Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tullitoimi
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 8 678 719 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen

3) enintään 20 000 000 euroa harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen valtionosuuteen.

Valtionosuuden määräytymisperusteena käytettävä taiteen perusopetuksen perushinta on 1,40 euroa ja yleisen kulttuuritoimen perushinta 3,50 euroa asukasta kohden.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden yleinen osa 271 473
   
Sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen rahoitus 7 555 453
Laskennalliset kustannukset 24 403 834
— sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset 19 966 971
— esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset 4 436 863
Kuntien rahoitusosuus -16 848 381
   
Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat 35 055
   
Verrotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus -48 546
   
Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus (enintään) 20 000
   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) 2 631
   
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 4 926
   
Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset 837 230
   
Järjestelmämuutoksen tasaus 497
Yhteensä 8 678 719

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 30,96. Valtionosuuksiin on tehty 3,0 prosentin kustannustason tarkistus lukuun ottamatta kuntien yleistä kulttuuritoimea ja asukaskohtaista taiteen perusopetusta. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2011/2012 asukasluku on 5 372 913.

Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki). Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2013. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 27 300 000 euroa lain muutoksen johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 31,42 prosentista 30,96 prosenttiin vuonna 2013. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,05 prosenttiyksikköä liittyen vanhuspalvelulain toteuttamiseen siten, että valtionosuus on 54,3 %. Muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 0,51 prosenttiyksikköä liittyen valtionosuuksien 125 000 000 euron alentamiseen. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 113 290 000 euroa lain muutoksen johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen lainsäädännön muuttamisesta siten, että varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Esitys ei vaikuta momentin määrärahan mitoitukseen.

Viitaten momentin 33.30.60 selvitysosan esitykseen isyysvapaan pidentämisestä määrärahan mitoituksessa ei ole otettu huomioon isyysvapaan pidentämisen kustannusvaikutuksia kotihoidon tukeen ja yksityisen hoidon tukeen sekä lasten päivähoitoon. Kustannusvaikutukset arvioidaan vähäisiksi.

Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden yleinen osa, laskentaperusteet (1 000 euroa)

   
Perusosa  
— keskimääräinen euromäärä (33,05 €/as) * vv. 2011/2012 asukasluku 178 122
   
Korotusosat  
— saaristokorotus 11 041
— syrjäisyyskorotus 36 077
— taajamarakennekorotus 38 737
— kielikorotus 5 642
— asukasluvun muutokseen perustuva korotus 1 854
Valtionosuus yhteensä 271 473

Sosiaali- ja terveydenhuolto, laskentaperusteet (1 000 euroa)

   
Sosiaalihuolto  
Perushinta  
— 0—6-vuotiaat (7 122,39 euroa/as) 2 989 783
— 7—64-vuotiaat (330,13 euroa/as) 1 313 487
— 65—74-vuotiaat (988,59 euroa/as) 526 846
— 75—84-vuotiaat (5 924,10 euroa/as) 1 913 549
— 85-vuotiaat ja vanhemmat (16 263,41 euroa/as) 1 924 693
Työttömien lukumäärän mukaan (637,51 euroa/as) 155 197
Työttömyysasteen mukaan (58,14 euroa/as) 315 155
Vammaisten lukumäärän mukaan (17,33 euroa/as) 93 008
Lastensuojelun tarpeen mukaan (48,99 euroa/as) 263 980
Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset yhteensä 9 495 698
   
Terveydenhuolto  
Perushinta  
— 0—6-vuotiaat (926,16 euroa/as) 388 925
— 7—64-vuotiaat (1 006,10 euroa/as) 4 002 967
— 65—74-vuotiaat (2 362,97 euroa/as) 1 259 291
— 75—84-vuotiaat (4 554,19 euroa/as) 1 471 053
— 85-vuotiaat ja vanhemmat (7 900,89 euroa/as) 935 031
Sairastavuuden mukaan (431,22 euroa/as) 2 324 016
Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset yhteensä 10 381 283
   
Syrjäisyyskerroin 89 559
Saaristokerroin 431
   
Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset yhteensä 19 966 971

Esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen rahoitus, laskentaperusteet (1 000 euroa)

   
Perushinta (7 519,50 euroa/6—15 v.) 3 354 563
Korotukset  
— Asukastiheys 196 783
— 13—15-vuotiaat 401 558
— Kaksikielisyys 51 722
— Saaristoisuus 1 864
— Ruotsinkieliset 6—15-vuotiaat 27 349
— Vieraskieliset 6—15-vuotiaat 40 652
Esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset yhteensä 4 074 491
   
Kirjastot (62,01 euroa/as) 336 636
Kuntien yleinen kulttuuritoimi (3,50 euroa/as) 18 805
Taiteen perusopetus (1,40 euroa/as, 256 kuntaa) 6 931
Yleisten kirjastojen, taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset yhteensä 362 372
   
Esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset yhteensä 4 436 863

Kuntien rahoitusosuus

   
Asukasluku 5 372 913
Rahoitusosuus, euroa/as 3 135,80
Rahoitusosuus, 1 000 euroa 16 848 381

Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)

   
Erityisen harvan asutuksen kunnat 26 657
Saaristokunnat 4 930
Saamelaisten kotiseutualueen kunnat 3 467
Yhteensä 35 055

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)

Lisäykset Vähennykset Netto
     
777 855 -826 401 -48 546

Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)

   
Valtionosuuden vähennykset  
— uusien kuntajakoselvitysten rahoitus -2 000
— valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeiden rahoitus
(-1,68 euroa/as)
-9 027
— harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen lisäys -4 997
— valtionosuusuudistus, lisävaltionosuus 30 kunnalle -35 031
Vähennykset yhteensä -51 055
   
Valtionosuuden lisäykset  
— työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä 29 549
— v. 2010 verotulomenetysten kompensaatio 375 000
— v. 2011 verotulomenetysten kompensaatio 129 000
— v. 2012 verotulomenetysten kompensaatio 299 000
— v. 2013 verotulomenetysten kompensaatio 12 000
— elatustuen takaisinperinnän palautukset 9 994
— tasauksen neutraalisuus 33 742
Lisäykset yhteensä 888 285

Muu rahoitus (1 000 euroa)

   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset 2 631
Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 4 926

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Asukasluvun muutos 72 460
Elatustuen takaisinperinnän palautukset -3 214
Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat 1 485
Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat, lisätyn valtionosuuden rahoitus -1 485
Indeksikorotus 231 240
Kotikuntaa vailla olevien 6-15 v. kotikuntakorvaukset (valtio maksaa) 752
Kuntaliitosten vaikutukset -13 628
LTA II 2012 3 563
Muiden määräytymistekijöiden muutokset -2 517
Muut muutokset -797
Omaishoidon tukipalvelut 10 000
Siirto momentille 28.90.31 -2 000
Valtionosuuden vähennys -125 000
Vanhuspalvelulaki 27 300
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus -24 112
Vuoden 2012 II LTA:ssa olevan kertaluonteisen IT-palvelukeskuksen rahoittamiseen varatun määrärahan palautus -1 250
Vuoden 2013 verotulomuutosten kompensaation muutos 12 000
Vuoden 2013 verotulotasauksen neutraalisuus 24 112
Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 568
Yhteensä 209 477

2013 talousarvio 8 678 719 000
2012 II lisätalousarvio 3 563 000
2012 talousarvio 8 469 242 000
2011 tilinpäätös 8 133 691 195

Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012)

Momentille myönnetään 8 677 405 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 1 314 000 euroa talousarvioesityksen 8 678 719 000 euroon nähden liittyy siihen, että vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelumuutokseen liittyvä vähennys tehdään momentin 28.90.20 sijasta tältä momentilta.

Lisäksi määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 500 000 euroa liittyen maakunnan liittojen tehtäviin kohdennettavaan rahoitukseen. Talousarvioesityksessä on jo otettu huomioon vastaava vähennys momentilla 28.40.03, joka on tarkoitettu siirroksi tälle momentille. Vastaava määrärahan siirto on tarkoitettu tehtäväksi jo vuodesta 2012 lukien ja tältä osin tarkistus sisältyy vuoden 2012 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen.

Vähennyksenä on lisäksi otettu huomioon 500 000 euroa liittyen vuoden 2013 verotulomenetysten kompensaation pienentymiseen talousarvioesityksen 12 000 000 eurosta 11 500 000 euroon.


2013 talousarvio 8 677 405 000
2012 III lisätalousarvio -730 000
2012 II lisätalousarvio 3 563 000
2012 talousarvio 8 469 242 000
2011 tilinpäätös 8 133 691 195

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Ensi vuonna kunnille osoitetaan peruspalvelujen järjestämiseen 8,679 mrd. euron valtionosuus, joka on noin 210 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahaa korottaa mm. peruspalvelujen valtionosuuksiin tehtävä 3 prosentin indeksikorotus, joka lisää valtionosuuksia noin 230 milj. euroa. Väestön määrän ja ikärakenteen muutos lisää valtionosuuksia laskennallisesti yhteensä noin 67 milj. euroa ja verotulomenetysten kompensaatio on 12 milj. euroa.

Kuntien valtionosuudet kasvavat kuitenkin vain runsaalla prosentilla, sillä valtiontalouden sopeutustoimet hidastavat niiden kasvua. Osana valtiontalouden sopeuttamista kuntien valtionosuuksista leikattiin jo tänä vuonna 631 milj. euroa, minkä lisäksi kevään 2012 kehyspäätökseen sisältyy uusia sopeutustoimia, jotka vähentävät kuntien valtionosuuksia ensi vuonna 125 milj. euroa. Tämän ohella opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan indeksikorotus jäädytetään ensi vuodeksi, mikä vähentää valtionosuuksia 50 milj. euroa.

Kun tarkastellaan valtion toimenpiteiden kokonaisvaikutusta (ml. menot, tulot, veroperustemuutokset), kuntien rahoitusaseman arvioidaan heikkenevän kuluvaan vuoteen verrattuna nettomääräisesti 193 miljoonaa euroa. Tämä kiihdyttää kuntien velkaantumista ja lisää paineita kuntaverojen ja maksujen korottamiseen sekä palveluiden ja investointien vähentämiseen. Kuntatalouden erot ovat jo ennestään suuria kuntien ja kuntaryhmien välillä ja esimerkiksi veroprosentti vaihtelee 16,5 prosentista 22 prosenttiin. Veroprosentti nousee ensi vuoden alussa 119 kunnassa.

Heikosta suhdannetilanteesta ja valtion talouden sopeutustoimista johtuen kuntatalous on siis kaiken kaikkiaan kiristymässä ja kuntien vuosikate monin paikoin heikkenemässä. Kun vuonna 2011 negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 34, ensi vuonna niitä arvioidaan olevan jo lähes 100. Valtiovarainministeriön laskentamallin mukaan vuosikatteen arvioidaan riittävän kattamaan poistot tänä ja ensi vuonna vain yli 20 000 asukkaan kuntakokoryhmissä.

Kuntatalouden tilanne on huolestuttava myös pidemmällä aikavälillä. Tämä käy ilmi mm. talousarvioesitykseen sisältyvästä ns. painelaskelmasta, jonka tarkoituksena on näyttää, mikä kuntatalouden liikkumavara ja sopeuttamistarve on arvioitu tulokehitys huomioon ottaen. Laskelma ei ole ennuste, mutta se kuvastaa tiettyjen oletusten pohjalta laadittua kuntatalouden kehitystä kokonaisuudessaan. Valituilla laskentaoletuksilla kuntatalous heikkenee eikä olisi vuonna 2016 enää tasapainossa millään mittarilla arvioituna.

Valiokunta korostaa, että kuntatalouden vakauden turvaaminen ja kuntien talouden kestävä tervehdyttäminen edellyttävät kunnilta tiukkaa menokuria ja toiminnan tehostamista. Tämä on haasteellista, mutta valiokunta pitää finanssipolitiikan kiristämistä välttämättömänä ja katsoo, että kuntien on kannettava osaltaan vastuuta julkisen talouden tasapainottamisesta. Työllisyyden ja talouskehityksen kannalta on kuitenkin samalla erittäin tärkeää, että kunnissa on taloudellista toimeliaisuutta ja investointeja, mitkä lisäävät verotuloja ja vähentävät mm. työttömyydestä ja syrjäytymisestä johtuvia menoja. Kuntien on myös varauduttava yhä enenevässä määrin rahoittamaan palvelunsa ja menonsa verotulorahoituksella.

Valiokunta korostaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tehokasta etenemistä, jotta julkiset palvelut voidaan turvata tulevaisuudessa kaikkialla Suomessa. Nykyisellä kunta- ja palvelurakenteella kunnat eivät pysty huolehtimaan laadukkaista ja yhdenvertaisista palveluista alueellisesti kattavasti, vaan kuntakohtaiset erot tulevat kasvamaan mm. kuntien väestö- ja elinkeinorakenteen erilaisuuden vuoksi.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen onnistuminen riippuu olennaisesti siitä, miten sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen toteutetaan. Valiokunta pitää sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen ripeää toteuttamista välttämättömänä ja korostaa sellaisten rakenteellisten uudistusten toteuttamista, jotka parantavat palvelujen laatua ja saatavuutta ja jotka luovat samalla edellytyksiä julkisen talouden kestävyysvajeen kaventamiselle. Valiokunta painottaa tuottavuuden parantamista ja toimintojen tehostamista, mikä edellyttää mm. palveluprosessien uudistamista, kustannustietoisuuden parantamista, palveluinnovaatioiden edistämistä sekä parhaimpien käytäntöjen levittämistä yli kunta- ja sektorirajojen.

Tuottavuuden parantaminen edellyttää erityisesti tietojärjestelmien kehittämistä. Tällä hetkellä kunnilla on käytössään runsaasti erilaisia järjestelmiä, jotka ovat osittain jo vanhentuneita ja jotka eivät ole yhteentoimivia. Etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmissä on yhteentoimivuusongelmia, mikä on hidastanut terveydenhuollon tuottavuuden kehittämistä.

Tietohallinnon kehittämiseen liittyviä vastuita ja menettelyjä selkeyttää runsas vuosi sitten voimaan tullut ns. tietohallintolaki (634/2011), joka painottuu tietojärjestelmien yhteentoimivuuden sekä yhteisten palveluiden käytön lisäämiseen. Valiokunta korostaa, että laaja kokonaisuus huomioon ottaen kehityksen vauhdittaminen edellyttää, että myös kunnissa on oltava riittävästi osaamista ja resursseja tietojärjestelmien kehittämiseen.

Kunnilla on jo nyt suuria haasteita selviytyä kaikista tehtävistään. On siksi tärkeää, että kunnille ei aseteta uusia tehtäviä eikä laajenneta nykyisiä ilman, että valtio osallistuu hallitusohjelman mukaisesti niiden rahoitukseen yli puolella todellisista kustannuksista. Valiokunta pitää myönteisenä, että valtiovarainministeriö on käynnistänyt kuntien tehtäviä koskevan kartoitustyön, jonka pohjalta kevään 2013 aikana arvioidaan uudelleen valtion ja kuntien tehtäväjakoa suhteessa voimavaroihin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 8 677 405 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen

3) enintään 20 000 000 euroa harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen valtionosuuteen.

Valtionosuuden määräytymisperusteena käytettävä taiteen perusopetuksen perushinta on 1,40 euroa ja yleisen kulttuuritoimen perushinta 3,50 euroa asukasta kohden.

 

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 500 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämääräraha on siirtoa momentilta 28.90.20.

Kuntarakenteen muutoksia tukevien hankkeiden rahoittamiseksi siirretään vastaava määräraha momentilta 28.90.20 momentille 28.90.22 valtion ja kuntien välisen rahoitustasapainon säilyttämiseksi.


2013 I lisätalousarvio 500 000
2013 talousarvio 8 677 405 000
2012 tilinpäätös 8 470 927 096
2011 tilinpäätös 8 133 691 195

 

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 500 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 162 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 699 000 euroa liittyen valtionosuuslain (1704/2009) 32 §:n mukaiseen perusopetuksen aloittamisen johdosta maksettavaan rahoitukseen sekä lisäyksenä 111 000 euroa liittyen Juankosken kunnan vuosien 2012 ja 2013 valtionosuuden oikaisuun ja 750 000 euroa palautuksena momentilta 28.90.20. Palautus liittyy vuodelle 2011 myönnetyn määrärahan peruuttamiseen.


2013 IV lisätalousarvio 162 000
2013 I lisätalousarvio 500 000
2013 talousarvio 8 677 405 000
2012 tilinpäätös 8 470 927 096
2011 tilinpäätös 8 133 691 195

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 162 000 euroa.