Talousarvioesitys 2013
Pääluokka 29
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan vuonna 2013 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.
Selvitysosa:
Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat vahvasti Suomeen. Osaamisen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää panostamista koulutukseen, tutkimukseen, luovuuteen, kulttuuriin ja innovaatiotoimintaan. Nuorisotyöttömyys on erityinen haaste koulutus- ja nuorisopolitiikalle. Ministeriö on laatinut vuoteen 2020 ulottuvan toimintastrategian, joka osaltaan vastaa toimintaympäristön haasteisiin.
Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvä ikäluokka pienenee. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei tapahdu olennaisia muutoksia. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa.
Luovan työn, toiminnan ja tuotannon sekä kulttuurisisältöjen digitaalisen käytön merkitys kasvaa tietoyhteiskuntakehityksen myötä. Luovan talouden työllistävä vaikutus lisääntyy. Yhteiskunnan edelleen moninaistuessa ja eriytyessä nousee haasteeksi yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja terveyttä edistävän kansalaistoiminnan vahvistaminen. Kulttuurin ja liikunnan palvelutuotannon roolin ennakoidaan kasvavan kansalaistoiminnassa.
Alueiden erilaistuminen on haaste tasa-arvoisten palveluiden ylläpitämiseksi maanlaajuisesti. Lisäksi lasten ja nuorten syrjäytymisen ja eriarvoistumiskehityksen ehkäisy korostuu ikäluokkien pienentyessä ja kansantalouden huoltosuhteen muuttuessa epäedullisemmaksi.
Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää kuntarakenteen ja kuntien palvelurakenteiden uudistamisen jatkamista.
Korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa vuonna 2020. Suomalaisten koulutustasoa kehitetään siten, että tavoitevuonna 2020 työikäisestä aikuisväestöstä 88 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja 30 prosenttia korkeakoulututkinnon. Vastaavasti 30-vuotiaista 94 prosenttia olisi suorittanut perusasteen jälkeisen ja 42 prosenttia korkeakoulututkinnon.
Jo lähitulevaisuudessa osaavan työvoiman saatavuudesta tulee pulaa ainakin joillain aloilla. Erityisen suuria saatavuusongelmia tullee olemaan sosiaali- ja terveysalalla, mutta myös esimerkiksi joillain tekniikan ja liikenteen aloilla. Koulutusjärjestelmään kohdentuvilla toimenpiteillä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja kohdennetaan koulutustarjontaa siten, että se vastaa työvoiman alakohtaiseen tarpeeseen. Tavoitteena on, että nuorten kokonaiskoulutuspolku on aikaisempaa lyhyempi ja he kouluttautuvat aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Koulutuksen ala- ja aluekohtaista tarjontaa suunnataan uudelleen väestökehityksen ja työvoiman tarpeen mukaisesti.
Tavoitteena on, että
- — Kaikki perusasteen päättävät aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot
- — Puolet uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna
- — Korkeakouluista valmistuneiden keskimääräinen ikä laskee
- — Koulutuksen läpäisyä parannetaan kaikilla koulutusasteilla.
Työvoiman saatavuuteen vaikutetaan nuorten koulutuksen lisäksi aikuiskoulutuspalveluita kehittämällä. Aikuiskoulutuksella tuetaan työssä jaksamista ja työssä viihtymistä. Tavoitteena on, että vuosittain 60 prosenttia aikuisista osallistuu koulutukseen ja aikuiskoulutuksen osallistumispohja laajenee.
Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)1)
2008 | 2009 | 2010 | 2011 arvio |
2012 arvio |
2013 arvio |
|
Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet | 44,3 | 44,0 | 43,8 | 44,1 | 44,8 | 45,0 |
— perustutkintoon johtava koulutus | 41,9 | 41,2 | 40,7 | 41,0 | 41,5 | 41,8 |
— valmistavat koulutukset2) | 2,4 | 2,8 | 3,1 | 3,1 | 3,3 | 3,2 |
Lukiokoulutukseen sijoittuneet | 50,6 | 50,2 | 50,4 | 51,2 | 51,7 | 52,0 |
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet3) | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 |
— peruskouluissa | 2,0 | 2,0 | 2,0 | 2,0 | 2,0 | 2,0 |
— kansanopistoissa | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 |
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä | 92,5 | 91,4 | 91,1 | 92,2 | 93,2 | 93,8 |
Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä | 4,9 | 5,3 | 5,6 | 5,6 | 5,8 | 5,7 |
Yhteensä | 97,4 | 96,7 | 96,7 | 97,8 | 99,0 | 99,5 |
---|
1) Lähde: Tilastokeskus (ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja lukiokoulutukseen sijoittuneet).
2) Lähde: valtionosuusjärjestelmän tilastot (myös vuoden 2011 luku on toteumatieto). Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartin).
3) Peruskoulujen yhteydessä järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat Tilastokeskuksen oppilasmäärätilastojen perusteella tehtyjä arvioita. Kansanopistoissa järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat valtionosuustilaston oppilasmäärien perusteella tehtyjä arvioita.
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)1)
2008 | 2009 | 2010 | 2011 arvio |
2012 arvio |
2013 arvio |
|
Ammattikorkeakoulututkinto | 25,1 | 25,2 | 25,2 | 25,0 | 24,9 | 24,9 |
Ylempi korkeakoulututkinto | 28,6 | 27,3 | 27,9 | 27,3 | 27,0 | 27,0 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus.
Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista1)
2008 | 2009 | 2010 | 2011 arvio |
2012 arvio |
2013 arvio |
|
Lukiokoulutus (3 vuotta) | 79,1 | 79,4 | 79,2 | 80,0 | 81,0 | 82,0 |
Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta) | 58,1 | 59,5 | 60,0 | 61,0 | 62,0 | 63,0 |
Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta) | 59,8 | 59,9 | 64,0 | 66,0 | 67,0 | 69,0 |
Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta) | 55,8 | 51,4 | 60,0 | 64,0 | 66,0 | 69,0 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, eikä oppisopimuskoulutusta eikä ammatillisissa erityisoppilaitoksissa järjestettävää koulutusta. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden. Vuosien 2009 ja 2010 luvut on ovat ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta arvioita.
Opiskelijat ja tutkinnot1)
2008 | 2009 | 2010 | 2011 arvio |
2012 arvio |
2013 arvio |
|
Päivähoito | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
— lapset | 204 750 | 206 350 | 208 300 | 209 700 | ||
Esiopetus | ||||||
— opiskelijamäärä | 56 650 | 57 750 | 58 770 | 59 000 | 59 200 | 59 200 |
Perusopetus | ||||||
— uudet opiskelijat | 57 030 | 56 770 | 57 880 | 57 500 | 57 500 | 57 500 |
— päättötodistuksen saaneet | 66 810 | 65 090 | 64 960 | 64 000 | 62 000 | 62 000 |
— opiskelijamäärä | 544 410 | 536 780 | 530 680 | 521 000 | 518 000 | 518 000 |
Lukiokoulutus | ||||||
— uudet opiskelijat | 38 750 | 38 060 | 38 000 | 38 000 | 38 000 | 38 000 |
— suoritetut ylioppilastutkinnot2) | 32 600 | 32 650 | 33 000 | 33 000 | 33 000 | 33 000 |
— opiskelijamäärä | 110 080 | 108 390 | 107 400 | 110 000 | 110 000 | 110 000 |
Ammatillinen peruskoulutus (oppilaitosmuotoinen) | ||||||
— uudet opiskelijat | 56 040 | 60 320 | 60 800 | 61 000 | 61 800 | 62 200 |
— suoritetut tutkinnot | 35 070 | 36 930 | 37 220 | 38 700 | 40 500 | 40 700 |
— opiskelijamäärä3) | 138 840 | 143 930 | 149 200 | 150 560 | 151 800 | 152 300 |
Ammatillinen peruskoulutus yhteensä4) | ||||||
— uudet opiskelijat | 68 400 | 67 370 | 67 630 | 66 400 | 66 000 | |
— suoritetut tutkinnot | 39 110 | 42 520 | 43 140 | 44 500 | 46 800 | |
— opiskelijamäärä3) | 161 670 | 162 300 | 164 390 | 163 520 | 164 090 | |
Ammatillinen lisäkoulutus5) | ||||||
— uudet opiskelijat | 28 200 | 27 100 | 29 300 | 29 500 | 32 700 | 28 500 |
— suoritetut tutkinnot | 15 900 | 17 000 | 16 000 | 16 500 | 18 000 | 16 500 |
— opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa | 27 300 | 29 600 | 29 000 | 30 000 | 32 000 | 31 500 |
— opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa | 38 300 | 37 200 | 36 500 | 36 000 | 39 300 | 33 900 |
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot | ||||||
— aloittaneet | 32 590 | 33 676 | 33 978 | 34 963 | 34 900 | 32 900 |
— suoritetut tutkinnot | 20 951 | 20 044 | 20 581 | 21 321 | 22 000 | 22 060 |
— opiskelijamäärä | 127 875 | 129 282 | 131 595 | 130 400 | 130 300 | 128 000 |
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | ||||||
— aloittaneet | 1 990 | 2 308 | 2 722 | 2 800 | 2 900 | 2 900 |
— suoritetut tutkinnot | 681 | 940 | 1 253 | 1 521 | 1 800 | 1 800 |
— opiskelijamäärä | 3 453 | 5 557 | 6 580 | 6 600 | 6 800 | 6 800 |
Yliopiston perustutkinnot6) | ||||||
— uudet opiskelijat | 19 643 | 20 169 | 19 988 | 20 119 | 20 100 | 20 100 |
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot | 13 876 | 10 775 | 12 300 | 13 275 | 13 800 | 14 200 |
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot | 21 825 | 10 535 | 14 384 | 12 515 | 14 000 | 15 023 |
— opiskelijamäärä | 140 558 | 145 033 | 144 321 | 144 441 | 145 000 | 144 000 |
Yliopiston tohtorintutkinnot | 1 527 | 1 642 | 1 518 | 1 653 | 1 600 | 1 635 |
1) Opetushallinnon alainen koulutus. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uusia opiskelijoita, perusopetuksen päättötodistuksen saaneita ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tutkinnon suorittaneita sekä ulkomaalaisia opiskelijoita koskevat luvut ovat vuoden 2010 osalta arvioita. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä. Amk-tiedot ovat vuoden 2010 osalta toteutumia.
2) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.
3) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.
4) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena.
5) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen.
6) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.
Taide ja kulttuuri edistävät väestön hyvinvointia ja elämänlaatua sekä vahvistavat kulttuurista pääomaa. Vahvistamalla kulttuurin perustaa, luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta edistetään sivistystä, luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta, alueiden elinvoimaisuutta sekä työllisyyden ja kansantalouden kehitystä.
Keskeiset kulttuuripolitiikan alat ovat taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalinen politiikka sekä kunnallinen kulttuuritoiminta.
Kulttuuriosallistuminen on Suomessa viimeisten kymmenen vuoden aikana lisääntynyt ja väestöryhmien väliset osallistumiserot ovat tasoittuneet. Toisaalta kulttuuripalvelut keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin, jolloin palveluiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa. Kirjastoissa ja teattereissa kävijöiden osuus koko väestöstä on suurinta EU-maissa ja kotimaisten elokuvien katsojaosuus on Suomessa selvästi yli keskitason verrattuna muiden maiden vastaavaan kansalliseen osuuteen. Tietoisuus kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämismahdollisuuksista yhteiskunnallisen toiminnan eri alueilla on lisääntynyt.
Taide- ja kulttuuriammateissa työskentelevien määrä on kasvanut edelleen viime vuosien aikana - vuonna 2011 heitä oli yli 97 000. Kulttuuristen ja taiteellisten ilmaisu- ja osallistumismuotojen ja kulttuurin kulutustarpeiden moninaistuminen sekä digitalisoituminen leimaavat taiteen ja kulttuurin kehitystä. Digitaalisuus vaikuttaa läpileikkaavasti kulttuurin ja taiteen tuotantoon, jakeluun, säilyttämiseen ja kuluttamiseen.
Kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:
1. Kulttuurin perusta vahvistuu
Vahvistetaan kulttuurin perustaa edistämällä kulttuurin ja tiedon infrastruktuuria ja saatavuutta, kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen säilymistä, taide-, kulttuuriperintö- ja mediakasvatusta sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen taide- ja kulttuurihallinnon toimivuutta ja kulttuurin kansainvälistymistä ottaen huomioon toimintaympäristön globaalit, teknologiset ja kestävän kehityksen haasteet.
2. Luovan työn tekijöiden toimintaedellytykset paranevat
Parannetaan luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä kehittämällä taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmiä, monipuolistamalla taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia, kehittämällä toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää sekä vahvistamalla kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjyyden edellytyksiä.
3. Kaikkien väestöryhmien osallistumismahdollisuudet kulttuuriin lisääntyvät
Vahvistetaan kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien osallisuutta kulttuuriin ja kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia parantamalla kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti taide- ja kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperinnön saatavuutta ja saavutettavuutta sekä edistämällä kulttuurisen moninaisuuden kehitystä (ml. kulttuuripalvelut).
4. Kulttuurin talous ja luova talous vahvistuvat
Vahvistetaan kulttuurin taloutta ja luovan talouden kehitysedellytyksiä ja työllisyysvaikutuksia kehittämällä ja laajentamalla kulttuurin rahoitus- ja tietopohjaa, panemalla toimeen hallitusohjelman luovia aloja ja kulttuurivientiä koskevia kärkihankkeita sekä parantamalla tekijänoikeuksien hyödyntämistä.
Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja
2010 toteutuma |
2011 toteutuma |
2013 arvio |
|
1. Kulttuurisen perustan vahvistaminen | |||
---|---|---|---|
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden | |||
— laskennalliset henkilötyövuodet | 2 469 | 2 469 | 2 469 |
— esitysten määrä | 11 941 | 12 198 | 12 200 |
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden | |||
— laskennalliset henkilötyövuodet | 1 033 | 1 033 | 1 033 |
— konserttien määrä | 1 885 | 1 861 | 1 861 |
Suomen Kansallisoopperan | |||
— kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä | 540 | 538 | 534 |
— esitysten määrä | 337 | 292 | 280 |
Suomen Kansallisteatterin | |||
— henkilöstön määrä | 330 | 346 | 315 |
— esitysten määrä | 605 | 597 | 620 |
Valtionosuuden piirissä olevien museoiden henkilötyövuodet | 1 158 | ||
Taiteen aluekeskusten määrä | 31 | 31 | 31 |
2. Luovan työn tekijät | |||
Vuosiapurahan saajien/hakijoiden määrä | 277/1 985 | 286/1 971 | 280/1 980 |
Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus valtion taidetoimikuntien apurahojen saajista, % | 56 | 55 | 54 |
Kulttuurin toimialojen työllisten osuus kaikista työllisistä, % | .. | ||
— Kulttuurin toimialojen työlliset, 1 000 henk. | |||
Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) | 1 017 | 1 048 | 1 041 |
— Uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % | 7,98 | 13,33 | 13,3 |
3. Kulttuuri ja kansalaiset | |||
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden kävijät, 1 000 henk. | 2 502 | 2 507 | 2 510 |
Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, 1 000 henk. | 116 | 167 | 170 |
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden kuulijat, 1 000 henk. | 670 | 777 | 780 |
Suomen Kansallisoopperan yleisökontaktit, 1 000 henk. | 295 | 264 | 250 |
Museoiden kävijät valtionosuuden piirissä ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 000 henk. | 4 900 | ||
Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat | 23 | 32 | 25 |
Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. | 2 073 | 1 225 | 1 400 |
Pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl | 798 | 794 | 794 |
Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl | 96 228 | 97 448 | 98 000 |
Fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl | 52 647 | 52 797 | 53 000 |
Kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl | 57 078 | 56 874 | 57 000 |
4. Kulttuuri ja talous | |||
Kulttuurialan yritysten toimipaikat | 19 842 | .. | 19 900 |
Liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Liikunta edistää osallisuutta, hyvinvointia sekä terveyttä. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja myönteisiä esikuvia sekä lisää kiinnostusta omaan liikuntaharrastukseen. Liikunnalla ja urheilulla on myös taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia, mm. suurtapahtumien järjestämisen ja liikuntapaikkarakentamisen yhteydessä.
Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan edistäminen ja tämän myötä väestön hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden lisääminen. Liikunnan edistämisessä huomioidaan läpileikkaavasti liikunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvonäkökulmat, erityistä tukea liikunnan parissa tarvitsevien henkilöiden tarpeet sekä urheilun eettisyys ja rehellisyys.
Runsas kymmenesosa työikäisestä väestöstä täyttää terveysliikunnan suosituksen kokonaisuudessaan. Puolet työikäisistä harjoittaa suosituksen mukaisen määrän kestävyysliikuntaa, mutta vain kymmenen prosenttia harjoittaa riittävästi lihaskuntoaan. Liikunnallisen elämäntavan edistämisessä haasteena on saada erityisesti vähän tai ei lainkaan liikkuvat harrastamaan liikuntaa. Suomalaiset osallistuvat liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan melko aktiivisesti, mutta seuratoimintaan osallistumisessa, sitoutumisessa ja liikunta-aktiivisuudessa on kuitenkin suuria eroja eri väestöryhmien kesken. Liikuntapalvelujen saavutettavuuteen vaikuttavat jatkossa etenkin muuttoliike, kuntarakenteen uudistuminen sekä liikuntahallinnossa ja -kulttuurissa tapahtuvat muutokset.
Liikuntapolitiikan keskeiset tavoitealueet ovat liikuntapalvelut, liikunnallinen elämäntapa, liikunnan kansalaistoiminta ja huippu-urheilu sekä näitä tavoitealueita läpäisevästi tukeva liikunta-alan osaamisen ja tietopohjan kasvattamisen tavoitealue.
Liikuntapolitiikan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ovat:
1. Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa
Edistetään liikunnallisten oikeuksien toteutumista. Tavoitteena on turvata liikuntapalveluiden yhdenvertainen saavutettavuus ja luoda edellytyksiä liikuntatoimintaan osallistumiselle koko maassa.
2. Liikunnallinen elämäntapa yleistyy
Edistetään liikunnallisen elämäntavan yleistymistä. Tavoitteena on koko väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan harrastamisen kasvu sekä liikkumattomuuden vähentäminen. Kohderyhmänä ovat etenkin lapset ja nuoret, joiden liikunta-aktiivisuus luo perustan koko elämänkaaren mittaiselle liikunnalliselle elämäntavalle. Kohderyhmänä ovat myös sellaiset väestöryhmät, joiden liikunnan esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät.
3. Liikunnan kansalaistoiminta lisää väestön osallistumista ja vahvistaa osallisuutta
Edistetään liikunnan kansalaistoimintaa. Tavoitteena on lisätä liikunnan kansalaistoiminnan laatua sekä kansalaistoimintaan osallistumista paikallisesti etenkin sellaisilla väestöryhmillä, joiden osallistumisen esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät.
4. Eettinen ja yhteiskuntavastuullinen huippu-urheilutoiminta kasvattaa liikunnasta kiinnostuneiden määrää
Edistetään eettistä ja yhteiskuntavastuullista huippu-urheilutoimintaa. Tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestymistä huippu-urheilussa, vammaishuippu-urheilun integroimista sekä parantaa Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta.
Liikuntapolitiikan tunnuslukuja
2010 toteutuma |
2011 toteutuma |
2013 arvio |
|
1. Yhdenvertaisen saavutettavuus | |||
---|---|---|---|
Valtionavustuksilla tuetut liikuntatilat (peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeet) | |||
— uimahallit (m2) | 23 497 | 23 268 | 24 000 |
— liikuntahallit (m2) | 27 587 | 38 131 | 23 000 |
— jäähallit (m2) | 14 878 | 13 016 | 20 000 |
Yhteensä | 65 962 | 74 415 | 67 000 |
— lähiliikuntapaikat (kpl) | 53 | 62 | 55 |
2. Liikunnallisen elämäntavan omaavien kansalaisten määrä | |||
Vapaa-ajan liikuntaa vähintään 4 krt/vko 15—64 -vuotiaat (%)1) | |||
— miehet | 31 | 31 | 35 |
— naiset | 32 | 34 | 35 |
Lasten ja nuorten vapaa- ajan liikunta ja fyysinen aktiivisuus (%)2) | |||
Hengästyttävää liikuntaa korkeintaan 1 h/vko | |||
— 8—9 lk | 35 | 34 | 32 |
— lukion 1—2 lk | 31 | 30 | 28 |
— ammattiin opiskelevat 1—2 lk | 48 | 47 | 46 |
3. Liikunnan kansalaistoiminta | |||
Liikunta ja liikunnan kansalaistoiminta (%)3) | |||
Liikunnan harrastaminen "säännöllisesti" | |||
— Suomessa | 17 | 17 | 19 |
— EU-maissa | 9 | ||
Liikunnan vapaaehtoistoimintaan sitoutuminen | |||
— Suomessa | 18 | 18 | 20 |
— EU-maissa | 7 | ||
Kuuluminen urheiluseuraan tai liikuntajärjestöön % (Aika vapaalla Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009) | |||
— 10—29 -vuotiaat | 21 | 21 | 24 |
4. Dopingtestit ja dopingrikkomukset (kpl) | |||
Kansallisen testausohjelman testit, yhteensä | 2 259 | 3 126 | 3 300 |
— kilpailun ulkopuoliset | 1 248 | 1 722 | 1 800 |
— kilpailutestit | 1 011 | 1 404 | 1 500 |
— joista veritestejä | 112 | 123 | 140 |
Urheilijaprofiilit, verinäytteet | 100 | ||
Dopingrikkomukset | 12 | 13 |
1) AVTK 2009, liikuntaa vähintään 30 minuutin ajan niin, että ainakin lievästi hengästyy tai hikoilee
2) Kouluterveyskysely: aineisto parillisina vuosina Etelä- ja Itä-Suomi ja Lappi, parittomina Lounais-, Länsi-, Sisä- ja Pohjois-Suomi sekä Ahvenanmaa
3) Eurobarometri 2009
Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nämä tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa asuvia alle 29-vuotiaita. Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Keskeisenä ohjelma-asiakirjana on valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, joka toteuttaa myös EU:n nuorisoalan yhteisiä tavoitteita.
Kiristyvä taloustilanne kasvattaa nuorten välistä eriarvoisuutta ja edellyttää uudenlaisia ratkaisuja nuorisotyössä ja -politiikassa. Nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat viime vuosien aikana parantuneet. Alueelliset erot ovat edelleen huomattavia. Nuorten osallistuminen tapahtuu nykyisin aiempaa enemmän perinteisen järjestötoiminnan ulkopuolella, erityisesti verkkoyhteisöissä.
Nuorisopolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:
1. Nuorten aktiivinen kansalaisuus kasvaa
Edistetään nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Luodaan edellytyksiä nuorten osallistumiselle ja vaikuttamiselle sekä harrastustoiminnalle.
2. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen lisääntyy
Parannetaan nuorten arjen hallintaa ja ehkäistään syrjäytymistä. Tavoitteena on saada jokainen nuori mukaan yhteiskunta- ja työelämään. Tuetaan nuorisolain edellyttämän monialaisen viranomaisyhteistyön toteuttamista kunnissa nuorille suunnattujen palvelujen parantamiseksi.
3. Nuorten kasvu- ja elinolot paranevat
Pyritään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa saamaan nuorten elinolot samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa.
Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja
2010 toteutuma |
2011 toteutuma |
2013 arvio |
|
Nuorten aktiivinen kansalaisuus | |||
— Nuorten aloitekanava tms. järjestelmien kattavuus kunnista | 43 % | 50 % | |
— Nuorisovaltuustojen tms. kattavuus kunnista | 70 % | 75 % | 85 % |
— Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, osuus kunnista | 70 % | 73 % | 75 % |
— EU:n Nuorisotoimintaohjelmaan osallistuvat /lkm | 2 492 | 2 500 | 2 500 |
Nuorten sosiaalinen vahvistuminen | |||
— Työpajojen kattavuus kunnista | 80 % | 80 % | 83 % |
— Nuoria (alle 29 v.) työpajoissa | 13 000 | 13 000 | 13 200 |
— Nuorisotyöttömät, lkm | 33 200 | 31 600 | 30 000 |
— Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä | 5 724 | 10 044 | 12 000 |
— Etsivä nuorisotyö, kattavuus kunnista | 56 % | 65 % | 68 % |
Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen | |||
— Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, kattavuus kunnista | 60 % | 100 % | |
Yksinäiset peruskouluikäiset (ei ole ystävää/Kouluterveyskysely THL) | 9 % | ||
Alakuloiset ja surulliset peruskouluikäiset (minkälainen on mielialasi/Kouluterveyskysely THL) | 13 % |
Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.
Vahvistetaan suomalaisen koulutuksen ja osaamisen vientiä hyödyntämällä olemassa olevaa kansainvälistä kiinnostusta sekä suomalaisten koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden korkeaa osaamista.
Vaikutetaan Euroopan unionissa sekä kansainvälisissä järjestöissä Suomen tavoitteiden edistämiseen koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa, kulttuuri-, audiovisuaali-, liikunta- sekä nuorisopolitiikkaa koskevissa asioissa.
Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)
Mom. | Toimintamuoto | 2011 | 2012 | 2013 | 2012/2013 muutos |
29.10.30 | Yleissivistävä koulutus | 791 917 | 842 693 | 851 818 | 9 125 |
29.10.34 | Koulurakentaminen | 53 200 | 58 000 | 58 000 | 0 |
29.20.30 | Ammatillinen koulutus | 685 339 | 718 106 | 723 774 | 5 668 |
29.30.30 | Vapaa sivistystyö | 167 109 | 164 442 | 164 418 | -24 |
29.30.31 | Ammatillinen lisäkoulutus | 148 629 | 152 775 | 142 175 | -10 600 |
29.30.32 | Oppisopimuskoulutus | 140 552 | 140 594 | 114 494 | -26 100 |
29.30.33 | Nuorten aikuisten osaamisohjelma | 27 000 | 27 000 | ||
29.30.51 | Ammatilliset erikoisoppilaitokset | 20 519 | 21 279 | 19 279 | -2 000 |
29.40.30 | Ammattikorkeakoulut | 409 774 | 429 001 | 411 754 | -17 247 |
29.80.30 | Kirjastot | 4 471 | 4 613 | 4 513 | -100 |
29.80.31 ja 52 | Teatterit ja orkesterit | 80 107 | 78 418 | 80 783 | 2 365 |
29.80.32 ja 52 | Museot | 38 240 | 35 845 | 36 811 | 966 |
29.80.33 | Kuntien kulttuuritoiminta | 106 | 106 | 106 | 0 |
29.80.34 | Kirjastorakentaminen | 5 000 | 5 300 | 5 000 | -300 |
29.90.50 ja 52 | Liikunnan koulutuskeskukset | 17 151 | 17 773 | 17 773 | 0 |
29.90.50 | Kuntien liikuntatoimi | 18 974 | 19 058 | 19 147 | 89 |
29.91.50 | Kuntien nuorisotyö | 8 091 | 8 094 | 8 099 | 5 |
Yhteensä | 2 589 179 | 2 696 097 | 2 684 944 | -11 153 | |
Arvio valtionosuuksien jakautumisesta | |||||
Kunnat ja kuntayhtymät | 1 100 401 | 1 145 841 | 1 141 101 | -4 740 | |
— Kunnat | -418 152 | -435 420 | -433 618 | 1 801 | |
— Kuntayhtymät | 1 518 553 | 1 581 261 | 1 574 720 | -6 541 | |
Yksityiset | 1 488 778 | 1 550 256 | 1 543 843 | -6 413 |
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) muuttamiseksi siten, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuusindeksi jäädytetään säästösyistä vuodeksi 2013. Tämä jäädytys ei koske teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksia.
Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.
Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio vuodelle 2013 on 517,5 milj. euroa. Tuottoarviossa on huomioitu arpajaisveron korottamisen aiheuttama vaikutus. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 14,4 milj. euroa, jolloin veikkausvoittovaroja on käytettävissä vuonna 2013 yhteensä 531,9 milj. euroa eli noin 2,2 % enemmän vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Lisäyksessä on otettu huomioon jakamattomien voittovarojen rahaston ylimääräinen purku 6,3 milj. euroa Helsingin Olympiastadionin peruskorjauksen rahoitukseen. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille jakosuhdelain mukaisessa suhteessa.
Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 102,2 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 224,8 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 152,3 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisotyön tukemiseen 52,6 milj. euroa.
Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 vuodelle 2013 ehdotetaan 1 058,9 milj. euroa, mistä 531,9 milj. euroa eli 50,2 % myönnetään veikkausvoittovaroista.
Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa
2006 TP |
2007 TP |
2008 TP |
2009 TP |
2010 TP |
2011 TP |
2012 TA |
2013 TAE |
|
Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus | 90,8 | 110,6 | 115,2 | 119,5 | - | - | - | - |
— veikk.varat | 39,9 | 36,5 | 24,7 | 13,1 | - | - | - | - |
— budj.varat | 50,9 | 74,1 | 90,5 | 106,4 | 1) | - | - | - |
Tiede | 261,3 | 270,6 | 283,7 | 332,1 | 355,1 | 388,3 | 409,2 | 398,6 |
— veikk.varat | 79,5 | 76,6 | 77,1 | 86,9 | 95,8 | 100,3 | 101,2 | 102,2 |
— budj.varat | 181,8 | 194,0 | 206,6 | 245,2 | 259,3 | 288,0 | 308,0 | 296,4 |
Taide | 274,3 | 281,6 | 311,2 | 363,9 | 400,6 | 425,1 | 430,0 | 433,8 |
— veikk.varat | 150,4 | 152,3 | 164,5 | 191,3 | 209,3 | 220,3 | 222,6 | 224,8 |
— budj.varat | 123,9 | 129,3 | 146,7 | 172,6 | 191,3 | 204,8 | 207,4 | 209,0 |
Liikunta | 99,1 | 101,4 | 106,7 | 127,6 | 137,6 | 142,5 | 147,3 | 152,4 |
— veikk.varat | 97,8 | 100,1 | 104,0 | 124,3 | 135,8 | 141,9 | 144,5 | 152,3 |
— budj.varat | 1,3 | 1,3 | 2,7 | 3,3 | 1,8 | 0,6 | 2,8 | 0,1 |
Nuoriso | 39,9 | 42,7 | 47,0 | 55,6 | 69,3 | 65,2 | 69,9 | 74,1 |
— veikk.varat | 35,2 | 36,0 | 37,4 | 44,7 | 51,3 | 51,5 | 52,0 | 52,6 |
— budj.varat | 4,7 | 6,7 | 9,6 | 10,9 | 18,0 | 13,7 | 17,9 | 21,5 |
Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa | 362,9 | 365,0 | 383,2 | 447,2 | 492,3 | 514,1 | 520,4 | 531,9 |
Veikkausvoittovarat yhteensä | 402,8 | 401,5 | 407,9 | 460,3 | 492,3 | 514,1 | 520,4 | 531,9 |
---|
1) Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus on siirretty vuodesta 2010 lukien rahoitettavaksi valtiovarainministeriön pääluokasta.
Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa)
Veikkaus- voittovarat |
Yleiset budjettivarat |
Yhteensä | |
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot | 3 067 000 | 2 055 000 | 5 122 000 |
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat | 72 443 000 | 238 592 000 | 311 035 000 |
Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille | 40 363 000 | 40 420 000 | 80 783 000 |
Valtionosuudet museoille | 19 380 000 | 17 431 000 | 36 811 000 |
Liikunnan koulutuskeskukset | 22 580 000 | 109 000 | 22 689 000 |
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö | 6 000 000 | 21 000 000 | 27 000 000 |
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian 2006—2015 toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään kaikessa hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa yksinomaan sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa.
Tietohallintostrategian mukaisia hankkeita ovat asianhallinnan perustoiminnallisuuden laajentaminen ja sen yhteyteen liitetyt tulosohjaus ja tulosjohtamisen prosessit.
Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Tuottavuustoimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä.
Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen, ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen arvioidaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.
Tyttöjen ja poikien segregoituneet opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Toisaalta esimerkiksi liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Erityisenä painopisteenä liikuntatoimessa on sukupuolinäkökulman huomioonottaminen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämisessä. Nuorisotyössä rahoitusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve nuorisotyössä kasvaa. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on noussut 2000-luvulla. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousarviota laadittaessa.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
||
29.01.51 | Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) | ||
— perusparannusvaltuus | - | 1,20 | |
29.10.01 | Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | ||
— vuokrasopimusvaltuus | 1,5 | - | |
29.10.34 | Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | ||
— yleissivistävän koulutuksen perustamishankevaltuus | 8,0 | 12,0 | |
29.40 | Korkeakouluopetus ja tutkimus | ||
— Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus | 282,3 | 282,6 | |
29.40.20 | Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) | ||
— hankintasopimusvaltuus | 25,0 | - | |
29.80.34 | Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | ||
— perustamishankevaltuus | 4,50 | 4,50 | |
29.80.75 | Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) | ||
— perusparannus- ja pienhankevaltuus | 1,60 | 1,60 |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2011—2013
v. 2011 tilinpäätös 1000 € |
v. 2012 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2013 esitys 1000 € |
Muutos 2012—2013 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot | 113 184 | 117 944 | 120 711 | 2 767 | 2 |
01. | Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 25 528 | 26 481 | 27 609 | 1 128 | 4 |
02. | Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 21 905 | 21 814 | 21 935 | 121 | 1 |
03. | Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 8 824 | 8 735 | 8 865 | 130 | 1 |
04. | Koulutuksen ja korkeakoulujen arviointi sekä opiskelijoiden oikeusturvalautakunta (siirtomääräraha 2 v) | 2 489 | 2 539 | 2 539 | — | 0 |
21. | Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) | 4 711 | 3 948 | 3 848 | -100 | -3 |
22. | Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) | 15 835 | 17 888 | 17 888 | — | 0 |
(23.) | Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha | — | — | — | — | 0 |
29. | Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 28 666 | 30 800 | 32 003 | 1 203 | 4 |
50. | Eräät avustukset (kiinteä määräraha) | 585 | 685 | 585 | -100 | -15 |
51. | Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) | 2 620 | 2 844 | 3 102 | 258 | 9 |
66. | Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) | 2 022 | 2 210 | 2 337 | 127 | 6 |
10. | Yleissivistävä koulutus | 868 327 | 963 599 | 975 309 | 11 710 | 1 |
01. | Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 46 276 | 47 403 | 49 564 | 2 161 | 5 |
02. | Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 6 | 1 306 | 1 905 | 599 | 46 |
20. | Yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) | 12 889 | 12 894 | 12 894 | — | 0 |
30. | Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 754 410 | 842 693 | 851 818 | 9 125 | 1 |
34. | Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 53 200 | 58 000 | 58 000 | — | 0 |
51. | Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) | 1 546 | 1 303 | 1 128 | -175 | -13 |
20. | Ammatillinen koulutus | 693 046 | 730 956 | 736 705 | 5 749 | 1 |
01. | Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 8 342 | 8 485 | 8 566 | 81 | 1 |
20. | Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) | 3 026 | 3 026 | 3 026 | — | 0 |
21. | Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) | 1 364 | 1 339 | 1 339 | — | 0 |
30. | Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 680 314 | 718 106 | 723 774 | 5 668 | 1 |
30. | Aikuiskoulutus | 502 658 | 515 596 | 502 989 | -12 607 | -2 |
20. | Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v) | 24 247 | 25 747 | 25 347 | -400 | -2 |
21. | Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) | 1 985 | 3 010 | 3 010 | — | 0 |
30. | Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 166 903 | 164 442 | 164 418 | -24 | 0 |
31. | Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha) | 148 339 | 152 775 | 142 175 | -10 600 | -7 |
32. | Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha) | 131 082 | 140 594 | 114 494 | -26 100 | -19 |
33. | Nuorten aikuisten osaamisohjelma (arviomääräraha) | — | — | 27 000 | 27 000 | 0 |
51. | Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 20 433 | 21 279 | 19 279 | -2 000 | -9 |
(52.) | Valtionavustus vapaan sivistystyön perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 1 000 | 308 | — | -308 | -100 |
53. | Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) | 8 670 | 7 441 | 7 266 | -175 | -2 |
40. | Korkeakouluopetus ja tutkimus | 2 993 355 | 2 730 994 | 2 727 959 | -3 035 | 0 |
01. | Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 13 038 | 12 806 | 12 455 | -351 | -3 |
02. | Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 19 440 | 18 959 | 19 388 | 429 | 2 |
03. | Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 2 505 | 1 965 | 2 055 | 90 | 5 |
04. | Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 609 | 1 589 | 1 621 | 32 | 2 |
20. | Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) | 23 536 | 30 554 | 35 490 | 4 936 | 16 |
22. | Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v) | — | 4 000 | 5 000 | 1 000 | 25 |
30. | Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 406 241 | 429 001 | 411 754 | -17 247 | -4 |
50. | Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 1 839 393 | 1 831 487 | 1 851 920 | 20 433 | 1 |
51. | Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) | 236 211 | 251 526 | 238 592 | -12 934 | -5 |
52. | Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) | 31 707 | 30 731 | 30 159 | -572 | -2 |
53. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha) | 100 297 | 101 180 | 102 191 | 1 011 | 1 |
66. | Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) | 15 236 | 17 196 | 17 334 | 138 | 1 |
(88.) | Valtion rahoitus Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääomaan (kiinteä määräraha) | 62 748 | — | — | — | 0 |
(89.) | Valtion rahoitus julkisoikeudellisten yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha) | 241 394 | — | — | — | 0 |
70. | Opintotuki | 862 870 | 937 382 | 916 102 | -21 280 | -2 |
01. | Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 693 | 683 | 703 | 20 | 3 |
52. | Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha) | 33 094 | 35 200 | 30 200 | -5 000 | -14 |
55. | Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) | 754 804 | 818 505 | 798 000 | -20 505 | -3 |
57. | Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) | 27 129 | 30 750 | 32 200 | 1 450 | 5 |
58. | Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v) | 5 244 | 5 244 | 5 549 | 305 | 6 |
59. | Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha) | 41 906 | 47 000 | 49 450 | 2 450 | 5 |
80. | Taide ja kulttuuri | 425 100 | 430 047 | 433 801 | 3 754 | 1 |
01. | Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 5 113 | 4 820 | 4 919 | 99 | 2 |
02. | Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 19 075 | 19 221 | 19 469 | 248 | 1 |
03. | Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 2 683 | 2 851 | 2 644 | -207 | -7 |
04. | Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 20 074 | 19 938 | 22 728 | 2 790 | 14 |
05. | Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 6 724 | 6 412 | 6 385 | -27 | 0 |
06. | Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 6 846 | 6 860 | 6 844 | -16 | 0 |
07. | Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 621 | 645 | 667 | 22 | 3 |
(08.) | Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 978 | 969 | — | -969 | -100 |
16. | Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha) | 16 693 | 18 563 | 19 142 | 579 | 3 |
30. | Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha) | 4 471 | 4 613 | 4 513 | -100 | -2 |
31. | Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 42 109 | 40 445 | 40 420 | -25 | 0 |
32. | Valtionosuudet museoille (arviomääräraha) | 20 078 | 17 683 | 17 431 | -252 | -1 |
33. | Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen (arviomääräraha) | 106 | 106 | 106 | — | 0 |
34. | Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 5 000 | 5 300 | 5 000 | -300 | -6 |
40. | Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha) | 230 | 252 | 252 | — | 0 |
50. | Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) | 9 475 | 8 676 | 7 970 | -706 | -8 |
51. | Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) | 13 019 | 13 391 | 14 091 | 700 | 5 |
52. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) | 220 346 | 222 595 | 224 821 | 2 226 | 1 |
53. | Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) | 18 822 | 18 824 | 19 824 | 1 000 | 5 |
54. | Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin (kiinteä määräraha) | 3 095 | 7 402 | 7 336 | -66 | -1 |
55. | Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen (siirtomääräraha 3 v) | 2 500 | 2 500 | 2 100 | -400 | -16 |
(56.) | Kulttuuriviennin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 100 | — | — | — | 0 |
(57.) | Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintaa jatkavan säätiön peruspääomaan (kiinteä määräraha) | — | — | — | — | 0 |
70. | Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) | 2 100 | 2 825 | 2 250 | -575 | -20 |
72. | Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) | 939 | 739 | 739 | — | 0 |
75. | Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) | 3 900 | 4 400 | 4 000 | -400 | -9 |
95. | Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) | 2 | 17 | 150 | 133 | 782 |
90. | Liikuntatoimi | 142 501 | 147 294 | 152 397 | 5 103 | 3 |
50. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) | 141 904 | 144 542 | 145 988 | 1 446 | 1 |
52. | Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille (kiinteä määräraha) | 597 | 2 752 | 109 | -2 643 | -96 |
53. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen (arviomääräraha) | — | — | 6 300 | 6 300 | 0 |
91. | Nuorisotyö | 65 200 | 69 908 | 74 056 | 4 148 | 6 |
50. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) | 51 527 | 52 035 | 52 556 | 521 | 1 |
51. | Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) | 13 323 | 17 523 | 21 000 | 3 477 | 20 |
52. | Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta (siirtomääräraha 2 v) | 350 | 350 | 500 | 150 | 43 |
Yhteensä | 6 666 242 | 6 643 720 | 6 640 029 | -3 691 | 0 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 3 515 | 3 472 | 3 430 |