Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       90. Kuntien tukeminen

Talousarvioesitys 2013

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Valtiovarainhallinto

Suomen kansantalouteen ja sitä myötä julkiseen talouteen syntynyt vakava tilanne korostaa valtiovarainhallinnon strategista vastuuta tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.

Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.

Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.

Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina:

  • — talouspolitiikan valmistelu
  • — hallintopolitiikan valmistelu ja
  • — hallinnonalan ohjaus.
Talouspolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa.

Taloustutkimus ja talouden ennustaminen

Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka.

Julkinen toiminta ja talous

Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja uuden hallituksen toimintalinjan valmistelu. Valtion- ja yleisemmin julkistaloudelle asetettavien tavoitteiden lisäksi keskeinen tehtävä on hallituksen meno- ja kehyssääntöjen valmistelu.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan hallitusohjelman mukaisesti. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen.

EU:n budjetti

Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun ja rahoituskehysten uudistamiseen nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille.

Rahoitusmarkkinoiden säätely

Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut.

Verotus ja tullitoimi

Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.

Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tullilaitos turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.

Valtion varainhallinta

Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi.

Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi.

Tilastotoimi

Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa.

Hallintopolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja.

Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen

Valtiovarainministeriö jatkaa kuntauudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntalain kokonaisuudistus toteutetaan vuoteen 2015 mennessä.

Peruspalveluohjelman taloudellisia ohjauskeinoja tehostetaan siten, että ohjelma on tehokas poikkihallinnollinen kunnallisten palvelujen ja niiden rahoituksen kokonaisuuden ohjausväline poliittisessa päätöksenteossa.

Valtion aluehallinnossa seurataan aluehallintouudistuksen toteutumista eduskunnan edellyttämällä tavalla. Keskus- ja aluehallinnon toimintoja kootaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja aluehallintovirastoihin hallinnon kehittämisen ministeriryhmän linjauksen mukaisesti. Valtion paikallishallintoa uudistetaan osana hallinto- ja palvelurakenteiden uudistamista. Valtion paikallishallinnon asiakaspalvelut tarjotaan pääasiassa yhteispalveluna.

Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin.

Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen

Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni.

Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja.

Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä.

Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan.

Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset.

Valtiokonttorin henkilöasiakkaita koskevien eläkeasioiden käsittely ja palvelu siirtyi Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) hoidettavaksi 1.1.2011 alkaen. Talousarviovuonna jatkuu siirron jälkeinen toimintojen tarkastelu ja sopeuttaminen. Lisäksi 1.1.2013 siirretään valtion eläkeasioiden hoitoon liittyvät työnantaja-asiakkaisiin kohdistuvat tehtävät sekä valtion eläkkeisiin liittyvät aktuaari- ja tilastotoimen tehtävät Kevan hoidettavaksi.

Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) toteutus ja käyttöönotto.

Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi.

Valtiovarainministeriö kehittää keskitetysti koko valtionhallinnolle suunnattuja yhteisiä IT-palveluja yhteistyössä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa, joka vastaa näiden palvelujen tuotannon järjestämisestä. Valtiovarainministeriön KuntaIT ohjaa kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa kuntien tuottavuutta.

JulkICT-toiminta tarkoittaa julkisen hallinnon yhteistä tietohallinnon ja sen osa-alueiden kehittämistä. Määritellylle JulkICT-toiminnalle laaditaan vuoden 2012 aikana strategia, jonka toimeenpano alkaa talousarviovuonna.

Julkisen hallinnon tietohallinnon yhteen toimivuuden ja konserniratkaisujen kehittäminen

Valtiovarainministeriö kehittää julkisen hallinnon yhteistä tietohallintoa ja yhteisiä IT-ratkaisuja koordinoidusti. Koko julkisen hallinnon tasoista IT-toiminnan ohjausta vahvistetaan SADe-ohjelman mukaisesti mm. lainsäädännöllä ja JHS-suosituksilla.

Tavoitteena on, että sähköistä asiointia, yhteentoimivuutta, yhteisiä tietojärjestelmiä, tietojen yhteiskäyttöä ja IT-infrastruktuuria sekä tietoturvallisuutta varten kehitetyt yhteiset ratkaisut tukevat koko julkisen hallinnon toiminnan tehostamista ja tuottavuuden parantamista.

Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista.

Hallinnonalan ohjaus
Hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen

Hallinnonalan ohjaus on ministeriön ydintoimintaa, jossa painottuvat strategisesti tärkeät kysymykset, kuten hallinnonalan keskeiset substanssiasiat sekä valtiokonsernin strategiset, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden sekä laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet.

Aluehallintoviraston strategisen ohjauksen sisältöä ja muotoja yhtenäistetään.

Hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa analysoidaan ydintoimintaa ja niihin pohjautuvia uudistamistoimia. Tavoitteena on hallinnollisen taakan vähentäminen sekä inhimillisten voimavarojen kokonaisuuden hyvä hallinta ja johtaminen.

Toimintaympäristö

Suomessa taloudellisen aktiviteetin ennustetaan piristyvän ja bruttokansantuotteen kasvuksi muodostuu 1,5 %. Kasvu on edelleen pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Työttömyysaste laskee 7,9 prosenttiin.

Ennustettu talouskasvu ei riitä kääntämään valtiontaloutta selvästi vahvistuvalle uralle. Hallituksen toimet kohentavat valtion rahoitusasemaa, mutta rahoitusasema säilyy alijäämäisenä kehyskaudella. Valtionvelan kasvu kuitenkin pysähtyy suhteessa kokonaistuotantoon.

Kuntien talous pysyy alijäämäisenä kehyskaudella. Työeläkelaitosten ylijäämä pienenee, kun eläkemenot kasvavat. Kauden lopulla työeläkelaitosten ylijäämä on noin 2½ prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Muiden sosiaaliturvarahastojen talous pysyy lähellä tasapainoa.

Yksityisen kulutuksen määrän kasvu jää 1,1 prosenttiin. Julkisen talouden rahoitusaseman vahvistamiseksi toteutettavat vero- ja menoperustemuutokset hidastavat kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvua. Ansiotulojen verotus kiristyy valtion ansiotuloveroasteikon muutosten ja kunnallisveroasteen nousun myötä. Välillisen verotuksen kuten arvonlisäveron kiristäminen heijastuu puolestaan kuluttajahintoihin. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu jää siten myös ensi vuonna vähäiseksi.

Kuluttajahintojen arvioitiin valtiovarainministeriön maaliskuun ennusteessa nousevan 2,6 %. Inflaatio pysyy edellisen vuoden tasolla.

Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu. Valtion velanottotarve pysyy 6—7 mrd. eurossa vuosittain. Kun myös kunnat velkaantuvat edelleen, julkisyhteisöjen velka kasvaa 51,8 prosenttiin kokonaistuotannosta vuonna 2013 eli lähes 50 mrd. euroa suuremmaksi kuin ennen taantumaa vuonna 2008.

Julkisen talouden kestävyysvaje on kasvanut taantuman seurauksena nopeasti. Rahoitusaseman jyrkkä heikkeneminen rapauttaa varautumista väestön ikääntymisen tuomiin menopaineisiin ja lisää siten julkisen talouden kestävyyttä vahvistavien toimien tarpeellisuutta.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joilla ei ole välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Vaikuttavuustavoitteet

Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet:

1) Taloudellisesti kestävä hyvinvointi

Talous- ja hallintopolitiikan tavoitteena on taloudellisesti kestävä hyvinvointi. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi tulee turvata kilpailukyky ja vakaus avoimilla ja globaaleilla markkinoilla, parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä kannustaa työntekoon, innovatiivisuuteen ja yrittämiseen. Valtiovarainministeriö voi vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen lainsäädännöllä, valtionhallinnon ohjauksella, kehittämällä julkisen sektorin hallinto- ja palvelurakenteita sekä edistämällä teknologian hyödyntämistä.

2) Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut

Hallintopolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, joiden kehittämisessä Suomi on edelläkävijä. Julkisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät työnjaot selkiytetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Palvelujen tuottamisessa otetaan huomioon sekä asiakas- että tuottavuusnäkökulma. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi syvennetään konserniohjausta sekä kehitetään toimintatapoja ja julkisia palveluja, tietohallinnon yhteen toimivuutta ja konserniratkaisuja, hallinto- ja palvelurakenteita ja uusia innovatiivisia ratkaisuja.

Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma

Talousarviovuonna toteutettavat vaikuttavuus- ja tuloksellisuustoimet täsmentyvät hankkeen valtioneuvostokäsittelyn myötä.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2012
varsinainen
talousarvio

2013
esitys
       
28.90.20 Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v)    
  — hankesopimusvaltuus 16,5 -

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2011—2013

    v. 2011
tilinpäätös
1000 €
v. 2012
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2013
esitys
1000 €
 
Muutos 2012—2013
    1000 € %
 
01. Hallinto 432 478 114 381 125 144 10 763 9
01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 35 385 37 448 38 120 672 2
13. Valtion IT-palvelukeskukselle yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotoista aiheutuvat kulut (siirtomääräraha 3 v) 4 792 1 649 -3 143 -66
20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen (siirtomääräraha 2 v) 215 215 215 0
21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 1 159 566 4 606 4 040 714
29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 71 719 71 360 80 154 8 794 12
69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha) 400 400 0
(81.) Laina Latvian valtiolle (siirtomääräraha 2 v) 324 000 0
(88.) Valtiovarainhallinnon ohjauksessa olevien osakeyhtiöiden ja liikelaitosten pääomittaminen (siirtomääräraha 2 v) 0
10. Verotus ja tullitoimi 600 016 602 925 611 436 8 511 1
01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 398 683 403 989 424 094 20 105 5
02. Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 159 545 160 536 163 442 2 906 2
63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 1 455 5 200 3 200 -2 000 -38
95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 33 006 32 700 17 700 -15 000 -46
(96.) Eräistä väylämaksupäätöksistä aiheutuvat menot (siirtomääräraha 3 v) 7 000 0
97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) 326 500 3 000 2 500 500
20. Palvelut valtioyhteisölle 23 960 27 069 30 688 3 619 13
01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 847 20 564 25 141 4 577 22
03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 062 1 064 1 091 27 3
06. Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 781 4 431 3 646 -785 -18
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (arviomääräraha) -410 10 10 0
08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 680 1 000 800 -200 -20
88. Senaatti-kiinteistöt 0 0 0
30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 52 293 59 801 61 813 2 012 3
01. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 45 430 48 218 50 497 2 279 5
02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 199 4 132 4 233 101 2
03. Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 664 7 451 7 083 -368 -5
40. Valtion alue- ja paikallishallinto 87 068 86 027 85 816 -211 0
01. Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 54 750 51 298 52 586 1 288 3
02. Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 30 652 34 505 33 006 -1 499 -4
03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) 1 666 224 224 0
50. Eläkkeet ja korvaukset 3 953 477 4 270 163 4 419 075 148 912 3
15. Eläkkeet (arviomääräraha) 3 775 184 4 092 334 4 224 980 132 646 3
16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 2 439 2 355 2 130 -225 -10
17. Muut eläkemenot (arviomääräraha) 28 287 2 806 2 830 24 1
50. Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 39 035 39 130 39 285 155 0
63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 94 294 113 538 130 950 17 412 15
95. Ennakkotuloista maksettavat korkomenot (arviomääräraha) 14 237 20 000 18 900 -1 100 -5
60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 2 193 2 135 2 290 155 7
01. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 000 1 000 0
02. Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) 0 50 50 0
03. Valtion henkilöstöjärjestelyistä aiheutuvat palkkamenot (arviomääräraha) 126 130 60 -70 -54
10. Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 900 900 0
(20.) Työhyvinvoinnin edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 895 675 -675 -100
60. Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) 172 280 280 0
70. Valtionhallinnon kehittäminen 41 543 110 403 81 125 -29 278 -27
01. Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 7 343 11 893 10 100 -1 793 -15
02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 21 000 26 910 27 200 290 1
20. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 13 200 71 600 43 825 -27 775 -39
80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 219 832 287 250 250 983 -36 267 -13
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 193 510 203 250 212 983 9 733 5
31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 19 768 25 000 25 000 0
(32.) Ylimääräinen määräraha Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v) 50 000 -50 000 -100
40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 6 554 9 000 13 000 4 000 44
90. Kuntien tukeminen 8 271 707 8 531 436 8 691 064 159 628 2
20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) 23 560 18 000 16 681 -1 319 -7
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 8 133 691 8 469 242 8 609 376 140 134 2
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) 114 456 44 194 65 007 20 813 47
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 83 967 255 800 304 050 48 250 19
(40.) Tuki työnantajille (arviomääräraha) 322 0
41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 83 644 255 800 304 050 48 250 19
92. EU ja kansainväliset järjestöt 1 835 564 1 863 630 1 944 670 81 040 4
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 800 2 400 2 800 400 17
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 7 452 8 000 8 350 350 4
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 0 170 170 0
68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) 3 312 3 060 3 350 290 9
69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 1 822 000 1 850 000 1 930 000 80 000 4
(88.) Suomen osuus Euroopan vakausmekanismin pääomasta (arviomääräraha) 0
99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 5 078 5 450 5 450 0
(22.) Sektoritutkimus (siirtomääräraha 2 v) 0
(27.) Julkisen hallinnon atk-uudistus 0
95. Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) 0 300 300 0
96. Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 5 000 0
97. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 78 150 150 0
Yhteensä 15 609 175 16 216 470 16 613 604 397 134 2
  Henkilöstön kokonaismäärä 12 718 12 463 12 104