Talousarvioesitys 2013
Selvitysosa:Osana elinkeinopolitiikkaa energiapolitiikka nivoutuu myös ilmasto-, talous-, kuluttaja- ja ympäristöpolitiikkaan. Kansallisessa toimintaympäristössä energiapolitiikalle asettavat reunaehtoja finanssipolitiikan tavoitteet, työllisyystavoitteet ja ilmasto- ja ympäristövaatimukset. Kansainvälisessä toimintaympäristössä korostuvat energian saannin varmuus, polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen nousu, energia- ja ilmastopoliittiset tavoitelinjaukset ja niistä aiheutuvat toimenpiteet Euroopan unionissa sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen.
Euroopan unioni on yksipuolisesti sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujaan 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi EU on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuudelle on asetettu EU:n yhteinen tavoite tehostaa 20 prosentilla energian käyttöä vuoteen 2020 mennessä verrattuna kehitykseen, joka toteutuisi ilman uusia toimenpiteitä. Energiatehokkuuden parantaminen on otettu yhdeksi yleiseksi Eurooppa 2020 -tavoitteeksi.
Osana EU:n yhteisiä tavoitteita Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolella olevien toimintojen (muun muassa maanpäällisen liikenteen, päästökaupan ulkopuolisen teollisuuden, maatalouden ja talokohtaisen lämmityksen) päästöjä 16 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja lisättävä vastaavana ajanjaksona uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta laskettuna. Päästökaupan piiriin tulevien toimintojen päästöjen tulisi vähentyä EU:ssa keskimäärin 21 prosenttia. Lisäksi liikenteessä biopolttoaineen osuuden tulee olla vähintään 10 % vuonna 2020. Tavoitteet merkitsevät muun muassa sitä, että energiankäytön kasvu täytyy taittaa laskuun jo tällä vuosikymmenellä.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti energiapolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat konsernistrategian tavoitelinjauksista sekä muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2013:
2005 toteutuma |
2009 toteutuma |
2010 toteutuma |
2011 arvio/ toteutuma |
2012 arvio |
2013 arvio |
|
— Energiaomavaraisuus kasvaa (%) | 45,8 | 46,0 | 51,9 | - | 47 | 48 |
— Sähkömarkkinoiden toimivuus paranee (Sähkö-MPI:n arvo kasvaa, EU:n indeksi kuluttajatyytyväisyydelle) | - | - | 75 | 73,7 | 72 | 75 |
— Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta kasvaa (%) | 28,7 | 30,3 | 30,5 | 31,0 | 31,5 | 32,5 |
— Energian loppukulutus/bruttokansantulo pienenee (TJ/BKT, milj. euroa) | - | - | 6,41 | 6,0 | 5,9 | 5,8 |
01. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 175 000 euroa.
Selvitysosa:Hallitus antaa Eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sähkö- ja maakaasuverkkomaksusta. Lain tarkoittamien maksujen tulot budjetoidaan momentille 11.19.10.
Energiamarkkinaviraston tehtävänä on valvoa ja edistää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden toimintaa sekä tukea ilmastotavoitteiden saavuttamista. Energiamarkkinavirasto vastaa myös uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuen myöntämiseen, hallinnointiin ja valvontaan liittyvistä tehtävistä.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Energiamarkkinavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2013:
2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
|
Toiminnallinen tehokkuus | |||
— Kokonaistuottavuusindeksi | 98 | 92 | 92 |
— Osuus työajasta, joka käytetään strategisiin painopistealueisiin (%) | 80,7 | 80 | 80 |
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
Sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan sekä päästökaupan valvonta on toimivaa (asiakaskysely asteikolla 1—5) | |||
— Sähköverkkotoiminnan valvonnan toimivuus | 3,5 | > 3,6 | > 3,6 |
— Maakaasuverkkotoiminnan valvonnan toimivuus | 3,7 | > 3,6 | > 3,6 |
— Päästökaupan valvonnan toimivuus | 3,9 | > 3,6 | > 3,6 |
— Tuotantotukijärjestelmän toimivuus | 3,2 | > 3,4 | > 3,5 |
Resurssien arvioitu jakautuminen tulosalueittain (1 000 euroa)
2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 arvio |
||||
1 000 € | % | 1 000 € | % | 1 000 € | % | |
Määrärahat | ||||||
Sähkömarkkinavalvonta | 361 | 21 | 785 | 34 | 3 446 | 67 |
Maakaasumarkkinavalvonta | 58 | 3 | 195 | 9 | 345 | 7 |
Tuotantotuki ja biopolttoaineiden kestävyys | 962 | 56 | 894 | 39 | 949 | 18 |
Päästökauppa | 353 | 20 | 410 | 18 | 435 | 8 |
Yhteensä | 1 734 | 100 | 2 284 | 100 | 5 175 | 100 |
Maksullinen toiminta (Tulot) | ||||||
Sähkömarkkinavalvonta | 2 323 | 63 | 2 294 | 55 | 103 | 7 |
Maakaasumarkkinavalvonta | 348 | 9 | 350 | 8 | 11 | 1 |
Tuotantotuki ja biopolttoaineiden kestävyys | 165 | 5 | 600 | 15 | 235 | 17 |
Päästökauppa | 816 | 22 | 900 | 22 | 1 040 | 75 |
Muut | 20 | 1 | - | - | - | - |
Yhteensä | 3 672 | 100 | 4 144 | 100 | 1 389 | 100 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys | 46,0 | 56,0 | 56,0 |
Henkilöstön hyvinvointi paranee | |||
— sairauspoissaolopäivät/htv | 5,5 | < 5,0 | < 5,0 |
— lyhytaikaiset (1—3 pv) sairauspoissaolotapaukset/htv | 2,4 | < 2,5 | < 2,0 |
— työtyytyväisyysindeksi (1—5, naiset/miehet) | 3,6/3,8 | 3,8/3,8 | 3,8/3,8 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2011 toteutuma |
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
|
Bruttomenot | 5 406 | 6 428 | 6 564 |
Bruttotulot | 3 672 | 4 144 | 1 389 |
Nettomenot | 1 734 | 2 284 | 5 175 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 170 | 434 | |
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 434 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -31 |
Palkkausten tarkistukset | 72 |
Budjetointitavan muutos | 2 750 |
Uudelleenkohdentamisen muutos | 100 |
Yhteensä | 2 891 |
2013 talousarvio | 5 175 000 |
2012 II lisätalousarvio | 41 000 |
2012 talousarvio | 2 284 000 |
2011 tilinpäätös | 1 998 000 |
20. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) energiansäästöön, energian tehokkaaseen käyttöön sekä uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon liittyvään informaatio- ja neuvontatoimintaan, kehittämishankkeisiin ja selvityksiin
2) uuden säästöteknologian markkinoiden edistämiseen
3) energiasäästöä ja uusiutuvaa energiaa koskevien direktiivien toimeenpanoon
4) kansallisen ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseen liittyvään tiedottamiseen
5) muuhun energia-alan tiedottamiseen ja tietohuollon järjestämiseen
6) kansainväliseen yhteistyöhön
7) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen.
Selvitysosa:EU:n tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Myös uusiutuvien energialähteiden käytössä tavoitellaan EU:ssa huomattavaa lisäystä. Uusiutuvan energian käytön edistämisdirektiivi määrittää Suomelle velvoitteen uusiutuvan energian osuuden lisäämisestä nykyisestä vajaasta 30 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
Meneillään olevia toimenpidekokonaisuuksia ovat mm. energiapalveludirektiivin toimeenpano, energiatehokkuussopimusten tehokas toimeenpano, energiakatselmusjärjestelmän laadukas toiminta, EU-laajuisten tuotteiden energiatehokkuusvaatimuksien aikaansaaminen suurelle joukolle tuoteryhmiä, bioenergian ja muun uusiutuvan energian edistäminen sekä asenteisiin, käyttötottumuksiin ja valintoihin vaikuttaminen. Toiminnalla kootaan, jalostetaan ja jaetaan tietoa sekä kehitetään menetelmiä ja vauhditetaan uuden teknologian käyttöönottoa hyödyntäen myös kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia. Laajoille käyttäjäryhmille suunnatussa energiansäästöön ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyvässä opastus-, neuvonta- ja tiedotustoiminnassa tehdään tiivistä yhteistyötä asiantuntijaorganisaatioiden sekä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa.
Erityinen painopistealue ovat kuluttajien energianeuvontajärjestelmän vahvistaminen ilmasto- ja energiastrategian sekä kuluttajapoliittisen ohjelman mukaisesti.
- — Energian käyttö tehostuu ja uusiutuvan energian käyttö lisääntyy.
2013 talousarvio | 3 400 000 |
2012 talousarvio | 3 400 000 |
2011 tilinpäätös | 3 900 000 |
28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan
2) EU:n rahoittamien hankkeiden osarahoitukseen.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään hallitusohjelman mukaisen kansallisen materiaalitehokkuusohjelman laadintaa tukeviin taustaselvityksiin ja muihin hankkeisiin. Lisäksi määrärahaa käytetään muun muassa suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja luonnonvarojen käytön tehostamista palvelevan materiaalitehokkuuden eri tasojen mittareiden kehittämiseen ja arviointiin, kansallisen resurssitehokkuuden osaamisverkoston kehittämiseen, ekosuunnittelun edistämiseen ja Motiva Oy:n toimintaan materiaalitehokkuuden palvelukeskuksena sekä menetelmien kehittämiseen toimipaikkojen välisten materiaalivirtojen hyödyntämiseksi.
- — Materiaalien tehokkaampi käyttö lisää energiatehokkuutta ja kilpailukykyä sekä edistää kestäviin tuotanto- ja kulutustapoihin siirtymistä.
2013 talousarvio | 500 000 |
2012 II lisätalousarvio | — |
2012 talousarvio | 500 000 |
2011 tilinpäätös | 700 000 |
40. Energiatuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 121 355 000 euroa.
Vuonna 2013 saa sitoumuksia tehdä enintään 44 850 000 eurolla. Mikäli vuoden 2012 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2013 enintään 100 000 000 eurolla.
Määrärahaa saa käyttää:
1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa
2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin
3) energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien taikka energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta muutoin edistävien selvitysten tukemiseen
4) osallistumiseen eurooppalaiseen yhteistyöhön energia-alan kestävän kehityksen kriteeristön aikaansaamiseksi ja liikenteen uusien polttoaineiden standardisointiin.
Etusija annetaan uuden teknologian demonstrointia ja kaupallistamista edistäville hankkeille. Energiatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Tukea ei myönnetä asunto-osakeyhtiöille, asuinkiinteistöille, valtionosuutta saaville perustamishankkeille eikä maatiloille tai niiden yhteyteen toteutettaville hankkeille. Tukea ei myönnetä myöskään Suomessa toteutettaviin ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan (SopS 12—13/2005) 6 artiklassa tarkoitettuihin hankkeisiin (yhteistoteutushankkeet). Jos investointihanke kuuluu päästökauppalain (683/2004) soveltamisalan piiriin, hanketta voidaan tukea vain rajoitetusti.
Tuen enimmäismäärää harkittaessa ei oteta huomioon kunnan tai muun yhteisön rakentamissa ja omistamissa energiahankkeissa kyseisten tahojen oman rahoituksen osuutta, jos se ei sisällä sellaista taloudellista etuutta, joka olisi katsottava EY:n lainsäädännössä tarkoitetuksi valtiontueksi. Sama koskee kunnan tai muun yhteisön omistamien kiinteistöjen katselmustoiminnan tukemista. Rahoituksella, jonka ei katsota olevan valtiontukea tai muuta julkista tukea, tarkoitetaan esimerkiksi markkinaehdoin myönnettävää rahoitusta tai muuta omarahoitusta. Energiatuella tuetuissa hankkeissa tuensaajan omarahoitusosuuden tulee olla vähintään 25 % kokonaisrahoituksesta.
Avustukset myönnetään valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (625/2002 ja 1313/2007) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen. Liikenteen uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyvät selvitykset ovat kulutusmenoja, joihin ei sovelleta avustuksia koskevia ehtoja. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin myöntämissä biopolttoaineiden tuotannon pilot-laitosten avustuksissa ja selvityksissä noudatetaan Tekesin rahoitusehtoja.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Samalla lisätään energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta. Energiatukea tarvitaan erityisesti uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistumisen edistämiseen, uusiutuvan energian tuotannon, mukaan luettuna kivihiilen korvaaminen hiilipölykattiloissa, lisäämiseen sekä energiatehokkuusinvestointien tukemiseen. Sähköajoneuvojärjestelmät luetaan energiatehokkuusteknologiaksi. Määrärahaa voidaan käyttää EU:n strategisen energiateknologiasuunnitelmaan sisältyvien, Suomessa toteutettavien isojen demonstraatiolaitosten tukemiseen. Myös liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön edistäminen tavoitteiden mukaiselle tasolle Suomessa edellyttää energiatukipanosten kohdentamista uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä polttoaineiden hankinta-, tuotanto- ja käyttöketjujen vaikutusten arviointiin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden standardointi- ja sertifiointityöhön. Tekesillä on työ- ja elinkeinoministeriön rinnalla keskeinen rooli liikenteen biopolttoaineiden kehittämisohjelman toteutuksessa. Tekes vastaa kehitysohjelman puitteissa teknologian pilotointiin liittyvistä hankkeista ja työ- ja elinkeinoministeriö demonstraatiolaitoksille suunnattavista avustuksista. Liikenteen toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoteknologiat ovat saavuttamassa vaiheen, jossa siirrytään ensimmäisten täyden mittakaavan demonstraatiolaitosten rakentamiseen. Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti laitosten tukemiseen varataan riittävät määrärahat.
Vuonna 2012 on liikenteen biopolttoaineiden demonstraatiolaitosten tukemiseen käytettävissä myöntämisvaltuutta 100 milj. euroa edistämään liikenteen 2. sukupolven biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä EU:ssa sovittujen uusiutuvan energian velvoitteiden mukaisesti. EU:lta on haettu tukea usealle biojalostamojen demonstraatiohankkeelle. EU-tuki näille hankkeille NER300-ohjelmasta voi olla satoja miljoonia euroja. Ensisijainen tavoite on saada mahdollisimman suuri osa tarvittavasta tuesta NER300-ohjelmasta ja täydentää sitä kansallisella rahoituksella. NER300-ohjelman aikataulun viivästymisen vuoksi tukipäätökset ohjelman rahoituksesta ovat kuitenkin odotettavissa aikaisintaan vuoden 2012 lopussa. Tämän vuoksi olisi perusteltua, että vuoden 2012 valtuus olisi käytettävissä vielä vuonna 2013.
Myöntämisvaltuuden arvioitu käyttö (euroa)
Liikenteen biopolttoaineiden kehittämisohjelma | 7 000 000 |
Muu energiatuki | 37 850 000 |
Yhteensä | 44 850 000 |
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
- — Uuden teknologian käyttöönotto lisääntyy energian tuotannossa ja käytössä.
- — Energiahuollon monipuolisuus säilyy hyvänä.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017— | Yhteensä vuodesta 2013 lähtien |
|
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset | 116 870 | 60 070 | 48 710 | 5 410 | - | 231 060 |
Vuoden 2013 sitoumukset | 4 485 | 17 940 | 11 210 | 6 730 | 4 485 | 44 850 |
Menot yhteensä | 121 355 | 78 010 | 59 920 | 12 140 | 4 485 | 275 910 |
Vuonna 2013 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 43,3 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Vihreä talous (HO) | -500 |
Siirto momentilta 32.20.45 | 1 000 |
Siirto momentilta 32.01.21 | 3 500 |
Menosäästö, uusiutuvan energian tuet | -15 500 |
Valtuustason korotuksesta aiheutuvat maksatukset | 5 705 |
Yhteensä | -5 795 |
2013 talousarvio | 121 355 000 |
2012 talousarvio | 127 150 000 |
2011 tilinpäätös | 60 633 741 |
42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 150 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen Utsjoen Sähköosuuskunnan ja Inergia Oy:n sähköverkkoliiketoimintojen yhdistämisen johdosta perustetulle Tunturiverkko Oy nimiselle yhtiölle Utsjoen alueella tehtävistä sähköverkon korvausinvestoinneista aiheutuviin menoihin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Pohjois-Lapin sähköhuollon varmistamiseksi on tarkoitus tukea Utsjoen alueella tehtäviä sähköverkon korvausinvestointeja. Avustuksella luodaan edellytykset laajemman sähköverkkoyhtiön syntymiselle ja varmistetaan Utsjoen sähköhuolto kestävällä tavalla siten, että sähkön siirtohinnat pysyvät kohtuullisina. Kyseessä on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106.2 mukainen komission päätöksen 2005/842/EY edellytykset täyttävä ja notifiointivelvollisuuden ulkopuolelle jäävä EU-valtiontuki.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 25 |
Yhteensä | 25 |
2013 talousarvio | 150 000 |
2012 talousarvio | 125 000 |
2011 tilinpäätös | 100 000 |
43. Kioton mekanismit (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) päästöyksiköiden hankkimiseen Kioton pöytäkirjan joustomekanismien avulla enintään 10 miljoonaa tonnia sopimuskaudelle 2008—2012 ja sen jälkeiselle kaudelle 2013—2020
2) joustomekanismien hallinnoinnin kustannuksiin
3) päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukemiseen
4) valuuttakurssimuutoksista aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2013 saa sitoumuksia tehdä enintään 200 000 eurolla.
Selvitysosa:Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionia täyttämään Kioton pöytäkirjan mukaiset velvoitteensa. Kasvihuonekaasupäästöjen korkeat vähentämiskustannukset rasittavat kansantaloutta, minkä vuoksi valtio osallistuu päästöjen vähentämiseen käyttämällä Kioton mekanismeja. Näitä ovat yhteistoteutus (JI, Joint Implementation), puhtaan kehityksen mekanismi (CDM, Clean Development Mechanism) ja valtioiden välinen päästökauppa. JI-hankkeet ovat teollisuusmaiden ja CDM-hankkeet teollisuus- ja kehitysmaiden välisiä.
Tarve hyödyntää Kioton mekanismeja ulottuu myös Kioton kaudesta eteenpäin, joten päästöyksiköiden hankinta sisältää myös kauden 2013—2020. Päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukeminen, ts. tietotaidon kehittäminen kohdemaissa, sekä mekanismien hallinnon kansainvälinen kehitystyö, edistävät päästömarkkinoiden toimivuutta ja kustannustehokasta päästöyksiköiden hankintaa.
Päästöyksiköiden hankinnassa otetaan huomioon eri joustomekanismien keskinäinen kustannustehokkuus sekä hankintaan liittyvien riskien hallinta. Tämä edellyttää, että määrärahaa voidaan käyttää ja päästöyksiköiden hankintasitoumuksia voidaan tehdä etupainotteisesti, vaikka suuri osa hankittavista päästöyksiköiden kustannuksista realisoituu vasta lähempänä kauden loppua.
Mekanismipolitiikan koordinointivastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Mekanismien käytöstä tehdyn hallinnollisen työnjaon mukaisesti momentilta rahoitetaan ulkoasiainministeriön CDM-projekteista syntyvien päästöyksiköiden hankintaa sekä ympäristöministeriön JI-projekteista ja kansainvälisestä päästökaupasta hankkimia päästöyksiköitä.
Päästöyksiköiden hankinta sisältää vuosittaisia toimia, joista aiheutuvat menot katetaan määrärahasta.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2013 | 2014 | 2015 | 2016— | Yhteensä vuodesta 2013 lähtien |
|
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset | 1 900 | 1 400 | 1 000 | 1 000 | 5 300 |
Vuoden 2013 sitoumukset | 100 | 50 | 50 | 200 | |
Yhteensä | 2 000 | 1 450 | 1 050 | 1 000 | 5 500 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Biokaasuhankkeen peruuntuminen, maksatusten tarkistus | -3 300 |
Yhteensä | -3 300 |
2013 talousarvio | 2 000 000 |
2012 talousarvio | 5 300 000 |
2011 tilinpäätös | 7 029 356 |
44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 123 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa laissa (1396/2010) säädetyn
1) tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin) maksamiseen
2) biokaasulla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen
3) puupolttoaineella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen
4) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen(syöttötariffin) maksamiseen
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain nojalla tuetaan syöttötariffijärjestelmään hyväksytyn voimalaitoksen tuulivoimaan, biokaasuun, metsähakkeeseen ja puupolttoaineeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Lain nojalla tuulivoiman, biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan syöttötariffijärjestelmässä tukena laissa asetetun tavoitehinnan ja sähköpörssissä toteutuneen kolmen kuukauden Suomen aluehinnan keskiarvon erotus (syöttötariffijärjestelmä) sekä metsähakesähkön tuottajille päästöoikeuden hinnan mukaan muuttuvaa tukea. Biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan lisäksi syöttötariffin korotuksena lämpöpreemiota yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Tukea maksetaan enintään 12 vuotta kullekin voimalaitokselle.
Hallitus antaa Eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta. Esityksen nojalla metsähakkeen kilpailukyky suhteessa turpeeseen säilytettäisiin ennallaan ottamalla huomioon metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettavassa tuotantotuessa turpeen veron korotusten vaikutukset metsähakkeen hintakilpailukykyyn. Päästöoikeuden hinnan muutokset vaikuttaisivat myös edelleen maksettavan tuen tasoon.
Euroopan unionin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/28/EY on jäsenvaltiolle asetettu tavoitteet uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian osuudeksi energian loppukulutuksesta vuonna 2020. Suomelle asetettu tavoite on 38 prosenttia.
Tuotantotuki ja tavoitehinnat
Tuulivoiman tavoitehinta, €/MWh (korotettu hinta enintään 3 vuotta/voimalaitos) | 105,30 |
— Tavoitehinta 1.1.2016 lähtien, €/MWh | 83,50 |
Biokaasusähkön tavoitehinta, €/MWh | 83,50 |
Biokaasusähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, €/MWh | 50,00 |
Puupolttoainesähkön tavoitehinta, €/MWh | 83,50 |
Puupolttoainesähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, €/MWh | 20,00 |
—enintään vuodessa/puupolttoainesähköä tuottava voimalaitos, € | 750 000 |
Metsähakesähkön tuottajille maksettava, päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuva tuotantotuki, enintään €/MWh, kun 3 kuukauden päästöoikeuden keskihinta enintään 10€/t ja turpeen vero 4,9€/MWh | 13,1324 |
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
- — Tuuli- ja biokaasuvoimaloiden sekä metsäenergiaa käyttävien voimalaitosten kilpailukyky verrattuna muilla energialähteillä tapahtuvaan sähkön tuotantoon parantuu.
- — Sähkön tuotanto monipuolistuu ja sähkön omavaraisuus parantuu.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Tuulivoimalat (syöttötariffi) | 73 100 000 |
Biokaasuvoimalat (syöttötariffi ja sen korotus) | 1 800 000 |
Metsähakevoimalat (syöttötariffi ) | 46 000 000 |
Puupolttoainevoimalat (syöttötariffi ja sen korotus) | 3 000 000 |
Yhteensä | 123 900 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 26 100 |
Yhteensä | 26 100 |
2013 talousarvio | 123 900 000 |
2012 talousarvio | 97 800 000 |
2011 tilinpäätös | 58 241 |