuosittain määrän, joka vastaa niiden apteekkiliikkeen harjoittamisesta saadun elinkeinotulon perusteella maksamaa yhteisöveroa. Valtio korvaa lisäksi vuosittain yliopistolle määrän, joka vastaa yliopiston apteekkiliikkeestä suorittamaa apteekkimaksua. Määräraha on mitoitettu vuoden 2011 toteuman 30 933 000 euroa perusteella ottaen huomioon vähennyksenä 774 000 euroa vuoden 2011 korvauksiin budjetoidun määrärahan ja toteuman välisenä erotuksena.
Määrärahasta on tarkoitus myöntää Helsingin yliopistolle 28 664 000 euroa ja Itä-Suomen yliopistolle 1 495 000 euroa.
Momentin määräraha on muutettu kiinteäksi määrärahaksi.
2013 talousarvio | 30 159 000 |
2012 talousarvio | 30 731 000 |
2011 tilinpäätös | 31 707 000 |
53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 102 191 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen
5) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin
6) yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisten menojen maksamiseen
7) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 88 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimettyjen virkamiesten palkkausmenoihin
8) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen
9) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
10) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen ja tutkimuksen tietohuollon menojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen
11) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen
12) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus on budjetoitu maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
Kohdassa 7 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen | 72 443 000 |
Yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisiin menoihin | 5 280 000 |
Kotimaisten kielten keskuksen toimintaan | 3 067 000 |
Tiedeinstituuttien ja tutkimuslaitosten, Tiedekeskus Heurekan sekä eräiden tieteellisten seurojen ja yhdistysten toiminta-avustuksiin | 11 110 000 |
Päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettäviin avustuksiin | 600 000 |
Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin | 3 677 000 |
Tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseen ja muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin | 5 398 000 |
Avustusten maksamiseen niiden tiedeinstituuttien tilakustannuksiin, jotka maksavat vuokraa Senaatti-kiinteistöille | 616 000 |
Yhteensä | 102 191 000 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tuloutusarvion muutos | 1 011 |
Yhteensä | 1 011 |
2013 talousarvio | 102 191 000 |
2012 talousarvio | 101 180 000 |
2011 tilinpäätös | 100 296 907 |
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 17 334 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) ja eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.
Selvitysosa:Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen hallintoelinten tekemien päätösten mukaisesti.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kansantuoteosuuksien ja valuuttakurssimuutosten aiheuttama jäsenmaksujen nousu | 138 |
Yhteensä | 138 |
2013 talousarvio | 17 334 000 |
2012 talousarvio | 17 196 000 |
2011 tilinpäätös | 15 236 100 |