Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       60. Energiapolitiikka
       70. Kotouttaminen

Talousarvioesitys 2013

20. (32.20, osa ja 32.30, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaPDF-versio

Selvitysosa:Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä. Lähivuosina elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa korostuvat toimenpiteet, jotka kohdistuvat kasvun uusien lähteiden vahvistamiseen rakenteita uudistamalla ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen.

Tavoitteena on edistää korkeaan arvonlisään tähtäävää rakennemuutosta eli yritysten hakeutumista uusiin, kasvaviin liiketoimintoihin, työntekijöiden siirtymistä entistä vaativampiin ja korkeamman tulotason tehtäviin sekä entistä tehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa yrityksissä ja julkisella sektorilla.

Kilpailullinen toimintaympäristö on tärkeä tekijä muutosvalmiuden aikaansaamisessa. Kilpailu pakottaa yritykset innovoimaan, muuttamaan toimintatapojaan ja hakemaan uusia markkinoita. Innovaatiopolitiikan toimilla parannetaan yritysten kyvykkyyttä vastata kilpailun haasteisiin.

Julkisen rahoituksen välineillä on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Näitä välineitä tarvitaan erityisesti aloittavien, uusissa liiketoiminnoissa olevien yritysten rahoittamisessa.

Kasvuyritysten menestys kertoo talouden muutosvalmiuden, dynamiikan, onnistumisesta. Kasvuyritysten kansainvälistymisen ja muiden toimintaedellytysten parantaminen on keskeinen rakennemuutoksen edistämistoimi.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2013:

  2010
toteutuma
2011
toteutuma/
arvio
2012
tavoite/
arvio
2013
tavoite/
arvio
 
Yritys- ja innovaatiopolitiikan toimet kohdistuvat uudistuviin ja kasvuhakuisiin yrityksiin        
— Alkavien yritysten osuus yrityskannasta (%) 9,8      
— Lopettaneiden yritysten osuus yrityskannasta (%) 6,3      
— Alkaviin yrityksiin tehtyjen riskisijoitusten määrä (milj. euroa) 104 78 120 150
— Kasvuyritysten tuottamien työpaikkojen määrä edellisten 3 vuoden aikana 51 164 > 50 000 > 50 000 > 50 000
Julkisten rahoituspalvelujen riskinotto lisääntyy        
Pk-yritysten kansainvälistymisvalmiudet parantuvat        
— Pk-yritysten vienti (mrd. euroa) 6,9 7,7 > 7,7 > 7,7
— Osuus koko viennistä (%) 13 13 > 13 > 13
Innovaatiotoiminta lisääntyy ja sen hyödyntäminen elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla kasvaa        
— Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrä (% kaikista yrityksistä) 56 > 56 > 56 > 56
— Käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan panostavien yritysten määrä (% kaikista yrityksistä) 21 > 21 > 21 > 21
— Innovaatioiden osuus julkisista hankinnoista        
— Julkisten tietovarantojen avaamisen avulla syntyvän uuden liiketoiminnan määrä        
Yritysten vienti ja kansainvälistyminen lisääntyvät ja kansainvälistynyt yritystoiminta monipuolistuu        
— Viennin määrä (mrd. euroa) 72,8 75,8 76 76
— Julkisesti tuetun viennin osuus kokonaisviennistä (%) 5,8 4,5 > 4,5 > 4,5
— Ulkomaisten pääomasijoitusten määrä (milj. euroa) 261 512 > 512 > 512
Kansainvälisesti vetovoimaiset innovaatiokeskittymät vahvistuvat        
— Yritysten T&K&I-sijoitukset (%/BKT) 2,7 2,6 > 2,6 > 2,6
Elinkeinorakenne uudistuu äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kohdealueilla1)        
— Äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kautta synnytetyt uudet yritykset 24 25 > 25 > 25
— Äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kautta synnytetyt uudet työpaikat 830 1 170 > 1 170 > 1 170
Uutta liiketoimintaa syntyy Suomen uusille vahvuusalueille, erityisesti bio- ja luonnonvaratalouteen ja ympäristöalalle        
— Biotalouden, kaivostoiminnan ja ympäristöliiketoiminnan alan uusien yritysten määrä        
— Biotalouden, kaivostoiminnan ja ympäristöliiketoiminnan alan uusien yritysten liikevaihto        

1) Eri vuosien luvut eivät ole vertailukelpoisia, koska äkillisen rakennemuutoksen alueet poikkeavat eri vuosina toisistaan.

Innovaatiopolitiikan ja kansainvälistymisen toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Mittatekniikan keskus, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Matkailun edistämiskeskus sekä useat valtionapuyhteisöt.

Luvun nimike on muutettu.

01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 395 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden avulla edistää elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä tukea yhteiskuntapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2013:

Vaikuttavuus
  • — Mineraaliala vahvistuu osana elinvoimaista kestävän kehityksen taloutta.
  • — Kestävien energiaratkaisujen käyttöönottomahdollisuudet paranevat.
  • — Yhdyskuntien raaka-ainehuollon ja maankäytön suunnittelun edellytykset paranevat.
  • — Geologinen tieto ja asiantuntemus laajasti yhteiskunnan kehityksen tukena.
  • — Mineraaliset luonnonvarat osaksi globaalien kehityshaasteiden ratkaisua.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus:      
Tulosalueiden osuus kustannuksista, %      
— mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 57 59 58
— energiahuolto- ja ympäristö 25 22 22
— maankäyttö ja rakentaminen 18 19 20
Yhteisrahoitteinen toiminta      
— kustannusvastaavuus, % 61 50 50
— osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 15,4 11,0 11,0
— hankkeiden lukumäärä, kpl 84 80 80
Maksullinen toiminta      
— tulot, milj. euroa 9,9 6,5 6,5
— ylijäämä, 1 000 euroa 471 455 455
— ylijäämä, % tuotoista 5 7 7
— htv-kertymä 64 60 60
Geologisten aineistojen kuvaustiedot ja palvelut valmistuvat EU:n paikkatietodirektiivin ja kansallisen paikkatietolain asettamien tavoitteiden mukaisesti
Tuotokset ja laadunhallinta:      
Suoritteet:      
Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset      
— laajat yhteenveto- ja myyntiraportit, kpl 7 5 2—5
— muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl 17 25 10—20
Turvevarojen kartoitus      
— kartoitettu suoala, km2 315 300 300
— raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m3 182 100 100
— raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, TWh 88 50 50
Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl 3 3 2
Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl 15 16 18
Merigeologinen kartoitus      
— kartoitettu pinta-ala, km2 400 500 500
— luotaukset linja-km 2 400 1 000 1 000
Julkaiseminen      
— vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut 40 60 45
— muut julkaisut ja artikkelit, kpl 311 250 300
Palvelukyky ja laatu      
— sisäiset auditoinnit, kpl 4 6 8
— CAF käytössä käytössä käytössä
— asiakastyytyväisyysmittaus käytössä käytössä käytössä

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittämien

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 614 614 596
Henkilöstön hyvinvointi paranee      
— sairauspoissaolot/htv 8,4 < 8,0 < 8,0
— lyhytaikaiset (1—3 pv) sairauspoissaolotapaukset 701 < 760 < 720
— työtyytyväisyysindeksi (1—5, naiset/miehet) - 3,5/3,5 3,6/3,6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio

2013
esitys
       
Bruttomenot 56 448 49 090 48 395
Bruttotulot 14 025 9 000 9 000
Nettomenot 42 423 40 090 39 395
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 131    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 964    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio

2013
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 9 848 6 500 6 500
— muut tuotot 38 - -
Tuotot yhteensä 9 886 6 500 6 500
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 7 073 4 600 4 600
— osuus yhteiskustannuksista 2 342 1 445 1 445
Kustannukset yhteensä 9 415 6 045 6 045
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 471 455 455
Kustannusvastaavuus, % 105 108 108

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -400
Toimintamenosäästö (HO) -300
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -95
Palkkausten tarkistukset 1 059
Muu muutos -84
Uudelleenkohdentamisen muutos -200
Tuottavuustoimet -675
Yhteensä -695

2013 talousarvio 39 395 000
2012 II lisätalousarvio 533 000
2012 talousarvio 40 090 000
2011 tilinpäätös 41 256 000

02. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 91 334 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) enintään 3 000 000 euroa Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä annetun lain (953/2010) mukaisiin sijoituksiin yrityksiin tai muihin rajoitetun vastuun yhteisöihin, jotka ottavat vastaan VTT:stä siirrettäviä toimintoja tai jotka perustetaan tutkimusta tai teknologian kaupallistamista edistävää yhteistyötä, teknologian kaupallista hyödyntämistä tai VTT:n ulkomailla tapahtuvan toiminnan järjestämistä varten

2) ydinenergialain (990/1987) ja valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun asetuksen (161/2004) nojalla ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan varautumisrahastoon siten, että tutkimuskeskuksen rahasto-osuus varautumisrahastossa vastaa edellisen kalenterivuoden vahvistetun vastuumäärän mukaista rahastotavoitetta

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) tutkimusta ja kansainvälistymistä edistävien apurahojen ja stipendirahastomaksujen maksamiseen sekä tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

5) enintään 3 500 000 euroa uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin tärkeimmissä vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2013:

Vaikuttavuus
  • — VTT:n tieteellinen edelläkävijyys valituilla aloilla luo kilpailu- ja arvonluontikykyä suomalaiselle elinkeinoelämälle.
  • — VTT luo edellytyksiä yrittäjyydelle ja talouden uudistumiselle yhdistämällä monialaista osaamista sekä suuntaamalla tutkimusta yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ja käyttäjälähtöiseen tutkimukseen.
  • — Teknologian ja osaamisen siirron kautta kasvuhakuisten pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihto ja vienti kasvavat.
  • — Kytkeytymällä kansallisiin ja ylikansallisiin arvoverkostoihin sekä hyödyntämällä kansallista ja kansainvälistä kärkiosaamista, Suomen vetovoimaisuus innovaatioympäristönä ja -kumppanina vahvistuu.
  • — VTT:n biotalouden strategiaohjelma tukee Suomen energiaomavaraisuusasteen kasvattamista ja metsä- sekä biomassavarojemme optimaalista hyödyntämistä uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi.

Vaikuttavuus

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
— Kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödynnetyt tai 3 vuoden aikana hyödynnettävät hanketulokset, % 74 65—70 65—70
— Yritystuottojen osuus kärki- ja innovaatio-ohjelmissa, % 22,4 20—25 20—25
— VTT:n rooli teknologian kehittäjänä ja käyttöönoton edistäjänä, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1—5), ka 4,0 4,0 4,0
— VTT:n ulkopuoliset tuotot SHOK-projekteista (milj. euroa) 18,6 11—13 11—13
— VTT:n rooli energian ja raaka-aineiden käytön tehostamisessa, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1—5), ka 3,96 3,6—3,8 3,6—3,8

Tuotokset ja laadunhallinta

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Tuotokset      
— Referoidut kansainväliset tieteelliset lehtiartikkelit, kpl 600 600 600
— Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset, kpl 271 300 300
— Uudet VTT:llä syntyvät spin-off yritysaihiot, lkm N.A. 10—15 10—15
Laadunhallinta      
— Yrityspalveluiden laatu (VTT:n kysely, yleisarvio, 1—5) 3,95 3,9 3,9
— Asiakastyytyväisyys, projektikohtainen (1—5) 4,3 4,3 4,3
Tunnettuuden lisääntyminen      
— Kansainvälistymällä kasvua hakevat yritykset, TEM yhteinen kysely, % 71,2 73 74
Palvelumielikuva      
— Liiketoiminnan ymmärrys, TEM yhteinen kysely, 1—5 N.A. 3,3 3,3

Toiminnallinen tehokkuus

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
— Maksullisen toiminnan erillistulos (milj. euroa) 5,0 4,0 4,0
— Ulkomaiset tuotot (% liikevaihdosta) 18 18 18
Tuottavuus      
— Liikevaihto (1 000 euroa/htv, % vuotuinen kasvu) 108 +2 % +2 %

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 2 589 2 585 2 605
— budjettirahoitteinen toiminta, htv 795 845 853
— ulkopuolinen rahoitus, htv 1 794 1 740 1 752
Henkilöstön hyvinvointi paranee      
— sairauspoissaolopäivät/htv 6,8 < 7,0 < 7,0
Organisaation osaaminen uusiutuu      
— Ulkomaisen tutkimushenkilöstön osuus VTT:llä, % 7,9 9 10,5
Organisaation työantajakuva on huokutteleva      
— lähtövaihtuvuus, (poislukien siirtymiset eläkkeelle ja valtiokonsernin sisällä), % 2,8 < 8,0 < 8,0
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,4 3,5 3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio

2013
esitys
       
Bruttomenot 276 322 279 827 288 034
Bruttotulot 200 148 186 500 196 700
Nettomenot 76 174 93 327 91 334
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 34 605    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 45 860    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio

2013
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— maksullisen toiminnan myyntituotot 76 912 72 800 77 700
— muut tuotot 5 042 5 800 5 100
Tuotot yhteensä 81 954 78 600 82 800
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 45 212 39 100 46 500
— osuus yhteiskustannuksista 31 747 36 000 32 300
Kustannukset yhteensä 76 959 75 100 78 800
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 4 995 3 500 4 000
Kustannusvastaavuus, % 106 105 105

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio

2013
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 65 765 57 300 61 900
— EU:lta saatava rahoitus 30 363 27 200 30 000
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 21 940 23 400 22 000
Tuotot yhteensä 118 068 107 900 113 900
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 182 002 170 900 179 400
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -63 934 -63 000 -65 500
Omarahoitusosuus, % 35 37 37

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -943
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -537
Toimintamenosäästö (HO) 662
Palkkausten tarkistukset 1 898
Uudelleenkohdentamisen muutos 1 101
Tutkimusinfra -1 000
Muu muutos -174
Hallituksen menosäästö -3 000
Yhteensä -1 993

2013 talousarvio 91 334 000
2012 II lisätalousarvio 656 000
2012 talousarvio 93 327 000
2011 tilinpäätös 87 428 000

(03.) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.40.05.



05. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 978 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Mittatekniikan keskuksen (MIKES) tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleinen toteuttaminen, hallinnointi ja kehittäminen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjaus, kansallisen kalibrointipalvelun järjestäminen sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistäminen. Keskuksen toiminta ja palvelut varmistavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja teknistä turvallisuutta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Mittatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2013:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
— Kotimaisten hankkeiden volyymi (1 000 euroa) 500 500 520
— Kajaanin yksikön kalibrointitoiminnan volyymi (1 000 euroa) 110 250 250
— Suomen osuus eurooppalaisista metrologian (EMRP) tutkimushankkeista, % 4,0 4,0 4,0
— Maksuperustelain mukaisten muiden suoritteiden kustannusvastaavuus, % 94 110 115

Tuotokset ja laadunhallinta      
— Kajaanin yksikön CEMIS-hankkeiden määrä 4 6 6
— Metrologian sopimuslaboratorioiden määrä 5 5 6
— Menestyminen kansainvälisissä vertailumittauksissa (asteikolla 1—5) 3,5 > 3,5 > 3,5
— MIKES-metrologian antamat kalibrointitodistukset 1 615 1 700 1 700
— FINASin arvioimat toimielimet 207 212 213
Palvelukyky ja laatu      
— Pätevyydenarviointipalvelujen kysyntä tyydytetään kokonaan Kyllä Kyllä Kyllä
— Asiakastyytyväisyys (asteikolla 1—5), metrologia/FINAS 4,7/4,2 > 4 > 4

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 78 80 80
— toimintamenoilla palkatut 38 38 38
— maksullisen palvelutoiminnan tuloilla palkatut 22 25 25
— ulkopuolisella tutkimusrahoituksella palkatut 18 17 17
Henkilöstön hyvinvointi paranee      
— sairauspoissaolot/htv 3,6 < 4,0 < 4,0
— lyhytaikaiset (1—3 pv) sairauspoissaolotapaukset/htv 1,06 < 0,6 < 0,6
— työtyytyväisyysindeksi (1—5, naiset/miehet) 3,2/3,5 4,0 4,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio

2013
esitys
       
Bruttomenot 11 454 9 778 10 878
Bruttotulot 5 016 3 920 4 900
Nettomenot 6 438 5 858 5 978
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 317    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 441    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -46
Palkkausten tarkistukset 166
Yhteensä 120

2013 talousarvio 5 978 000
2012 II lisätalousarvio 95 000
2012 talousarvio 5 858 000
2011 tilinpäätös 6 562 000

06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 204 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan sekä aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen.

Selvitysosa:Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2013:

Vaikuttavuus

  • — tuottavuus paranee ja elinkeinoelämä uudistuu kestävästi kasvavan talouden edellyttämällä tavalla
  • — hyvän elämän mahdollistava vauraus lisääntyy. Toiminnalla aikaansaadaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia parantavia palveluita, tuotteita ja prosesseja
  • — menestyvän innovaatiotoiminnan mahdollistavat osaamiset ja verkostot vahvistuvat.

Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin oman henkilöstön lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille 32.01.02. Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.20.40 ja 32.20.83 määrärahoja ja valtuuksia. Valtuuksilla Tekes rahoittaa Tekes-ohjelmia, strategisten huippuosaamisen keskittymien ohjelmia ja hankkeita sekä riskipitoisia tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan projekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2013—2016.

Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kolmen vuoden välein teetettävillä vaikuttavuusarvioinneilla. Valikoidut seurannan tunnusluvut ennakoivat vaikuttavuustavoitteiden toteutumista suuntaa-antavasti.

Tekesin siirtomenojen vaikuttavuus

Tunnusluku 2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
Kansainvälistyvät kasvuyritykset      
Rahoitettujen hankkeiden uutuusarvo (indeksi 0—100) - 80 80
Suuryritykset      
Suurten yritysten Tekes-rahavirrat (%) - 80 80
Suurten yritysten kokonaisverkottuminen Tekes-projekteissa (%) - 100 100
Julkiset tutkimusorganisaatiot      
Verkottuneiden hankkeiden tulosten hyödyntäjien lukumäärä (hankkeiden johtoryhmiin osallistuneiden yritysten määrä/Tekesin rahotus, milj. euroa) - 8 9
Kansainvälisten yhteisprojektien osuus (% kaikista projekteista) 70 75 75
Useita asiakassegmenttejä koskevat erityisteemat      
Kansallisia energia- ja ympäristötavoitteita suoraan edistävien innovaatioiden määrä - 350 350

Toiminnallinen tehokkuus

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Toiminnallinen taloudellisuus      
Toimintamenojen sekä hanke- ja ohjelmatoiminnan menojen käyttö ydinprosesseittain, %-jakauma      
— ohjaus 18 > 15 > 15
— asiakkuudet ja rahoitus 50 > 50 > 50
— ohjelmat 32 > 25 > 25
Rahoitus- ja asiakkuustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus, % 4,2 < 5,3 < 5,3
Tuottavuus      
Käynnistyvä projektivolyymi, milj. €/htv 8,3 > 6 > 6

Tuotokset ja laadunhallinta

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Palvelukyky ja laatu      
Suoritteet      
— Pk-yritysten osuus rahoituksesta, % 58 60 50—60
— Alle 500 henkilön yritysten osuus rahoituksesta, % 73,4 70 70
Asiakaspalaute Tekesin toiminnasta (1—5)      
— Tekes-palvelujen hyödyllisyys asiakkaille 4,3 > 3,7 > 3,7
— Tekes-palvejujen laatu yritysasiakkaille 3,8 > 3,7 > 3,7
— Asiakaspalautteen yleisarvio Tekesin toiminnasta 3,8 > 3,7 > 3,7
Käsittelyajat merkittävimmistä suoritteista      
— Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika yrityksille, vrk 74 < 70 < 70
— Maksupyynnön ja raportin käsittelyaika pk-yrityksille, vrk 28 < 25 < 25
— Oikaisuvaatimukset/muutoksenhakukelpoiset päätökset, % 0,4 < 0,7 < 0,7

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys/htv 284,2 290 290
Henkilöstön hyvinvointi paranee      
— sairauspoissaolopäivät/htv 6,5 < 8 < 8
— lyhytaikaiset (1—3 pvää) sairauspoissaolotapaukset/htv 1,7 < 2 < 2

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Hanke- ja ohjelmatoiminta 6 000 000
Toimintamenot 33 204 000
Yhteensä 39 204 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio

2013
esitys
       
Bruttomenot 43 122 42 922 39 804
Bruttotulot 925 600 600
Nettomenot 42 197 42 322 39 204
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 17 476    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 23 246    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -250
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -157
Palkkausten tarkistukset 838
Tuottavuustoimet -45
Uudelleenkohdentamisen muutos 500
Säästö -4 000
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 32.40.03) -4
Yhteensä -3 118

2013 talousarvio 39 204 000
2012 II lisätalousarvio 358 000
2012 talousarvio 42 322 000
2011 tilinpäätös 47 967 000

07. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 097 000 euroa.

Selvitysosa:Matkailun edistämiskeskus (MEK) on valtakunnallinen matkailun asiantuntija ja kansainvälinen toimija, joka tuottaa lisäarvoa matkailuelinkeinolle ja yhteiskunnalle. MEK edistää Suomen matkailumaakuvan tunnettuutta, markkinoi matkailutuotteita ja -palveluita yhteistyössä muiden matkailutoimijoiden kanssa sekä tukee matkailualan laadunkehitystä. MEK koordinoi matkailutuotteiden tuotekehitystä teemapohjaisesti ja hankkii markkinoinnin ja tuotekehityksen tueksi markkinatietoa matkailuelinkeinon käyttöön. Tavoitteena on luoda yhtenäinen, omaleimainen ja vetovoimainen matkailumaaprofiili, joka tukee matkailutuotteiden myyntiä.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Matkailun edistämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2013:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Kongressien määrä Suomessa, kpl 417 400 400
Laatutonnivalmennuksen läpikäyneiden organisaatioiden lukumäärä, kpl 773 800 850
Ulkoinen asiakastyytyväisyys, matkailuelinkeinon tyytyväisyys MEK:n toimintaan (1—5) 3,4 3,5 3,6
Tutkimustieto: markkinatiedon analysointi ja välittäminen (1—5) 3,5 3,6 3,7
Tuotekehitystoiminta: osallistuvien tahojen tyytyväisyys MEK:n tuotekehitystoimintaan (1—5) 3,2 3,3 3,4
Markkinointitoimenpiteet, tyytyväisyys markkinointiin kokonaisuutena (1—5) 3,1 3,2 3,3
Ulkomaisten edustajien toiminta, VisitFinland edustajille annettu arvosana (1—5) 3,2 3,3 3,4

Määrärahan päätoiminnoittainen jakauma

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio

2013
esitys
  1 000 € % 1 000 € % 1 000 € %
             
Matkailumaakuvan markkinointi 6 382 54 5 571 54 5 453 54
Matkailumaakuvaa tukeva tuotemarkkinointi 4 578 38 3 921 38 3 837 38
Tuotekehityksen ja tuotteistamisen edistäminen 584 5 259 3 252 3
Markkinatiedon hankinta ja välittäminen 390 3 564 5 555 5
Yhteensä 11 934 100 10 315 100 10 097 100

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 30,5 33 33
Henkilöstön hyvinvointi paranee      
— sairauspoissaolopäivät/htv 7,2 < 10,0 < 10,0
— lyhytaikaiset (1—3 pvää) sairauspoissaolotapaukset 3,3 < 4,0 < 4,0
— työtyytyväisyysindeksi (1—5) 3,8 3,8 3,8

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 13 036 10 870 10 747
Bruttotulot 1 103 555 650
Nettomenot 11 933 10 315 10 097
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 627    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 000    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -139
Toimintamenosäästö (HO) -162
Palkkausten tarkistukset 83
Yhteensä -218

2013 talousarvio 10 097 000
2012 II lisätalousarvio 46 000
2012 talousarvio 10 315 000
2011 tilinpäätös 10 307 000

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 428 070 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2013 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 427 140 000 euron arvosta.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

3) Euroopan yhteisön komission yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (EY 800/2008) mukaisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan välittömästi liittyvään koulutukseen

4) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin

5) työelämän kehittämishankkeisiin

6) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä

7) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen

8) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin

9) julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen

10) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin.

Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.

Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja budjettitalouden ulkopuolisille tutkimusorganisaatioille liittyen julkisen tutkimuksen projekteihin.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon Tekesin rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.

Tukea myönnetään erityisesti:

  • — riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
  • — nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen
  • — pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen
  • — innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demostraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon
  • — kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palveluidensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä
  • — työelämän kehittämishankkeisiin.

Vaikuttavuus ja tukijärjestelmän toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä.

Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99.

Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)

  Määräraha Valtuus
     
Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan 224 700 224 100
Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus 184 970 184 140
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut: pakolliset ja valinnaiset ohjelmat 18 400 18 900
Yhteensä 428 070 427 140

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2013 2014 2015 2016 2017— Yhteensä
vuodesta
2013 lähtien
             
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset 342 380 160 103 51 288 27 948 2 806 584 525
Vuoden 2013 sitoumukset 85 690 188 008 105 402 38 038 10 002 427 140
Menot yhteensä 428 070 348 111 156 690 65 986 12 808 1 011 665

Vuonna 2013 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 415,9  milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallituksen menosäästö -3 000
Muu muutos 54
Yhteensä -2 946

2013 talousarvio 428 070 000
2012 talousarvio 431 016 000
2011 tilinpäätös 450 569 838

41. Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 35 672 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti:

1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeinopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen

2) ulkomaisten investointien edistämiseen

3) kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen

4) julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen

5) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen.

Keksintötoiminnan tukemiseen ja edistämiseen sekä sen toiminnan menoista aiheutuviin kustannuksiin, ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja muotoilun hyödyntämisen tehostamiseen elinkeinotoiminnassa sekä yrityspalvelujen kehittämiseen voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää EU:n yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin annetun määritelmän mukaisesti yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien alojen yritystoiminnan ja luovan talouden edistämiseen voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Edelleen osa vientikeskusverkoston ylläpidosta sekä osa kansainvälistä liiketoimintaa edistävistä asiantuntijapalveluista ovat sellaisia yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin kuuluvia toimintoja, jotka voidaan rahoittaa täyttä kustannusmäärää vastaavasti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Invest in Finland -säätiön toiminta on vuonna 2012 yhdistetty osaksi Finpro ry:n toimintaa. Yhdistämisellä halutaan tehostaa ja lisätä ulkomaisten investointien saamista Suomeen. Kansainvälistymistä edistävien yhteisöjen ensisijaisena tehtävänä on suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän palveleminen niin kotimaassa kuin ulkomailla. Yleisavustusta saavat yhteisöt tuottavat ns. yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita (SGEI-palvelut, EY:n komission päätös 2005/842/EY).

Vaikuttavuus

  • — Keksintöjen kehittäminen tehostuu ja innovatiivista uutta yritystoimintaa syntyy kasvavilla ja kehittyvillä aloilla.
  • — Standardisointi parantaa tuotteiden ja järjestelmien yhteensopivuutta ja vaihdettavuutta.
  • — Kulutus ohjautuu ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin ja vastuullisuuteen sitoutuneiden suomalaisten yritysten määrä kasvaa.
  • — Designin hyödyntäminen ja designosaaminen elinkeinoelämässä lisääntyvät.
  • — Yritykset kansainvälistyvät ja verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee.
  • — Ulkomaisten investointien hankintatoimia tehostetaan ja laajennetaan Finpro ry:n verkoston tuella.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Keksintötoiminnan tuloksena syntyy uusia yritysaihioita ja lisensiointikohteita (kpl) 87 83 83
—joista jatkorahoitettavia kasvuyritysaihioita (kpl) 69 43 45
Edistämällä ulkomaisia investointeja saadaan Suomeen uusia yritysinvestointeja (kpl) 52 45 60

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Keksintö- ja standardisointitoiminta 10 540 000
Luovien alojen ja yrittäjyyden edistäminen 1 392 000
Globaalit kansainvälistymispalvelut 19 610 000
Ulkomaisten investointien edistäminen 4 130 000
Yhteensä 35 672 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Menosäästö, elinkeinotukien kokonaisuus -4 500
Kertaluonteisten erien poistuminen -300
Yhteensä -4 800

2013 talousarvio 35 672 000
2012 talousarvio 40 472 000
2011 tilinpäätös 40 052 000

42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) innovaatiokeskittymien muodostumista tukevien kehittämishankkeiden rahoittamiseen

2) suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten integroitumisen tukemiseen kansainvälisiin innovaatioverkostoihin, erityisesti FinNode-verkoston toimintamenoihin ja kehittämishankkeisiin

3) valtionavustusten maksamiseen osaamiskeskusohjelmaan nimettyjen klustereiden kansallisen koordinaation toimintamenoihin sekä ohjelmassa käynnistettävien yhteishankkeiden siemenrahoitukseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kansallinen innovaatiostrategia asettaa tavoitteeksi vetovoimaisten innovaatiokeskittymien muodostamisen Suomeen sekä kansainvälisen integroitumisen edistämisen. Momentin määrärahaa voidaan käyttää kehittämistoimiin, jotka tukevat innovaatiokeskittymien muodostumista Suomeen sekä yhteistyötä kansainvälisiin innovaatioverkostoihin ja -keskittymiin.

FinNode-toiminnan avulla hankitaan ymmärrystä uusista kehitystrendeistä ja luodaan uusia yhteistyömuotoja, jotka auttavat suomalaisia toimijoita kytkeytymään ylikansallisiin arvoverkostoihin. Kotimaiset osaamiskeskittymät ja -verkostot hyödyntävät FinNode -verkostoa kansainvälistymisessä ja markkinoille pääsyssä. FinNode-verkosto toimii Kiinassa, USAssa, Venäjällä, Japanissa ja Intiassa.

Momentin määrärahaa käytetään myös osaamiskeskusohjelman klusteriohjelmien kansallisen koordinaation rahoittamiseen sekä ohjelman toimintamallien ja palvelujen kehittämiseen. Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) mukainen määräaikainen erityisohjelma, jonka tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen, korkeaa osaamista vaativan yritys- ja tutkimustoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä. Koordinaatiolla edistetään eri puolelle Suomea hajautuneen osaamisen kokoamista vaikuttavimmiksi kokonaisuuksiksi ja kansainvälisen markkinatiedon siirtämistä yrityksiin. Vahvistetaan käyttäjälähtöisyyttä ja liiketoimintaosaamista sekä osaamisalojen rajat ylittävien yhteistyöhankkeiden valmistelua.

Valtionavustusta saavat yhteisöt tuottavat osaamiskeskusohjelman klusterien koordinaatioon ja FinNode-toimintaan ns. yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita (SGEI-palvelut, EY:n komission päätös 2005/842/EY).

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

  • — Tutkimuslaitosten ja yritysten kytkeytyminen kansallisiin ja kansainvälisiin innovaatio- ja arvoverkostoihin vahvistuu
  • — Suomalaisten innovaatiojärjestelmän toimijoiden kansainvälinen vetovoimaisuus ja yhteistyö kansainvälistymisen edistämisessä lisääntyvät
  • — Käyttäjälähtöisyys ja liiketoimintaosaaminen osaamisklustereissa vahvistuvat
  • — Tieto FinNode-kohdemaiden liiketoimintamahdollisuuksista välittyy nykyistä tehokkaammin suomalaisille innovaatiotoimijoille

2013 talousarvio 5 100 000
2012 talousarvio 5 100 000
2011 tilinpäätös 5 100 000

43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 185 000 euroa.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) mukaisten hankkeiden toteuttamiseen ja maksamiseen.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yllä mainitun asetuksen mukaisten ulkomaankauppaa ja vientiä edistäviin kansainvälistymisen yhteishankkeisiin seuraavasti:

1) yhteisosallistumisiin kansainvälisissä näyttelyissä sekä vientiverkostohankkeisiin ja kumppanuusohjelmiin

2) muihin yhteishankkeisiin, uusien toimialojen ja palvelualojen yhteishankkeisiin, strategisiin kärkihankkeisiin, yrityslähtöisten kulttuurivientihankkeiden tukemiseen sekä matkailualan valtakunnallisiin hankkeisiin.

Avustus pk-yrityksille on enintään 50 %. Avustusta voidaan myöntää edellä mainittua korkeammin prosenttiosuuksin valtakunnallisiin ja alueellisesti merkittäviin hankkeisiin, joihin ei osallistu yrityksiä tai joiden kulut ovat vaikeasti yrityskohtaisesti kohdennettavissa tai jos hankkeen hyödyn katsotaan koituvan laajalle yritysjoukolle tai hanke on luonteeltaan poikkeava ja riskialtis.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Uusia avustuksia saa vuonna 2013 myöntää 15 014 000 euroa.

Selvitysosa:Yritysten yhteishankkeita toteuttavat ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävät järjestöt ja Finpro ry, eri toimialojen toimialaliitot sekä yritykset tai niiden yhteenliittymät.

Määrärahalla toteutetaan yritysten yhteishankkeita, joissa osallistujina on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yhteishankkeisiin osallistumisen tavoitteena on yrityksen viennin käynnistäminen uusilla markkina-alueilla sekä yritysten viennin kasvattaminen ja olemassa olevien liikesuhteiden säilyttäminen sekä uusien kumppanuuksien etsiminen uusilta vientimarkkinoilta. Yhteishankkeisiin osallistuminen madaltaa yritysten kansainvälistymisen kynnystä ja nopeuttaa pk-yritysten uusille markkinoille pääsyä. Osallistujina yhteishankkeissa on kasvuyrityksiä, tuotekehitysvaiheen jälkeisessä kaupallistamisvaiheessa olevia yrityksiä, yritysten uusia, innovatiivisia verkostoja ja muita yritysryhmiä. Avustukset kohdennetaan erityisesti ympäristöliiketoiminnan toimialojen yhteishankkeisiin sekä koulutusvientiin liittyviin yhteishankkeisiin ja innovatiivisiin uusiin hankkeisiin korkean teknologian toimialoilla. Lisäksi osallistujat voivat olla luovilla aloilla uranuurtajia, terveys- tai hyvinvointiteknologioiden aloilla uusien innovaatioiden etsijöitä, monipuolisten palveluiden kehittäjiä ja tuottajia sekä perinteisillä vientialoilla jo menestyneitä viejiä.

Erityisinä kohdemaina hankkeita toteutetaan Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa. Yritysten perinteisissä vientimaissa Euroopan unionin alueella panostetaan uusiin avauksiin perinteisten yhteishankkeitten lisäksi.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

  • — Pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ja kansainvälistymisen taidot vahvistuvat.
  • — Kasvuyritykset kansainvälistyvät ja hyötyvät yhteishankkeiden tarjoamasta lisäarvosta.
  • — Uusien vientiyritysten määrä kasvaa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
arvio
       
Yhteishankkeisiin osallistuvat yritykset, kpl 2 371 2 300 2 000
Pk-yritysten osuus yhteishankkeiden avustuksista, % 72,5 80 83
Ympäristöalan hankkeiden lukumäärä, kpl 17 15 10
Terveyden- ja hyvinvointiteknologia-alan hankkeiden lukumäärä, kpl 13 13 8
Palvelualojen hankkeiden lukumäärä, kpl 6 6 3

Tuotokset ja laadunhallinta

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
arvio
       
Hakemusten määrä, kpl 390 400 410
Myönteisten päätösten määrä, kpl 346 330 280
Käsittelyajat, kk 3 kk 2 kk 1—2 kk
Pk-yrityksille suunnattujen vientiverkostohankkeiden ja kumppanuusohjelmien määrä, kpl 71 80 75
Osallistumiset kv. näyttelyihin 165 160 125

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2013 2014 2015 2016 Yhteensä
vuodesta
2013 lähtien
           
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset 8 676 5 500 3 500 1 700 19 376
Vuoden 2013 sitoumukset 10 509 2 252 1 501 752 15 014
Menot yhteensä 19 185 7 752 5 001 2 452 34 390

Vuonna 2013 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 14,9 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Muu muutos -1 432
Maksatusten tarkistukset -2 985
Menosäästö -2 259
Yhteensä -6 676

2013 talousarvio 19 185 000
2012 talousarvio 25 861 000
2011 tilinpäätös 20 848 284

45. Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää pk-yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelua sekä yrityksen toiminnan alkuvaiheen kehittämistoimenpiteitä koskevien avustusten maksamiseen siten kuin valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetussa valtioneuvoston asetuksessa (675/2007) tarkemmin säädetään.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Avustuksilla kannustetaan pk-yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluun. Valmistelurahoitusta myönnetään enintään 15 000 euron suuruisena avustuksena, joka myönnetään de minimis -ehtoisena.

ELY-keskukset suuntaavat valmistelurahoitusta hankkeisiin, joilla edistetään pk-yritysten valmiuksia käynnistää uusia tutkimus- ja kehityshankkeita, nopeutetaan uusien liiketoimintojen käynnistämistä sekä autetaan pk-yrityksiä kansainvälistymään ja nostamaan kehittämiseen liittyvää teknologista ja muuta osaamista.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Tunnusluku 2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
Rahoitettavien hankkeiden määrä, kpl 650 560 440
Uuden rahoitushakemuksen keskimääräinen käsittelyaika, vrk 28 < 30 < 30

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Pk-yritysten etabloituminen Venäjälle -1 000
Siirto momentille 32.60.40 -1 000
Yhteensä -2 000

2013 talousarvio 4 000 000
2012 II lisätalousarvio -1 000 000
2012 talousarvio 6 000 000
2011 tilinpäätös 10 000 000

46. (32.30.46) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vuosina 2010—2011 laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun asetuksen (592/2008) mukaisesti myönnettyjen laivanrakennuksen innovaatiotukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Laivanrakennuksen innovaatiotukea myönnettiin vuosina 2010—2011 Suomessa rekisteröidyille laivanrakennusyrityksille, laivankorjausyrityksille ja laivakonversioyrityksille uuden alustyypin kehittämiseen ja suunnitteluun, aluksen innovatiivisiin osiin, jotka voidaan erottaa aluksesta erillisinä osina sekä innovatiivisten tuotanto-, suunnittelu- ja logistiikkamenetelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Valtio maksaa myönnettyjä tukia valmistumisen mukaan vuodesta 2012 lähtien.

EU:ssa laivanrakennuksen innovaatiotuki perustuu komission tiedonantoon laivanrakennusteollisuuden valtiotukea koskeviksi puitteiksi. Avustuksen on täytettävä tiedonannossa ja komission innovaatiotukiohjelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä (28.5.2008) tarkoitetut edellytykset. Valtioneuvoston asetus laivanrakennuksen innovaatiotuesta oli voimassa vuoden 2011 loppuun. Ennen vuoden 2011 loppua alkaneisiin innovaatiohankkeisiin asetusta voidaan soveltaa 31.12.2015 saakka.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2013 2014 2015 2016 Yhteensä
vuodesta
2013 lähtien
           
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset 2 900 - - - 2 900
Vuoden 2013 sitoumukset - - - - -
Menot yhteensä 2 900 - - - 2 900

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -14 200
Yhteensä -14 200

2013 talousarvio 2 900 000
2012 talousarvio 17 100 000
2011 tilinpäätös 16 000 000

47. (32.30.42) Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 55 287 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Finnvera Oyj:n ja sitä edeltäneen Kera Oyj:n toiminnan rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti

2) yhtiöiden luotonanto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden korvaamiseen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Valtuus

Korkotuellisia luottoja saa vuonna 2013 myöntää 260 000 000 euroa. Alueellisen korkotuen piiriin kuuluvia lainoja erityisrahoitusyhtiö saa myöntää vuonna 2013 enintään 130 000 000 euroa ja elinkeinopoliittisin perustein tuettavien tukiohjelmien mukaisia erityiskorkotuen piirissä olevia lainoja yhteensä enintään 130 000 000 euroa. Valtioneuvosto voi tarvittaessa kysyntätilanteen niin edellyttäessä valtuuksien yhteismäärää ylittämättä muuttaa aluepoliittisten korkotukilainojen ja erityiskorkotukilainojen välistä jakosuhdetta sekä muuttaa korkotuellista valtuutta korkotuettomaksi.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:

Korkotuet

Korkotuki mahdollistaa sen, että Finnvera Oyj voi myöntää ilman turvaavaa vakuutta riskilainoja kohtuuhinnalla erityisesti uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi sekä pk-yritysten laajentamiseksi ja kehittämiseksi.

Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain ja sen nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaan valtio maksaa yhtiölle korkotukea, joka voi olla alueellista korkotukea tai erityiskorkotukea. Valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille alueellista korkotukea, joka myönnetään suuruudeltaan alueellisesti porrastettuna. Erityiskorkotukea maksetaan yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille erikseen määritellyistä elinkeinopoliittisista syistä annetuista luotoista.

Vuonna 2013 korkotukea maksetaan Finnvera Oyj:n vuonna 1999 tai sen jälkeen myöntämille luotoille. Korkotukea maksetaan lisäksi Kera Oyj:n ennen vuotta 1999 myöntämille luotoille Kera Oyj:stä annetun lain nojalla annettujen voimassa olevien valtioneuvoston sitoumusten mukaisena lisäkorkotukena.

Alueellisen korkotuen ja erityiskorkotuen piiriin kuuluvien luottojen myöntämisvaltuudet koskevat myös sitä osaa myönnetyistä luotoista, joita rahoitetaan osana Euroopan aluekehitysrahoitusta. Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamasta rahoitustoiminnasta EU-ohjelmakaudella 2000—2006 kertyvät korkotuet maksetaan 1.1.2009 lähtien erilliseltä sulkutililtä. Ohjelmakauden 2007—2013 osalta korkotuen valtion rahoitusosuus ja Euroopan aluekehitysrahaston osuus on budjetoitu momentille 32.50.64.

Vuonna 2002 ja sen jälkeen myönnetyistä luotoista korkotuki maksetaan Finnvera Oyj:lle samana vuonna kuin yhtiö hyvittää sen asiakkaalle. Tätä aiemmin myönnettyihin luottoihin kohdistuva korkotuki maksetaan yhtiölle luotonsaajille siirtämistä seuraavana vuonna.

Tappiokorvaukset

Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää riskilainoja ja -takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömiä. Kasvuyritysten ja alkavien yritysten osalta riskitasoa pidetään keskimääräistä korkeampana. Finnvera Oyj:n kykyä ottaa riskiä lisätään siten, että valtioneuvoston Finnvera Oyj:lle antaman luotto- ja takaustappioiden osittaisesta korvaamisesta antaman sitoumuksen valtion korvausosuutta lisätään erityisesti alkavien ja kasvuyritysten osalta.

Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain 8 §:n nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö myöntää 1.1.1999 alkaen. Tätä ennen myönnetyistä luotoista ja takauksista, jotka Kera Oyj on myöntänyt, korvataan luotto- ja takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain mukaan annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Finnvera Oyj:n vuonna 2013 myöntämistä luotoista ja takauksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja ensimmäisen kerran vuonna 2014.

Finnvera Oyj:n ohjelmakaudella 2000—2006 myöntämien investointi- ja käyttöpääomalainoista syntyvien luottotappioiden korvaamiseen kohdistetaan myös Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Tappiokorvaukset (EAKR- ja kansallisen osuus) maksetaan EAKR-sulkutililtä niin kauan kuin tätä kantaa on voimassa.

Arvio valtiolle aiheutuvista menoista (euroa)

   
Korkotuet 9 185 942
Tappiokorvaukset 46 100 875
Yhteensä 55 286 817

Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Myötävaikutetut uudet työpaikat, kpl 10 159 10 000 10 000
Rahoitusta saavien kasvuyritysten määrä, kpl 1 037 1 200 1 200
Aloittavien yritysten määrä, kpl 3 397 3 500 3 500
Rahoitus aluepoliittisille tukialueille, % 42 40 40

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2013 2014 2015 2016 2017— Yhteensä
vuodesta
2013 lähtien
             
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset 7 633 5 441 3 294 1 801 1 397 19 566
Vuoden 2013 sitoumukset 1 553 2 763 2 491 1 712 1 782 10 301
Menot yhteensä 9 186 8 204 5 785 3 513 3 179 29 867

Vuoden 2013 myöntämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat noin 9,9 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Muu muutos -324
Finnveran riskinottokyvyn vahvistaminen 15 000
Yhteensä 14 676

2013 talousarvio 55 287 000
2012 talousarvio 40 611 000
2011 tilinpäätös 35 464 006

48. (32.30.48) Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen

2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen

3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) tarkoittamalle yhtiölle, Suomen Vientiluotto Oy:lle, maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen

4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) tarkoittamalle yhtiölle, Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alijäämäkorvauksen suorittamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korkotuen tavoitteena on turvata suomalaisille yhtiöille kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravientiä ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden ja niiden alihankkijoiden työllisyyttä.

Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korkotasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasaussopimuksia enintään 5 000 milj. euron pääoma-arvosta. Lain nojalla yhtiö voi tehdä OECD-ehtoisia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia luottoja koskevia rahoituspäätöksiä enintään 3 000 milj. euron pääoma-arvosta. Myöntämisvaltuuden käyttöastetta laskettaessa otetaan huomioon myönnettyjen vienti- ja alusluottojen sekä tehtyjen korontasaussopimusten erääntymätön pääoma täysimääräisenä ja tarjousten pääoma-arvosta 30 prosenttia.

Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
arvio
       
Uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia      
— milj. euroa 335 500 700
— kpl 5 5 7
Uusia alusluottoja koskevia korontasaussopimuksia      
— milj. euroa - - 160
— kpl - - 1
Myönnettyjen luottojen sopimuskanta vuoden lopussa      
— milj. euroa 1 532 1 253 1 338
— kpl 27 27 29

Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

  2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä
vuodesta
2013 lähtien
             
Vientiluottojen korkotuki 1 000 6 900 17 700 23 700 23 400 72 700
Alusluottojen korkotuki 400 1 500 3 900 5 500 7 000 18 300
Suojausmenot 9 400 6 600 3 400 1 800 600 21 800
Menot yhteensä 10 800 15 000 25 000 31 000 31 000 112 800

Korontasaussopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta aiheutuvien menojen lisäksi tuloutuu valtiolle korkohyvityksiä ja suojaustuloja. Vuonna 2011 valtio sai korkohyvityksiä ja suojaustuloja yhteensä 35,9 milj. euroa, joten korontasaustoiminnan ylijäämä oli 19 milj. euroa. Korontasaustoiminnasta valtiolle tulevien korkohyvitysten ja suojaustulojen arvioidaan olevan yhteensä 28,1 milj. euroa vuonna 2012 ja 17,7 milj. euroa vuonna 2013.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -5 000
Yhteensä -5 000

2013 talousarvio 10 800 000
2012 II lisätalousarvio
2012 talousarvio 15 800 000
2011 tilinpäätös 16 906 692

(50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2012 talousarvio 1 000 000

63. Velkakonversiosta aiheutuvien maksusuoritusten hoitaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

Työ ja elinkeinoministeriö tai sen valtuuttamat laitokset saavat tehdä vuonna 2013 Suomen ja Venäjän välillä 15.8.2006 solmitun velkakonversiosopimuksen mukaisia tavara- ja palveluhankintoja koskevia sopimuksia sillä määrällä, joka vuoden 2006 toisessa lisätalousarviossa myönnetystä 30 000 000 Yhdysvaltain dollarin (25 000 000 euroa) velkakonversiovaltuudesta on jäänyt käyttämättä.


2013 talousarvio
2011 tilinpäätös 15 000 000

80. (32.30.80) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 755 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen Vientiluotto Oy:lle viennin jälleenrahoitustoimintaa varten myönnettyjen lainojen maksamiseen

2) Valtiokonttorille jälleenrahoitustoimintaan myönnetyistä lainoista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden aiheuttamien koron yhteydessä tai muuten lainan saajalta perittyjen kustannusten maksamiseen.

Selvitysosa:Viennin jälleenrahoitusmalli otettiin tilapäisesti käyttöön vuosiksi 2009—2011. Lisäksi vuoden 2012 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin uusi 1 miljardin euron lainavaltuus käyttöön, kunnes uusi luottomuotoinen vienninrahoitusjärjestelmä (1543/2011) on saatu toimimaan.

Viennin jälleenrahoitusmallin tavoitteena on varmistaa, että suomalaisilla yhtiöillä on käytössään kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravienti- ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden sekä niiden alihankkijoiden työllisyyttä.

Vientihankkeiden jälleenrahoitusmallissa Suomen Vientiluotto Oy jälleenrahoittaa koti- ja ulkomaisen luotto- tai rahoituslaitoksen suomalaiseen pääomatavaravientiin järjestämiä ostajaluottoja OECD-ehdoin. Jälleenrahoitus toteutetaan Suomen Vientiluotto Oy:lle myönnetyillä lainoilla.

Lainan maksatus tapahtuu samassa aikataulussa Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämän jälleenrahoituksen kanssa. Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitusosuuden enimmäismäärä on OECD-ehtoisen vientiluoton määrä edellyttäen, että Finnvera Oyj antaa Suomen Vientiluotto Oy:lle täyden takuun. Lisäksi edellytetään, että jälleenrahoituksen saava pankki täyttää riittävät vakavaraisuutta ja taloudellista toimintakykyä koskevat vaatimukset.

Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
arvio
       
Myönnetyt lainat, kpl 8 3 0
Myönnetyt lainat, milj. euroa 1 690 357 0
Lainojen nostot, milj. euroa 286 900 745

Jälleenrahoitustoiminnasta valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

  2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä
             
Luottojen nostot 745 100 900 000 - - - 1 645 100
Suojausmenot 9 900 8 300 6 900 5 500 4 600 35 200
Yhteensä 755 000 908 300 6 900 5 500 4 600 1 680 300

Jälleenrahoitustoimintaan käytettävät varat ovat takaisinmaksettavia lainoja, joista valtio saa tuloja takaisinmaksettavien pääomien ja korkojen muodossa. Valtio voi myös saada suojaustuloja. Vuonna 2011 tulot jälleenrahoitustoiminnasta olivat 54,4 milj. euroa. Jälleenrahoituksen arvioidut tulot ovat 97,2 milj. euroa vuonna 2012 ja 169,3 milj.euroa vuonna 2013.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Lainamäärän kasvu 355 000
Yhteensä 355 000

2013 talousarvio 755 000 000
2012 II lisätalousarvio 400 000 000
2012 I lisätalousarvio 100 000 000
2012 talousarvio 400 000 000
2011 tilinpäätös 294 820 298

81. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitukseen kotimaisille alustoimituksille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 185 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen Vientiluotto Oy:n kotimaisten alustoimitusten rahoittamiseen

2) Valtiokonttorille rahoitustoimintaa varten myönnetyistä lainoista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittaviin toimenpiteisiin.

Selvitysosa:Kotimaisten alustoimitusten jälleenrahoituksessa Suomen Vientiluotto Oy jälleenrahoittaa koti- ja ulkomaisen luotto- tai rahoituslaitoksen kotimaisiin alustoimituksiin järjestämiä ostajaluottoja. Jälleenrahoitukseen ja muuhun rahoitukseen tarvittavat varat myönnetään lainoina Suomen Vientiluotto Oy:lle.

Lainaehtojen valmistelussa otetaan huomioon rahoitusmarkkinoiden kehitys, kilpailevien vientiluottolaitosten noudattama politiikka sekä EU:n valtiontukisäännökset. Lainan maksatus tapahtuu samassa aikataulussa kuin Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämä jälleenrahoitus. Tarkoituksena on, että Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitusosuuden enimmäismäärä on 100 % ostajaluoton määrästä. Lisäksi edellytetään, että jälleenrahoitettavan ostajaluoton pankki täyttää riittävät vakavaraisuutta ja taloudellista toimintakykyä koskevat vaatimukset.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

— Kotimaisten alustoimitusten rahoituksen saatavuus on turvattu.

Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
arvio
       
Myönnetyt lainat, kpl 1 - -
Myönnetyt lainat, milj. euroa 185 - -
Lainojen nostot, milj. euroa - - 185

Kotimaisten alustoimitusten rahoitukseen käytettävät varat ovat takaisinmaksettavia lainoja, joista valtio saa tuloja takaisinmaksettavien pääomien ja korkojen muodossa.


2013 talousarvio 185 000 000

82. (32.30.82) Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.

Valtuus

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 200 000 000 euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminnan häiriötila estää Finnvera Oyj:n valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:ssä tarkoitetun varainhankinnan toteuttamisen. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika saa olla enintään 12 kuukautta. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa.

Selvitysosa:Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia vienti- ja alusluottoja. Lain mukaan valtio voi taata Finnvera Oyj:n luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa. Jos rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa häiriötilanteessa, että se estää Finnvera Oyj:tä hankkimasta markkinoilta varainhankintaan tarkoitettuja lainoja ja lainaohjelmia, voidaan yhtiölle myöntää valtion talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa lyhytaikaista enintään 12 kuukauden pituista lainaa käypää korkoa vastaan. Lainat on tarkoitus myöntää vakuutta vaatimatta.


2013 talousarvio 10 000
2012 talousarvio 10 000

83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 108 542 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2013 uusia lainoja saa myöntää enintään 126 823 000 eurolla.

Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa lainansaajalle valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin määriteltyjen ehtojen puitteissa lisää takaisinmaksuaikaa, muuttaa takautuvasti alun perin vieraan pääoman ehtoisena myönnetty laina tai osa siitä pääomalainaksi tai poikkeustapauksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä. Suurille yrityksille lainaa voidaan myöntää vain erittäin painavista syistä erityisesti silloin, kun lainan riskiehto on oleellinen hankkeen toteuttamiselle ja se voidaan etukäteen määritellä.

Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona. Maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä on 25 000 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Lainoilla kannustetaan sekä suuria että pk-yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta.

Rahoitusta myönnetään erityisesti:

— yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja parantamista

— riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa

— alkavien innovatiivisten yritysten ja olemassa olevien yritysten uusien liiketoimintojen käynnistämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja tulosten liiketaloudellisen hyödyntämisen edistämiseen

— markkinaläheisiin riskipitoisiin kehitys- ja tuotteistushankkeisiin erityisesti pk-yrityksille

— innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- ja demostraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon

— pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana.

Pääomalainan ehdot määräytyvät osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Valtiokonttorin hoidossa olevien Tekesin lainojen lainakanta oli vuoden 2011 tilinpäätöksessä 587,2 milj. euroa.

Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04.

Tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2013 2014 2015 2016 2017— Yhteensä
vuodesta
2013 lähtien
             
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset 52 648 17 751 4 701 1 216 1 048 77 364
Vuoden 2013 sitoumukset 55 894 52 018 13 370 3 907 1 634 126 823
Menot yhteensä 108 542 69 769 18 071 5 123 2 682 204 187

Vuonna 2013 myönnettävien lainojen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 28,4 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Muu muutos 2 277
Hallituksen tekemä muutos 5 600
Yhteensä 7 877

2013 talousarvio 108 542 000
2012 talousarvio 100 665 000
2011 tilinpäätös 101 179 490