Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2013

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä kestävin ratkaisuin.

Toimintaympäristö

Sähköisten viestintäverkkojen ja digitaalisten palveluiden merkitys yhteiskunnan toimivuudelle on keskeinen. Yleisten muutostrendien lisäksi viestintäpolitiikan toimintaympäristöä muokkaavat vahvasti teknologisen kehityksen ohella toimialan globaali luonne, muuttuvat käyttötottumukset sekä toiminnan luotettavuuteen ja turvallisuuteen liittyvät haasteet.

Julkisen talouden haasteet, kansallisen kilpailukyvyn parantaminen, ilmastopolitiikka, elinkeino- ja väestörakenteen muutos sekä palveluiden turvaaminen edellyttävät poikkihallinnollista yhteistyötä sekä uusia, nykyistä tehokkaampia ja vaikuttavampia keinoja liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen.

Viestintäpolitiikka

Digitaalisen yhteiskunnan kehittäminen edellyttää aktiivista viestintäpolitiikkaa sekä kaikkien ministeriöiden omilla hallinnonaloillaan toteuttamia älystrategioita. Yhteiskunnan toiminta perustuu merkittävässä määrin erilaisten sähköisten tieto- ja viestintäverkkojen hyödyntämiseen ja niiden mahdollistamien digitaalisten palveluiden ja sisältöjen käyttöön. Internetin yli tapahtuvat toiminnot ja välitettävät palvelut yleistyvät hyvin nopeasti ja ovat merkittävä kehittymisalue. Suomen talouskehityksen, kasvun ja kilpailukyvyn kannalta on keskeistä pystyä muuttamaan vahva viestintäinfrastruktuuri- ja palveluosaaminen vahvuuksiksi digitaalisen kehityksen laajassa hyväksikäytössä. Kyse ei ole vain erilaisten teknologisten sovellusten tai uusien palveluiden kehittymisestä, vaan myös niiden laajamittaisesta käytöstä ja sen ympärille syntyvästä liike- ja muusta toiminnasta.

Lähivuosina viestintäpolitiikalla haetaan välineitä toimivaan ja turvalliseen yhteiskuntaan sekä tehoa yritysten ja julkisen sektorin toimintaan. Kasvavassa määrin huomio kohdistuu tieto- ja viestintäteknologian ja digitaalisten palveluiden kasvupotentiaalin hyödyntämiseen työllisyyden ja taloudellisen kasvun edistämisessä.

Viestintäpolitiikan tavoitteena on huolehtia siitä, että viestinnän peruspalvelut ovat kaikkien saatavilla laadukkaina ja kohtuuhintaisina. Tällaisia peruspalveluita ovat lainsäädännössä määritellyt tele- ja postitoiminnan yleispalvelut sekä Yleisradio Oy:n julkinen palvelu. Myös viestintäverkkojen luotettavuus ja turvallisuus on varmistettava kaikissa oloissa.

Viestintäpolitiikalla vaikutetaan myös siihen, että monipuolisia, käyttäjien tarpeisiin vastaavia viestintä- ja sisältöpalveluita on mahdollista tarjota toimivilla viestintämarkkinoilla. Lainsäädännön, taajuuspolitiikan ja vastaavin keinoin edistetään viestintäverkkojen kehittämistä, monipuolisten palveluiden syntymistä ja tervettä kilpailua.

Digitaalisen teknologian murrosvaiheessa on tärkeätä pystyä ennakoimaan tulevaa ja mahdollistamaan kehityksen mukanaan tuomaa potentiaalia kasvun ja hyvinvoinnin lisäämisessä sekä parantamaan tätä kautta yhteiskunnan toimivuutta. Tavoitteena on, että erilaisilla sähköisten palveluiden käyttöä edistävillä hankkeilla ja laajalla yhteisyöllä saadaan aikaan toimintatapojen muutos, jolla vastataan yhteiskunnan rakenteellisiin muutoksiin ja vahvistetaan Suomen kilpailukykyä.

Viestintäpolitiikkaa tukevia määrärahoja ovat Viestintäviraston määrärahat, valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen varatut määrärahat, sanomalehdistön tuki sekä Yleisradio Oy:n rahoitukseen tarkoitettu määräraha.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa viestinnän toimialalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • — Monipuolisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia viestintä- ja tietoyhteiskuntapalveluita on saatavilla koko maassa.
  • — Viestinnän ja tietoyhteiskunnan peruspalvelut ja niiden turvallisuus on varmistettu.
  • — Tieto- ja viestintäteknologiaa ja digitaalisia palveluita käytetään täysimääräisesti yhteiskunnan toimivuuden, kansalaisten hyvinvoinnin ja yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi.
Liikennepolitiikka

Liikennepolitiikan avulla turvataan sujuvat ja turvalliset matkat ja kuljetukset elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Liikennejärjestelmä kytketään osaksi elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden ja alueiden kehittämistä. Tarjottava palvelutaso perustuu asiakastarpeisiin, yhteiskunnallisiin tavoitteisiin sekä käytettävissä oleviin resursseihin. Elinkeinoelämällä tulee olla edellytykset globaalisti kilpailukykyiseen toimintaan ja jokaisella mahdollisuus toimivaan arkeen. Liikennejärjestelmää kehitetään toimintavarmaksi ja ennakoitavaksi. Maankäytön, asumisen, liikenteen sekä palvelurakenteiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset yhteen sovittaen, tehokkaasti toimien sekä taloudellisen ohjauksen avulla varmistetaan, että kasvun kestävyys taataan, liikenteen haitat minimoidaan ja resurssit käytetään tehokkaasti. Liikennepolitiikassa, liikennepalvelujen hankinnassa ja liikenneolosuhteiden kehittämisessä huomioidaan esteettömyys sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen tarkoituksenmukaisella tavalla.

Liikenneverkon kunnon osalta ensisijaisesti varmistetaan keskeisen väyläverkon tarkoituksenmukainen kunto sekä koko verkon päivittäinen liikennöitävyys ja hoitotaso. Aiempaa enemmän painotetaan raideliikenteen täsmällisyyttä ja toimintavarmuutta.

Kuljetusjärjestelmän ja liikennepalvelujen logistista varmuutta kehitetään yhteistyönä.

Joukkoliikenteestä luodaan pidemmän aikavälin kuluessa eri osapuolten yhteistyönä kaikille käyttäjäryhmille helppokäyttöinen ja yhtenäinen palvelukokonaisuus, joka sisältää myös käyttäjäystävällisen, yhteentoimivan joukkoliikenteen maksu- ja informaatiojärjestelmän.

Julkisen liikenteen tehostamiseksi sekä julkisten liikennepalvelujen turvaamiseksi myös haja-asutusalueilla selvitetään avoimen joukkoliikenteen ja julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistämistä.

Kaupunkiseutujen liikenneolosuhteiden parantamiseksi tehostetaan olemassa olevan kapasiteetin käyttöä sekä edistetään kaupunkiseutujen joukkoliikennettä, erityisesti raideliikennettä ja sen liityntäyhteyksiä ja pyritään löytämään ratkaisu liityntäpysäköinnin järjestämistapoihin sekä parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Maankäytön, asumisen ja liikenteen kattavien MAL-aiesopimusmenettelyn edistämiseksi valtio rahoittaa pieniä kustannustehokkaita hankkeita kuluvalla hallituskaudella.

Liikenteen turvallisuusvision mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Vision toteutumista edistetään vastuullisuutta korostaviin sekä ennalta ehkäiseviin ja riskianalyysipohjaisiin toimintamalleihin perustuvalla pitkäjänteisellä ja poikkihallinnollisella liikennejärjestelmän kehittämisellä.

Liikenneturvallisuuden myönteinen kehitys on pysähtynyt. Vuonna 2011 tieliikennekuolemia oli ennakkotietojen mukaan 292, joka on kaksikymmentä edellisvuotta enemmän. Tavoitteena on, että vuonna 2014 tieliikennekuolemia on enintään 218. Liikenneturvallisuus on usean tahon yhteistyötä. Tieliikenteen turvallisuutta edistetään myös mm. käynnistämällä automaattisen liikennevalvonnan kehittämishanke. Kaupallisessa lentoliikenteessä, merenkulussa ja rautatieliikenteessä liikennekuolemat ja vakavat loukkaantumiset ovat harvinaisia. Lentoliikenteen, merenkulun ja rautatieliikenteen saavutetun turvallisuustason säilyttäminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa määrätietoista turvallisuustyötä.

Liikenteen aiheuttamia haittoja vähennetään vaikuttamalla liikkumistarpeeseen sekä liikkumis- ja kuljetusvalintoihin vero- ja maksupolitiikalla sekä informaatiolla sekä ohjaamalla liikennettä aiempaa enemmän kestävien liikennemuotojen varaan. Edistetään kestävien polttoaineiden ja vähäpäästöisten ajoneuvoteknologioiden sekä käyttäjälähtöisten liikkumismuotojen kehittämistä.

Liikennepolitiikkaa tukevia määrärahoja ovat perusväylänpidon määrärahat, liikenneverkon kehittäminen, liikenteen viranomaispalvelut, joukkoliikenteen palvelujen ostot sekä tuet, merenkulkuelinkeinon tukeminen, ilmaliikenteen korvaukset ja tuet sekä tienpidon valtionavut.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa liikenteen toimialalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • — Matka- ja kuljetusketjut toimivat sujuvasti ja turvallisesti hyvinvointia ja kilpailukykyä edistäen.
  • — Liikennejärjestelmän toimintavarmuus paranee.
  • — Joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan, tavoitteena matkustajamäärien kasvu ja yksityisautoilun vähentäminen. Erityisen huomion kohteena on raideliikenteen lisääminen ja palvelutason parantaminen.
  • — Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Suomen kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Liikenteen terveydelle ja luonnolle aiheuttamat haitat minimoidaan.
  • — Liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen sekä liikennetoimialan toiminnan tehokkuus paranee käyttäen hyväksi monipuolisesti erilaisia keinoja mm. tieto- ja viestintäteknologiaa.
Tutkimus

Hallinnonalalla tutkimustoimintaa harjoittaa Ilmatieteen laitos, joka on keskeisessä roolissa yhteiskunnan ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tarvittavan perustiedon tuottamisessa. Tuotettavalla tiedolla edistetään turvallisuutta.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa hallinnonalan tutkimustoiminnalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • — Tuetaan tutkimuksen keinoin ilmastonmuutokseen sopeutumista toimien laaja-alaisesti yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.
  • — Sovelletaan tutkimuksessa saatuja uusimpia tietoja mm. ilmastomallien sekä havainto-, ennustus- ja varoitusjärjestelmien ja muiden palveluiden kehittämisessä.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa muulle tutkimustoiminnalle tavoitteeksi:

  • — Kehitetään liikenne- ja viestintäalalla tarvittavaa osaamista ja asiantuntemusta sekä tuotetaan tietoa lainsäädännön ja poliittisen päätöksenteon pohjaksi.
Hallinnonalan yhteiset tavoitteet

Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö asettaa koko hallinnonalalle seuraavat tavoitteet:

  • — Huolehditaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvien tehtävien toteuttamisesta.
  • — Hallinnonalan toiminnan tuottavuutta parannetaan.
Valtion yhtiöt

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa ovat valtion yhtiöt Finavia Oyj ja Finnpilot Pilotage Oy, joiden tavoitteena on tukea liikenteen toimialalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista.

Määrärahat ja tuloarviot

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2 953 milj. euroa. Politiikkalohkoille ehdotetaan määrärahoja seuraavasti: hallinto ja toimialan yhteiset menot 415 milj. euroa, liikenneverkko 1 693 milj. euroa, liikenteen viranomaispalvelut 43 milj. euroa, liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 237 milj. euroa, viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 520 milj. euroa sekä tutkimus 46 milj. euroa.

Liikenteen toimialan veronluonteisista maksuista tuottoarvioiltaan suurimpia ovat meriväylien pidon kustannuksia kattava väylämaksu 84,7 milj. euroa, ratavero 13,7 milj. euroa, lentoliikenteen valvontamaksu 11,5 milj. euroa sekä Kerava—Lahti -oikoradan investointivero 4,3 milj. euroa. Liikenteen toimialalta kerättävistä muista maksuista tuottoarvioltaan suurin on radanpitoon käytettävä ratamaksu 44,8 milj. euroa. Liikenteen turvallisuusviraston maksutulojen arvioidaan olevan yhteensä 91,6 milj. euroa.

Viestinnän toimialalta arvioidaan kerättävän veronluonteisina maksuina 6,6 milj. euroa. Huutokauppatuloina ja huutokauppaan osallistumismaksuina arvioidaan kerättävän 20,3 milj. euroa. Lisäksi Viestintäviraston arvioidaan saavan muina maksutuloina 21,3 milj. euroa.

Hallinnonalan sekalaisten tulojen arvioidaan olevan 51,5 milj. euroa.

Yhteenvetotarkastelu sukupuolivaikutuksiltaan merkittävästä toiminnasta

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tavoitteena on tuottaa suoritteita ja julkishyödykkeitä, joiden käyttämiseen sekä naisilla että miehillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee hyvässä työyhteisössä, jonka työilmapiiriä seurataan ja kehitetään myös tasa-arvonäkökulma huomioon ottaen.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
31.10.70 Jäänmurtajan hankinta (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus - 125,0
31.10.77 Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 287,0 -
31.10.78 Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 205,0 150,0
31.30.46 Alusinvestointien ympäristötuki (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus - 30,0
31.30.63 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus 173,2 -
31.30.64 Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus - 1,0
31.30.66 Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus - 0,4

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2011—2013

    v. 2011
tilinpäätös
1000 €
v. 2012
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2013
esitys
1000 €
 
Muutos 2012—2013
    1000 € %
 
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 358 966 408 027 414 867 6 840 2
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 23 827 20 428 20 767 339 2
21. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 211 371 720 349 94
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 333 986 386 600 392 752 6 152 2
40. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) 942 628 628 0
10. Liikenneverkko 1 464 630 1 669 618 1 692 695 23 077 1
01. Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 83 740 86 934 86 503 -431 0
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) 923 956 933 060 935 235 2 175 0
(34.) Valtionavustus länsimetron suunnitteluun (siirtomääräraha 2 v) 0
35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) 13 000 34 974 24 000 -10 974 -31
(40.) Avustus Finavia Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v) 1 100 0
41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 700 1 000 1 000 0
50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) 23 000 13 000 8 000 -5 000 -38
70. Jäänmurtajan hankinta (siirtomääräraha 3 v) 27 000 27 000 0
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) 40 484 35 000 34 997 -3 0
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 66 700 444 653 361 700 -82 953 -19
78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v) 249 600 73 100 167 260 94 160 129
79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 60 350 47 897 47 000 -897 -2
20. Liikenteen viranomaispalvelut 35 420 40 307 42 591 2 284 6
01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 35 420 40 307 42 591 2 284 6
30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 191 250 204 543 236 808 32 265 16
42. Valtionavustus koulutuksesta (siirtomääräraha 3 v) 841 841 841 0
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha) 77 969 86 420 81 000 -5 420 -6
46. Alusinvestointien ympäristötuki (siirtomääräraha 3 v) 0 2 000 38 000 36 000 1800
50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha) 848 800 800 0
51. Luotsauksen hintatuki (siirtomääräraha 2 v) 4 200 4 200 4 200 0
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 98 025 99 275 99 243 -32 0
64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 9 367 11 007 12 724 1 717 16
66. Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3 v) 0 0
40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 19 406 20 345 519 895 499 550 2455
01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 806 8 845 9 895 1 050 12
42. Sanomalehdistön tuki (kiinteä määräraha) 450 500 500 0
(44.) Valtionavustus suomalaisten televiso- ja radio-ohjelmien lähettämiseen ulkomaille (kiinteä määräraha) 1 350 0
50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v) 9 800 11 000 9 500 -1 500 -14
60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v) 500 000 500 000 0
50. Tutkimus 40 712 42 600 45 776 3 176 7
01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 40 712 42 600 45 776 3 176 7
Yhteensä 2 110 384 2 385 440 2 952 632 567 192 24
  Henkilöstön kokonaismäärä 2 244 2 193 2 175