Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         60. Energiapolitiikka
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

32. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan (TEM-konserni) perustehtävänä on huolehtia Suomen innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden toimintaympäristöstä, työ-, hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimivuudesta, työntekijöiden työllistymisedellytyksistä sekä alueiden tasapainoisesta kehittymisestä globaalissa taloudessa.

TEM-konsernin visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen, vakaan tuottavuuden kasvun ja korkean työllisyyden maa. Kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa Suomi on maailman huippua. Menestys perustuu huippuosaamiseen, innovaatioihin, yrittäjyyteen, luovuuteen, toimiviin työ- ja hyödykemarkkinoihin, määrätietoiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, alueiden elinvoimaisuuteen ja kansainvälisyyteen. TEM-konserni on suomalaisen työ- ja elinkeinoelämän toimintaympäristön rakentaja. Konsernin tärkeimpänä tavoitteena on kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys. Tavoitteeseen pääsemiseksi konserni edistää tuottavuutta, osaamista sekä talouden ja alueiden kansainvälistä kilpailukykyä.

Toimintaympäristö

Vuonna 2009 Suomen talouskehitys painui syvään taantumaan, johon keskeisenä syynä oli viennin ja teollisuustuotannon jyrkkä lasku. Vuonna 2010 tuotannon arvioidaan kääntyvän lievään, noin prosentin kasvuun, joka vahvistunee edelleen vuonna 2011. Vaikka käänne parempaan on tapahtumassa, niin nykyarvioiden valossa talouden kasvuvauhti näyttäisi jäävän melko hitaaksi myös keskipitkällä aikavälillä.

Suomessa työllisyys on reagoinut varsin maltillisesti taloustaantumaan. Tuotannon lähes 8 prosentin supistumisesta huolimatta työllisten määrä väheni vain 3 % ja työtuntien määrä 6 % vuonna 2009. Tämä osoittaa, että työnantajat pitivät kiinni osaavasta työvoimastaan. Irtisanomisten sijasta turvauduttiin yleisesti lomautuksiin. Uusien työntekijöiden rekrytointi väheni taantuman vaikutuksesta. Erityisesti työmarkkinoille tulevien nuorten sijoittuminen työelämään vaikeutui. Alle 25-vuotiaiden keskimääräinen työttömyysaste oli 21,5 % vuonna 2009, kun vastaavasti kaikkien ikäryhmien keskimääräinen työttömyysaste oli 8,2 %. Myös ikääntyvien työttömien työllistymismahdollisuudet ovat taloustaantuman myötä heikentyneet. Ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien siirtyminen työttömyyseläkkeelle ei vuoden 2010 alusta lähtien enää ole mahdollista.

Talouden nousun vahvistuminen vuonna 2011 alkaa vaikuttaa parantavasti työllisyystilanteeseen. Kovin nopeaa työllisyyden elpyminen ei kuitenkaan ole, jos talouden nousu jää lähivuosina loivaksi.

Toimet julkisen talouden velkataakan vähentämiseksi ja rahoitusaseman palauttamiseksi kestävälle pohjalle voivat tulevina vuosina hidastaa talouden kasvuvauhtia, jos niiden toteutuksessa joudutaan turvautumaan verojen korotuksiin ja julkisen kysynnän leikkaamiseen. Hallitus on toistaiseksi painottanut rakenteellisia uudistuksia, joista keskeisin on pyrkimys työurien pidentämiseen keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää nostamalla ja nuorten työmarkkinoille tuloa aientamalla. Työllisyysasteen nostoon ja työurien pidentämiseen tarvitaan vahvaa talouskasvua. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat yhteistyössä vuonna 2010 käynnistäneet valmistelutyöt ohjelman laatimiseksi, jolla pyritään linjaamaan pitkällä aikavälillä tarvittavat toimet kestävän talouskasvun, työllisyyden ja julkisen talouden rahoitusaseman vakauden turvaamiseksi.

Kansainvälisen talouden orastavan nousun vuoksi EU kaavailee linjauksia elvytystoimista luopumiseen. Ensimmäisenä poistettavien listalla ovat sektorikohtaiset elvytystuet, koska ne saattavat viivästyttää taantuman jälkeisessä taloustilanteessa tarvittavaa tuotannon ja työllisyyden rakenteellista uudistumista. Viimeisenä poistetaan rahoitustuet ja aktiivisen työvoimapolitiikan lisätoimet. Työvoimapoliittisia koulutus- ja tukitoimia tarvitaan muita pitempään, koska työllisyys elpyy myöhemmin kuin tuotanto. Työvoimapolitiikan aktiivitoimilla ehkäistään työttömyysjaksojen pitkittymistä ja ylläpidetään työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksia, jotta he voisivat sijoittua talouden elpyessä mahdollisimman nopeasti työhön. Työvoima- ja koulutuspolitiikan toimia tarvitaan myös nuorisotyöttömyyden torjuntaan.

Työvoiman tarjonta uhkaa jo lähivuosina supistua, koska työmarkkinoille tulevien ikäluokkien koko on pienempi kuin sieltä poistuvien. Työuransa aloittavat ikäluokat ovat kooltaan noin 65 000 henkeä ja poistuvat runsaan 80 000 hengen kokoisia. Työvoiman tarjonnan kannalta ratkaisevaa kuitenkin on työllisyysasteen kehitys. Jos työllisyysaste kyetään nostamaan selvästi yli 70 prosentin, työvoiman tarjonnan ennakoitu supistuminen voi jäädä vähäiseksi. Talouden nykyisillä kasvunäkymillä väestörakenteen muutos ei näyttäisi aiheuttavan kuluvan vuosikymmenen alkupuoliskolla niin mittavaa työvoimapulaa kuin aiemmin on pelätty. Talouskasvua on kuitenkin työpanoksen määrällisen lisäyksen sijasta haettava laadullisista kasvutekijöistä, korkeasta osaamisesta ja tuottavuuden parantamisesta.

Ilmaston lämpenemisen torjunta edellyttää, että taloudellista kehitystä on globaalisti käännettävä entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Tämän seurauksena ekologinen tuotanto, vähähiilisen energian ja biopolttoaineiden käyttöönotto sekä investoinnit ympäristöystävälliseen teknologiaan ovat tulevina vuosina nopeasti kasvavia talouden osa-alueita. Nämä kasvualat tarjoavat Suomellekin mahdollisuuksia talouden kestävään nousuun ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Väestön ikääntymisen myötä Suomessa on panostettava myös tuottavuuden parantamiseen ja innovaatioihin. Kun työvoiman tarjonnan niukentuessa taloudellinen kasvu syntyy pääosin työn tuottavuuden nousun kautta, kasvun moottoriksi tarvitaan uutta luovaa innovaatiopolitiikkaa. Suomen talous on monilla sektoreilla lähellä teknologian eturintamaa, mistä syystä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan hyötyvaikutuksia joudutaan jatkossa enenevässä määrin tavoittelemaan kokeilevien ja suurempaa riskinottoa sisältävien hankkeiden avulla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut toimialalleen konsernistrategian mukaiset seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet (1—6) vuodelle 2011:

1) Autetaan nuoria työllistymään.

2) Edistetään uutta, kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa.

3) Vahvistetaan innovaatiotoiminnan edellytyksiä ja luodaan huippuluokan innovaatiokeskittymiä.

4) Lisätään työvoiman osaamista ja nopeutetaan työllistymistä työnantajien tarpeisiin.

5) Parannetaan tuottavuutta erityisesti julkisissa palveluissa ja työelämän laatua kaikilla toimialoilla.

6) Edistetään uusiutuvan energia käyttöä.

Kaikilla näillä linjauksilla on myös edistettävä kaikkien alueiden kilpailukykyä ja kehitystä.

Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Vaikka naisten ja miesten asema työmarkkinoilla on nykyisin jo monilta osin suhteellisen samanlainen, eroja kuitenkin edelleen ilmenee. Naisten ja miesten samapalkkaisuus ei käytännössä toteudu ja johtavassa asemassa on enemmän miehiä kuin naisia. Naiset tekevät kaksi kolmasosaa määräaikaisista töistä. Jotkin naisryhmät, mm. maahanmuuttajat ja romanit, ovat huonommassa työmarkkina-asemassa kuin vastaavien ryhmien miehet. Vallitseviin eroihin kiinnitetään jatkossa huomiota ja niitä lievennetään käytettävissä olevin keinoin.

Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Palvelujen (kuten työvoimapoliittiset toimenpiteet) vaikutusten arvioinnin ja ennakoitavuuden parantamiseksi koulutetaan henkilöstöä hallitusohjelman mukaisesti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen. Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista naisten osuus on 2000-luvulla ollut keskimäärin noin puolet (vuoden 2009 aikana naisia 49 % ja miehiä 51 %).

Työvoimapoliittiset toimenpiteet jakautuvat sukupuolen mukaan suhteellisen tasaisesti. Koko 2000-luvun ajan työvoimapoliittisen koulutuksen aloittaneista henkilöistä keskimäärin 51—52 % on ollut naisia. Vuonna 2009 naisten osuus työvoimakoulutuksen aloittaneista vastasi heidän osuuttaan työttömistä työnhakijoista (49 %). Palkkatuetussa työssä ja työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa naisten osuus oli 55 %. Osa-aikalisän saajista naisten osuus oli noin 88 % johtuen siitä, että osa-aikalisää käytetään eniten kuntasektorilla sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Naisten osuus starttirahan saajista oli 46 %.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla naisyrittäjyyden edistäminen on keskeisessä asemassa. Naisyrittäjien määrä pyritään nostamaan vuoteen 2011 mennessä 40 prosenttiin yrittäjistä (v. 2009: 30 %). Toimenpiteillä kannustetaan naisia ryhtymään myös työnantajayrittäjiksi ja lisäämään naisyrittäjien innovaatioita ja kansainvälistymistä sekä helpotetaan sovittamaan paremmin yhteen yrittäjyys ja perhe-elämä. Yksi esimerkki naisyrittäjyyden edistämisestä on yrittäjän sijaispalvelujärjestelmän vakiinnuttaminen ja laajentaminen. Erilaisille naisryhmille, kuten maahanmuuttajanaisille ja nuorille työttömille naisille kohdennetaan yrittäjyyden perehdytys- ja rekrytointihankkeita, joissa on mahdollista kasvattaa ko. erityisryhmien yrittäjyyspotentiaalia.

Finnvera Oyj:n myöntämiin erityislainoihin kuuluvat naisyrittäjälainat, joita myönnetään yrityksille, joissa naiset ovat enemmistöosakkaina ja joita yksi naispuolisista osakkaista johtaa päätoimisesti. Naisyrittäjälainaa voidaan myöntää yhdessä tai useammassa erässä yhteensä enintään 35 000 euroa. Naisyrittäjyyslainoja arvioidaan myönnettävän vuonna 2011 noin 25 milj. euroa. Lainaa voidaan myöntää kaikille yritysmuodoille ja sitä voi täydentää työ- ja elinkeinoministeriön myöntämällä starttirahalla.

Vuonna 2010 aloitetussa kuluttajien energianeuvontahankkeessa pyritään varmistamaan, että tieto kulkee kuluttajille siten, että se saavuttaa sekä naiset että miehet. Siten viestinnässä otetaan huomioon miesten ja naisten eri vastaanottokanavat.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2011 on 603 henkilötyövuotta.

Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
    2010
varsinainen
talousarvio
2011
esitys
       
32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 457,466 486,040
32.20.43 Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin(arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 26,628 23,628
32.20.83 Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 123,165 102,823
32.30.42 Finnvera Oyj:n korkotuetja tappiokorvaukset (arviomääräraha)    
  — korkotukivaltuus 272,644 262,644
32.30.45 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 37,278 43,278
32.30.51 Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)    
  — hankintasopimusvaltuus 110,300 105,951
32.30.64 Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)    
  — hankintasopimusvaltuus 15,400 13,000
40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä    
  — lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8,409 8,400
  — myöntämisvaltuus 0,034 0,034
32.50.63 Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 2,500 2,500
32.50.64 EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella 2007—2013 (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 534,801 533,926
32.60.40 Energiatuki (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 64,100 149,500
32.60.43 Kioton mekanismit (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 5,000 0,500

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2009—2011

    v. 2009
tilinpäätös
1000 €
v. 2010
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2011
esitys
1000 €

Muutos 2010—2011
    1000 € %
             
01. Hallinto 148 364 350 380 341 748 - 8 632 - 2
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 53 963 52 107 51 081 - 1 026 - 2
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 215 078 207 031 - 8 047 - 4
20. Siviilipalvelus (arviomääräraha) 4 820 6 369 5 575 - 794 - 12
21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 1 470 2 140 3 725 1 585 74
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 68 501 64 356 64 266 - 90 - 0
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) 20 20
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 9 395 10 300 10 040 - 260 - 3
(92.) Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) 10 209
95. Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) 6 10 10
20. Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen 766 810 789 479 823 308 33 829 4
01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 42 428 40 542 41 140 598 1
02. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 95 369 85 672 86 720 1 048 1
03. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10 149 12 037 16 604 4 567 38
05. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 783 5 692 6 507 815 14
06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 47 602 46 347 47 686 1 339 3
07. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 800 9 779 10 289 510 5
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) 378 671 409 150 430 650 21 500 5
41. Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) 43 018 40 917 41 052 135 0
42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 424 4 800 5 100 300 6
43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) 23 028 24 100 24 660 560 2
45. Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v) 9 000 10 000 10 000
(50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) 1 000 - 1 000 - 100
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) 82 838 99 443 102 900 3 457 3
(87.) Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen asiantuntijapalveluiden yhtiöittäminen (siirtomääräraha 2 v) 10 000
(88.) Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen osakkuusyritysten hallinnon yhtiöittäminen (siirtomääräraha 2 v) 700
30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 1 421 280 2 402 106 1 352 009 - 1 050 097 - 44
01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 244 918 163 640 161 885 - 1 755 - 1
42. Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha) 43 961 51 146 53 486 2 340 5
44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 5 000
45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) 23 987 42 000 41 400 - 600 - 1
(46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki
48. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) 13 039 8 600 13 400 4 800 56
50. Palkkaturva (arviomääräraha) 35 479 29 500 29 500
51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha) 497 992 552 400 530 338 - 22 062 - 4
(63.) Velkakonversiosta aiheutuvien maksusuoritusten hoitaminen (siirtomääräraha 3 v) 25 000
64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) 21 529 19 820 17 000 - 2 820 - 14
80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha) 280 374 1 500 000 500 000 - 1 000 000 - 67
(87.) Pääomalaina Finnvera Oyj:lle Suomen Vientiluotto Oy:n pääomittamiseen (kiinteä määräraha)
(88.) Pääomalaina Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 150 000
(89.) Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v) 80 000 30 000 - 30 000 - 100
40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 26 257 24 507 20 804 - 3 703 - 15
01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 042 4 945 4 839 - 106 - 2
02. Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 396 5 590 5 484 - 106 - 2
03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 5 037 4 612 1 394 - 3 218 - 70
04. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 039 2 001 2 103 102 5
31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) 6 111 5 011 4 511 - 500 - 10
50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha) 823 698 823 125 18
51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) 809 1 630 1 630
95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha) 20 20
50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 435 468 593 693 615 233 21 540 4
43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) 32 656 30 156 32 156 2 000 7
63. Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) 59 827 58 954 56 188 - 2 766 - 5
64. EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella 2007—2013 (arviomääräraha) 342 985 504 583 526 889 22 306 4
60. Energiapolitiikka 52 626 67 451 137 209 69 758 103
01. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 916 901 2 009 1 108 123
20. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v) 3 900 3 400 3 900 500 15
28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 500 500 500
40. Energiatuki (arviomääräraha) 37 713 52 600 63 800 11 200 21
42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha) 100 100 0
43. Kioton mekanismit (arviomääräraha) 9 547 10 000 11 500 1 500 15
44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) 55 350 55 350 0
50. Energiataloudelliset avustukset yhdistyksille (siirtomääräraha 3 v) 50 50 50
  Yhteensä 2 850 805 4 227 616 3 290 311 - 937 305 - 22

  Henkilöstön kokonaismäärä 10 475 13 000 12 800