Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maatalous
              42. Satovahinkojen korvaaminen
              44. Luonnonhaittakorvaus
              45. Luopumistuet ja -eläkkeet
         50. Vesitalous
         60. Metsätalous
         63. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

20. MaatalousPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Vuonna 2011 maatalouden kannattavuus aleni hieman edellisvuoden tasosta. Asetetusta kannattavuustavoitteesta saavutettiin kirjanpitotiloilla keskimäärin 40 % (52 % vuonna 2010, 35 % vuonna 2009 ja 43 % vuonna 2008). Tuotannon kannattavuus vaihtelee tuotantosuunnittain ja tilakohtaisesti. Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskennan mukainen maataloustulo aleni vuoden 2010 tasolta. Maataloustuotannon määrä säilyi vuonna 2011 aiempien vuosien tasolla. Keskeisten tuotteiden tuotantomäärät vastasivat kotimaista kulutusta lukuun ottamatta naudanlihan ja lampaanlihan sekä rukiin ja valkuaiskasvien tuotantoa.

Tukien ohella maataloustulon määrään ja tuotannon kannattavuuteen vaikuttaa merkittävästi maataloustuotteiden myyntitulojen ja tuotantopanosten hintojen kehitys, johon valtiovallan toimin ei voida juurikaan vaikuttaa.

Kesällä 2010 viljojen markkinahinnat nousivat yleismaailmallisesti. Viljojen hintataso on säilynyt korkealla tasolla. Hinnat eivät kuitenkaan ole kohonneet markkinointivuoden 2007/2008 tasolle. Hintavaihtelut jatkuvat myös tulevaisuudessa. EU:n interventiojärjestelmään tehdyt muutokset vähentävät Suomen osalta sen suojaverkko-ominaisuutta entisestään. Viljan korkea hinta on siirtynyt kotieläintilojen kustannuksiin ja heikentää erityisesti kannattavuuskehitystä sika- ja siipikarjatiloilla.

Euroopan unioni on vuoden 2005 jälkeen alentanut huomattavasti vienti- ja markkinatukien tasoja, mikä on supistanut myös Suomessa maksettuja tukisummia. Lähivuosien markkinaennusteiden perusteella tukitasojen alenemisen arvioidaan kuitenkin tasaantuvan. Maatalouden toimintaedellytysten säilyminen ja kehittyminen edellyttävät, että Suomen tuottavuus- ja rakennekehitys eivät merkittävästi poikkea keskeisistä kilpailijamaista.

Maatalouden ravinnepäästöt maaperään, vesistöihin ja ilmaan vähenevät ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääntymisen, kulutustottumusten muutosten, uusien, tarkennettujen tuotantomenetelmien ja -suositusten sekä -määräysten seurauksena. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päästörajoitusten mukaisesti maatalousperäisten energialähteiden tuotanto ja käyttö lisääntyvät lähivuosina.

Toimintaympäristön muutoksen tunnusluvut

  2008 2009 2010 2011 Kehitysarvio
2012—2013
           
Tukea saaneiden tilojen määrä, kpl 65 011 63 423 62 007 60 799 rakennekehitys jatkuu
— väheneminen edellisestä vuodesta, % 2,0 2,4 2,2 1,9 rakennekehitys jatkuu
Tilojen keskimääräinen peltopinta-ala, ha 36,1 36,9 37,7 38,5 kasvaa
Pellonkäyttö          
Maatalouskäytössä yhteensä, ha, josta 2 296 000 2 296 400 2 291 900 2 287 000 nykyinen taso
— elintarvikkeiden, energian ja rehujen tuotannossa oleva ala 2 107 500 2 086 600 1 977 000 2 011 300 nykyinen taso
— kesantona oleva ala1) 188 500 209 800 314 900 275 700 kehittyy kasvinviljelytuotteiden kysynnän mukaan
Tuotantomäärät          
Maitomäärä, milj. ltr 2 244 2 264 2 291 2 190 nykyinen taso
Lihantuotanto yhteensä, milj. kg, josta 399,0 382,5 382,6 387,3  
— naudanlihan tuotanto 80,3 81,1 82,1 82,7 nykyinen taso
— sianlihan tuotanto 216,9 205,7 203,1 201,8 sopeutuu kysyntään
— siipikarjanlihan tuotanto 100,9 94,9 96,3 101,5 sopeutuu kysyntään
— muu lihatuotanto 0,9 0,8 1,1 1,3 nykyinen taso
Kananmunien tuotanto, milj. kg 58 53 61 62 sopeutuu kysyntään
Viljasato yhteensä, milj. kg 4 229 4 261 2 989 3 668 nykyinen taso

1) Tiedot sisältävät hoidetun viljelemättömän pellon ja vuodesta 2010 alkaen myös viherlannoitusnurmen.

Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet

Pääluokkaperusteluissa esitettyjen vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi maa- ja puutarhataloutta tuetaan Suomessa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukimuotojen lisäksi kansallisilla tukijärjestelmillä. Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa myös entistä enemmän kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden vahvaan osaamiseen ja uusien innovaatioiden (kuten uudet tuotteet sisältäen bioenergian, uudet tuotantoteknologiat, uudet ympäristöystävällisemmät tuotantotavat) kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon. Valtion mahdollisuudet vaikuttaa markkinoilla määräytyviin myyntituloihin tai kustannuksiin ovat suhteellisen rajalliset, koska EU:ssa rajoitetaan interventiotoimien käyttöä ja yhä suurempi osa tuista maksetaan tuotannosta irrotettuina.

Maatalouden tukijärjestelmiin ei ole perusteltua tehdä muutoksia, koska tukijärjestelmät ovat uudistumassa vuonna 2014. Tukijärjestelmiä sovelletaan vuonna 2013 pääosin samalla tavalla kuin vuonna 2012.

Ohjelmakautta 2007—2013 koskevalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla parannetaan ympäristön ja maaseudun tilaa ja luonnon monimuotoisuutta luonnonhaittakorvauksen, maatalouden ympäristötuen, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointien tuen avulla. Ohjelmalla parannetaan myös maatalouden kilpailukykyä maatalouden rakennetuen avulla.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan välitarkastusratkaisussa ohjattiin lisävaroja käytettäväksi EU:n maaseuturahastosta maaseudun kehittämisen uusiin haasteisiin (ilmastonmuutos, uusiutuva energia, vesienhoito ja luonnon monimuotoisuus sekä niihin liittyvät innovaatiot ja maitoalan rakenneuudistus) vuosina 2010—2013.

Maatalouden rakennetuen avulla sekä varhaiseläkejärjestelyin pyritään tuotantokustannusten alentamiseen edistämällä yrityskoon kasvua. Rakennetuki suunnataan perheviljelmille ja niiden muodostamille yhteenliittymille. Rakennetukia myönnetään korkotukina ja Makerasta rahoitettavina avustuksina ja valtion takauksina. Korkotukilainoja voidaan myöntää enintään 250 milj. euron lainapääomalle. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) muuttamisesta siten, että vuodesta 2013 alkaen rakennetukilain nojalla myönnettävissä korkotukilainoissa korkotuen enimmäismäärä on 3 prosenttiyksikköä. Korkotukilainoja myönnetään pääasiassa maatilojen tuotantorakennusten rahoittamiseen sekä nuorten viljelijöiden aloitustukeen liittyviin kiinteistö- ja irtaimistohankintoihin. Käytettävissä olevat varat kohdennetaan elinkeinon jatkuvuuden ja tuotannon kannattavuuden parantamisen kannalta keskeisiin kohteisiin. Hallitusohjelman mukaisesti "Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera-rahoitusjärjestelmä) toimivuus, rakenne ja asema nykymuotoisena investointien rahoituskanavana arvioidaan. Samalla selvitetään nykyisen avustuspainotteisen tukijärjestelmän vaikutukset maatalouden kustannuksiin ja pyritään hillitsemään rakentamisen kustannuskehitystä. Maatalouden rakennetuen riittävyys turvataan." Vuodelle 2013 ehdotettu korkotukilainavaltuus ja Makeran käytettävissä olevat varat arvioidaan riittäväksi maatalouden rakennetukeen.

Vuonna 2013 EU:n maaseuturahaston osarahoitteisella tuella rahoitetaan kotieläintalouden rakentamisinvestointien, kasvihuoneinvestointien ja eräiden uusiutuvan energian tuotantoon liittyvien rakentamisinvestointien sekä nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustuen avustusosuus. Muut investointitukikohteet, korkotukilainojen korkotuki ja valtiontakaus on tarkoitus rahoittaa kokonaan kansallisin varoin. Tuella arvioidaan rahoitettavan noin 500 tilanpidon aloittamista.

Vuonna 2011 käynnistyi uusi nelivuotinen luopumistukijärjestelmä. Se tarjoaa ikääntyneelle viljelijälle mahdollisuuden tuotannosta luopumiseen luovuttamalla tila jatkajalle tai pellot tilaansa laajentavalle viljelijälle. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) muuttamisesta siten, että pellon lisämaaksi myynnistä luopumistapana luovutaan vuoden 2013 alusta lukien ja tukijärjestelmän eräitä muita ehtoja muutetaan. Varhaiseläkettä arvioidaan vuoden 2012 lopussa nostavan noin 20 000 henkilöä.

Valtioneuvoston ruokapoliittisen selonteon mukaan koko suomalaisen ruokaketjun kannattavuus ja kilpailukyky tulee turvata ilmastonmuutoksen ja globaalin kilpailun tuomassa uudessa toimintaympäristössä. Momentin 30.20.47 varoista myönnetään tukea toimenpiteisiin, joiden tavoitteina ovat muun muassa kuluttajan luottamuksen vahvistaminen, ruoantekijöiden osaamisen varmistaminen sekä varmistetun jäljitettävyys- ja vastuullisuusjärjestelmän kehittäminen suomalaiseen ruokaketjuun. Lisäksi tukea myönnetään ruokaketjun kuluttajalähtöistä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita sekä tutkimustulosten käytäntöön soveltamista. Samoin tuetaan hallitusohjelmaan sisältyvien vuonna 2012 valmistuneiden luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmien mukaisia toimenpiteitä. Lisäksi tuetaan momentin 30.20.46 varoin laajoja valtakunnallisia maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisohjelmia.

Maa- ja elintarviketutkimus tuottaa ja välittää yhteistyössä neuvonnan kanssa tutkimukseen perustuvaa tietoa maa-, puutarha- ja elintarviketalouden sekä näihin liittyvän maaseudun yritystoiminnan kehittämiseksi. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukseen (MTT) on koottu maa-, puutarha- ja elintarviketalouden biologinen, taloudellinen ja teknologinen tutkimus. MTT kehittää ja tehostaa toimintaansa vastaamaan paremmin yhteiskunnan muuttuneita tarpeita muun muassa Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan linjausten mukaisesti. Lisäksi tutkimusta rahoitetaan momentin 30.01.22 yhteistutkimusvaroin ja Maatilatalouden kehittämisrahastosta. Tutkimuksen ja neuvonnan yhteisillä toimilla vaikutetaan myös maatilan energiavalintoihin.

Viljelijätukien menot ja niiden EU-osuus vuosina 2011—2013 (milj. euroa)

  Vuodelle
2011
maksettu tuki
Arvio
vuodelle
2012
Arvio
vuodelle
2013
       
Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (mom. 30.20.40) 558,6 544,0 511,0
EU-tulotuki (mom. 30.20.41)1) 539,3 539,2 539,2
Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit yhteensä (mom. 30.20.43) 361,0 363,3 364,3
— valtion osuus 258,4 256,4 257,4
— EU:n osuus 102,6 106,9 106,9
Luonnonhaittakorvaus yhteensä (mom. 30.20.44) 421,9 422,7 422,7
— valtion osuus 303,8 304,3 304,3
— EU:n osuus 118,1 118,3 118,3
Yhteensä viljelijätuet 1 880,8 1 869,2 1 837,2
— valtion osuus 1 120,8 1 104,7 1 072,7
— EU:n osuus 760,0 764,4 764,4
— EU:n osuus, % 40,4 40,9 41,6

1) Ei sisällä EU-markkinatukea, joka ei ole viljelijätuki.

MAKERAsta ja talousarviosta myönnettävän maatalouden rakennetuen kehittyminen tukimuodoittain vuosina 2011—2013 (milj. euroa)

  2011
tilinpäätös
2012
arvio
2013
arvio
       
MAKERA      
Käytettävissä olevat varat yhteensä 236,8 209,4 175,9
— omat tulot (mm. lainojen lyhennykset ja korot) 56,5 47,4 45,1
— lainojen ja avustusten peruutukset 0,1 3,1 3,0
— tulot EU:lta + sekalaiset tulot 20,2 29,8 26,6
— edelliseltä vuodelta siirtyvä määrä 125,7 129,1 101,2
— maitokiintiöiden myynti - - -
— siirto talousarviosta 34,3 - -
       
LAINAT, yhteensä 206,5 303,0 253,0
MAKERAsta (valtionlainat) 2,1 3,0 3,0
Korkotukilainat yhteensä (mom. 30.20.49)1) 204,4 300,0 250,0
       
AVUSTUKSET (MAKERAsta) 80,2 100,0 95,0
       
KORKOTUKILAINOJEN KORKOTUKI (mom. 30.20.49) 16,7 37,7 58,9

1) Vuoden 2011 osalta sidottu määrä.

01. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 830 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen valiotaimituotannon osalta enintään 80 000 euroa

2) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toiminnasta aiheutuviin sijoitusmenoiksi luettaviin talonrakennus- sekä maa- ja vesirakennustöihin

3) kasvinsuojeluaineiden tarkastus- ja testaustoiminnasta aiheutuvien Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen menojen maksamiseen

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi määrärahan siirtoon ulkomaille vähäisten rahoitusennakoiden maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille edellyttäen, että vastaava meno veloitetaan momentin 24.30.66 määrärahasta.

Selvitysosa:Toimialan toimintaympäristön muutokset edellyttävät uutta tietoa ja ratkaisujen soveltamista käytäntöön. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) tuottaa tutkimustietoa ja palveluita yhteiskunnan kannalta oleellisimpiin maa- ja elintarviketalouden kysymyksiin sekä yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Kasvava rooli on tutkimusosaamisen ja uuden teknologian hyödyntämisessä elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämisessä sekä uusien liiketoimintakonseptien luomisessa. Kestävä ja vastuullinen biotalous, ilmastonmuutoksen ehkäisy ja siihen sopeutuminen sekä maa- ja elintarviketalouden tuotantoa ja maaseudun kehittämistä tukeva tutkimus ovat MTT:n keskeisimpiä tutkimusalueita.

MTT:llä on lisäksi viranomais- ja asiantuntijatehtäviä, joissa hyödynnetään tutkimuksen yhteydessä hankittavaa asiantuntemusta. Lisäksi MTT ylläpitää lukuisia maa- ja elintarviketalouden seurantoja.

MTT hyödyntää viiden tutkimusalueensa strategisessa tutkimuksessa monitieteisyyttään ja kytkee yhteen vahvaa osaamista luonnontieteiden, teknologiakehityksen sekä talous- ja yhteiskuntatieteiden aloilla.

MTT tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

Maaseudun kehittäminen
  • — tuottaa tietoa maaseudun osaamisen ja yritystoiminnan vahvistamiseksi sekä arvioi EU:n ja kansallisten politiikkojen tehokkuutta maaseutukehityksen osalta.
  • — tukee maaseudun kestävää elinvoimaa tavoitteena mm. maaseudun luonnonvarojen ja aineettomien arvojen kestävä hyödyntäminen uusien vihreän talouden liiketoimintakonseptien avulla.
Maa- ja puutarhatalouden kehittäminen
  • —  parantaa ruoantuotannon tuottavuutta, kannattavuutta ja ruokaturvaa mm. kehittämällä alkutuotannon menetelmiä ja tuotannonohjausta sekä kehittämällä menetelmiä kasvin- ja eläinjalostuksen tarpeisiin.
  • — tuottaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi, ravinne- ja torjunta-ainekuormituksen vähentämiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
  • — kehittää luomuviljelyyn soveltuvaa viljelytekniikkaa sekä luomutuotantoon suunnattuja lajikkeita yhdessä Helsingin yliopiston ja muiden luomutoimijoiden kanssa tavoitteena perustaa verkostona toimiva Luomuinstituutti.
  • — kehittää yhdessä sidosryhmien kanssa maatalouden ja koko ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kannattavuutta ja kilpailukykyä.
  • — kehittää yhdessä alan yritysten kanssa maataloustuotantoon, maa- ja elintarviketalouden sivuvirtoihin sekä uusiokäyttöön perustuvia energiaratkaisuja ja innovaatioita materiaalikierron hyödyntämisen tehostamiseksi sekä kierrätysravinteiden tuotteistamiseksi turvallisiksi ja tehokkaiksi lannoitevalmisteiksi ja maanparannusaineiksi.
Elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun kehittäminen
  • — tuottaa ratkaisuja kasvien ja eläinten terveyden edistämiseksi, eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ja kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentämiseksi.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2013 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti MTT:lle seuraavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus
Toiminnallinen tehokkuus

Toiminnan suuntaaminen politiikkasektoreille

  2011 tilinpäätös
Kustannukset1)
1 000 €
Htv2) 2012 arvio
Kustannukset1)
1 000 €
Htv2) 2013 arvio
Kustannukset1)
1 000 €
Htv2)
             
1. Maaseudun kehittäminen 7 677 112 7 500 124 8 000 113
— Tutkimus 7 131 106 6 600 110 7 300 103
— Asiantuntijatehtävät 546 6 900 14 700 10
2. Maa- ja puutarhatalous 28 619 433 24 900 382 27 300 386
— Tutkimus 23 525 369 19 900 303 22 500 326
— Asiantuntijatehtävät 5 094 64 5 000 79 4 800 60
3. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 7 828 113 9 100 139 8 600 122
— Tutkimus 7 419 107 8 200 125 8 000 114
— Asiantuntijatehtävät 409 6 900 14 600 8
4. Muu tutkimustoiminta ja muut asiantuntijatehtävät 5 270 77 5 100 83 5 100 72
— Muut tutkimustehtävät 1 322 20 1 000 15 1 300 18
— Muut asiantuntijatehtävät 2 188 32 2 300 37 2 100 30
— Tutkimusyhteisöä palvelevat asiantuntijatehtävät 1 760 25 1 800 31 1 700 24
Tutkimustoiminta ja asiantuntijatehtävät yhteensä 49 394 735 46 600 728 49 000 693
— Tutkimus 39 397 602 35 700 553 39 100 561
— Asiantuntijatehtävät 9 997 133 10 900 175 9 900 132

1) MTT:n tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset. Ei sisällä maksullista toimintaa.

2) 2011 TP kokonaishenkilötyövuosimäärä vähennettynä maksullisen toiminnan henkilötyövuosilla (38 htv) (vuoden 2011 TP MTT:n kokonaishenkilötyövuosimäärä oli 773 htv), 2012 TA momentin 30.20.01 htv-kiintiö (766 htv) vähennettynä maksullisen toiminnan henkilötyövuosilla (38 htv), 2013 TAE momentin 30.20.01 htv-kiintiö (731 htv) vähennettynä maksullisen toiminnan henkilötyövuosilla (38 htv).

  • — Toiminnan suuntaaminen vastaamaan yhteiskunnan, EU:n tutkimuspainotuksen ja yksityisen sektorin tarpeita.
  • — Yhteistutkimuksen ja asiakasrahoitteisen toiminnan volyymin kasvattaminen ja kannattavuuden parantaminen. Kehitetään osaamisen kaupallistamista, asiakkuuksien johtamista ja markkinointiosaamista.
  • — Henkilöstörakenteen kehittäminen tutkijavaltaiseen ja jatkotutkinnon suorittaneiden suuntaan.
  • — Monipuolinen julkaisutoiminta ja verkkopalvelut sekä neuvontayhteistyön kehittäminen. Tiedon ja teknologian siirtoa kehitetään yhdessä tulosten käyttäjien ja innovaatioketjun muiden toimijoiden kanssa.
  • — Tasapainottaa talouttaan 9 % (5 milj. euroa) vuoteen 2014 mennessä verrattuna vuoteen 2011. Tämä tehdään toimintaa fokusoimalla, kannattavuutta parantamalla, lisätuloja hankkimalla ja kustannuksia leikkaamalla. MTT:n rakenne tiivistyy ja yleiskustannus alenee. Koetoiminnassa siirrytään aiempaa joustavampaan malliin.

Viitaten pääluokkaperusteluissa todettuihin hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden alustaviin tavoitteisiin:

  • — laitoksen tutkimusta suunnataan ja tutkimuksen tukipalveluja ja infrastruktuureja kehitetään luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä (LYNET) sovittujen painopisteiden mukaisesti,
  • — laitos osallistuu Luonnonvaratutkimuskeskuksen muodostamista koskevaan valmisteluun.

Taloudellisuuden ja tuottavuuden tunnuslukuja

  2011
toteutuma
2012
talousarvio
2013
esitys
       
1. Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset/tutkija, htv, 1 000 € 158 154 160
2. Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset/julkaisu, 1 000 € 45 31 34
3. Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset/asiakkaita palvelevat tuotokset, 1 000 € 227 238 204
4. Yhteishankerahoituksen ja maksullisen toiminnan tuotot/tutkija, htv, 1 000 € 65 55 68
5. Julkaisut yhteensä, kpl 1 096 1 530 1 440
— joista asiantuntijatarkastettuja tieteellisiä artikkeleita kpl/tutkija 0,6 0,7 0,7
— joista muita julkaisuja kpl/tutkija 2,9 4,3 4,0
Tuotokset ja laadunhallinta

Tuotokset keskeisistä suoritteista (kpl)

  2011
toteutuma
2012
talousarvio
2013
esitys
       
Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit 188 220 220
Ammattilehtiartikkelit 405 520 520
Yleislehtiartikkelit 30 90 90
Muut julkaisut 473 700 610
Julkaisut yhteensä 1 096 1 530 1 440
       
Tuotokset asiakkaiden päätöksenteon tueksi 155 130 160
Uudet tuotteet 11 10 15
Keksintöilmoitukset ja patentit 6 10 10
Analyysimenetelmät ja muut tutkimusta palvelevat tuotokset 46 50 55

Kasvinsuojeluainelausunnot ja tutkimusraportit (kpl)

  2011
toteutuma
2012
talousarvio
2013
esitys
       
Kansalliset GM-lausunnot 2 10 6
GM-riskiarviot EFSA:lle - 1 1
Neuvonnalliset julkaisut 43 40 40
Neuvonnalliset esitelmät 37 40 40
Maksullisen testauspalvelun luottamukselliset raportit (GEP ja GLP) 40 38 45
Maksulliset valmisteiden tehokkuusarviot 1 3 5

Varmennetuista lisäys- ja taimiaineistoista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (9/2006) mukainen toiminta edellyttää valiotaimituotannon toimintamahdollisuuksien vakauttamisen osalta hintatukea, joka on määritelty 80 000 euroksi.

Kasvinsuojeluaineiden tutkimus- ja testaustoiminnalla tuotetaan kansainvälisten laatujärjestelmien mukaisesti puolueetonta tietoa valmisteiden biologisesta tehokkuudesta ja käyttökelpoisuudesta sekä kasvinsuojeluainejäämistä EU:n pohjoisissa äärioloissa. Tietoa käytetään rekisteröinnissä, neuvonnassa ja kuluttajille suunnattavan informaation tukemisessa.

MTT toteuttaa ulkoasiainministeriön instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumenttiin (IKI) kuuluvia hankkeita kehitysmaissa. Ulkoasiainministeriö maksaa momentin 24.30.66 määrärahasta MTT:lle jälkikäteen tilitystä vastaan hankkeesta aiheutuneet toteutuneet kustannukset sekä Suomen että kehitysyhteistyön kohdemaan osalta. Koska kehitysmailla ei ole omia varoja sijoitettavaksi hankkeisiin, eikä niillä näin ollen ole mahdollisuuksia odottaa ulkoasiainministeriön jälkikäteissuorituksia, on lyhytaikaisten rahoitusennakoiden antaminen kehitysyhteistyön kohdemaalle edelleen välttämätöntä hankkeiden aloittamisen ja etenemisen turvaamiseksi.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 56 498 53 540 55 730
Bruttotulot1) 24 522 19 800 23 900
Nettomenot 31 976 33 740 31 830
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 202    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 514    

1) Bruttotuloissa ei ole otettu huomioon muiden virastojen jakamattomia määrärahoja (0,3 milj. euroa).

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 7 529 5 900 8 100
— EU:lta saatava rahoitus 1 746 1 500 1 900
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 7 101 6 000 7 000
Tuotot yhteensä 16 376 13 400 17 000
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 38 797 33 900 36 500
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -22 421 -20 500 -19 500
Omarahoitusosuus, % 58 60 53
  • — Tutkimushankkeille ja asiantuntijatehtäville välittömästi kohdistuvan yhteisrahoituksen tavoite on 17,0 milj. euroa, mistä valtion virastoilta saatavaa yhteisrahoitusta on 8,1 milj. euroa, EU:lta saatavaa yhteisrahoitusta 1,9 milj. euroa ja muuta valtionhallinnon ulkopuolista yhteisrahoitusta 7,0 milj. euroa.
  • — Yhteisrahoituksen lisäksi käytössä arvioidaan olevan maksullisen toiminnan tuottoja 3,8 milj. euroa, EU-maataloustukia 1,3 milj. euroa sekä muita tuottoja 2,1 milj. euroa.

Määrärahasta käytetään vähintään 168 000 euroa hevostalouden tutkimukseen, mikä määrä on otettu huomioon määrärahassa totopelien tuotto-osuutena momentille 12.30.20 kertyvistä varoista.

Tuloina otetaan huomioon muut kuin momenteille 12.30.32 ja 12.30.99 kertyvät tutkimuskeskuksen toiminnasta kertyvät tulot. Puutarhakasvien jalostusmaksuina vuonna 2013 kertyvät tulot 80 000 euroa on merkitty momentille 12.30.32 ja pääomaluonteiset tulot momentille 12.30.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 850
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -100
Palkkausten tarkistukset 995
Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 31.50.01) -15
Tuottavuustoimet (-35 htv) -840
Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö (5 htv) 250
Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen (-5 htv) -3 050
Yhteensä -1 910

2013 talousarvio 31 830 000
2012 II lisätalousarvio 575 000
2012 talousarvio 33 740 000
2011 tilinpäätös 33 288 000

40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 511 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) ja tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain (557/2005) mukaiseen kansalliseen tukeen

2) valtionavustusten maksamiseen kotieläinjalostukseen liittyvien palveluiden saatavuuden turvaamiseksi pohjoisimmassa Suomessa

3) vuonna 2012 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

1) Vuonna 2013 Manner-Suomessa tehtävistä uusista luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan sitoumuksista saa aiheutua menoja vuosina 2014—2017 yhteensä enintään 12 000 000 euroa.

2) Vuonna 2013 tehdyistä muista tukipäätöksistä saa aiheutua vuoden 2014 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 30 000 000 euroa.

Selvitysosa:Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki) sekä osaltaan turvata maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Määrärahasta maksetaan Etelä-Suomen kansallista tukea, pohjoista tukea, luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa ja eräitä muita kansallisia tukia. Kansallista tukea maksetaan lähes kaikille aktiivitiloille.

Määrärahaa tarvitaan Manner-Suomessa tehdyistä ja vuonna 2013 tehtävistä luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan sitoumuksista aiheutuvien menojen maksamiseen 119 300 000 euroa ja ennen vuotta 2013 tehdyistä muista tukipäätöksistä aiheutuvien menojen maksamiseen 10 000 000 euroa. Momentille ehdotetaan määrärahaa muista v. 2013 tehtävistä tukipäätöksistä aiheutuvien menojen maksamiseen 381 700 000 euroa ja myöntämisvaltuutta 30 000 000 euroa. Myöntämisvaltuuden perusteella tehtävät sitoumukset tehdään ehdolla, että ne maksetaan vain siinä määrin kuin eduskunta myöntää tulevissa talousarvioissa määrärahoja.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle ja kasvinviljelylle komission vuonna 2008 hyväksymän tukiohjelman perusteella. Pohjoista tukea maksetaan Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueella) kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle, kasvinviljelylle ja eräille muille kohteille komission vuonna 2009 hyväksymän pitkäaikaisen pohjoisen tuen tukijärjestelmän perusteella.

Luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa maksetaan koko maassa EU-osarahoitteisen luonnonhaittakorvauksen (LFA) lisäosana. Lisäksi määrärahasta maksetaan eräitä muita tukimuotoja kuten opintorahaa ja sokerijuurikkaan kansallista tukea.

Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina 2011—2013 sekä arvio menojen siirtymisestä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavaksi (milj. euroa)

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
arvio
       
Tuki yhteensä ao. vuoden tuotannolle 558,6 544,0 511,0
   Etelä-Suomen kansallinen tuki 83,4 74,9 62,9
   Pohjoinen tuki 333,5 328,2 306,0
   Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa 119,3 119,3 119,3
   Muu kansallinen tuki 22,4 21,6 22,8
Edellisiin vuosiin kohdistuvia tukimenoja maksetaan ao. vuoden määrärahasta 20,4 19,8 10,0
Valtuus budjetissa 84,1 58,0 30,0

Valtuuksien käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

  2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä vuodesta 2013 lähtien
             
Valtuus 1            
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset1) 116,3 116,3 115,0 100,0 - 447,6
Vuoden 2013 sitoumukset 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 15,0
Valtuus 1 yhteensä 119,3 119,3 118,0 103,0 3,0 462,6
             
Valtuus 2            
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset 10,0 - - - - 10,0
Vuoden 2013 sitoumukset - 30,0 - - - 30,0
Valtuus 2 yhteensä 10,0 30,0 - - - 40,0
Menot yhteensä 129,3 149,3 118,0 103,0 3,0 502,6

1) Luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan 2009—2012 tehtyjen sitoumusten menot.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -20 000
HO-säästö -13 000
Yhteensä -33 000

2013 talousarvio 511 000 000
2012 talousarvio 544 000 000
2011 tilinpäätös 554 665 000

41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 545 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 mukaisten suorien tukien maksamiseen

2) neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 mukaisten maataloustuotteiden vientituen, yksityisen varastoinnin tuen ja eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2013 maksettavat EU-tulotuet ja EU-markkinatuet. EU-tulotuet ovat suoria tukia, jotka turvaavat omalta osaltaan maataloustuotannon kannattavuutta ja muiden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteutumista. Tukien ehtona on muun muassa ympäristöön sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien vaatimusten eli ns. täydentävien ehtojen noudattaminen.

Pääosa EU-tulotuista maksetaan tuotannosta irrotettuna tilatukena, joka otettiin käyttöön vuonna 2006. Lisäksi maksetaan tuotantosidonnaisia tukia.

Suoriin tukiin kohdistuu vuosittain tuen mukauttaminen eli modulaatio, jonka arvioidaan olevan vuonna 2013 edelleen 10 % maatalousyrittäjän yli 5 000 euroa ylittävistä suorista tuista. Tulotukiin tarvittava määräraha säilyy siten vuoden 2012 tasolla.

EU-tulotuet muodostivat vuonna 2011 noin 8 % maatalouden kokonaislaskennan mukaisesta kokonaistuotosta. Vuonna 2013 EU-tulotukien osuus kaikista maa- ja puutarhataloudelle maksetuista viljelijätuista arvioidaan olevan 29 %.

EU-markkinatukia (vienti- ja sisämarkkinatukia) arvioidaan maksettavan 6 000 000 euroa.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

EU-tulotuki ja EU-markkinatuet vuonna 2013 käyttökohteittain (euroa)

   
EU-tulotuki yhteensä 539 200 000
— Tilatuki 518 065 000
— Tuotantosidonnaiset viljelijätuet 52 483 000
— Suorien tukien mukauttaminen -31 348 000
EU-markkinatuet yhteensä 6 000 000
— Vientituki 1 000 000
— Sisämarkkinatuet 5 000 000
Yhteensä 545 200 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -2 000
Yhteensä -2 000

2013 talousarvio 545 200 000
2012 talousarvio 547 200 000
2011 tilinpäätös 545 690 267

42. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) mukaisten korvausten maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia korvauksia.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Lain perusteella korvauksia voidaan maksaa poikkeuksellisten luonnonolojen kasvavalle tai korjuuvaiheessa olevalle sadolle aiheuttamista vahingoista, vahingosta, joka aiheutuu talvehtivalle kasville poikkeuksellisista talvehtimisolosuhteista sekä poikkeuksellisen tulvan tai poikkeuksellisten sateiden vuoksi kylvämättä jääneen peltoalan perusteella sekä neuvontajärjestöille niiden kunnille antamasta asiantuntija-avusta.


2013 talousarvio 3 400 000
2012 talousarvio 3 400 000
2011 tilinpäätös 3 400 000

43. Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 364 329 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen

2) kokonaan kansallisesti rahoitettavien useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaiseen suunnitteluun enintään 84 000 euroa

3) kokonaan kansallisesti rahoitettavien suojavyöhykkeiden, luonnon monimuotoisuutta ja kosteikkoja koskevien yleissuunnitelmien laatimiseen enintään 260 000 euroa

4) kokonaan kansallisesti rahoitettavaan yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoon liittyen maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seurantaan enintään 700 000 euroa

5) kokonaan kansallisesti rahoitettavaan maatalouden vesiensuojelua tehostavaan hankkeeseen (TEHOPlus) enintään 300 000 euroa

6) kokonaan kansallisesti rahoitettavien neuvoston asetuksen (EY 1290/2005) artiklan 31 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) ja 33 (maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin ja kokonaan kansallista määrärahaa enintään 26 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kohdissa 2—5 tarkoitettuihin toimenpiteisiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2013 saa tehdä EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän maatalouden ympäristötukijärjestelmän ja eläinten hyvinvointia edistävien tukien mukaisia sitoumuksia ja sopimuksia sekä ei-tuotannollisten investointien tukijärjestelmän tukien myöntämispäätöksiä siten, että niistä aiheutuu vuosina 2014—2022 menoja yhteensä enintään 140 800 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahatarpeeksi arvioidaan yhteensä 393 544 000 euroa. Kun siitä arvioidaan katettavan 29 215 000 euroa edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla, vuoden 2013 määrärahatarve on 364 329 000 euroa.

Maatalouden ympäristötuen ja ei-tuotannollisten investointien tuen tavoitteena on muun muassa maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi siten, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuus ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Ympäristötukea ja ei-tuotannollista investointitukea voidaan myöntää myös Leader-toimintatavalla toteutettavien kosteikkojen ja perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja hoitoon sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen. Maatalouden erityistukisopimuksilla ja ei-tuotannollisten investointien tuella tuetaan erityisesti valtioneuvoston periaatepäätöksen ”Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015” -tavoitteita. Valtioneuvosto hyväksyi vesienhoitosuunnitelmat vuonna 2009 ja niiden toteuttamiseksi laaditun vesienhoidon toteutusohjelman alkuvuodesta 2011. Eläinten hyvinvointia edistävien tukien tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin ja terveyden kohentuminen ja kotieläinten lajinmukaisen hoidon edistäminen. Tätä kautta voidaan myös vastata kuluttajien odotuksiin tuotantoeläinten kohtelusta.

Vuonna 2013 päättyviä sitoumuksia on tarkoitus jatkaa yhdellä vuodella. Lisäksi tarkoituksena on tehdä viisi- ja kymmenvuotisia ympäristötuen erityistukisopimuksia, viisivuotisia eläinten hyvinvointia edistäviä sitoumuksia sekä ei-tuotannollisten investointitukien myöntöpäätöksiä, joista vuoden 2013 jälkeen aiheutuvat menot maksetaan uuden ohjelmakauden varoista. Sääntöjen muuttuessa ohjelmakaudella 2014—2020 on ympäristötuen sitoumukset uusittava vuonna 2014.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan välitarkastuksessa (ns. terveystarkastus) saadut lisävarat (65,6 milj. euroa) kohdennetaan voimassa olevassa ohjelmassa esitettyihin ympäristötuen toimiin. Tavoitteena on tehostaa entisestään maatalouden ympäristötuen vaikuttavuutta mm. lisäämällä uusien erityistukisopimusten määrää.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös vuosina 1995—1999 ja 2000—2006 tehdyt ympäristötuen erityistukisopimukset. EU:n rahoitusosuus on 28 % lukuun ottamatta Leader-toimintatavalla toteutettavia toimenpiteitä sekä lisävaroja, joissa se on 45 %.

Ympäristötukijärjestelmän piirissä oli 94 % vuonna 2011 käytettävissä olevasta maatalousmaasta ja 90 % kaikista maataloustukia saaneista viljelijöistä. Eläinten hyvinvointia edistävään järjestelmään on sitoutunut noin 5 000 kotieläintuotannon harjoittajaa (nautatiloista 29 % ja sikatiloista 32 %).

Ympäristötukijärjestelmän ja muiden järjestelmien vuoden 2013 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)

   
Yhteensä, josta 364 329 000
— EU-osuus 106 914 000
— valtion osuus 256 071 000
— kokonaan kansallisesti rahoitettava maatalouden ympäristötuki (enintään) 1 344 000

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon maatalouden ympäristötukijärjestelmän menoina myös kokonaan kansallisesti rahoitettavat useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaisesta suunnittelusta aiheutuvat menot sekä suojavyöhykkeitä, luonnon monimuotoisuutta ja kosteikkoja koskevien yleissuunnitelmien laatimisen aiheuttamat kulutusmenot. Lisäksi on otettu huomioon maa- ja metsätalouden päästöjen seurannan järjestämiseen ja hoitamiseen tarvittava rahoitus vesiensuojelutoimien suunnittelemiseksi. Tämä on osa yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanon seurantaa, joka liittyy pinta- ja pohjavesien tilan määrittämiseen. Lisäksi mitoituksessa on huomioitu maatalouden vesiensuojelua tehostavan hankkeen jatkamisesta (TEHOPlus) aiheutuvat kulut.

EU:n ohjelmakausien 2000—2006 ja 2007—2013 ohjelmien tältä momentilta tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien maksujen maksaminen kokonaan kansallisista varoista on mahdollista siltä osin kuin tuensaajalla on lakiin perustuva oikeus maksatuksen saamiseen.

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö momentilla 30.20.43 (milj. euroa) (ei sisällä kokonaan kansallisesti rahoitettavaa osuutta)

  Ohjelmakauden 2007—2013
rahoituskehys
Maksettu
v. 2007—2011
Määrärahat
v. 2012—2013
Toimenpide EU valtio Julkinen yhteensä   budjetoitu
v. 20121)
esitys
v. 20131)
             
Maatalouden ympäristötuet 674,8 1 695,4 2 370,2 1 673,3 350,4 344,6
Eläinten hyvinvointia edistävät tuet 29,4 75,6 105,0 43,7 16,0 45,0
Ei-tuotannolliset investoinnit 2,8 7,2 10,0 0,6 3,0 2,6
Yhteensä 707,0 1 778,2 2 485,2 1 717,6 369,4 392,2

1) Arvio vuoden 2013 menoista, joista osa katetaan edelliseltä vuodelta siirtyvällä erällä.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Ympäristötukijärjestelmän ja muiden järjestelmien valtuudesta aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa)

  20131) 2014 2015 2016 2017— Yhteensä
vuodesta
2013 lähtien
             
Vuosia 2007—2013 koskeva järjestelmä ja toimenpiteet 391,9 101,8 100,0 100,0 100,0 793,7
— Vuonna 2013 tehtävät päätökset ja toimenpiteet 55,3 35,8 35,0 35,0 35,0 196,1
— Ennen vuotta 2013 tehdyt päätökset ja toimenpiteet 336,6 66,0 65,0 65,0 65,0 597,6
Vuosia 2000—2006 koskeva tukijärjestelmä 1,2 1,0 1,0 1,0 1,0 5,2
Vuosia 1995—1999 koskeva ohjelma 0,4 0,2 0,2 0,2 0,2 1,2
Menot yhteensä 393,5 103,0 101,2 101,2 101,2 800,1

1) Menoista rahoitetaan 29,215 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla, minkä johdosta vuonna 2013 budjetoidaan 364,329 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 1 079
Yhteensä 1 079

2013 talousarvio 364 329 000
2012 talousarvio 363 250 000
2011 tilinpäätös 372 210 000

44. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 422 673 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen

2) myös kokonaan kansallisesti rahoitettavien neuvoston asetuksen (EY 1290/2005) artiklan 31 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) ja 33 (maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2013 saa tehdä EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän luonnonhaittakorvausjärjestelmän mukaisia sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu vuosina 2014—2017 menoja yhteensä enintään 10 000 000 euroa.

Selvitysosa:Luonnonhaittakorvauksilla korvataan maatalousyrittäjille pysyvien epäsuotuisten luonnonolojen maataloustuotannolle aiheuttamaa luonnonhaittaa. Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on turvata maatalouden toimintaedellytykset ja jatkuvuus sekä säilyttää maatalousmaa maatalouskäytössä. EU:n rahoitusosuus on 28 %. Luonnonhaittakorvaukseen arvioidaan vuonna 2013 tarvittavan 422 673 000 euroa, mistä EU:n osuutta on 118 348 000 euroa ja valtion osuutta 304 325 000 euroa.

Lisäksi momentin 30.20.40 määrärahasta maksetaan kokonaan valtion rahoittamaa luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa.

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan käyttö momentilla 30.20.44 (milj. euroa)

  Ohjelmakauden 2007—2013
rahoituskehys
Maksettu
v. 2007—2011
Määrärahat
v. 2012—2013
Toimenpide EU valtio Julkinen yhteensä   budjetoitu
v. 2012
esitys
v. 2013
             
Luonnonhaittakorvaus 828,5 2 130,5 2 959,0 2 103,6 422,7 422,7

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Luonnonhaittakorvausjärjestelmän valtuudesta aiheutuvat menot (milj. euroa)

  2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä
vuodesta
2013
lähtien
             
Vuosia 2007—2013 koskeva järjestelmä            
— Vuonna 2013 tehtävät päätökset ja toimenpiteet 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 12,5
— Vuosina 2008—2012 tehdyt päätökset ja toimenpiteet 420,2 410,0 400,0 390,0 - 1 620,2
Yhteensä 422,7 412,5 402,5 392,5 2,5 1 632,7

Vuonna 2013 valtuuden perusteella tehtävät sitoumukset tehdään ehdolla, jonka mukaan sitoumusta voidaan muuttaa, jos tukijärjestelmää ja vuonna 2014 alkavaa ohjelmakautta koskevat säädökset tai rahoituskehykset sitä edellyttävät. Vuoden 2013 jälkeen ajoittuvat menot maksetaan uuden ohjelmakauden varoista.

EU:n ohjelmakausien 2000—2006 ja 2007—2013 ohjelmien tältä momentilta tehtyjen sitoumusten maksaminen on mahdollista kokonaan kansallisista varoista siltä osin kuin tuensaajalla on lakiin perustuva oikeus maksatuksen saamiseen.


2013 talousarvio 422 673 000
2012 talousarvio 422 673 000
2011 tilinpäätös 422 673 000

45. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 97 370 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) luopumiseläkelain (16/1974) mukaisten korvausten maksamiseen

2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) sekä maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) muuttamisesta siten, että pellon myynnistä luopumistapana luovutaan vuodesta 2013 alkaen ja luopumistukijärjestelmän ehtoihin tehdään eräitä muita muutoksia. Pellon vuokrauksesta luopumistapana luovuttiin vuoden 2012 alusta. Luopumistuella edistetään yksikkökoon suurentamista ja sukupolvenvaihdoksia maa- ja porotaloudessa. Tavoitteena on myös alentaa maatalousyrittäjien keski-ikää. Viitaten momentin 33.10.53 selvitysosaan määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 150 000 euroa, koska indeksitarkistusta aikaistetaan 1.1.2013 lukien tapahtuvaksi.

Vuonna 2013 maksetaan kokonaan kansallisesti rahoitettavista neljästä (ajanjaksot 2000—2002, 2003—2006, 2007—2010 ja 2011—2014) maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmästä sekä aiempien vuosien luopumiseläke- ja -korvausjärjestelmästä aiheutuvia menoja, jotka sisältävät myös sopimusten hoitokulut. Vuosina 2011—2014 toteutettavan luopumistukijärjestelmän tuen piiriin arvioidaan vuonna 2013 tulevan noin 350 tilaa ja noin 520 luopujaa.

Vuosien 1995—1999 tukijärjestelmiä toteutettiin EU-osarahoitteisena. Menojen maksaminen jatkuu osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa, sen linjaa 1. Tukea arvioidaan maksettavan vuonna 2013 yhteensä 950 000 euroa, josta EU:n rahoitusosuus on 320 000 euroa.

Maatalouden metsätoimenpideohjelman 1995—1999 mukaisia menoja ei tule maksettavaksi enää vuonna 2013.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Luopumistukien ja -eläkkeiden toteutuminen vuonna 2013

  Järjestelmän piiriin tullut sen voimassaoloaikana Eläkkeitä maksussa
v. 2013 lopussa, arvio
Keskim. korvaus
v. 2013, arvio
Tukimuoto Tiloja Luopujia kpl euroa/kk
         
Luopumiseläke 23 877 39 904 13 408 239
Luopumistuki 1995—1999 6 167 9 127 44 883
Luopumistuki 2000—2002 1 845 2 793 160 913
Luopumistuki 2003—2006 3 390 4 868 1 255 941
Luopumistuki 2007—2010 2 467 3 384 1 974 865
Luopumistuki 2011—2014 977 1 268 1 091 1 027
Yhteensä 38 723 61 344 17 932  

Vuosina 2012 ja 2013 momentin määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraavasti

  Määräraha milj. euroa, 2012 mistä EU:n osuus (EMR), 2012 Määräraha milj. euroa, 2013 mistä EU:n osuus (EMR), 2013
         
Luopumiseläkkeet 42,14 - 40,46 -
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 1995—1999 2,22 0,73 0,95 0,32
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2000—2002 4,93 - 2,41 -
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2003—2006 23,81 - 17,69 -
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2007—2010 26,95 - 22,48 -
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2011—2014 10,60 - 13,38 -
Maatalouden metsätoimenpiteet, ennen vuotta 2000 tehdyt sitoumukset, tulonmenetyskorvaus 0,10 0,03 - -
Yhteensä 110,751) 0,76 97,37 0,32

1) Vuonna 2012 menoista rahoitettiin 9,71 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla, minkä johdosta vuonna 2012 budjetoitiin 101,04 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -2 820
Indeksikorotuksen aikaistus 150
4.4.2012 sovittu lisäsäästö -1 000
Yhteensä -3 670

Momentin nimike on muutettu.


2013 talousarvio 97 370 000
2012 talousarvio 101 040 000
2011 tilinpäätös 129 500 000

46. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 861 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen avustamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (606/2008) mukaisesti maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin, mukaan lukien julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä kuntien toteuttamat hankkeet

2) neuvoston asetuksen (EY 3/2008) mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen

3) neuvoston asetuksen (EY 1234/2007) mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kansallisen markkinoinnin ja tuotannon kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetuilla varoilla tuetaan laajoja valtakunnallisia maataloustuotteiden (ml. hunaja) markkinoinnin ja tuotannon kehittämisohjelmia. Avustusta voidaan myöntää mm. maataloustuotteista tiedottamiseen ja mainostamiseen.

EU:n maataloustuotteiden menekinedistämisen ohjelmien menot ovat 2 200 000 euroa, mistä EU:n osuus on 1 200 000 euroa ja valtion osuus 1 000 000 euroa.

EU-osarahoitteisen hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistämiseen arvioidaan tarvittavan 205 000 euroa, mistä EU:n rahoitusosuus on 50 %.

Momentin menoihin liittyvät tulot EU:n maataloustukirahastosta on merkitty momentille 12.30.01.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  Yhteensä, mistä EU:n osuus
     
Kansalliset markkinoinnin ja tuotannon kehittämistoimet (ml. hunaja) 2 456 000 -
Menekinedistäminen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolella (EY 3/2008) 2 200 000 1 200 000
Hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistäminen (EY 1234/2007) 205 000 103 000
Yhteensä 4 861 000 1 303 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
HO-säästö -1 000
Yhteensä -1 000

2013 talousarvio 4 861 000
2012 talousarvio 5 861 000
2011 tilinpäätös 3 781 000

47. Elintarvikeketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 293 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) elintarviketalouden laatujärjestelmien kehittämisen avustamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (638/2008) mukaisesti ruokaketjun toimenpideohjelman toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin sekä muihin erityisavustuksiin, jotka toteuttavat ruokapoliittisen selonteon tavoitteita

2) enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään ruokaketjun toimenpideohjelman täytäntöönpanoon. Määrärahaa käytetään myös ruokapoliittisen selonteon tavoitteita tukevien toimenpiteiden rahoittamiseen.

Määrärahasta 1 580 000 euroa on tarkoitettu luomualan ja lähiruuan toteuttamisohjelmien valmisteluun ja ohjelmatoimien toteuttamiseen (HO-lisäys: Vihreä talous).


2013 talousarvio 3 293 000
2012 talousarvio 3 293 000
2011 tilinpäätös 1 513 000

48. Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää neuvoston asetuksen (EY 1234/2007) mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Tuottajien muodostamille markkinointiyhteenliittymille eli tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea toimintaohjelman toteuttamiseen.

Määrärahasta ei vuodesta 2012 lähtien makseta EU:n sokeriuudistukseen liittyvän rakenneuudistuksen toimenpiteiden menoja.

Määrärahasta maksettavat tuet rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n maataloustukirahastosta.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 200
Yhteensä 200

Momentin nimike on muutettu.


2013 talousarvio 2 000 000
2012 talousarvio 1 800 000
2011 tilinpäätös 1 610 000

49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 58 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2013 korkotukea saa hyväksyä enintään 250 000 000 euron lainapääomalle.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) muuttamisesta siten, että vuoden 2013 alusta lukien rakennetukilain nojalla myönnettävissä korkotukilainoissa korkotuen enimmäismäärä on 3 prosenttiyksikköä, missä on 1 prosenttiyksikön alennus.

Lainojen korkotason alentamisella parannetaan viljelijöiden investointimahdollisuuksia ja helpotetaan tilanpidon aloittamista. ­Maatalouden rakennetukilain nojalla myönnettävissä korkotukilainoissa korkotuki olisi edellä tarkoitetun lainmuutoksen jälkeen enintään 3 prosenttiyksikköä vuodesta 2013 lähtien myönnettävissä korkotukilainoissa ja aiemmin myönnetyissä enintään 4 prosenttiyksikköä. Aikaisemman rahoituslainsäädännön nojalla vuosina 1996—2012 myönnetyissä lainoissa korkotuen enimmäismäärä on enintään 4 tai 5 prosenttiyksikköä lainan myöntämisajankohdasta riippuen. Ennen vuotta 1996 myönnetyistä maaseutuelinkeinolain mukaisista lainoista maksetaan luottolaitokselle korkotukea 50 % luottolaitoksen perimästä kokonaiskorosta. Maatilalain mukaisille lainoille maksettavan korkohyvityksen määrä vaihtelee lainan myöntämisvuodesta ja lainalajista riippuen. Myönnettyjen korkotukilainojen pääoma oli vuoden 2011 lopussa yhteensä noin 1,461 mrd. euroa. Määrärahan mitoituksessa on laskennallisesti oletettu ennen vuotta 2013 myönnettyjen lainojen keskimääräiseksi korkotasoksi 6 % ja vuonna 2013 myönnettävien lainojen keskimääräiseksi korkotasoksi 4 %.

Valtuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)

  2013 2014 2015 2016 2017— Yhteensä vuodesta
2013 lähtien
             
Ennen vuotta 2013 myönnetyt korkotukilainat 57,2 44,5 38,6 33,2 119,1 292,6
Vuonna 2013 myönnettävät korkotukilainat 1,7 5,1 6,4 5,9 32,4 51,5
Menot yhteensä 58,9 49,6 45,0 39,1 151,5 344,1

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 15 700
4.4.2012 sovittu lisäsäästö -1 000
HO-säästön supistuminen 6 500
Yhteensä 21 200

2013 talousarvio 58 900 000
2012 talousarvio 37 700 000
2011 tilinpäätös 16 712 579

60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.

Selvitysosa:Budjettisiirrolla katetaan niitä Maatalouden interventiorahaston menoja, jotka jäävät valtion vastattavaksi. Valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän 1 000 000 euroa lähinnä EU:n ruoka-apuohjelmasta ja interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 220
Yhteensä 220

2013 talousarvio 1 000 000
2012 talousarvio 780 000
2011 tilinpäätös 1 000 000