Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

30. AikuiskoulutusPDF-versio

Selvitysosa:Tämän luvun momenteilta rahoitetaan ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, vapaata sivistystyötä, sivistys- ja neuvontajärjestöjä, opetustoimen henkilöstökoulutusta sekä aikuiskoulutuksen kehittämistä. Aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön voimavaroja sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla lisäksi lukujen 29.10, 29.20, 29.40 ja 29.90 määrärahoihin.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Aikuiskoulutuspolitiikan tehtävänä on työvoiman saatavuuden ja osaamisen turvaaminen, koko aikuisväestön koulutus- ja sivistysmahdollisuuksista huolehtiminen sekä yhteiskunnan eheyden ja tasa-arvon vahvistaminen. Aikuiskoulutuspolitiikalla tuetaan pyrkimyksiä työurien pidentämiseen, työllisyysasteen nostamiseen, tuottavuuden parantamiseen, monikulttuurisuuden vahvistumiseen sekä elinikäisen oppimisen edellytysten toteutumiseen. Aikuiskoulutusta suunnataan myös opetustoimen henkilöstön osaamisen varmistamiseen sekä maahanmuuttajien työllistymisen ja integraation tukemiseen. Vapaa sivistystyö vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta sekä elinikäistä oppimista. Vapaa sivistystyö vastaa muutoin koulutustarjonnan ulkopuolelle jäävien ryhmien sivistyksellisiin tarpeisiin.

Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa 60 prosenttiin. Tavoitteena on, että mikään osa aikuisväestöstä ei jää pysyvästi aikuiskoulutuksen ulkopuolelle.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toteutetaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaa ja yhteiskuntatakuun toimenpiteitä. Näyttötutkintojärjestelmää kehitetään edelleen osana ammatillisen tutkintojärjestelmän kokonaisuutta. Näyttötutkintojärjestelmää vahvistetaan työelämässä hankitun osaamisen osoittamisen ja kehittämisen välineenä sekä joustavana osaamisen tunnustamisjärjestelmänä. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen rahoitusta kehitetään.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle.

Vapaan sivistystyön laatua parannetaan ja sen edellytyksiä vastata muuttuviin koulutustarpeisiin vahvistetaan kehittämällä rahoitusta ja sen kohdentamista.

Maahanmuuttajataustaisen ja maahanmuuttajien opetuksessa toimivan opetustoimen henkilöstön  SPECIMA-tyyppistä täydennyskoulutusohjelmaa jatketaan.

Opetushenkilökunnan mahdollisuuksia ammatillisen osaamisen kehittämiseen parannetaan jatkamalla Osaava-täydennyskoulutusohjelmaa. Tavoitteena on, että vuonna 2013 osaamista parantavaan täydennyskoulutukseen osallistuu 40 000 opetustoimen henkilöstöön kuuluvaa. Osallistutaan OECD:n opettajakyselyyn (TALIS 2013).

Elinikäistä oppimista tukevia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kehitetään. Aikuisväestön osaamisesta hankitaan kansainvälistä vertailutietoa osallistumalla OECD:n koordinoimaan kansainväliseen aikuistutkimukseen (PIAAC).

Toiminnan laajuus

Aikuiskoulutusta järjestetään noin 800 julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Erityyppiseen aikuiskoulutukseen osallistuu vuosittain lähes 1,7 milj. henkilöä eli 52 % työikäisestä aikuisväestöstä. Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan menoista noin 12 % kohdentuu aikuiskoulutukseen jäljempänä olevan taulukon mukaisesti.

Omaehtoisen aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä ja suoritetut tutkinnot koulutusmuodoittain opetushallinnon alaisessa aikuiskoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä

Koulutusmuoto 2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
arvio
2012
arvio
2013
arvio
           
Aikuisten perusopetus          
tutkinto-opiskelijat 906 1 705 1 720 1 720 1 720
aineopiskelijat 850 956 1 100 1 100 1 100
Aikuisten lukiokoulutus          
tutkinto-opiskelijat 9 710 10 661 10 500 10 500 10 500
aineopiskelijat 17 000 17 378 18 761 17 800 17 800
Ammatillinen peruskoulutus          
näyttötutkintoon valmistava oppilaitosmuotoinen koulutus, opiskelijat 21 232 23 379 23 000 23 000 23 000
oppisopimuskoulutus, opiskelijat 28 652 23 157 23 000 23 000 23 000
suoritetut tutkinnot, yhteensä          
Ammatillinen lisäkoulutus 9 820 10 225 11 000 11 300 11 300
näyttötutkintoon valmistava koulutus, opiskelijat1) 29 600 29 000 30 000 32 000 31 500
oppisopimuskoulutus, opiskelijat 37 200 36 500 36 000 39 300 33 900
suoritetut tutkinnot 17 000 16 000 16 500 18 000 16 500
ei-tutkintoon valmistava lisäkoulutus 6 961 7 122 7 410 7 215 6 820
Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus          
amk-tutkinto, opiskelijat 19 915 19 573 19 587 19 500 19 000
ylempi amk-tutkinto, opiskelijat 5 552 6 347 6 987 7 000 7 100
avoin ammattikorkeakoulu, opiskelijat2) 11 761 9 191 9 155 9 200 9 200
suoritetut amk-tutkinnot 3 330 3 710 3 738 3 800 3 800
suoritetut ylemmät amk-tutkinnot 940 1 253 1 520 1 600 1 700
Yliopistojen aikuiskoulutus          
avoin yliopisto-opetus ja erilliset opinnot, opiskelijat3) 72 128 82 527 82 597 85 000 85 000
Vapaan sivistystyön oppilaitokset4)          
kansalaisopistot, opiskelijat 1 130 456 1 130 400 1 130 400 1 073 900 1 073 900
kansanopistot, opiskelijat 143 381 140 500 143 300 130 400 130 400
kesäyliopistot, opiskelijat 99 913 108 900 108 900 105 600 106 700
opintokeskukset, opiskelijat 272 257 272 200 272 200 264 000 264 000
liikunnan koulutuskeskukset, opiskelijat 82 600 82 600 82 600 82 600 82 600

1) Luvut kuvaavat tutkintotavoitteisen lisäkoulutuksen opiskelijoiden määrää - eivät valtionosuuden perusteena olevaa laskennallista opiskelijatyövuosien määrää.

2) Mukana ainoastaan ulkopuoliset osallistujat, ei amk:n omia tutkinto-opiskelijoita, jotka suorittavat amk:n opintoja.

3) Luvut eivät sisällä ikäihmisten yliopistossa opiskelevia, joita ei tilastoida vuodesta 2010 lähtien. Rahoitus perustuu muiden kuin yliopiston omien opiskelijoiden suorittamiin opintosuorituksiin.

4) Vapaan sivistystyön oppilaitosten opiskelijamäärän toteutumatieto on vuodelta 2009, vuoden 2010 luku on arvio. Luvut ovat osallistujien bruttomääriä, nettomäärät ovat tässä esitettyjä pienempiä.

Aikuiskoulutuksen rahoitus opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (euroa)

    2012
talousarvio
2013
esitys
       
29.10 Yleissivistävä koulutus    
  Valtionosuus käyttökustannuksiin    
  — perusopetuksen aikuisopiskelijat (arvio) 5 002 000 5 002 000
  — lukion aikuisopiskelijat (arvio) 11 728 000 11 728 000
29.20 Ammatillinen koulutus    
  Valtionosuus käyttökustannuksiin    
  — näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus (arvio) 85 004 000 84 910 000
29.30 Aikuiskoulutus    
  — aikuiskoulutuksen kehittäminen, opetushenkilöstön koulutus ja tukitoimet 28 757 000 28 357 000
  — valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen ja ammatillisille erikoisoppilaitoksille 174 054 000 183 454 000
  — valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen 140 594 000 119 494 000
  — valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitoksille ja järjestöille 171 708 000 171 684 000
29.40 Korkeakouluopetus ja tutkimus    
  Valtionosuus ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin    
— aikuisten ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus 67 026 000 62 273 000
— erikoistumisopinnot 6 364 000 6 162 000
  — ylempi amk-tutkinto 17 264 000 23 270 000
  Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan1)    
  — avoin yliopisto-opetus ja erilliset opinto-oikeudet 24 700 000 24 700 000
29.90 Liikuntatoimi    
  Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat    
  — liikunnan koulutuskeskukset 15 021 000 17 664 000
  Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille 2 752 000 109 000
Yhteensä 749 974 000 738 807 000

1) Kyse on laskennallisista eristä yliopistojen perusrahoituksen sisällä. Taulukko ei sisällä yliopiston perustutkintoa opiskelevia aikuisia (yli 25-vuotiaana aloittaneita), joita oli noin 26 % aloittaneista ja joista aiheutuvat kustannukset ovat arviolta noin 165 milj. euroa v. 2010.

20. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 25 347 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetustoimen ja sitä tukevan henkilöstön henkilöstö- ja lisäkoulutukseen, sen seurantaan ja arviointiin

2) ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämiseen, auktorisoitujen kääntäjien koulutuksen ja tutkintojen kehittämiseen sekä näyttötutkintomestarikoulutukseen

3 erityisryhmien koulutuksesta aiheutuviin menoihin ja avustuksiin

4) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
1. Opetustoimen henkilöstökoulutus  
Yleissivistävään koulutukseen liittyvä henkilöstökoulutus 4 200 000
Ammatilliseen koulutukseen liittyvä henkilöstökoulutus 2 000 000
Aikuiskoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön liittyvä henkilöstökoulutus 1 100 000
Aluehallinnon toteuttama henkilöstön täydennyskoulutus 590 000
Koko opetustoimen henkilöstöä koskeva täydennyskoulutus 3 069 000
Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan kustannukset sekä seurannan ja arvioinnin kehittäminen 158 000
Specima-koulutus 1 500 000
Opetustoimen henkilöstön Osaava-ohjelma (ml. TALIS 2013) 10 000 000
Yhteensä 22 617 000
   
2. Ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano  
Ammattitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano 1 682 000
Näyttötutkintojen sähköisen palautejärjestelmän (AIPAL) ylläpitäminen ja kehittäminen 150 000
Kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano 295 000
Auktorisoitujen kääntäjien tutkintojärjestelmän kehittäminen 103 000
Yhteensä 2 230 000
   
3. Erityisryhmien koulutus  
Suomessa asuvien ulkomaalaisten opetus 500 000
Yhteensä 500 000
   
Kaikki yhteensä 25 347 000

Valtion rahoittamaan opetustoimen lyhyt- ja pitempikestoiseen perus- ja toisen asteen sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön henkilöstökoulutukseen osallistuu yhteensä noin 40 000 henkilöä vuonna 2013.

Opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen varmistamiseksi jatketaan Osaava-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on edistää työurien pidentämistä sekä lisätä ammatillista kehittymistä ja parantaa työolosuhteita.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Menosäästö (HO) -400
Yhteensä -400

2013 talousarvio 25 347 000
2012 talousarvio 25 747 000
2011 tilinpäätös 24 247 000

21. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 010 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) aikuiskoulutuspolitiikkaa, aikuisopiskelua, tutkintojärjestelmiä, koulutustarjontaa ja elinikäistä oppimista koskevasta valtakunnallisesta tutkimus-, kehittämis- ja kokeilutoiminnasta, maahanmuuttajien koulutuksen kehittämisestä, sekä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

2) muista kuin rakennerahastoista rahoitettavista EU:n tutkimus- ja koulutushankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen sekä OECD:n toteuttaman aikuisten taitotasomittauksen (PIAAC) kansallisesta toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

3) enintään kahtatoista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen 405 000
Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittäminen 210 000
Vapaan sivistystyön ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen kehittäminen 378 000
Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen (ml. Osallisena Suomessa -hanke) 555 000
Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen 185 000
Aikuisopiskelua ja elinikäistä oppimista koskeva tutkimus, arviointi ja seuranta (ml. PIAAC, aikuiskoulutustutkimus) 760 000
Aikuiskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvä EU- ja kansainvälinen yhteistyö 397 000
Muu elinikäisen oppimisen kehittäminen 120 000
Yhteensä 3 010 000

2013 talousarvio 3 010 000
2012 talousarvio 3 010 000
2011 tilinpäätös 1 985 000

30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 164 418 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle

2) enintään 6 500 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n mukaisiin opintoseteliavustuksiin, laatu- ja kehittämisavustuksiin, ylimääräisiin avustuksiin ja rakenteellisen kehittämisohjelman tukemiseen.

Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt

  enimmäismäärä yksikkö
     
Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin 1 924 292 opetustunti
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin 269 216 opiskelijaviikko
Valtionosuus opintokeskusten opintokerhotoimintaan 255 000 opintokerhotunti
Valtionosuus opintokeskusten muuhun opintotoimintaan 168 196 opetustunti
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin 57 803 opetustunti

Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista enintään 4 700 opiskelijaviikkoa suunnataan Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa)

  Valtionosuus Valtionavustus Yhteensä
       
Kansalaisopistot 91 102 000 2 800 000 93 902 000
Kansanopistot 48 724 000 2 500 000 51 224 000
Opintokeskukset 12 704 000 1 000 000 13 704 000
Kesäyliopistot 5 388 000 200 000 5 588 000
Yhteensä 157 918 000 6 500 000 164 418 000

Valtionavustuksia käytetään laatu- ja kehittämisrahoitukseen, opintoseteliavustuksiin ja rakenteellisen kehittämisen avustuksiin. Laatu- ja kehittämisrahoituksen perusteena olevat tavoitteet sovitaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksia ja ylläpitäjiä edustavien valtakunnallisten järjestöjen kesken. Kehittämisohjelman toimeenpanolla ja avustuksia kohdentamalla parannetaan vapaan sivistystyön oppilaitosten mahdollisuuksia hoitaa yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa, elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa tukevia tehtäviään. Painopisteenä on maahanmuuttajien, syrjäytymisvaarassa olevien sekä opinnollista kuntoutusta tarvitsevien väestöryhmien koulutuspalvelujen turvaaminen sekä vastata ikärakenteen muutoksista aiheutuviin koulutustarpeisiin.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat

   
Kansalaisopistot 82,60 euroa/
opetustunti
Kansanopistot 296,25 euroa/
opiskelijaviikko
Opintokeskukset:  
  opintokerhotoiminta 4 euroa/
opintokerhotunti
  opintotoiminta 106,87 euroa/
opetustunti
Kesäyliopistot 156,24 euroa/
opetustunti

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertameno -350
Muu muutos 18
Perustamishankkeiden rahoitusuudistus 308
Yhteensä -24

2013 talousarvio 164 418 000
2012 talousarvio 164 442 000
2011 tilinpäätös 166 902 575

31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 142 175 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 8 050 000 euroa työelämän palvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 16 970. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta siten, että yksikköhintaa alennetaan laskennallisen opiskelijatyövuosimäärän kasvattamiseksi.

Tavoitteena on, että tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen aloittaa vuonna 2013 noin 19 280 henkilöä ja opiskelijamäärä on noin 33 800. Heistä noin 80 % suorittaa näyttötutkinnossa ammatillisen tutkinnon tai sen osan vuoteen 2015 mennessä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtionosuus käyttökustannuksiin 134 125 000
Valtionavustus työelämän palvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisvuosien loppusuorituksiin ja oikaisuihin (enintään) 8 050 000
Yhteensä 142 175 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Menosäästö (HO) -6 000
Muu toiminnan laajuuden muutos (määräaikaisen lisäyksen päättyminen) -4 600
Yhteensä -10 600

2013 talousarvio 142 175 000
2012 I lisätalousarvio 2 000 000
2012 talousarvio 152 775 000
2011 tilinpäätös 148 339 128

32. Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 114 494 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja enintään 9 850 000 euroa valtionavustusten maksamiseen.

Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on 21 435. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen 2 360,73 euroa opiskelijaa kohden.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Peruskoulutuksen laskennalliset kustannukset (opiskelijat * yksikköhinta) 92 716 000
— kunnallinen ammatillinen koulutus (9 680 * 7 032 €) 68 073 000
— yksityinen ammatillinen koulutus (3 330 * 7 398 €, sis. alv ) 24 643 000
Kuntien rahoitusosuus -53 877 000
Lisäkoulutus  
— ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus (16 744 * 3 268,70 €) 54 731 000
— muu lisäkoulutus (4 691 * 2 360,73 €) 11 074 000
— valtionavustus tuettuun oppisopimuskoulutukseen ja muuhun kehittämiseen (enintään) 850 000
— valtionavustus korotettuun koulutuskorvaukseen 5 000 000
— valtionavustus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen (enintään) 4 000 000
Yhteensä 114 494 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Toiminnan laajuuden muutos (määräaikaisen lisäyksen päättyminen) -7 100
Menosäästö (HO) -24 000
Korotettu koulutuskorvaus (yhteiskuntatakuu) 5 000
Yhteensä -26 100

2013 talousarvio 114 494 000
2012 talousarvio 140 594 000
2011 tilinpäätös 131 081 928

33. Nuorten aikuisten osaamisohjelma (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 27 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten oppilaitosmuotoisesti ja oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuksien maksamiseen

2) enintään 2 000 000 euroa valtionavustuksena ohjaus- ja neuvontapalveluihin.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 2 530. Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on 1 530. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa.

Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaisesti määrärahaa käytetään vailla perusasteen koulutusta olevien 20—29 -vuotiaiden nuorten aikuisten oppilaitosmuotoisesti tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen sekä aikuisille suunnattujen ohjaus- ja neuvontapalvelujen vahvistamiseen. Tavoitteena on, että ohjelmakauden aikana opintonsa aloittaisi vuosittain noin 4 000 kohderyhmään kuuluvaa opiskelijaa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtionosuus oppilaitosmuotoisen koulutuksen käyttökustannuksiin 20 000 000
Valtionosuus oppisopimuksena järjestettävän koulutuksen käyttökustannuksiin 5 000 000
Valtionavustus ohjaus- ja neuvontapalveluihin (enintään) 2 000 000
Yhteensä 27 000 000

2013 talousarvio 27 000 000

51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 279 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyöpäiviä on yhteensä enintään 268 940, josta Suomen Ilmailuopiston osuus on enintään 13 000 opiskelijatyöpäivää.

Selvitysosa:Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 71,68 euroa opiskelijatyöpäivää kohden.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Menosäästö (HO) -2 000
Yhteensä -2 000

2013 talousarvio 19 279 000
2012 talousarvio 21 279 000
2011 tilinpäätös 20 432 834

(52.) Valtionavustus vapaan sivistystyön perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2012 talousarvio 308 000
2011 tilinpäätös 1 000 000

53. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 7 266 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin

2) avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle.

Selvitysosa:Vapaan sivistystyön järjestörakennetta uudistetaan yhteistyön ja voimavarojen käytön tehostamiseksi osana vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toimeenpanoa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin 310 000
Kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaan 2 215 000
Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan 2 537 000
Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan 1 290 000
Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan 724 000
Sofian kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoimintaan 100 000
Kriittisen korkeakoulun toimintaan 90 000
Yhteensä 7 266 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertameno -175
Yhteensä -175

2013 talousarvio 7 266 000
2012 talousarvio 7 441 000
2011 tilinpäätös 8 670 000