Talousarvioesitys 2013
2.2. Suomen kansantalouden kehitys
Vuoden 2011 jälkipuoliskolta alkaen epävarmuus talouden suunnasta on pysynyt korkeana ja erityisesti euroalueen tilanne on muodostumassa erittäin ongelmalliseksi. Tämä heijastuu Suomen talouteen useita välittymiskanavia myöden. Vuoden 2012 kasvuksi ennustetaan 1 % ja kasvu on täysin kotimaisen kysynnän varassa. Epävarmuuden nousu näkyy erityisesti yksityisissä investoinneissa, sillä niiden ennustetaan laskevan edellisvuodesta. Kysynnän heikkous erityisesti euroalueella johtaa sekä viennin että tuonnin hienoiseen supistumiseen.
Vuoden 2013 kasvuksi muodostuu myös 1 %, mutta kasvun rakenne monipuolistuu. Yksityinen kulutus säilyy edelleen kasvun tärkeimpänä lähteenä, mutta viennin ennustetaan kääntyvän 2,5 prosentin kasvuun.
Kuvio 2. Kokonaistuotanto ja työttömyys 1990—2013
Työttömyys kääntyy nousuun ensi vuonna
Suhdannetilanteeseen nähden työmarkkinoiden tilanne on säilynyt yllättävän hyvänä. Tänä vuonna työttömyysasteen ennustetaan alenevan edelleen ja vuosikeskiarvoksi ennustetaan 7,6 %. Pitkään jatkunut vaimea kasvu alkaa kuitenkin näkyä työmarkkinoilla. Historiaan nähden vaatimaton tuotannon taso ei riitä ylläpitämään työllisyyden kasvua ja työttömyys kääntyy ensi vuonna nousuun. Ensi vuoden työttömyysasteeksi ennustetaan 8,1 %.
Kansantalouden kehitys
| 2009 | 2010* | 2011* | 2012** | 2013** | |
| BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa | 172,3 | 178,8 | 189,4 | 196,6 | 203,2 |
| Bruttokansantuote, määrän muutos, % | -8,5 | 3,3 | 2,7 | 1,0 | 1,0 |
| Työttömyysaste, % | 8,2 | 8,4 | 7,8 | 7,6 | 8,1 |
| Työllisyysaste, % | 68,3 | 67,8 | 68,6 | 68,9 | 68,9 |
| Kuluttajahintaindeksi, % | 0 | 1,2 | 3,4 | 2,6 | 2,4 |
| Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 v.), % | 3,7 | 3,0 | 3,0 | 1,8 | 1,7 |
Hinta- ja palkkakehitys
Kuluvan vuoden inflaatioksi ennustetaan 2,6 % kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Ensi vuonna inflaatio hidastuu hieman, ja ennuste koko vuoden keskimääräiseksi inflaatioksi on n. 2,4 %. Useat veromuutokset aiheuttavat arviolta noin prosenttiyksikön kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksesta kuluvana vuonna. Arvonlisäverokantojen nosto tammikuussa 2013 aiheuttaa arviolta 0,6 prosenttiyksikön paineen kuluttajahintojen keskimääräiseen vuosimuutokseen.
Työmarkkinaosapuolten viime vuoden marraskuussa neuvottelema raamisopimus määrittää nimellisten ansioiden kehitystä lähivuosina. Nimellinen ansiotasoindeksi kohoaa 3,5 % v. 2012. Vuonna 2013 ansiotasoindeksin nousun ennakoidaan hidastuvan.
Riskitekijöitä
Merkittävimmät Suomen taloutta uhkaavat riskit ovat luonteeltaan sellaisia, että niihin ei pystytä suoranaisesti vaikuttamaan. Rahoitusmarkkinoilta ja kansainvälisestä taloudesta kumpuavat shokit näkyvät meillä hyvin nopeasti johtuen Suomen talouden avoimuudesta. Vaikka Suomen talous on euroalueen vahvimpia tällä hetkellä, niin se on myös avoimuudesta johtuen yksi haavoittuvimmista. Suomen kokonaistuotannon muutokset ovat suuria ja useimmiten niiden taustalla on ulkomaankauppaan liittyviä tekijöitä. Myös työmarkkinoiden lähitulevaisuuteen liittyy riskitekijöitä. Taloudellinen kasvu on jo pidemmän aikaa ollut vaisua ja pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Kulutusvetoisen talouskasvun kääntöpuolena on kotitalouksien velkaantumisasteen nousu uudelle ennätystasolle. Kotitalouksien kulutushalukkuuteen vaikuttaa luottamus tulevaan. Työttömyyden lähtiessä nousuun kotitalouksien varovaisuus lisääntyy, mikä voi johtaa negatiiviseen kierteeseen.