Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2013

5.3. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaPDF-versio

Avoin ja dynaaminen globaali toimintaympäristö ja suhdannevaihtelut asettavat vaativia haasteita Suomelle. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan uudistustoimia on tehostettava. Menestyminen vaatii rakenteiden kehittämistä, innovaatiojärjestelmän läpikäyvää kansainvälistämistä, kokeiluja, valintoja ja riskien ottamista, uutta yrittämisen kulttuuria sekä tehokkaita kannustimia.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) rahoituksella luodaan edellytyksiä talouden ja elinkeinorakenteen uudistumiselle. Uutta kasvua tuetaan onnistuneiden innovaatioiden ja kasvuyrittäjyyden kautta sekä erikoistumalla globaaleissa arvoketjuissa korkeaa koulutusta ja erityisosaamista vaativiin tehtäviin.

Keskeiset politiikkatoimia ohjaavat asiakirjat ovat hallitusohjelma ja tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaus vuosille 2011—2015. Hallitus jatkaa määrätietoisesti innovaatiojärjestelmän uudistamista jo pitkään jatkuneen kehittämislinjan mukaisesti. Tavoitteena on luoda maailmanluokan edellytykset uuden tiedon ja osaamisen luomiselle ja osaamisperustaisen liiketoiminnan harjoittamiselle.

Vaalikauden tavoitteena olevaa neljän prosentin t&k-intensiteettitasoa (t&k-menot/bkt) ei todennäköisesti saavuteta. Tämän vuoksi rahoituksen oikea kohdentuminen on ratkaisevaa innovaatiopolitiikan onnistumisen kannalta. Julkisen talouden kestävyyden sekä työllisyyden ja hyvinvoinnin näkökulmista on tärkeää, että t&k-rahoitus tuottaa laadukasta koulutusta ja tutkimusta, innovaatioita ja uusia yrityksiä. Tutkimustulosten soveltamiseen, käytäntöön siirtämiseen ja kaupallistamiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö laativat vuoden 2012 loppuun mennessä tiiviit tiede- ja innovaatiopoliittiset toimintaohjelmat. Ohjelmat ovat osa hallituksen strategiaprosessia. Tutkimus- ja innovaationeuvoston johdolla valmistellaan ohjelmien pohjalta yhtenäinen politiikka-asiakirja hallituksen strategiaistuntoon helmikuussa 2013. Asiakirja muodostaa hallituksen puolivälitarkisteen tutkimus- ja innovaatiopoliittisen osan.

Kasvuun tähtäävän toiminnan tukemiseksi säädetään uusi määräaikainen t&k-verokannustin. Sen kautta yritys saa yhteisöverosta verohyvityksen, joka riippuu t&k-henkilöstön palkkakustannuksista. Myös muita kasvua ja työllisyyttä tukevia sekä pääomasijoittamisen kannustimia ollaan ottamassa käyttöön. Patentoinnin verokannusteen käyttöönoton mahdollisuuksia selvitetään. Osa uusista kannustimista tulee voimaan jo v. 2013.

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteellista kehittämistä jatketaan. Korkeakoulujen toimipisteverkkoa kootaan laajoiksi ja laadukkaiksi tutkimus- ja oppimisympäristöiksi. Tutkimuslaitosten ja yliopistojen työnjakoja selkeytetään ja yhteistyötä vahvistetaan. Tutkimuslaitosten ohjausta, tehtäviä ja rahoitusta kehitetään riippuen muun ohella siitä, mitä valtioneuvosto päättää elokuussa 2012 valmistuvan, tutkimuslaitoskentän rakenteellista kehittämistä pohtivan asiantuntijaryhmän selvityksen pohjalta.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmiä uudistetaan. Vuonna 2013 voimaan tuleva yliopistojen rahoitusmalli tukee tutkimuksen ja opetuksen laadun parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään, tutkimustulosten hyödyntämistä, kansainvälistymistä ja korkeakoulujen profiloitumista vahvuusalueilleen. Ammattikorkeakoulujen oikeusasemaa, ohjausta, hallintoa ja rahoitusta koskevan lainsäädännön muutostyö on käynnissä.

Niukkenevienkin voimavarojen oloissa varmistetaan, että suomalaisen tutkimuksen laatu ei jää jälkeen kansainvälisestä kärjestä. Tutkijakoulujärjestelmää kehitetään ammattimaiseksi ja kansainvälisesti vetovoimaiseksi. Tutkimusinfrastruktuurit ovat korkeatasoisen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan edellytyksiä ja vaikuttavat ulkomaisten osaajien ja yritysten sijoittumiseen. Kansallinen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmä aloitti toimintansa v. 2012. Kotimaisten infrastruktuurien kehittämistä ja Suomen osallistumista EU:n yhteisiin infrastruktuureihin arvioidaan v. 2013 laadittavassa kansallisessa tiekartassa. Hallitus toteuttaa tietopolitiikkaa, jolla saatetaan julkisia tietovarantoja koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan hyödynnettäväksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan toimenpideohjelman toteuttamista jatketaan määrätietoisesti. Ohjelma jäsentää innovaatiopolitiikan tavoitteita ja uusia avauksia, kuten t&k- ja innovaatiotoimintaa edistävät julkiset hankinnat, edelläkävijämarkkina-aloitteen soveltaminen ja säädösympäristön kehittäminen.

Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan arvioinnin kehittämistä jatketaan ja kansainvälistä yhteistyötä lisätään. Katsaus Suomen tieteen tilasta ja tasosta julkistetaan lokakuussa 2012. Suomen Akatemian arviointi valmistuu v. 2013. Työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamat arviot Tekesistä ja Finnverasta julkaistiin kesällä 2012. Tekesin toiminta arvioitiin korkeatasoiseksi ja vaikuttavaksi. Eri rahoittaja- ja tukiorganisaatioiden rooliin ja työnjakoon sekä yhteistyöhön tulisi arvioinnin mukaan kiinnittää jatkossakin huomiota.

Valikoivista toimista tärkeimmät ovat strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK), osaamiskeskusohjelma (OSKE 2007—2013) sekä FinNode-verkosto ja sen viisi innovaatiokeskusta (Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Japani, Intia). SHOKien arviointi tehdään vuoden 2013 alkuun mennessä ja niiden toimintaa vahvistetaan. Työ- ja elinkeinoministeriössä myös valmistellaan keinoja, joiden kautta v. 2013 päättyvän osaamiskeskusohjelman toimintaa jatketaan. Erityisenä tavoitteena on voimistaa kansallisen ja alueellisen tason toimijoiden ja voimavarojen synergiaa sekä vahvistaa kansainvälisesti näkyviä ja vetovoimaisia innovaatiokeskittymiä.

Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojen muutos, milj. euroa

  2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
2012—2013
muutos
2012—2013
muutos, %
         
Korkeakoulut1) 557 556 -1 -0
Valtion tutkimuslaitokset 309 310 1 0
— josta valtion teknillinen tutkimuskeskus 93 91 -2 -2
Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat, yhteensä 865 866 0 0
         
Suomen Akatemia2) 316 312 -4 -1
Teknologian kehittämiskeskus 596 593 -3 -1
Rahoitusorganisaatiot yhteensä 913 906 -7 -1
         
Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu ja keksintötoiminta 6 4 -2 -33
         
Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan 36 30 -6 -17
Yhteensä 1 820 1 806 -15 -1

1) T&K-määrärahojen kehityksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi yliopistojen saamaan valtionrahoitukseen ei ole laskettu mukaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksua ja arvonlisäverokompensaatiota.

2) Suomen Akatemian rahoitustasoon vaikuttaa Akatemian tehtäväksi v. 2012 annettu kansallisen tutkimusinfrastruktuuripolitiikan hallinnointi. Tähän liittyy erillinen infrastruktuurien kehittämismääräraha, joka on v. 2012 4 milj. euroa ja v. 2013 5 milj. euroa.