Talousarvioesitys 2013

Valtion keskushallinto

Keskushallinnon kehittämistä jatketaan tavoitteen tukea nykyistä paremmin hallituksen strategisen näkemyksen toimeenpanoa ja vaikuttavuutta julkisessa hallinnossa ja yhteiskunnassa, saada valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntö- ja resurssiohjaus yhtenäiseksi sekä lisätä resurssien liikkuvuutta ja edistää yhtenäisen toimintakulttuurin syntymistä valtionhallinnossa.

Valtion tulosohjausjärjestelmää uudistetaan toteuttamalla tulosohjauksen kehittämishankkeen toimenpidelinjauksia. Tulosohjauksen uusien periaatteiden käyttöönottoa hallinnossa tuetaan ottamalla käyttöön Valtion tulostietojärjestelmään (Netra) laadittu yhteinen tulossopimuspohja hallinnonalojen hyödynnettäväksi. Tulosohjauksen poikkihallinnollisuutta edistetään toteuttamalla pilotointi liikenne- ja viestintäministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön hallinnonaloilla. Tulosohjauksen käsikirja uudistetaan ja käynnistettävällä valmennusohjelmalla tuetaan tulosohjauksen uudistusten käyttöönottoa ministeriöissä ja virastoissa. Tulosohjausverkoston avulla seurataan hallinnonalojen tulosohjauskäytäntöjä sekä niiden uudistamista ja tehostetaan vuorovaikutusta ja parhaiden käytäntöjen levittämistä yli hallinnonalarajojen.

Aluehallinto

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä aluehallintovirastojen uudistustarpeita arvioidaan rationalisointimahdollisuuksien löytämiseksi. Aluehallintouudistuksen toimeenpanosta ja toteutuksesta valmistellaan selonteko annettavaksi eduskunnalle.

Asiakaspalveluhanke

Julkisen hallinnon asiakaspalvelu uudistetaan. Tavoitteena on koota valtion ja kuntien käyntiasiakaspalvelu vuoden 2014 alussa alkavan siirtymäkauden jälkeen mahdollisimman laajasti koko maan kattaviin julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin, joista asiakas saa koko julkisen hallinnon asiakaspalvelun yhden luukun periaatteella. Vuonna 2013 Julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishankkeessa valmistellaan asiakaspalvelun uutta järjestämistapaa koskeva lainsäädäntö, rahoitusmalli, yhteisenä asiakaspalveluna tarjottavien palvelujen määrittely, paikallisten asiakaspalvelupisteiden sijoittamiskriteerit ja muut keskeiset uuden toimintamallin edellyttämät muutokset asiakaspalvelun tuottamiseen.

Yleisneuvontapalvelu

Kansalaisen yleisneuvontapalvelu perustetaan Kouvolaan vuoden 2013 aikana ja liitetään hallinnollisesti osaksi Valtiokonttoria. Neuvontapalvelu ottaa vastaan kansalaisen puheluita, ohjaa ja opastaa viranomaisten palveluiden löytämisessä, sähköisten palveluiden käytössä ja antaa tietoja viranomaisten toiminnasta. Tavoitteena on myös saada hätäkeskuksia kuormittavat kiireettömät puhelut siirtymään yleisneuvontapalveluun.

Alueellistaminen

Hallitus jatkaa pääkaupunkiseudulla olevien ja uusien yksikköjen ja toimintojen alueellistamista silloin, kun se on kokonaistaloudellisesti perusteltua. Alueellistaminen kytketään nykyistä paremmin osaksi muuta alueiden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn parantamista tukien alueiden luontaisia vahvuuksia ja kasvun edellytyksiä. Alueellistamisessa käytetään kokonaisten yksiköiden siirron rinnalla nykyistä enemmän työn ja tehtävien siirtämistä. Samalla parannetaan myös työnteon rakenteiden joustavuutta ja etätyön mahdollisuuksia.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon uudistus

Vuonna 2004 aloitettu valtion talous- ja henkilöstöhallinnon toimintamallin uudistaminen on edennyt niin, että yhteisen tietojärjestelmän pilotointi on päättynyt ja tietojärjestelmän käyttöönotot etenevät sisäasianministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonaloilla. Uudistamisen osia ovat valtion talous- ja henkilöstöhallinnon toimintatapojen, prosessien ja tietorakenteiden uudistaminen, siirtyminen palvelukeskusmalliin talous- ja henkilöstöhallinnon volyymipalveluiden tuotannossa sekä virastoissa ja palvelukeskuksessa käyttöönotettava yhteinen tietojärjestelmä. Näillä toteutetaan uudistamiselle asetettuja tavoitteita:

Talous ja henkilöstöhallinnon uudistamisessa on päästy vaiheeseen, jossa asetettuja tavoitteita pystytään tarkastelemaan jo toteutettujen toimenpiteiden perusteella. Valtiokonttori selvitti valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuuskehitystä. Alustavan kokonaisarvion perusteella taloushallinnon henkilötyövuodet ovat vähentyneet vuodesta 2008 n. 4 % ja henkilöstöhallinnon n. 5 %. Vuodesta 2004 taloushallintoon sitoutuneen työpanoksen arvioidaan vähentyneen vajaat 30 % ja henkilöstöhallinnon n. 40 % (yhteensä n. 1 700 htv), mikä vastaa hyvin uudistukselle asetettuja tehostamistavoitteita. Talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuus on kasvanut volyymeiltään suurimmissa prosesseissa ja asiakastyytyväisyyskyselyjen perusteella palvelukeskuspalveluiden laatutaso on pysynyt varsin hyvänä uudistuksen mittaluokasta huolimatta. Palvelukeskuksen osuus työnmäärästä on kuitenkin jäänyt tavoitellusta, sillä em. selvityksen perusteella merkittävä osa työstä tehtiin edelleen kirjanpitoyksiköissä. Tehostamispotentiaalia on edelleen jäljellä. Tavoitteena on, että v. 2013 taloushallinnon tuottavuuskehitystä edistetään määrittelemällä taloushallinnolle strateginen tavoitetila vuodelle 2020 ja sitä tukevat kehittämistoimenpiteet. Strategian toimeenpanolla on tavoite lisätä palvelukeskuksen osuutta talous- ja henkilöstöhallinnon rutiinityössä ja vähentää edelleen tämän työn tekemistä kirjanpitoyksiköissä.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) tehtävänä on tuottaa laadukkaasti ja tehokkaasti valtion talous- ja henkilöstöhallinnon peruspalvelut. Vuonna 2013 palvelukeskus ottaa Kieku-tietojärjestelmän omassa virastossa käyttöön ja tukee tietojärjestelmän käyttöönottoja kirjanpitoyksiköissä. Lisäksi Palkeet kehittää palvelutoimintaansa niin, että asiakastyytyväisyys säilyy hyvänä ja palvelu on laadukasta. Palvelukeskuksen ja asiakasvirastojen yhteistyötä tuetaan Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen asiakasneuvottelukunnalla. Sen työssä tavoitteena on, että palveluverkon rakennetta kehitetään kustannusten kasvun hillitsemiseksi ja palvelukeskusuudistuksella tavoiteltujen hyötyjen varmistamiseksi.

Valtion toimitilojen käytön tehostaminen

Valtion toimitilastrategian mukaisesti valtion työympäristöjä parannetaan peruskorjausten ja muutostöiden yhteydessä siten, että tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti ja tilaratkaisuissa varmistetaan valtion kokonaisetu ja yhteiskuntavastuullisuus. Erityisesti toimistotiloissa pyritään toimitiloihin, jotka mahdollistavat paremman tiedonkulun ja vuorovaikutuksen sekä tuovat tiloille joustavuutta muutoksissa.

Valtion yhteisen toimitilaohjauksen sekä toimitilojen ja energiankäytön tehostamiseksi valtion virastojen ja laitosten toimitilatiedot kootaan yhteiseen tilatietopalveluun. Hallinnonalat ovat puolustusministeriön hallinnonalaa lukuun ottamatta allekirjoittaneet tietopalvelun puitesopimuksen ja käyttöönotot virastoissa on toteutettu yli 70 prosenttisesti. Tietopalvelusta saadaan keskitetysti tiedot mm. vuokrasopimuksista, pohjapiirustuksista, tilankäytöstä ja -kustannuksista sekä energian kulutuksesta. Tietoja voidaan hyödyntää virastojen omassa suunnittelussa sekä hallinnonalatasolla että koko valtion tasolla toimitilojen käytön tehostamisessa ja ympäristökuormituksen pienentämisessä.

Hallitusohjelman tavoitteen mukainen 10 milj. euron säästö toimitilatehokkuutta parantamalla vuoteen 2015 mennessä on kohdennettu hankkeille siten, että v. 2013 säästöistä toteutuu n. 4 milj. euroa.

Valtion hankintojen kehittäminen

Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Hankintaprosessin tehostamisella ja puitesopimuskilpailutusten laajentamisella toteutetaan hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston periaatepäätöksissä hankintatoimelle kohdistettuja tavoitteita. Valtiovarainministeriö on asettanut valtion hankintatoimen neuvottelukunnan tukemaan valtion hankintatoimen kehittämistä.

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on koota valtionhallinnon hankintavolyymeja, kilpailuttaa tavaroiden ja palveluiden puitesopimuksia sekä tukea valtion hankintastrategian toimeenpanoa. Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua ja laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso säilyvät hyvänä. Tavoitteena on, että yhteishankintojen hankintavolyymi nousee vuoden 2013 osalta 720 milj. euroon.