Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              20. Siviilipalvelus
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

01. HallintoPDF-versio

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikka sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot).

ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat.

ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä.

01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 54 632 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) enintään 17 000 euroa kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten

2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2013:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Työ- ja elinkeinoministeriö      
Hallituksen esitykset (kpl) 14 31 16
— Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) 70 > 80 > 80
— Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) 0,9 0 0
Valtioneuvoston asetukset (kpl) 33 25 30
Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje (%) 1,5 < 1,0 < 1,0
Julkaisut (kpl) 152 130 120
Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia      
Koulutuspalautteen arvosana (1—10) 7,9 > 8,3 > 8,3
Koulutukseen ja kehittämistoimintaan osallistuneiden määrä (henkilöä) 2 898 2 500 2 500

Työ- ja elinkeinoministeriön resurssien kohdentuminen tulosalueittain

  20111)
toteutuma
2012
arvio
2013
arvio
  1 000
euroa
htv 1 000
euroa
htv 1 000
euroa
htv
             
Konserniohjaus ja strategiset hankkeet 3 782 41,6 3 800 29,0 4 000 28,0
Työllisyys ja yrittäjyys 4 538 71,3 5 500 91,0 5 300 87,0
Työelämä ja markkinat 5 075 60,3 5 000 58,0 5 000 57,0
Elinkeino ja innovaatiot 5 399 69,1 5 400 69,0 5 300 65,0
Energia 4 385 46,7 4 400 47,0 4 400 46,0
Alueiden kehittäminen 4 238 71,6 4 400 77,0 4 200 74,0
Tieto 2 060 33,8 6 200 95,0 6 000 90,0
Yhteiset 22 869 171,1 17 007 92,0 18 420 86,0
Työneuvosto, valtakunnan sovittelijain toimisto ja yhteistoiminta-asiamiehen toimisto 504 5,8 650 7,0 650 7,0
Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia 1 376 18,0 1 310 18,0 1 362 18,0
Yhteensä 54 226 589,3 53 667 583 54 632 558

1) Organisaatiomuutos 1.9.2011.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Työ- ja elinkeinoministeriö      
Henkilötyövuosien kehitys 571,3 565 540
Henkilöstön hyvinvointi paranee      
— sairauspoissaolopäivät/htv 9,6 < 7,9 < 7,9
— lyhytaikaiset (1—3 pv) sairauspoissaolotapaukset/htv 3 < 3 < 3
— työtyytyväisyysindeksi (1—5) 3,38 - > 3,5

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tutkimus- ja selvitystoiminta 2 200 000
Strategiset hankkeet 2 100 000
Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian toimintamenot 1 362 000
Muut toimintamenot 48 970 000
Yhteensä 54 632 000

Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia on työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva alue- ja paikallishallinnon koulutus- ja kehittämiskeskus. Salmian koulutus- ja kehittämispalvelut edistävät työ- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanoa sekä työ- ja elinkeinoministeriön alue- ja paikallishallinnon organisaatioiden toimintaa ja tuloksellisuutta. Asiakkaita ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, työ- ja elinkeinotoimistot sekä näiden keskeiset yhteistyökumppanit.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio

2013
esitys
       
Bruttomenot 63 478 62 767 63 832
Bruttotulot 9 252 9 100 9 200
Nettomenot 54 226 53 667 54 632
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 348    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 323    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -285
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -400
Vihreä talous (HO) 500
Palkkausten tarkistukset 1 568
Harmaan talouden torjunta (HO) -100
Muu muutos 183
1 htv:n siirto momentilta 32.30.01 62
Hallituksen menosäästö -500
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) -62
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 32.40.03) -3
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 30.70.01) -4
Palkeet-hinnoittelun muutos 6
Yhteensä 965

2013 talousarvio 54 632 000
2012 II lisätalousarvio 1 008 000
2012 talousarvio 53 667 000
2011 tilinpäätös 52 201 000

02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 209 095 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin sekä yritysneuvonnan asiantuntijapalveluiden ostamiseen ja yritysneuvontaa suorittaville henkilöille tarkoitettujen koulutuspalveluiden ostamiseen

2) euroneuvontakeskuksista sekä Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen

3) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon.

Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista annetun lain (971/2004) perusteella vuonna 2013 osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta peritään rahoitusosuus, joka on noin kuudesosa niistä erilliskustannuksista, joita palveluiden tuottamisesta aiheutuu.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2013:

Vaikuttavuus

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Alueiden elinvoimaisuus      
— työllisyysaste (%, vähintään) 68,6 69,0 70,0
— työttömyysaste (%, enintään) 7,9 7,9 6,3
— vilkkaasti liikennöityjen teiden kunto (huonokuntoisen tieverkon %-osuus, enintään) 4,7 4,6 4,4
— väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus kaupunkiseudun väestöstä (%) - 64,1 64,1
— asemakaava-alueelle rakennettujen asuinhuoneistojen osuus koko laajemmalle kaupunkiseudulle rakennetuista huoneistoista (%) - 87 87
— kaatopaikalle sijoitetun biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä (t/v) - 750 000 700 000
— maatalouden fosforitase (kg/ha) 3,4 5 < 5
— maatalouden typpitase (kg/ha) 47,7 46 < 46
— luonnonsuojelualueiden määrä (1 000 ha) 2 960 2 978 2 993
       
Elinkeinoelämän menestystekijät      
— rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%, enintään) 31 28 29
— elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen (asteikko 1—5) 3,97 3,97 3,9
       
Väestön hyvinvointi      
— alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (%, enintään) 20,1 18,0 15,5
— tienkäyttäjien tyytyväisyys tieverkon tilaan (asteikko 1—5) 3,36 3,41 3,4
— pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat (lkm) 1 116 1 700 2 000
— ulkomaalaisten työttömyysaste (%, enintään) 24,3 20,4 17,9
— säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus (%, vähintään) 90 90 95
— henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä (lkm) 3 262 < 3 090 < 3 070

Ohjaavien ministeriöiden yhteisesti asettamien alustavien vaikuttavuustavoitteiden lisäksi ELY-keskusten tulee ottaa toiminnassaan huomioon kunkin ohjaavan ministeriön pääluokka- ja lukuperusteluissa mainitut vaikuttavuustavoitteet siltä osin kuin ELY-keskukset hoitavat kyseisen hallinnonalan tehtäviä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Sidonnat ELY-keskukselle käyttöön osoitetuista valtuuksista (%)      
— EAKR-sidonnat 84,2 90 100
— ESR-sidonnat 83,7 90 100
Maksatukset ELY-keskuksen sidonnoista (%)      
— EAKR-maksatukset 48,7 60 80
— ESR-maksatukset 49,7 60 90
Maatalouden tukivalvontojen toteutumisaste 100 100 100
ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1—5) 3,6 - 3,7

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 4 159 4 038 3 847
Henkilöstön hyvinvointi paranee      
— sairauspoissaolopäivät/htv 9,2 < 8,0 < 8,0
— lyhytaikaiset (1—3 pv) sairauspoissaolopäivät/htv 1,5 - 1,5
— henkilöstöbarometrin työtyytyväisyysindeksi (1—5) 3,27 > 3,4 > 3,4

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 270 750 267 679 268 095
Bruttotulot 58 708 61 500 59 000
Nettomenot 212 042 206 179 209 095
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 22 193    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 20 714    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 7 387 7 000 7 000
— muut tuotot -29 0 0
Tuotot yhteensä 7 358 7 000 7 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 6 945 6 600 6 600
— osuus yhteiskustannuksista 5 046 2 900 2 900
Kustannukset yhteensä 11 991 9 500 9 500
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -4 633 -2 500 -2 500
Kustannusvastaavuus, % 61 74 74

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Liiketaloudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 669 2 100 1 000
— muut tuotot 1 235 250 1 000
Tuotot yhteensä 1 904 2 350 2 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 516 1 700 1 500
— osuus yhteiskustannuksista 170 600 500
Kustannukset yhteensä 686 2 300 2 000
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 218 50 0
Kustannusvastaavuus, % 278 102 100

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 35 586 - 35 000
— EU:lta saatava rahoitus 330 - 300
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus -5 - 0
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 2 540 - 2 500
Tuotot yhteensä 38 451 - 37 800
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 44 577 - 44 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -6 126 - -6 200
Omarahoitusosuus, % 14 - 14

Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta perittävinä rahoitusosuuksina arvioidaan kertyvän 200 000 euroa momentille 12.32.30.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 30.10.61 ja 62, 30.20.43 ja 49, 30.40.20, 43, 51, 52, 62 ja 77, 30.50.20 ja 31, 31.10.20, 50 ja 76, 31.30.63 ja 64, 32.20.45, 32.30.44, 45, 51 ja 64, 32.50.63 ja 64, 32.60.40, 32.70.30, 33.20.31 ja 52, 35.10.21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.64.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinnon tilatehokkuus (HO) -700
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -600
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -688
Palkkausten tarkistukset 10 120
Tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arviointi (kertaluonteinen) 600
Toiminnan turvaaminen (kertaluonteinen) 2 000
Siirto momentilta 32.30.01 (1 htv) 47
Siirto momentilta 32.30.51 (verkko- ja puhelinpalvelut) 700
Tuottavuustoimet -3 510
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 32.40.03) -2
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 30.70.01) -51
Aluehallinnon tehostaminen -5 000
Yhteensä 2 916

2013 talousarvio 209 095 000
2012 II lisätalousarvio 6 491 000
2012 talousarvio 206 179 000
2011 tilinpäätös 210 563 000

20. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 5 568 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Siviilipalvelusaikaa lyhennetään 15 vuorokaudella 1.2.2013 alkaen, mikäli asevelvollisuusaikaa lyhennetään vastaavasti.

Ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua markkinoimalla aktiivisesti siviilipalvelusta potentiaalisille palveluspaikoille. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia tehostetaan yksilötasolla sekä koulutusjakson aikana että koulutusjakson jälkeen. Tavoitteena on, että jokaisesta erästä jää palveluspaikattomaksi alle 10 % velvollisista.

Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa jääneistä siviilipalvelusvelvollisista aiheutuneet ylläpitokustannukset olivat 380 447 euroa vuonna 2010 ja 438 915 euroa vuonna 2011. Valtaosa velvollisista siirtyi koulutuskeskuksesta suorittamaan työpalvelustaan muihin palveluspaikkoihin palveluspaikan löydyttyä.

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
arvio
       
Siviilipalvelukseen hakeneet, henkilöä 2 381 2 400 2 400
Koulutetut, henkilöä 1 714 1 700 1 800
Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa, henkilöä 121 150 120

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Päivärahojen korottaminen 30
Siviilipalvelusajan lyhentyminen -37
Yhteensä -7

2013 talousarvio 5 568 000
2012 talousarvio 5 575 000
2011 tilinpäätös 4 753 116

21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 777 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen

2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -800
Tasomuutos 4 651
Siirto momentille 32.60.40 -3 500
Yhteensä 351

2013 talousarvio 4 777 000
2012 talousarvio 4 426 000
2011 tilinpäätös 3 725 000

29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 81 692 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös momentin 32.30.51 menoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen, momentilta 32.30.64 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien ja momentilta 32.50.63 hankittavaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työllisyysperusteisiin valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momentilta 32.20.40 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arvonlisäverokannan muuttuminen 3 500
Yhteensä 3 500

2013 talousarvio 81 692 000
2012 II lisätalousarvio -800 000
2012 talousarvio 78 192 000
2011 tilinpäätös 76 756 936

60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin

2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.


2013 talousarvio 20 000
2012 talousarvio 20 000
2011 tilinpäätös 37 000 000

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 10 007 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen

2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö 340 000
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu 2 000 000
OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet 875 000
Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon 400 000
Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut 44 000
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu ja osuus eläkemaksuista 3 270 000
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu 1 700 000
Kansainvälisen uusiutuvan energian neuvoston (IRENA) jäsenmaksu 100 000
Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet 278 000
Yhteistyön maksuosuudet kansainvälisille rahoituslaitoksille, järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille 1 000 000
Yhteensä 10 007 000

2013 talousarvio 10 007 000
2012 talousarvio 10 007 000
2011 tilinpäätös 10 040 000