Talousarvioesitys 2013
20. (32.20, osa ja 32.30, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
Selvitysosa:Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä. Lähivuosina elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa korostuvat toimenpiteet, jotka kohdistuvat kasvun uusien lähteiden vahvistamiseen rakenteita uudistamalla ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen.
Tavoitteena on edistää korkeaan arvonlisään tähtäävää rakennemuutosta eli yritysten hakeutumista uusiin, kasvaviin liiketoimintoihin, työntekijöiden siirtymistä entistä vaativampiin ja korkeamman tulotason tehtäviin sekä entistä tehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa yrityksissä ja julkisella sektorilla.
Kilpailullinen toimintaympäristö on tärkeä tekijä muutosvalmiuden aikaansaamisessa. Kilpailu pakottaa yritykset innovoimaan, muuttamaan toimintatapojaan ja hakemaan uusia markkinoita. Innovaatiopolitiikan toimilla parannetaan yritysten kyvykkyyttä vastata kilpailun haasteisiin.
Julkisen rahoituksen välineillä on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Näitä välineitä tarvitaan erityisesti aloittavien, uusissa liiketoiminnoissa olevien yritysten rahoittamisessa.
Kasvuyritysten menestys kertoo talouden muutosvalmiuden, dynamiikan, onnistumisesta. Kasvuyritysten kansainvälistymisen ja muiden toimintaedellytysten parantaminen on keskeinen rakennemuutoksen edistämistoimi.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2013:
2010 toteutuma |
2011 toteutuma/ arvio |
2012 tavoite/ arvio |
2013 tavoite/ arvio |
|
Yritys- ja innovaatiopolitiikan toimet kohdistuvat uudistuviin ja kasvuhakuisiin yrityksiin | ||||
---|---|---|---|---|
— Alkavien yritysten osuus yrityskannasta (%) | 9,8 | |||
— Lopettaneiden yritysten osuus yrityskannasta (%) | 6,3 | |||
— Alkaviin yrityksiin tehtyjen riskisijoitusten määrä (milj. euroa) | 104 | 78 | 120 | 150 |
— Kasvuyritysten tuottamien työpaikkojen määrä edellisten 3 vuoden aikana | 51 164 | > 50 000 | > 50 000 | > 50 000 |
Julkisten rahoituspalvelujen riskinotto lisääntyy | ||||
Pk-yritysten kansainvälistymisvalmiudet parantuvat | ||||
— Pk-yritysten vienti (mrd. euroa) | 6,9 | 7,7 | > 7,7 | > 7,7 |
— Osuus koko viennistä (%) | 13 | 13 | > 13 | > 13 |
Innovaatiotoiminta lisääntyy ja sen hyödyntäminen elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla kasvaa | ||||
— Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrä (% kaikista yrityksistä) | 56 | > 56 | > 56 | > 56 |
— Käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan panostavien yritysten määrä (% kaikista yrityksistä) | 21 | > 21 | > 21 | > 21 |
— Innovaatioiden osuus julkisista hankinnoista | ||||
— Julkisten tietovarantojen avaamisen avulla syntyvän uuden liiketoiminnan määrä | ||||
Yritysten vienti ja kansainvälistyminen lisääntyvät ja kansainvälistynyt yritystoiminta monipuolistuu | ||||
— Viennin määrä (mrd. euroa) | 72,8 | 75,8 | 76 | 76 |
— Julkisesti tuetun viennin osuus kokonaisviennistä (%) | 5,8 | 4,5 | > 4,5 | > 4,5 |
— Ulkomaisten pääomasijoitusten määrä (milj. euroa) | 261 | 512 | > 512 | > 512 |
Kansainvälisesti vetovoimaiset innovaatiokeskittymät vahvistuvat | ||||
— Yritysten T&K&I-sijoitukset (%/BKT) | 2,7 | 2,6 | > 2,6 | > 2,6 |
Elinkeinorakenne uudistuu äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kohdealueilla1) | ||||
— Äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kautta synnytetyt uudet yritykset | 24 | 25 | > 25 | > 25 |
— Äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kautta synnytetyt uudet työpaikat | 830 | 1 170 | > 1 170 | > 1 170 |
Uutta liiketoimintaa syntyy Suomen uusille vahvuusalueille, erityisesti bio- ja luonnonvaratalouteen ja ympäristöalalle | ||||
— Biotalouden, kaivostoiminnan ja ympäristöliiketoiminnan alan uusien yritysten määrä | ||||
— Biotalouden, kaivostoiminnan ja ympäristöliiketoiminnan alan uusien yritysten liikevaihto |
1) Eri vuosien luvut eivät ole vertailukelpoisia, koska äkillisen rakennemuutoksen alueet poikkeavat eri vuosina toisistaan.
Innovaatiopolitiikan ja kansainvälistymisen toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Mittatekniikan keskus, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Matkailun edistämiskeskus sekä useat valtionapuyhteisöt.
Luvun nimike on muutettu.
01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 395 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden avulla edistää elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä tukea yhteiskuntapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2013:
- — Mineraaliala vahvistuu osana elinvoimaista kestävän kehityksen taloutta.
- — Kestävien energiaratkaisujen käyttöönottomahdollisuudet paranevat.
- — Yhdyskuntien raaka-ainehuollon ja maankäytön suunnittelun edellytykset paranevat.
- — Geologinen tieto ja asiantuntemus laajasti yhteiskunnan kehityksen tukena.
- — Mineraaliset luonnonvarat osaksi globaalien kehityshaasteiden ratkaisua.
Toiminnallinen tuloksellisuus
2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
|
Toiminnallinen tehokkuus: | |||
Tulosalueiden osuus kustannuksista, % | |||
— mineraalivarat ja raaka-ainehuolto | 57 | 59 | 58 |
— energiahuolto- ja ympäristö | 25 | 22 | 22 |
— maankäyttö ja rakentaminen | 18 | 19 | 20 |
Yhteisrahoitteinen toiminta | |||
— kustannusvastaavuus, % | 61 | 50 | 50 |
— osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % | 15,4 | 11,0 | 11,0 |
— hankkeiden lukumäärä, kpl | 84 | 80 | 80 |
Maksullinen toiminta | |||
— tulot, milj. euroa | 9,9 | 6,5 | 6,5 |
— ylijäämä, 1 000 euroa | 471 | 455 | 455 |
— ylijäämä, % tuotoista | 5 | 7 | 7 |
— htv-kertymä | 64 | 60 | 60 |
Geologisten aineistojen kuvaustiedot ja palvelut valmistuvat EU:n paikkatietodirektiivin ja kansallisen paikkatietolain asettamien tavoitteiden mukaisesti | |||
---|---|---|---|
Tuotokset ja laadunhallinta: | |||
Suoritteet: | |||
Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset | |||
— laajat yhteenveto- ja myyntiraportit, kpl | 7 | 5 | 2—5 |
— muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl | 17 | 25 | 10—20 |
Turvevarojen kartoitus | |||
— kartoitettu suoala, km2 | 315 | 300 | 300 |
— raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m3 | 182 | 100 | 100 |
— raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, TWh | 88 | 50 | 50 |
Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl | 3 | 3 | 2 |
Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl | 15 | 16 | 18 |
Merigeologinen kartoitus | |||
— kartoitettu pinta-ala, km2 | 400 | 500 | 500 |
— luotaukset linja-km | 2 400 | 1 000 | 1 000 |
Julkaiseminen | |||
— vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut | 40 | 60 | 45 |
— muut julkaisut ja artikkelit, kpl | 311 | 250 | 300 |
Palvelukyky ja laatu | |||
— sisäiset auditoinnit, kpl | 4 | 6 | 8 |
— CAF | käytössä | käytössä | käytössä |
— asiakastyytyväisyysmittaus | käytössä | käytössä | käytössä |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittämien
2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys | 614 | 614 | 596 |
Henkilöstön hyvinvointi paranee | |||
— sairauspoissaolot/htv | 8,4 | < 8,0 | < 8,0 |
— lyhytaikaiset (1—3 pv) sairauspoissaolotapaukset | 701 | < 760 | < 720 |
— työtyytyväisyysindeksi (1—5, naiset/miehet) | - | 3,5/3,5 | 3,6/3,6 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2011 toteutuma |
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
|
Bruttomenot | 56 448 | 49 090 | 48 395 |
Bruttotulot | 14 025 | 9 000 | 9 000 |
Nettomenot | 42 423 | 40 090 | 39 395 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 5 131 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 964 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2011 toteutuma |
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 9 848 | 6 500 | 6 500 |
— muut tuotot | 38 | - | - |
Tuotot yhteensä | 9 886 | 6 500 | 6 500 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 7 073 | 4 600 | 4 600 |
— osuus yhteiskustannuksista | 2 342 | 1 445 | 1 445 |
Kustannukset yhteensä | 9 415 | 6 045 | 6 045 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 471 | 455 | 455 |
Kustannusvastaavuus, % | 105 | 108 | 108 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) | -400 |
Toimintamenosäästö (HO) | -300 |
Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -95 |
Palkkausten tarkistukset | 1 059 |
Muu muutos | -84 |
Uudelleenkohdentamisen muutos | -200 |
Tuottavuustoimet | -675 |
Yhteensä | -695 |
2013 talousarvio | 39 395 000 |
2012 II lisätalousarvio | 533 000 |
2012 talousarvio | 40 090 000 |
2011 tilinpäätös | 41 256 000 |
02. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 91 334 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) enintään 3 000 000 euroa Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä annetun lain (953/2010) mukaisiin sijoituksiin yrityksiin tai muihin rajoitetun vastuun yhteisöihin, jotka ottavat vastaan VTT:stä siirrettäviä toimintoja tai jotka perustetaan tutkimusta tai teknologian kaupallistamista edistävää yhteistyötä, teknologian kaupallista hyödyntämistä tai VTT:n ulkomailla tapahtuvan toiminnan järjestämistä varten
2) ydinenergialain (990/1987) ja valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun asetuksen (161/2004) nojalla ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan varautumisrahastoon siten, että tutkimuskeskuksen rahasto-osuus varautumisrahastossa vastaa edellisen kalenterivuoden vahvistetun vastuumäärän mukaista rahastotavoitetta
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
4) tutkimusta ja kansainvälistymistä edistävien apurahojen ja stipendirahastomaksujen maksamiseen sekä tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
5) enintään 3 500 000 euroa uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin tärkeimmissä vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2013:
- — VTT:n tieteellinen edelläkävijyys valituilla aloilla luo kilpailu- ja arvonluontikykyä suomalaiselle elinkeinoelämälle.
- — VTT luo edellytyksiä yrittäjyydelle ja talouden uudistumiselle yhdistämällä monialaista osaamista sekä suuntaamalla tutkimusta yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ja käyttäjälähtöiseen tutkimukseen.
- — Teknologian ja osaamisen siirron kautta kasvuhakuisten pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihto ja vienti kasvavat.
- — Kytkeytymällä kansallisiin ja ylikansallisiin arvoverkostoihin sekä hyödyntämällä kansallista ja kansainvälistä kärkiosaamista, Suomen vetovoimaisuus innovaatioympäristönä ja -kumppanina vahvistuu.
- — VTT:n biotalouden strategiaohjelma tukee Suomen energiaomavaraisuusasteen kasvattamista ja metsä- sekä biomassavarojemme optimaalista hyödyntämistä uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi.
Vaikuttavuus
2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
|
— Kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödynnetyt tai 3 vuoden aikana hyödynnettävät hanketulokset, % | 74 | 65—70 | 65—70 |
— Yritystuottojen osuus kärki- ja innovaatio-ohjelmissa, % | 22,4 | 20—25 | 20—25 |
— VTT:n rooli teknologian kehittäjänä ja käyttöönoton edistäjänä, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1—5), ka | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
— VTT:n ulkopuoliset tuotot SHOK-projekteista (milj. euroa) | 18,6 | 11—13 | 11—13 |
— VTT:n rooli energian ja raaka-aineiden käytön tehostamisessa, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1—5), ka | 3,96 | 3,6—3,8 | 3,6—3,8 |
Tuotokset ja laadunhallinta
2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
|
Tuotokset | |||
— Referoidut kansainväliset tieteelliset lehtiartikkelit, kpl | 600 | 600 | 600 |
— Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset, kpl | 271 | 300 | 300 |
— Uudet VTT:llä syntyvät spin-off yritysaihiot, lkm | N.A. | 10—15 | 10—15 |
Laadunhallinta | |||
— Yrityspalveluiden laatu (VTT:n kysely, yleisarvio, 1—5) | 3,95 | 3,9 | 3,9 |
— Asiakastyytyväisyys, projektikohtainen (1—5) | 4,3 | 4,3 | 4,3 |
Tunnettuuden lisääntyminen | |||
---|---|---|---|
— Kansainvälistymällä kasvua hakevat yritykset, TEM yhteinen kysely, % | 71,2 | 73 | 74 |
Palvelumielikuva | |||
— Liiketoiminnan ymmärrys, TEM yhteinen kysely, 1—5 | N.A. | 3,3 | 3,3 |
Toiminnallinen tehokkuus
2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
|
Toiminnallinen tehokkuus | |||
— Maksullisen toiminnan erillistulos (milj. euroa) | 5,0 | 4,0 | 4,0 |
— Ulkomaiset tuotot (% liikevaihdosta) | 18 | 18 | 18 |
Tuottavuus | |||
— Liikevaihto (1 000 euroa/htv, % vuotuinen kasvu) | 108 | +2 % | +2 % |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys | 2 589 | 2 585 | 2 605 |
— budjettirahoitteinen toiminta, htv | 795 | 845 | 853 |
— ulkopuolinen rahoitus, htv | 1 794 | 1 740 | 1 752 |
Henkilöstön hyvinvointi paranee | |||
— sairauspoissaolopäivät/htv | 6,8 | < 7,0 | < 7,0 |
Organisaation osaaminen uusiutuu | |||
---|---|---|---|
— Ulkomaisen tutkimushenkilöstön osuus VTT:llä, % | 7,9 | 9 | 10,5 |
Organisaation työantajakuva on huokutteleva | |||
— lähtövaihtuvuus, (poislukien siirtymiset eläkkeelle ja valtiokonsernin sisällä), % | 2,8 | < 8,0 | < 8,0 |
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | 3,4 | 3,5 | 3,5 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2011 toteutuma |
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
|
Bruttomenot | 276 322 | 279 827 | 288 034 |
Bruttotulot | 200 148 | 186 500 | 196 700 |
Nettomenot | 76 174 | 93 327 | 91 334 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 34 605 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 45 860 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2011 toteutuma |
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— maksullisen toiminnan myyntituotot | 76 912 | 72 800 | 77 700 |
— muut tuotot | 5 042 | 5 800 | 5 100 |
Tuotot yhteensä | 81 954 | 78 600 | 82 800 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 45 212 | 39 100 | 46 500 |
— osuus yhteiskustannuksista | 31 747 | 36 000 | 32 300 |
Kustannukset yhteensä | 76 959 | 75 100 | 78 800 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 4 995 | 3 500 | 4 000 |
Kustannusvastaavuus, % | 106 | 105 | 105 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2011 toteutuma |
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
|
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 65 765 | 57 300 | 61 900 |
— EU:lta saatava rahoitus | 30 363 | 27 200 | 30 000 |
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 21 940 | 23 400 | 22 000 |
Tuotot yhteensä | 118 068 | 107 900 | 113 900 |
Hankkeiden kokonaiskustannukset | 182 002 | 170 900 | 179 400 |
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -63 934 | -63 000 | -65 500 |
Omarahoitusosuus, % | 35 | 37 | 37 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) | -943 |
Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -537 |
Toimintamenosäästö (HO) | 662 |
Palkkausten tarkistukset | 1 898 |
Uudelleenkohdentamisen muutos | 1 101 |
Tutkimusinfra | -1 000 |
Muu muutos | -174 |
Hallituksen menosäästö | -3 000 |
Yhteensä | -1 993 |
2013 talousarvio | 91 334 000 |
2012 II lisätalousarvio | 656 000 |
2012 talousarvio | 93 327 000 |
2011 tilinpäätös | 87 428 000 |
(03.) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.40.05.
05. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 978 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Mittatekniikan keskuksen (MIKES) tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleinen toteuttaminen, hallinnointi ja kehittäminen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjaus, kansallisen kalibrointipalvelun järjestäminen sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistäminen. Keskuksen toiminta ja palvelut varmistavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja teknistä turvallisuutta.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Mittatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2013:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
|
Toiminnallinen tehokkuus | |||
— Kotimaisten hankkeiden volyymi (1 000 euroa) | 500 | 500 | 520 |
— Kajaanin yksikön kalibrointitoiminnan volyymi (1 000 euroa) | 110 | 250 | 250 |
— Suomen osuus eurooppalaisista metrologian (EMRP) tutkimushankkeista, % | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
— Maksuperustelain mukaisten muiden suoritteiden kustannusvastaavuus, % | 94 | 110 | 115 |
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
---|---|---|---|
— Kajaanin yksikön CEMIS-hankkeiden määrä | 4 | 6 | 6 |
— Metrologian sopimuslaboratorioiden määrä | 5 | 5 | 6 |
— Menestyminen kansainvälisissä vertailumittauksissa (asteikolla 1—5) | 3,5 | > 3,5 | > 3,5 |
— MIKES-metrologian antamat kalibrointitodistukset | 1 615 | 1 700 | 1 700 |
— FINASin arvioimat toimielimet | 207 | 212 | 213 |
Palvelukyky ja laatu | |||
— Pätevyydenarviointipalvelujen kysyntä tyydytetään kokonaan | Kyllä | Kyllä | Kyllä |
— Asiakastyytyväisyys (asteikolla 1—5), metrologia/FINAS | 4,7/4,2 | > 4 | > 4 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys | 78 | 80 | 80 |
— toimintamenoilla palkatut | 38 | 38 | 38 |
— maksullisen palvelutoiminnan tuloilla palkatut | 22 | 25 | 25 |
— ulkopuolisella tutkimusrahoituksella palkatut | 18 | 17 | 17 |
Henkilöstön hyvinvointi paranee | |||
— sairauspoissaolot/htv | 3,6 | < 4,0 | < 4,0 |
— lyhytaikaiset (1—3 pv) sairauspoissaolotapaukset/htv | 1,06 | < 0,6 | < 0,6 |
— työtyytyväisyysindeksi (1—5, naiset/miehet) | 3,2/3,5 | 4,0 | 4,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2011 toteutuma |
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
|
Bruttomenot | 11 454 | 9 778 | 10 878 |
Bruttotulot | 5 016 | 3 920 | 4 900 |
Nettomenot | 6 438 | 5 858 | 5 978 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 317 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 441 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -46 |
Palkkausten tarkistukset | 166 |
Yhteensä | 120 |
2013 talousarvio | 5 978 000 |
2012 II lisätalousarvio | 95 000 |
2012 talousarvio | 5 858 000 |
2011 tilinpäätös | 6 562 000 |
06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 204 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan sekä aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen.
Selvitysosa:Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2013:
Vaikuttavuus
- — tuottavuus paranee ja elinkeinoelämä uudistuu kestävästi kasvavan talouden edellyttämällä tavalla
- — hyvän elämän mahdollistava vauraus lisääntyy. Toiminnalla aikaansaadaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia parantavia palveluita, tuotteita ja prosesseja
- — menestyvän innovaatiotoiminnan mahdollistavat osaamiset ja verkostot vahvistuvat.
Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin oman henkilöstön lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille 32.01.02. Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.20.40 ja 32.20.83 määrärahoja ja valtuuksia. Valtuuksilla Tekes rahoittaa Tekes-ohjelmia, strategisten huippuosaamisen keskittymien ohjelmia ja hankkeita sekä riskipitoisia tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan projekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2013—2016.
Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kolmen vuoden välein teetettävillä vaikuttavuusarvioinneilla. Valikoidut seurannan tunnusluvut ennakoivat vaikuttavuustavoitteiden toteutumista suuntaa-antavasti.
Tekesin siirtomenojen vaikuttavuus
Tunnusluku | 2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 tavoite |
Kansainvälistyvät kasvuyritykset | |||
Rahoitettujen hankkeiden uutuusarvo (indeksi 0—100) | - | 80 | 80 |
Suuryritykset | |||
---|---|---|---|
Suurten yritysten Tekes-rahavirrat (%) | - | 80 | 80 |
Suurten yritysten kokonaisverkottuminen Tekes-projekteissa (%) | - | 100 | 100 |
Julkiset tutkimusorganisaatiot | |||
Verkottuneiden hankkeiden tulosten hyödyntäjien lukumäärä (hankkeiden johtoryhmiin osallistuneiden yritysten määrä/Tekesin rahotus, milj. euroa) | - | 8 | 9 |
Kansainvälisten yhteisprojektien osuus (% kaikista projekteista) | 70 | 75 | 75 |
Useita asiakassegmenttejä koskevat erityisteemat | |||
Kansallisia energia- ja ympäristötavoitteita suoraan edistävien innovaatioiden määrä | - | 350 | 350 |
Toiminnallinen tehokkuus
2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
|
Toiminnallinen taloudellisuus | |||
Toimintamenojen sekä hanke- ja ohjelmatoiminnan menojen käyttö ydinprosesseittain, %-jakauma | |||
— ohjaus | 18 | > 15 | > 15 |
— asiakkuudet ja rahoitus | 50 | > 50 | > 50 |
— ohjelmat | 32 | > 25 | > 25 |
Rahoitus- ja asiakkuustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus, % | 4,2 | < 5,3 | < 5,3 |
Tuottavuus | |||
---|---|---|---|
Käynnistyvä projektivolyymi, milj. €/htv | 8,3 | > 6 | > 6 |
Tuotokset ja laadunhallinta
2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
|
Palvelukyky ja laatu | |||
---|---|---|---|
Suoritteet | |||
— Pk-yritysten osuus rahoituksesta, % | 58 | 60 | 50—60 |
— Alle 500 henkilön yritysten osuus rahoituksesta, % | 73,4 | 70 | 70 |
Asiakaspalaute Tekesin toiminnasta (1—5) | |||
— Tekes-palvelujen hyödyllisyys asiakkaille | 4,3 | > 3,7 | > 3,7 |
— Tekes-palvejujen laatu yritysasiakkaille | 3,8 | > 3,7 | > 3,7 |
— Asiakaspalautteen yleisarvio Tekesin toiminnasta | 3,8 | > 3,7 | > 3,7 |
Käsittelyajat merkittävimmistä suoritteista | |||
— Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika yrityksille, vrk | 74 | < 70 | < 70 |
— Maksupyynnön ja raportin käsittelyaika pk-yrityksille, vrk | 28 | < 25 | < 25 |
— Oikaisuvaatimukset/muutoksenhakukelpoiset päätökset, % | 0,4 | < 0,7 | < 0,7 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys/htv | 284,2 | 290 | 290 |
Henkilöstön hyvinvointi paranee | |||
— sairauspoissaolopäivät/htv | 6,5 | < 8 | < 8 |
— lyhytaikaiset (1—3 pvää) sairauspoissaolotapaukset/htv | 1,7 | < 2 | < 2 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Hanke- ja ohjelmatoiminta | 6 000 000 |
Toimintamenot | 33 204 000 |
Yhteensä | 39 204 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2011 toteutuma |
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
|
Bruttomenot | 43 122 | 42 922 | 39 804 |
Bruttotulot | 925 | 600 | 600 |
Nettomenot | 42 197 | 42 322 | 39 204 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 17 476 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 23 246 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) | -250 |
Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -157 |
Palkkausten tarkistukset | 838 |
Tuottavuustoimet | -45 |
Uudelleenkohdentamisen muutos | 500 |
Säästö | -4 000 |
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 32.40.03) | -4 |
Yhteensä | -3 118 |
2013 talousarvio | 39 204 000 |
2012 II lisätalousarvio | 358 000 |
2012 talousarvio | 42 322 000 |
2011 tilinpäätös | 47 967 000 |
07. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 097 000 euroa.
Selvitysosa:Matkailun edistämiskeskus (MEK) on valtakunnallinen matkailun asiantuntija ja kansainvälinen toimija, joka tuottaa lisäarvoa matkailuelinkeinolle ja yhteiskunnalle. MEK edistää Suomen matkailumaakuvan tunnettuutta, markkinoi matkailutuotteita ja -palveluita yhteistyössä muiden matkailutoimijoiden kanssa sekä tukee matkailualan laadunkehitystä. MEK koordinoi matkailutuotteiden tuotekehitystä teemapohjaisesti ja hankkii markkinoinnin ja tuotekehityksen tueksi markkinatietoa matkailuelinkeinon käyttöön. Tavoitteena on luoda yhtenäinen, omaleimainen ja vetovoimainen matkailumaaprofiili, joka tukee matkailutuotteiden myyntiä.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Matkailun edistämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2013:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
|
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
Kongressien määrä Suomessa, kpl | 417 | 400 | 400 |
Laatutonnivalmennuksen läpikäyneiden organisaatioiden lukumäärä, kpl | 773 | 800 | 850 |
Ulkoinen asiakastyytyväisyys, matkailuelinkeinon tyytyväisyys MEK:n toimintaan (1—5) | 3,4 | 3,5 | 3,6 |
Tutkimustieto: markkinatiedon analysointi ja välittäminen (1—5) | 3,5 | 3,6 | 3,7 |
Tuotekehitystoiminta: osallistuvien tahojen tyytyväisyys MEK:n tuotekehitystoimintaan (1—5) | 3,2 | 3,3 | 3,4 |
Markkinointitoimenpiteet, tyytyväisyys markkinointiin kokonaisuutena (1—5) | 3,1 | 3,2 | 3,3 |
Ulkomaisten edustajien toiminta, VisitFinland edustajille annettu arvosana (1—5) | 3,2 | 3,3 | 3,4 |
Määrärahan päätoiminnoittainen jakauma
2011 toteutuma |
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
||||
1 000 € | % | 1 000 € | % | 1 000 € | % | |
Matkailumaakuvan markkinointi | 6 382 | 54 | 5 571 | 54 | 5 453 | 54 |
Matkailumaakuvaa tukeva tuotemarkkinointi | 4 578 | 38 | 3 921 | 38 | 3 837 | 38 |
Tuotekehityksen ja tuotteistamisen edistäminen | 584 | 5 | 259 | 3 | 252 | 3 |
Markkinatiedon hankinta ja välittäminen | 390 | 3 | 564 | 5 | 555 | 5 |
Yhteensä | 11 934 | 100 | 10 315 | 100 | 10 097 | 100 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys | 30,5 | 33 | 33 |
Henkilöstön hyvinvointi paranee | |||
— sairauspoissaolopäivät/htv | 7,2 | < 10,0 | < 10,0 |
— lyhytaikaiset (1—3 pvää) sairauspoissaolotapaukset | 3,3 | < 4,0 | < 4,0 |
— työtyytyväisyysindeksi (1—5) | 3,8 | 3,8 | 3,8 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2011 toteutuma |
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
|
Bruttomenot | 13 036 | 10 870 | 10 747 |
Bruttotulot | 1 103 | 555 | 650 |
Nettomenot | 11 933 | 10 315 | 10 097 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 627 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -139 |
Toimintamenosäästö (HO) | -162 |
Palkkausten tarkistukset | 83 |
Yhteensä | -218 |
2013 talousarvio | 10 097 000 |
2012 II lisätalousarvio | 46 000 |
2012 talousarvio | 10 315 000 |
2011 tilinpäätös | 10 307 000 |
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 428 070 000 euroa.
Vuonna 2013 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 427 140 000 euron arvosta.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
1) valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan
2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa
3) Euroopan yhteisön komission yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (EY 800/2008) mukaisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan välittömästi liittyvään koulutukseen
4) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin
5) työelämän kehittämishankkeisiin
6) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä
7) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen
8) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin
9) julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen
10) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin.
Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.
Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.
Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja budjettitalouden ulkopuolisille tutkimusorganisaatioille liittyen julkisen tutkimuksen projekteihin.
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon Tekesin rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.
Tukea myönnetään erityisesti:
- — riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
- — nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen
- — pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen
- — innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demostraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon
- — kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palveluidensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä
- — työelämän kehittämishankkeisiin.
Vaikuttavuus ja tukijärjestelmän toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä.
Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99.
Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)
Määräraha | Valtuus | |
Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan | 224 700 | 224 100 |
Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus | 184 970 | 184 140 |
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut: pakolliset ja valinnaiset ohjelmat | 18 400 | 18 900 |
Yhteensä | 428 070 | 427 140 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017— | Yhteensä vuodesta 2013 lähtien |
|
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset | 342 380 | 160 103 | 51 288 | 27 948 | 2 806 | 584 525 |
Vuoden 2013 sitoumukset | 85 690 | 188 008 | 105 402 | 38 038 | 10 002 | 427 140 |
Menot yhteensä | 428 070 | 348 111 | 156 690 | 65 986 | 12 808 | 1 011 665 |
Vuonna 2013 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 415,9 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hallituksen menosäästö | -3 000 |
Muu muutos | 54 |
Yhteensä | -2 946 |
2013 talousarvio | 428 070 000 |
2012 talousarvio | 431 016 000 |
2011 tilinpäätös | 450 569 838 |
41. Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 35 672 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti:
1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeinopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen
2) ulkomaisten investointien edistämiseen
3) kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen
4) julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen
5) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen.
Keksintötoiminnan tukemiseen ja edistämiseen sekä sen toiminnan menoista aiheutuviin kustannuksiin, ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja muotoilun hyödyntämisen tehostamiseen elinkeinotoiminnassa sekä yrityspalvelujen kehittämiseen voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää EU:n yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin annetun määritelmän mukaisesti yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien alojen yritystoiminnan ja luovan talouden edistämiseen voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Edelleen osa vientikeskusverkoston ylläpidosta sekä osa kansainvälistä liiketoimintaa edistävistä asiantuntijapalveluista ovat sellaisia yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin kuuluvia toimintoja, jotka voidaan rahoittaa täyttä kustannusmäärää vastaavasti.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Invest in Finland -säätiön toiminta on vuonna 2012 yhdistetty osaksi Finpro ry:n toimintaa. Yhdistämisellä halutaan tehostaa ja lisätä ulkomaisten investointien saamista Suomeen. Kansainvälistymistä edistävien yhteisöjen ensisijaisena tehtävänä on suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän palveleminen niin kotimaassa kuin ulkomailla. Yleisavustusta saavat yhteisöt tuottavat ns. yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita (SGEI-palvelut, EY:n komission päätös 2005/842/EY).
Vaikuttavuus
- — Keksintöjen kehittäminen tehostuu ja innovatiivista uutta yritystoimintaa syntyy kasvavilla ja kehittyvillä aloilla.
- — Standardisointi parantaa tuotteiden ja järjestelmien yhteensopivuutta ja vaihdettavuutta.
- — Kulutus ohjautuu ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin ja vastuullisuuteen sitoutuneiden suomalaisten yritysten määrä kasvaa.
- — Designin hyödyntäminen ja designosaaminen elinkeinoelämässä lisääntyvät.
- — Yritykset kansainvälistyvät ja verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee.
- — Ulkomaisten investointien hankintatoimia tehostetaan ja laajennetaan Finpro ry:n verkoston tuella.
Toiminnallinen tuloksellisuus
2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
|
Keksintötoiminnan tuloksena syntyy uusia yritysaihioita ja lisensiointikohteita (kpl) | 87 | 83 | 83 |
—joista jatkorahoitettavia kasvuyritysaihioita (kpl) | 69 | 43 | 45 |
Edistämällä ulkomaisia investointeja saadaan Suomeen uusia yritysinvestointeja (kpl) | 52 | 45 | 60 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Keksintö- ja standardisointitoiminta | 10 540 000 |
Luovien alojen ja yrittäjyyden edistäminen | 1 392 000 |
Globaalit kansainvälistymispalvelut | 19 610 000 |
Ulkomaisten investointien edistäminen | 4 130 000 |
Yhteensä | 35 672 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Menosäästö, elinkeinotukien kokonaisuus | -4 500 |
Kertaluonteisten erien poistuminen | -300 |
Yhteensä | -4 800 |
2013 talousarvio | 35 672 000 |
2012 talousarvio | 40 472 000 |
2011 tilinpäätös | 40 052 000 |
42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) innovaatiokeskittymien muodostumista tukevien kehittämishankkeiden rahoittamiseen
2) suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten integroitumisen tukemiseen kansainvälisiin innovaatioverkostoihin, erityisesti FinNode-verkoston toimintamenoihin ja kehittämishankkeisiin
3) valtionavustusten maksamiseen osaamiskeskusohjelmaan nimettyjen klustereiden kansallisen koordinaation toimintamenoihin sekä ohjelmassa käynnistettävien yhteishankkeiden siemenrahoitukseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kansallinen innovaatiostrategia asettaa tavoitteeksi vetovoimaisten innovaatiokeskittymien muodostamisen Suomeen sekä kansainvälisen integroitumisen edistämisen. Momentin määrärahaa voidaan käyttää kehittämistoimiin, jotka tukevat innovaatiokeskittymien muodostumista Suomeen sekä yhteistyötä kansainvälisiin innovaatioverkostoihin ja -keskittymiin.
FinNode-toiminnan avulla hankitaan ymmärrystä uusista kehitystrendeistä ja luodaan uusia yhteistyömuotoja, jotka auttavat suomalaisia toimijoita kytkeytymään ylikansallisiin arvoverkostoihin. Kotimaiset osaamiskeskittymät ja -verkostot hyödyntävät FinNode -verkostoa kansainvälistymisessä ja markkinoille pääsyssä. FinNode-verkosto toimii Kiinassa, USAssa, Venäjällä, Japanissa ja Intiassa.
Momentin määrärahaa käytetään myös osaamiskeskusohjelman klusteriohjelmien kansallisen koordinaation rahoittamiseen sekä ohjelman toimintamallien ja palvelujen kehittämiseen. Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) mukainen määräaikainen erityisohjelma, jonka tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen, korkeaa osaamista vaativan yritys- ja tutkimustoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä. Koordinaatiolla edistetään eri puolelle Suomea hajautuneen osaamisen kokoamista vaikuttavimmiksi kokonaisuuksiksi ja kansainvälisen markkinatiedon siirtämistä yrityksiin. Vahvistetaan käyttäjälähtöisyyttä ja liiketoimintaosaamista sekä osaamisalojen rajat ylittävien yhteistyöhankkeiden valmistelua.
Valtionavustusta saavat yhteisöt tuottavat osaamiskeskusohjelman klusterien koordinaatioon ja FinNode-toimintaan ns. yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita (SGEI-palvelut, EY:n komission päätös 2005/842/EY).
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
- — Tutkimuslaitosten ja yritysten kytkeytyminen kansallisiin ja kansainvälisiin innovaatio- ja arvoverkostoihin vahvistuu
- — Suomalaisten innovaatiojärjestelmän toimijoiden kansainvälinen vetovoimaisuus ja yhteistyö kansainvälistymisen edistämisessä lisääntyvät
- — Käyttäjälähtöisyys ja liiketoimintaosaaminen osaamisklustereissa vahvistuvat
- — Tieto FinNode-kohdemaiden liiketoimintamahdollisuuksista välittyy nykyistä tehokkaammin suomalaisille innovaatiotoimijoille
2013 talousarvio | 5 100 000 |
2012 talousarvio | 5 100 000 |
2011 tilinpäätös | 5 100 000 |
43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 19 185 000 euroa.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) mukaisten hankkeiden toteuttamiseen ja maksamiseen.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yllä mainitun asetuksen mukaisten ulkomaankauppaa ja vientiä edistäviin kansainvälistymisen yhteishankkeisiin seuraavasti:
1) yhteisosallistumisiin kansainvälisissä näyttelyissä sekä vientiverkostohankkeisiin ja kumppanuusohjelmiin
2) muihin yhteishankkeisiin, uusien toimialojen ja palvelualojen yhteishankkeisiin, strategisiin kärkihankkeisiin, yrityslähtöisten kulttuurivientihankkeiden tukemiseen sekä matkailualan valtakunnallisiin hankkeisiin.
Avustus pk-yrityksille on enintään 50 %. Avustusta voidaan myöntää edellä mainittua korkeammin prosenttiosuuksin valtakunnallisiin ja alueellisesti merkittäviin hankkeisiin, joihin ei osallistu yrityksiä tai joiden kulut ovat vaikeasti yrityskohtaisesti kohdennettavissa tai jos hankkeen hyödyn katsotaan koituvan laajalle yritysjoukolle tai hanke on luonteeltaan poikkeava ja riskialtis.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Uusia avustuksia saa vuonna 2013 myöntää 15 014 000 euroa.
Selvitysosa:Yritysten yhteishankkeita toteuttavat ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävät järjestöt ja Finpro ry, eri toimialojen toimialaliitot sekä yritykset tai niiden yhteenliittymät.
Määrärahalla toteutetaan yritysten yhteishankkeita, joissa osallistujina on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yhteishankkeisiin osallistumisen tavoitteena on yrityksen viennin käynnistäminen uusilla markkina-alueilla sekä yritysten viennin kasvattaminen ja olemassa olevien liikesuhteiden säilyttäminen sekä uusien kumppanuuksien etsiminen uusilta vientimarkkinoilta. Yhteishankkeisiin osallistuminen madaltaa yritysten kansainvälistymisen kynnystä ja nopeuttaa pk-yritysten uusille markkinoille pääsyä. Osallistujina yhteishankkeissa on kasvuyrityksiä, tuotekehitysvaiheen jälkeisessä kaupallistamisvaiheessa olevia yrityksiä, yritysten uusia, innovatiivisia verkostoja ja muita yritysryhmiä. Avustukset kohdennetaan erityisesti ympäristöliiketoiminnan toimialojen yhteishankkeisiin sekä koulutusvientiin liittyviin yhteishankkeisiin ja innovatiivisiin uusiin hankkeisiin korkean teknologian toimialoilla. Lisäksi osallistujat voivat olla luovilla aloilla uranuurtajia, terveys- tai hyvinvointiteknologioiden aloilla uusien innovaatioiden etsijöitä, monipuolisten palveluiden kehittäjiä ja tuottajia sekä perinteisillä vientialoilla jo menestyneitä viejiä.
Erityisinä kohdemaina hankkeita toteutetaan Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa. Yritysten perinteisissä vientimaissa Euroopan unionin alueella panostetaan uusiin avauksiin perinteisten yhteishankkeitten lisäksi.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
- — Pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ja kansainvälistymisen taidot vahvistuvat.
- — Kasvuyritykset kansainvälistyvät ja hyötyvät yhteishankkeiden tarjoamasta lisäarvosta.
- — Uusien vientiyritysten määrä kasvaa.
Toiminnallinen tuloksellisuus
2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 arvio |
|
Yhteishankkeisiin osallistuvat yritykset, kpl | 2 371 | 2 300 | 2 000 |
Pk-yritysten osuus yhteishankkeiden avustuksista, % | 72,5 | 80 | 83 |
Ympäristöalan hankkeiden lukumäärä, kpl | 17 | 15 | 10 |
Terveyden- ja hyvinvointiteknologia-alan hankkeiden lukumäärä, kpl | 13 | 13 | 8 |
Palvelualojen hankkeiden lukumäärä, kpl | 6 | 6 | 3 |
Tuotokset ja laadunhallinta
2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 arvio |
|
Hakemusten määrä, kpl | 390 | 400 | 410 |
Myönteisten päätösten määrä, kpl | 346 | 330 | 280 |
Käsittelyajat, kk | 3 kk | 2 kk | 1—2 kk |
Pk-yrityksille suunnattujen vientiverkostohankkeiden ja kumppanuusohjelmien määrä, kpl | 71 | 80 | 75 |
Osallistumiset kv. näyttelyihin | 165 | 160 | 125 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2013 | 2014 | 2015 | 2016 | Yhteensä vuodesta 2013 lähtien |
|
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset | 8 676 | 5 500 | 3 500 | 1 700 | 19 376 |
Vuoden 2013 sitoumukset | 10 509 | 2 252 | 1 501 | 752 | 15 014 |
Menot yhteensä | 19 185 | 7 752 | 5 001 | 2 452 | 34 390 |
Vuonna 2013 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 14,9 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Muu muutos | -1 432 |
Maksatusten tarkistukset | -2 985 |
Menosäästö | -2 259 |
Yhteensä | -6 676 |
2013 talousarvio | 19 185 000 |
2012 talousarvio | 25 861 000 |
2011 tilinpäätös | 20 848 284 |
45. Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää pk-yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelua sekä yrityksen toiminnan alkuvaiheen kehittämistoimenpiteitä koskevien avustusten maksamiseen siten kuin valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetussa valtioneuvoston asetuksessa (675/2007) tarkemmin säädetään.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Avustuksilla kannustetaan pk-yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluun. Valmistelurahoitusta myönnetään enintään 15 000 euron suuruisena avustuksena, joka myönnetään de minimis -ehtoisena.
ELY-keskukset suuntaavat valmistelurahoitusta hankkeisiin, joilla edistetään pk-yritysten valmiuksia käynnistää uusia tutkimus- ja kehityshankkeita, nopeutetaan uusien liiketoimintojen käynnistämistä sekä autetaan pk-yrityksiä kansainvälistymään ja nostamaan kehittämiseen liittyvää teknologista ja muuta osaamista.
Toiminnallinen tuloksellisuus
Tunnusluku | 2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 tavoite |
Rahoitettavien hankkeiden määrä, kpl | 650 | 560 | 440 |
Uuden rahoitushakemuksen keskimääräinen käsittelyaika, vrk | 28 | < 30 | < 30 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Pk-yritysten etabloituminen Venäjälle | -1 000 |
Siirto momentille 32.60.40 | -1 000 |
Yhteensä | -2 000 |
2013 talousarvio | 4 000 000 |
2012 II lisätalousarvio | -1 000 000 |
2012 talousarvio | 6 000 000 |
2011 tilinpäätös | 10 000 000 |
46. (32.30.46) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vuosina 2010—2011 laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun asetuksen (592/2008) mukaisesti myönnettyjen laivanrakennuksen innovaatiotukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Laivanrakennuksen innovaatiotukea myönnettiin vuosina 2010—2011 Suomessa rekisteröidyille laivanrakennusyrityksille, laivankorjausyrityksille ja laivakonversioyrityksille uuden alustyypin kehittämiseen ja suunnitteluun, aluksen innovatiivisiin osiin, jotka voidaan erottaa aluksesta erillisinä osina sekä innovatiivisten tuotanto-, suunnittelu- ja logistiikkamenetelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Valtio maksaa myönnettyjä tukia valmistumisen mukaan vuodesta 2012 lähtien.
EU:ssa laivanrakennuksen innovaatiotuki perustuu komission tiedonantoon laivanrakennusteollisuuden valtiotukea koskeviksi puitteiksi. Avustuksen on täytettävä tiedonannossa ja komission innovaatiotukiohjelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä (28.5.2008) tarkoitetut edellytykset. Valtioneuvoston asetus laivanrakennuksen innovaatiotuesta oli voimassa vuoden 2011 loppuun. Ennen vuoden 2011 loppua alkaneisiin innovaatiohankkeisiin asetusta voidaan soveltaa 31.12.2015 saakka.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2013 | 2014 | 2015 | 2016 | Yhteensä vuodesta 2013 lähtien |
|
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset | 2 900 | - | - | - | 2 900 |
Vuoden 2013 sitoumukset | - | - | - | - | - |
Menot yhteensä | 2 900 | - | - | - | 2 900 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | -14 200 |
Yhteensä | -14 200 |
2013 talousarvio | 2 900 000 |
2012 talousarvio | 17 100 000 |
2011 tilinpäätös | 16 000 000 |
47. (32.30.42) Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 55 287 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Finnvera Oyj:n ja sitä edeltäneen Kera Oyj:n toiminnan rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti
2) yhtiöiden luotonanto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden korvaamiseen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.
Korkotuellisia luottoja saa vuonna 2013 myöntää 260 000 000 euroa. Alueellisen korkotuen piiriin kuuluvia lainoja erityisrahoitusyhtiö saa myöntää vuonna 2013 enintään 130 000 000 euroa ja elinkeinopoliittisin perustein tuettavien tukiohjelmien mukaisia erityiskorkotuen piirissä olevia lainoja yhteensä enintään 130 000 000 euroa. Valtioneuvosto voi tarvittaessa kysyntätilanteen niin edellyttäessä valtuuksien yhteismäärää ylittämättä muuttaa aluepoliittisten korkotukilainojen ja erityiskorkotukilainojen välistä jakosuhdetta sekä muuttaa korkotuellista valtuutta korkotuettomaksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:
Korkotuki mahdollistaa sen, että Finnvera Oyj voi myöntää ilman turvaavaa vakuutta riskilainoja kohtuuhinnalla erityisesti uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi sekä pk-yritysten laajentamiseksi ja kehittämiseksi.
Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain ja sen nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaan valtio maksaa yhtiölle korkotukea, joka voi olla alueellista korkotukea tai erityiskorkotukea. Valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille alueellista korkotukea, joka myönnetään suuruudeltaan alueellisesti porrastettuna. Erityiskorkotukea maksetaan yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille erikseen määritellyistä elinkeinopoliittisista syistä annetuista luotoista.
Vuonna 2013 korkotukea maksetaan Finnvera Oyj:n vuonna 1999 tai sen jälkeen myöntämille luotoille. Korkotukea maksetaan lisäksi Kera Oyj:n ennen vuotta 1999 myöntämille luotoille Kera Oyj:stä annetun lain nojalla annettujen voimassa olevien valtioneuvoston sitoumusten mukaisena lisäkorkotukena.
Alueellisen korkotuen ja erityiskorkotuen piiriin kuuluvien luottojen myöntämisvaltuudet koskevat myös sitä osaa myönnetyistä luotoista, joita rahoitetaan osana Euroopan aluekehitysrahoitusta. Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamasta rahoitustoiminnasta EU-ohjelmakaudella 2000—2006 kertyvät korkotuet maksetaan 1.1.2009 lähtien erilliseltä sulkutililtä. Ohjelmakauden 2007—2013 osalta korkotuen valtion rahoitusosuus ja Euroopan aluekehitysrahaston osuus on budjetoitu momentille 32.50.64.
Vuonna 2002 ja sen jälkeen myönnetyistä luotoista korkotuki maksetaan Finnvera Oyj:lle samana vuonna kuin yhtiö hyvittää sen asiakkaalle. Tätä aiemmin myönnettyihin luottoihin kohdistuva korkotuki maksetaan yhtiölle luotonsaajille siirtämistä seuraavana vuonna.
Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää riskilainoja ja -takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömiä. Kasvuyritysten ja alkavien yritysten osalta riskitasoa pidetään keskimääräistä korkeampana. Finnvera Oyj:n kykyä ottaa riskiä lisätään siten, että valtioneuvoston Finnvera Oyj:lle antaman luotto- ja takaustappioiden osittaisesta korvaamisesta antaman sitoumuksen valtion korvausosuutta lisätään erityisesti alkavien ja kasvuyritysten osalta.
Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain 8 §:n nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö myöntää 1.1.1999 alkaen. Tätä ennen myönnetyistä luotoista ja takauksista, jotka Kera Oyj on myöntänyt, korvataan luotto- ja takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain mukaan annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.
Finnvera Oyj:n vuonna 2013 myöntämistä luotoista ja takauksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja ensimmäisen kerran vuonna 2014.
Finnvera Oyj:n ohjelmakaudella 2000—2006 myöntämien investointi- ja käyttöpääomalainoista syntyvien luottotappioiden korvaamiseen kohdistetaan myös Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Tappiokorvaukset (EAKR- ja kansallisen osuus) maksetaan EAKR-sulkutililtä niin kauan kuin tätä kantaa on voimassa.
Arvio valtiolle aiheutuvista menoista (euroa)
Korkotuet | 9 185 942 |
Tappiokorvaukset | 46 100 875 |
Yhteensä | 55 286 817 |
Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus
2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
|
Myötävaikutetut uudet työpaikat, kpl | 10 159 | 10 000 | 10 000 |
Rahoitusta saavien kasvuyritysten määrä, kpl | 1 037 | 1 200 | 1 200 |
Aloittavien yritysten määrä, kpl | 3 397 | 3 500 | 3 500 |
Rahoitus aluepoliittisille tukialueille, % | 42 | 40 | 40 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017— | Yhteensä vuodesta 2013 lähtien |
|
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset | 7 633 | 5 441 | 3 294 | 1 801 | 1 397 | 19 566 |
Vuoden 2013 sitoumukset | 1 553 | 2 763 | 2 491 | 1 712 | 1 782 | 10 301 |
Menot yhteensä | 9 186 | 8 204 | 5 785 | 3 513 | 3 179 | 29 867 |
Vuoden 2013 myöntämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat noin 9,9 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Muu muutos | -324 |
Finnveran riskinottokyvyn vahvistaminen | 15 000 |
Yhteensä | 14 676 |
2013 talousarvio | 55 287 000 |
2012 talousarvio | 40 611 000 |
2011 tilinpäätös | 35 464 006 |
48. (32.30.48) Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen
2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen
3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) tarkoittamalle yhtiölle, Suomen Vientiluotto Oy:lle, maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen
4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) tarkoittamalle yhtiölle, Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alijäämäkorvauksen suorittamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korkotuen tavoitteena on turvata suomalaisille yhtiöille kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravientiä ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden ja niiden alihankkijoiden työllisyyttä.
Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korkotasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasaussopimuksia enintään 5 000 milj. euron pääoma-arvosta. Lain nojalla yhtiö voi tehdä OECD-ehtoisia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia luottoja koskevia rahoituspäätöksiä enintään 3 000 milj. euron pääoma-arvosta. Myöntämisvaltuuden käyttöastetta laskettaessa otetaan huomioon myönnettyjen vienti- ja alusluottojen sekä tehtyjen korontasaussopimusten erääntymätön pääoma täysimääräisenä ja tarjousten pääoma-arvosta 30 prosenttia.
Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja
2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 arvio |
|
Uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia | |||
— milj. euroa | 335 | 500 | 700 |
— kpl | 5 | 5 | 7 |
Uusia alusluottoja koskevia korontasaussopimuksia | |||
— milj. euroa | - | - | 160 |
— kpl | - | - | 1 |
Myönnettyjen luottojen sopimuskanta vuoden lopussa | |||
— milj. euroa | 1 532 | 1 253 | 1 338 |
— kpl | 27 | 27 | 29 |
Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)
2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | Yhteensä vuodesta 2013 lähtien |
|
Vientiluottojen korkotuki | 1 000 | 6 900 | 17 700 | 23 700 | 23 400 | 72 700 |
Alusluottojen korkotuki | 400 | 1 500 | 3 900 | 5 500 | 7 000 | 18 300 |
Suojausmenot | 9 400 | 6 600 | 3 400 | 1 800 | 600 | 21 800 |
Menot yhteensä | 10 800 | 15 000 | 25 000 | 31 000 | 31 000 | 112 800 |
Korontasaussopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta aiheutuvien menojen lisäksi tuloutuu valtiolle korkohyvityksiä ja suojaustuloja. Vuonna 2011 valtio sai korkohyvityksiä ja suojaustuloja yhteensä 35,9 milj. euroa, joten korontasaustoiminnan ylijäämä oli 19 milj. euroa. Korontasaustoiminnasta valtiolle tulevien korkohyvitysten ja suojaustulojen arvioidaan olevan yhteensä 28,1 milj. euroa vuonna 2012 ja 17,7 milj. euroa vuonna 2013.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | -5 000 |
Yhteensä | -5 000 |
2013 talousarvio | 10 800 000 |
2012 II lisätalousarvio | — |
2012 talousarvio | 15 800 000 |
2011 tilinpäätös | 16 906 692 |
(50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2012 talousarvio | 1 000 000 |
63. Velkakonversiosta aiheutuvien maksusuoritusten hoitaminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Työ ja elinkeinoministeriö tai sen valtuuttamat laitokset saavat tehdä vuonna 2013 Suomen ja Venäjän välillä 15.8.2006 solmitun velkakonversiosopimuksen mukaisia tavara- ja palveluhankintoja koskevia sopimuksia sillä määrällä, joka vuoden 2006 toisessa lisätalousarviossa myönnetystä 30 000 000 Yhdysvaltain dollarin (25 000 000 euroa) velkakonversiovaltuudesta on jäänyt käyttämättä.
2013 talousarvio | — |
2011 tilinpäätös | 15 000 000 |
80. (32.30.80) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 755 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen Vientiluotto Oy:lle viennin jälleenrahoitustoimintaa varten myönnettyjen lainojen maksamiseen
2) Valtiokonttorille jälleenrahoitustoimintaan myönnetyistä lainoista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden aiheuttamien koron yhteydessä tai muuten lainan saajalta perittyjen kustannusten maksamiseen.
Selvitysosa:Viennin jälleenrahoitusmalli otettiin tilapäisesti käyttöön vuosiksi 2009—2011. Lisäksi vuoden 2012 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin uusi 1 miljardin euron lainavaltuus käyttöön, kunnes uusi luottomuotoinen vienninrahoitusjärjestelmä (1543/2011) on saatu toimimaan.
Viennin jälleenrahoitusmallin tavoitteena on varmistaa, että suomalaisilla yhtiöillä on käytössään kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravienti- ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden sekä niiden alihankkijoiden työllisyyttä.
Vientihankkeiden jälleenrahoitusmallissa Suomen Vientiluotto Oy jälleenrahoittaa koti- ja ulkomaisen luotto- tai rahoituslaitoksen suomalaiseen pääomatavaravientiin järjestämiä ostajaluottoja OECD-ehdoin. Jälleenrahoitus toteutetaan Suomen Vientiluotto Oy:lle myönnetyillä lainoilla.
Lainan maksatus tapahtuu samassa aikataulussa Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämän jälleenrahoituksen kanssa. Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitusosuuden enimmäismäärä on OECD-ehtoisen vientiluoton määrä edellyttäen, että Finnvera Oyj antaa Suomen Vientiluotto Oy:lle täyden takuun. Lisäksi edellytetään, että jälleenrahoituksen saava pankki täyttää riittävät vakavaraisuutta ja taloudellista toimintakykyä koskevat vaatimukset.
Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja
2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 arvio |
|
Myönnetyt lainat, kpl | 8 | 3 | 0 |
Myönnetyt lainat, milj. euroa | 1 690 | 357 | 0 |
Lainojen nostot, milj. euroa | 286 | 900 | 745 |
Jälleenrahoitustoiminnasta valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)
2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | Yhteensä | |
Luottojen nostot | 745 100 | 900 000 | - | - | - | 1 645 100 |
Suojausmenot | 9 900 | 8 300 | 6 900 | 5 500 | 4 600 | 35 200 |
Yhteensä | 755 000 | 908 300 | 6 900 | 5 500 | 4 600 | 1 680 300 |
---|
Jälleenrahoitustoimintaan käytettävät varat ovat takaisinmaksettavia lainoja, joista valtio saa tuloja takaisinmaksettavien pääomien ja korkojen muodossa. Valtio voi myös saada suojaustuloja. Vuonna 2011 tulot jälleenrahoitustoiminnasta olivat 54,4 milj. euroa. Jälleenrahoituksen arvioidut tulot ovat 97,2 milj. euroa vuonna 2012 ja 169,3 milj.euroa vuonna 2013.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Lainamäärän kasvu | 355 000 |
Yhteensä | 355 000 |
2013 talousarvio | 755 000 000 |
2012 II lisätalousarvio | 400 000 000 |
2012 I lisätalousarvio | 100 000 000 |
2012 talousarvio | 400 000 000 |
2011 tilinpäätös | 294 820 298 |
81. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitukseen kotimaisille alustoimituksille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 185 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen Vientiluotto Oy:n kotimaisten alustoimitusten rahoittamiseen
2) Valtiokonttorille rahoitustoimintaa varten myönnetyistä lainoista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittaviin toimenpiteisiin.
Selvitysosa:Kotimaisten alustoimitusten jälleenrahoituksessa Suomen Vientiluotto Oy jälleenrahoittaa koti- ja ulkomaisen luotto- tai rahoituslaitoksen kotimaisiin alustoimituksiin järjestämiä ostajaluottoja. Jälleenrahoitukseen ja muuhun rahoitukseen tarvittavat varat myönnetään lainoina Suomen Vientiluotto Oy:lle.
Lainaehtojen valmistelussa otetaan huomioon rahoitusmarkkinoiden kehitys, kilpailevien vientiluottolaitosten noudattama politiikka sekä EU:n valtiontukisäännökset. Lainan maksatus tapahtuu samassa aikataulussa kuin Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämä jälleenrahoitus. Tarkoituksena on, että Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitusosuuden enimmäismäärä on 100 % ostajaluoton määrästä. Lisäksi edellytetään, että jälleenrahoitettavan ostajaluoton pankki täyttää riittävät vakavaraisuutta ja taloudellista toimintakykyä koskevat vaatimukset.
— Kotimaisten alustoimitusten rahoituksen saatavuus on turvattu.
Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja
2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 arvio |
|
Myönnetyt lainat, kpl | 1 | - | - |
Myönnetyt lainat, milj. euroa | 185 | - | - |
Lainojen nostot, milj. euroa | - | - | 185 |
Kotimaisten alustoimitusten rahoitukseen käytettävät varat ovat takaisinmaksettavia lainoja, joista valtio saa tuloja takaisinmaksettavien pääomien ja korkojen muodossa.
2013 talousarvio | 185 000 000 |
82. (32.30.82) Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 200 000 000 euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminnan häiriötila estää Finnvera Oyj:n valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:ssä tarkoitetun varainhankinnan toteuttamisen. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika saa olla enintään 12 kuukautta. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa.
Selvitysosa:Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia vienti- ja alusluottoja. Lain mukaan valtio voi taata Finnvera Oyj:n luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa. Jos rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa häiriötilanteessa, että se estää Finnvera Oyj:tä hankkimasta markkinoilta varainhankintaan tarkoitettuja lainoja ja lainaohjelmia, voidaan yhtiölle myöntää valtion talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa lyhytaikaista enintään 12 kuukauden pituista lainaa käypää korkoa vastaan. Lainat on tarkoitus myöntää vakuutta vaatimatta.
2013 talousarvio | 10 000 |
2012 talousarvio | 10 000 |
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 108 542 000 euroa.
Vuonna 2013 uusia lainoja saa myöntää enintään 126 823 000 eurolla.
Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.
Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa lainansaajalle valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin määriteltyjen ehtojen puitteissa lisää takaisinmaksuaikaa, muuttaa takautuvasti alun perin vieraan pääoman ehtoisena myönnetty laina tai osa siitä pääomalainaksi tai poikkeustapauksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä. Suurille yrityksille lainaa voidaan myöntää vain erittäin painavista syistä erityisesti silloin, kun lainan riskiehto on oleellinen hankkeen toteuttamiselle ja se voidaan etukäteen määritellä.
Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona. Maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä on 25 000 000 euroa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Lainoilla kannustetaan sekä suuria että pk-yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta.
Rahoitusta myönnetään erityisesti:
— yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja parantamista
— riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
— alkavien innovatiivisten yritysten ja olemassa olevien yritysten uusien liiketoimintojen käynnistämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja tulosten liiketaloudellisen hyödyntämisen edistämiseen
— markkinaläheisiin riskipitoisiin kehitys- ja tuotteistushankkeisiin erityisesti pk-yrityksille
— innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- ja demostraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon
— pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana.
Pääomalainan ehdot määräytyvät osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Valtiokonttorin hoidossa olevien Tekesin lainojen lainakanta oli vuoden 2011 tilinpäätöksessä 587,2 milj. euroa.
Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04.
Tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017— | Yhteensä vuodesta 2013 lähtien |
|
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset | 52 648 | 17 751 | 4 701 | 1 216 | 1 048 | 77 364 |
Vuoden 2013 sitoumukset | 55 894 | 52 018 | 13 370 | 3 907 | 1 634 | 126 823 |
Menot yhteensä | 108 542 | 69 769 | 18 071 | 5 123 | 2 682 | 204 187 |
Vuonna 2013 myönnettävien lainojen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 28,4 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Muu muutos | 2 277 |
Hallituksen tekemä muutos | 5 600 |
Yhteensä | 7 877 |
2013 talousarvio | 108 542 000 |
2012 talousarvio | 100 665 000 |
2011 tilinpäätös | 101 179 490 |