Talousarvioesitys 2013
3.2. Julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä
Suomen väestörakenne on alkanut muuttua viime vuosien aikana ja väestöllisen huoltosuhteen heikkenemisen ennakoidaan jatkuvan Suomessa tällä vuosikymmenellä koko EU-alueen nopeinta vauhtia. Ikärakenteen muutos onkin jo alkanut vaikuttaa julkisen talouden tasapainoon, kun eläkkeensaajien määrä on kasvanut 100 000 henkilöllä viimeisen neljän vuoden aikana, ja samanaikaisesti työikäisen väestön määrä on kääntynyt laskuun. Työllisten määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt kun ikääntyvät ovat jatkaneet työelämässä aikaisempaan pidempään ja suhdanneluontoinen työttömyys on alkanut helpottaa.
Väestörakenteen vanheneminen tulee kasvattamaan ikäsidonnaisia menoja tulevien vuosikymmenten aikana merkittävästi. Eläkemenojen odotetaan kasvavan merkittävästi seuraavan 20 vuoden aikana kun taas terveydenhuolto- ja hoivamenojen kasvun ennakoidaan kiihtyvän ensi vuosikymmenellä. Samanaikainen työikäisen väestön supistuminen sekä tuotantorakenteen palveluvaltaistuminen uhkaavat hidastaa talouskasvua ja sitä kautta verotulojen kasvua tulevina vuosikymmeninä. Tämä tekee julkisen talouden tasapainottamisesta entistäkin suuremman haasteen.
Toipuminen vuoden 2009 taantumasta sekä hallituksen finanssipoliittiset toimenpiteet ovat parantaneet julkisen talouden rahoitusasemaa. Lisäksi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhdessä sopimat muutokset joihinkin eläkeikärajoihin sekä hallituksen toimet julkisen palvelutuotannon tehostamiseksi vaikuttavat positiivisesti tulevaan julkisen talouden tasapainoon. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan yksinään riitä kuromaan umpeen koko julkisen talouden kestävyysvajetta. Lisää rakenteellisia uudistuksia julkisen palvelutuotannon tehostamiseksi sekä työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan, jotta julkisen talouden velkaantuminen pysyy hallinnassa. Työurien pidentämisen ohella tehokas keino työpanoksen kasvattamiseksi on rakenteellisen työttömyyden purku. Nuorten työllistymiseen onkin panostettu hallitusohjelmassa. Edelleen on tarve parantaa työnteon kannustavuutta, jotta suurempi osuus supistuvasta työikäisestä väestöstä saadaan osaksi käytettävissä olevaa työvoimaa.
Väestön ikärakenne Suomessa 2010—2060 (1 000 henkeä)1)
Yhteensä | 0—14- vuotiaat |
15—64- vuotiaat |
yli 65-v. | yli 85-v. | |
2010 | 5 364 | 888 | 3 550 | 926 | 111 |
2020 | 5 636 | 937 | 3 408 | 1 290 | 165 |
2030 | 5 850 | 943 | 3 382 | 1 525 | 242 |
2040 | 5 985 | 927 | 3 451 | 1 608 | 392 |
2050 | 6 090 | 948 | 3 461 | 1 681 | 447 |
2060 | 6 213 | 957 | 3 469 | 1 787 | 463 |
Muutos 2010/2060 | 849 | 69 | -81 | 861 | 352 |
1) Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2009, vuoden 2010 osalta toteutunut kehitys