Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tullitoimi
              88. Senaatti-kiinteistöt
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

20. Palvelut valtioyhteisöllePDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, valtiovarain controller -toiminnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.

Valtiokonttori on valtion yhteisiä palveluja tuottava virasto. Valtiokonttorin Rahoitustoimiala vastaa valtion velan- ja likviditeetinhallinnasta sekä hallinnoi pääosaa valtion varoista myönnetyistä lainoista ja korkotuista sekä osaa valtiontakauksia. Toimiala hoitaa myös valtion testamentti- ja perintöasioita sekä maksuvapautuksia. Vakuutus -toimiala huolehtii sotilasvammakorvauksista ja veteraanien kuntoutustoiminnasta, tapaturma- ja rikosvahinkokorvaustoiminnasta sekä tuottaa työhyvinvoinnin edistämiseen liittyviä Kaiku-palveluja. Hallinnon ohjaus -toimiala palvelee valtiokonsernia talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijana tuottamalla keskitetysti konsernitasoista tietoa, ohjaamalla hallinnon tietotuotantoa sekä menetelmien ja ostopalvelujen käyttöä. Valtion henkilöstöpalvelut -yksikön tehtävänä on tukea virastoja muutostilanteiden hallinnassa.

Valtiokonttorin yhteydessä toimiva Valtion IT-palvelukeskus (VIP) vastaa valtion IT-strategian mukaisten valtiovarainministeriön toimeksiantamien valtion yhteisten IT-palvelujen määrittelystä, hankinnasta, toteutuksesta, ylläpidosta ja tuotannosta sekä sovittujen muiden IT-tehtävien ja palvelujen tuotannosta.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus tuottaa talous- ja henkilöstöhallintopalveluja valtionhallinnon virastoille, laitoksille ja rahastoille. Palvelukeskuksen asiakkaana ovat lähes kaikki valtion virastot ja laitokset. Vuodet 2011—2015 ovat palvelukeskukselle haasteellisia, koska normaalin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutuotannon ohella palvelukeskus toteuttaa yhdessä virastojen ja laitosten kanssa siirtymisen uuteen, yhteiseen talous- ja henkilöstöhallinnon Kieku-tietojärjestelmään. Samalla myös jatkuvat palveluprosessien ja toimintamallien yhtenäistäminen sekä asiakkuussuhteiden kehittäminen. Palvelukeskuksen tavoitteena on tuottaa hinnaltaan, laadultaan ja toimintavarmuudeltaan markkinoilta ostettaviin vastaaviin palveluihin vertailukelpoisia palveluja.

Valtiovarain controller -toiminto on valtioneuvoston yhteinen tulos- ja valtiovarainvalvoja. Toiminto palvelee valtioneuvostoa sekä ministeriöiden johtoa ylimmän johdon neuvonantajana, hallinnon ohjaajana ja toiminnallisesti riippumattomana valvontaviranomaisena valtion talouden ja toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmien laadun varmistamisessa ja kehittämisessä sekä tilivelvollisuuden varmistamisessa.

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta, kehittämisestä ja toimitilojen vuokraamisesta pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Valtionhallinnolle yhteisiä toimitila- ja asiantuntijapalveluja tarjoavaa Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti, valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi.

Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja ja energiatehokkuuden paraneminen.

Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Valtiovarainministeriö tukee valtion hankintatoimen kehittämistä valtion hankintastrategian mukaisesti.

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on koota valtionhallinnon hankintavolyymejä, kilpailuttaa tavaroiden ja palveluiden puitesopimuksia, tuottaa virastoille ja laitoksille hankintoihin liittyviä maksullisia asiantuntijapalveluita sekä tukea omalta osaltaan valtion hankintastrategian toimeenpanoa.

Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua, laadukkaiden hankintojen tekemistä ja valtion yhteistä etua sekä tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että nykyistä palvelumaksutasoa (keskimäärin 1,40 % vuonna 2010) voidaan keskipitkällä aikavälillä hieman vielä laskea päästen edelleen vähintään nollatulokseen ja säilyttäen asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso hyvinä. Tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään.

HAUS kehittämiskeskus Oy on valtion omistama julkisen hallinnon ja palvelutoimintojen kouluttaja, kehittäjä ja valmentaja. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.

Valtiovarainministeriö asettaa valtioyhteisön palveluille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2013:

Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet
   
Valtion taloushallinto muodostaa läpinäkyvän, hyvän hallinnon periaatteita noudattavan ja tuottavasti toimivan kokonaisuuden, joka tukee virastojen ja laitosten vaikuttavuuden ja tuottavuuden kehittämistä. Valtiokonttori tukee valtion taloushallinnon kehittymistä toimintatapojen ohjauksella ja tuottamalla valtion yhteisiä kehittämispalveluja.
Taloutta koskeva raportointi (ml. tietovarastot ja seurantakohteet) on tarvitsijoiden käytettävissä, taloushallinnon menetelmät, prosessit ja tietojärjestelmät ovat nykyaikaisia, yhtenäisiä ja helppokäyttöisiä ja valtion taloushallinto on tehokkaasti ja luotettavasti järjestetty. Valtiokonttori kehittää valtion taloudellista raportointia, taloushallinnon menetelmiä, prosesseja ja tietojärjestelmiä sekä valtion taloushallinnon tehokkuutta ja toimintavarmuutta.
Valtiokonttorissa sijaitseva Valtion henkilöstöpalvelut -yksikkö tukee hyvää henkilöstöjohtamista, edesauttaa työurien pidentämistä ja henkilöstön uudelleen sijoittamista sekä sisäistä liikkuvuutta. Johtamisen ja muutostilanteiden tukea toteutetaan yhteistyössä valtiovarainministeriön ja valtion työmarkkinalaitoksen kanssa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman ja virastojen tarpeiden pohjalta.
Valtion lainanotto, maksuvalmiuden hallinta sekä näihin toimintoihin liittyvä riskienhallinta toteutetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Toteutetaan valtion lainanotto siten, että sillä vahvistetaan valtion kykyä kaikissa olosuhteissa suoriutua maksuvelvoitteistaan kustannustehokkaasti sekä varmistetaan rahoituksen saatavuus ja varainhankintalähteiden riittävä hajautus.
Valtiokonttori tuottaa ja kehittää hallinnolle yhteisiä, yhteentoimivia ja tietoturvallisia ICT-palveluja. Palvelutuotanto on kustannustehokasta ja asiakaslähtöistä sekä tukee asiakkaiden ATK-säästötavoitteita. Valtion IT-palvelukeskus yhteistyössä JulkICT-toiminnon kanssa määrittelee, hankkii, toteuttaa ja tuottaa tehokkaasti valtionhallinnon yhteiset IT-palvelut. Valtioneuvostossa uudet älypuhelinpalvelut ovat laajasti käytössä ja valtioneuvoston nykyisten yhteisten sisäisten IT-palveluiden tuottamisen perustana olevat toimittajasopimukset on kilpailutettu. Pääosassa yhteisiä järjestelmiä tietoturvallisuusasetuksen edellyttämät tietoturvatasot saavutetaan.

Vaikuttavuustavoitteet

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Velanhallinnan tulos >0 >0 >0
Eläköitymisiän odote 62 v 1 kk 62 v 2 kk 62 v 4 kk
Työkykyodote, % 79 78 78
Yhteishankinnan hankintavolyymi 676 milj. € 657 milj. € 657 milj. €

01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 241 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toimenpiteet
   
Valtion rahoitustoimet hoidetaan kustannustehokkaasti pitäen riskit hyväksyttävällä tasolla.
— Tehokas rahoitustoiminta ja kattava riskienhallinta tuottavat valtiontaloudellisesti merkittäviä kustannushyötyjä.
— Valtion rahoitustoiminta edustaa eurooppalaista huippuosaamista ja laajasti hyväksyttyä toiminta-ajatusta "parhaista käytänteistä" (benchmarking).
Rahoitustoiminnassa panostetaan ennakoivaan ja kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan. Toiminnan kehittäminen perustuu prosessien tehokkaaseen johtamiseen ja hallintamalleihin. Asiakas- ja sidosryhmäsuhteiden hoito sekä verkottuminen ovat järjestelmällistä ja ammattimaista. Kaikki keskeiset rahoituksen prosessit perustuvat tietotekniikan laajamittaiseen hyödyntämiseen. Toiminnan kehittämisen keskeisiä hankkeita vuonna 2013 ovat luottojen hallinnoinnin digitalisointi ja kirjanpitoyksiköiden valuuttakauppojen kehittäminen Valtiokonttorin hoidettavaksi.
Valtion hyvä taloudenhallinta muodostaa läpinäkyvän, hyvän hallinnon periaatteita noudattavan ja tuottavasti toimivan kokonaisuuden, joka tukee virastojen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamista.
— Valtion taloushallinto on tehokkaasti ja luotettavasti järjestetty.
— Menetelmät, prosessit ja järjestelmät ovat nykyaikaisia, yhtenäisiä ja helppokäyttöisiä.
— Taloutta koskeva raportointi ja analyysit ovat niitä tarvitsevien käytettävissä.
— Kieku-tietojärjestelmä on osa talous- ja henkilöstöhallinnon prosessin kehittämistä tietojärjestelmän käyttöönoton ajan.
— Huolehditaan valtion taloushallinnon ohjaustehtävistä.
— Tuetaan virastoja ja laitoksia toimintatapojen ja menetelmien yhtenäistämisessä ja toiminnan kehittämisessä.
— Huolehditaan valtion talousarvion tilijaottelusta, keskuskirjanpidosta ja valtion tilinpäätösehdotuksesta.
— Kehitetään työvälineitä.
— Toteutetaan Kiekun käyttöönottoja suunnitelman mukaan.
— Hoidetaan luotettavasti ja tehokkaasti Valtiokonttorin vastuulla olevia valtion vahingonkorvausasioita.
Valtion yhtenäinen ja hyvä henkilöstöjohtaminen, hallinnonalarajat ylittävä henkilöstön liikkuvuus sekä yhteiset henkilöstöhallinnon prosessit ja niitä tukevat tietojärjestelmät mahdollistavat valtionhallinnon tuloksellisuuden ja työurien pidentymisen sekä hyvän työelämän laadun.
— Valtion henkilöstöhallinnon prosessit ovat yhdenmukaisia, tehokkaita ja järkeviä, ja valtion henkilöstöhallinnon prosessien käyttö järjestelmillä on helppoa.
— Valtion strateginen johtamisosaaminen työhyvinvoinnissa, muutostilanteissa ja henkilöstöhallinnon prosesseissa paranee.
— Valtion henkilöstön liikkuvuus paranee siten, että resurssien allokointi työnantajatarpeen tai konsernin näkökulmasta on helppoa ja toisaalta henkilöiden omista lähtökohdista syntyvä halu liikkua valtion sisällä on yksikertaista toteuttaa.
— Valtiotyönantajan edelläkävijyys työurien pidentämisessä säilyy.
— Prosessien toteutusta ohjataan yhtenäiseen suuntaan ja niiden sujuvuutta ja toimintavarmuutta lisätään. Kiekun käyttöönottoja toteutetaan suunnitelman mukaan.
— Valtion henkilöstöjohtamisen tueksi tuotetaan yhteiset johtamisen mittarit.
— Kehitetään resurssien suunnittelun tehokkuutta tarjoamalla yhtenäisempiä hankesuunnittelun työkaluja ja pyrkimällä yhtenäistämään toimintamalleja sekä seurantaa valtiotasoisesti uudelleensijoittumisen ja liikkuvuuden tukemiseksi.
— Tuetaan Valtion työelämäneuvottelukunnan toimintaa ja sen linjauksia työhyvinvoinnin, työsuojelun ja työterveyshuollon vaikuttavuuden lisäämiseksi, jolla edesautetaan työkykyriskien hallintaa ja työurien pidentämistä hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.
— Toteutetaan työterveyshuollon kehittämishanke, jossa tavoitteena on kehittää valtion työnantajien käyttöön työterveyshuollon ohjausmalli, jolla voidaan ennaltaehkäistä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä sekä mahdollistaa nopeampi töihin palaaminen sopivalla kuntoutuksella.
Kansalaisille tuotetaan oikeudenmukainen, tasapuolinen ja saavutettavissa oleva peruspalvelu
— Lähtökohtana kansalaisen ”elämäntilanteen” tukeminen soveltuvin osin osana uudistunutta Suomi.fi-palvelukonseptia.
— Kansalais- ja yhteisöpalveluihin liittyvien järjestelmien sekä muiden sähköisen asioinnin ratkaisujen osalta hankkeiden ja palvelujen organisointi, rahoitus, hinnoittelu, hallinta on ohjauksen ja asiakkaiden näkökulmasta samanlainen yhteisten ICT-ratkaisujen kanssa.
— Valtion toiminta on läpinäkyvää ja kansalaispalvelut helppokäyttöisiä ja mahdollisimman automaattiseen prosessiin perustuvia (vrt. veroehdotus).
— Valtaosa kansalais- ja yhteisöpalveluista voidaan tuottaa sähköisten palvelukanavien kautta.
— Luodaan yhteistyömallit ja rajapinnat muihin peruspalveluntuottajiin ja yhteistyötahoihin sekä alueellisiin asiointi- ja neuvontapisteisiin ja kansalaisen yleisneuvontapalveluun.
— JulkICT-strategiassa laaditaan suunnitelma ICT-toimintoja koskevaksi työnjaoksi.
— Kansalaisille tuotetaan Valtiokonttorin vastuualueelle kuuluvat kansalaisten korvaus- ja etuuspalvelut laadukkaasti ja tehokkaasti.
— Varmistetaan Suomi.fi käytettävyys ja kehitetään kansallisia tietovarantoja ja sähköisiä asiointipalveluja kokoavaksi palveluksi kansalais-, yhteisö- ja viranomaiskäyttäjille mukaan lukien Valtiokonttorille.
— Valmistellaan Kansalaispalvelukokonaisuuden rakentamista Suomi.fi ja Valtiokonttorin kansalaisten etuus- ja korvauspalveluista.
— Toteutetaan Suomi.fi portaaliin kansalaispalveluiden (korvaustoiminta) sähköisiä lomakkeita.
— Valmistaudutaan ottamaan käyttöön (TEM:n)”Yritysasiointitili” vuonna 2013.
Valtiokonttori tuottaa lakimääräiset tehtävänsä ja muut palvelunsa laadukkaasti ja tehokkaasti mm. sähköisiä palveluprosesseja kehittämällä. Valtiokonttorin johtamismalli varmistaa riittävän kyvykkyyden. Valtiokonttori käyttää yhtenäisiä arvoperusteisia toimintamalleja. Valtiokonttorin omia sekä valittujen kumppaneiden ja toimittajien vahvuuksia hyödynnetään laajasti. Toiminnan ja kyvykkyyksien kehittäminen turvaa tulevaisuuden toimintaedellytykset. Kehittämistä ohjaavat saavutettavissa olevat vaikuttavuus- ja tuloksellisuushyödyt. Valtiokonttorin johtamisessa toimitaan ydinprosessipohjaisen strategian pohjalta ja otetaan käyttöön:
— vuonna 2012 kehitettyjä sähköisen asioinnin malleja, kuten asiointitili ja e-kirjeen käytön laajennus
— uusi asiakkuudenhallintamalli
— ydinprosessia tukeva ja tehokas suunnittelu- ja seurantamalli.

Ydinprosessien tarpeet ohjaavat tukiprosesseja toimimaan tehokkaasti ja laadukkaasti. — Jatketaan kokonaisarkkitehtuurin rakentamista.
— Otetaan käyttöön tarjolla olevat valtion yhteiset tukipalvelut.

Edellä mainituista strategisista tavoitteista johdetut tulostavoitteet on esitetty seuraavassa taulukossa.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Vaikuttavuus      
Velanhallinnan tulos >0 >0 >0
Eläköitymisiän odote 62 v 1 kk 62 v 2 kk 62 v 4 kk
Työkykyodote, %1) 79 78 78
       
Tehokkuus      
Tuottavuus      
Sähköisen talous- ja henkilöstöhallinnon levinneisyysaste, % 85 90 90
Verkkolaskujen osuus laskunvälittäjän kautta kulkeneista laskuista 75 75 85
Kiekun levinneisyysaste, htv 700 5 600 17 500
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Valtiokonttorin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % 56,8 >90 >90
       
Suoritteet ja julkishyödykkeet      
Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv 21 18 18
Elinkoron oikaisujen käsittelyaika, kk 2,0 1,8 1,8
Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika, kk 9,1 10,0 9
       
Palvelukyky ja laatu      
Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4—10 7,9 8 8

1) Tavoite on edellisen vuoden odote (esim. vuoden 2012 tavoite on vuoden 2011 odotteen arvo).

Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Henkilötyövuodet, htv 342 350 323
Johtaminen, asteikko 1—5 3,4 3,6 3,6
Työtyytyväisyys, asteikko 1—5 3,3 3,6 3,6
Kehittyminen, pv/htv 7,4 7 7
Sairauspoissaolot, pv/htv 11,5 8 8
Lyhyet sairauspoissaolot, pv/htv 5 3,5 3,5
Kokonaislähtövaihtuvuus, % 5,1 10 9

Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon maksullisesta toiminnasta saatavat tulot. Valtiokonttorin Valtion IT-palvelukeskukselta ostamien palvelujen palvelumaksut on merkitty menoiksi Valtiokonttorin toimintamenoihin ja Valtiokonttorin Valtion IT-palvelukeskukselle tuottamista hallinto- ja tukipalveluista laskuttamat tulot on merkitty tuloiksi Valtiokonttorin menoihin.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 45 565 35 864 36 950
Bruttotulot 17 047 15 300 10 709
Nettomenot 28 518 20 564 26 241
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 20 131    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 460    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 13 611 13 600 5 440
— muut tuotot 3 423 1 700 5 269
Tuotot yhteensä 17 034 15 300 10 709
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 11 093 9 700 6 379
— osuus yhteiskustannuksista 18 898 5 930 5 103
Kustannukset yhteensä 29 992 15 630 11 482
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -12 958 -330 -773
Kustannusvastaavuus, % 57 98 93

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman vertailuvuosilla on mukana eläkkeiden hoitokululla katettava toiminta, jota vuonna 2013 ei Valtiokonttorissa enää ole toiminnan siirryttyä kokonaan Kevalle.

Maksullisen toiminnan välittömät henkilötyövuodet ovat Valtiokonttorin osalta noin 31 vuonna 2013, minkä lisäksi maksulliselle toiminnalle kohdistuu myös välillisiä henkilötyövuosia.

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot, muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 19 059 25 074 27 093
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 20 390 30 557 19 963
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -1 331 -5 483 7 130
Omarahoitusosuus, % 7 18 36

Laskelma ei sisällä erillisrahoituksella rahoitettavia taseeseen aktivoitavia eriä, 13,7 milj. euroa vuonna 2011, 11,9 milj. euroa vuonna 2012 ja 12,2 milj. euroa vuonna 2013.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansalaisten yleisneuvontapalvelu 1.1.2013 alkaen (siirto momentilta 26.30.02, 12 htv) 1 100
Keva-siirron edellyttämä lisäys 3 000
Toimintaedellytysten turvaaminen 2 000
Työhyvinvoinnin ja työsuojelun kehittäminen (siirto momentilta 28.60.(20)) 675
Työturvallisuusmaksu (siirto momentille 28.60.10) -675
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) -23
Hallinnon tilatehokkuus (HO) -190
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -182
Palkkausten tarkistukset 1 120
Tasomuutos -1 148
Yhteensä 5 677

2013 talousarvio 26 241 000
2012 II lisätalousarvio 5 591 000
2012 talousarvio 20 564 000
2011 tilinpäätös 12 847 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 923 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys 1 682 000 euroa talousarvioesityksen 26 241 000 euroon nähden aiheutuu Suomi.fi -toiminnan siirrosta momentilta 28.20.06.


2013 talousarvio 27 923 000
2012 II lisätalousarvio 5 591 000
2012 talousarvio 20 564 000
2011 tilinpäätös 12 847 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 923 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 2 900 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahalla turvataan viraston toimintaedellytykset vuonna 2013 ja se on siirtoa momentilta 28.01.21.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon valtiovarainministeriön päätöksen VM/1562/00.01.03.00/2012 mukainen AT-palvelutehtävien siirto Palkeille 1.5.2013 alkaen. Tulojen vähennys on 204 000 euroa.


2013 I lisätalousarvio 2 900 000
2013 talousarvio 27 923 000
2012 tilinpäätös 26 155 000
2011 tilinpäätös 12 847 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 2 900 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 1 033 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 87 000 euroa raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta sekä lisäyksenä siirtona momentilta 28.70.20 350 000 euroa luottojen hallinnoinnin digitalisointihankkeen, 580 000 euroa vahingonkorvaustoiminnan digitalisointihankkeen ja 190 000 euroa keskitetyn valuuttakaupan hankkeen menoja varten.


2013 IV lisätalousarvio 1 033 000
2013 I lisätalousarvio 2 900 000
2013 talousarvio 27 923 000
2012 tilinpäätös 26 155 000
2011 tilinpäätös 12 847 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 1 033 000 euroa.

02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentille myönnetään 1 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.

Selvitysosa:Momentille kirjataan keskitetysti hoidettujen valuuttamääräisten pankkitilien saldojen kurssierot. Kurssiero syntyy esimerkiksi silloin, kun hyödykkeen valuuttamääräinen hankintameno kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteella käyttäen Euroopan keskuspankin edellisen päivän keskikurssia ja meno maksetaan valuutalla, joka on viety kirjanpitoon valuuttamääräisen tulon kertymispäivän arvolla tai jonka hankinta on viety kirjanpitoon valuuttaerästä maksetulla euromäärällä. Varainhoitovuoden aikana syntynyt kumulatiivinen kurssiero voi olla tilinpäätöksessä joko positiivinen, jolloin se tuottaa valtiolle tuloa, tai negatiivinen, jolloin se aiheuttaa valtiolle menoa, jota varten talousarviossa on osoitettava määräraha.


2013 IV lisätalousarvio 1 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentille myönnetään 1 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.

03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 1 091 000 euroa.

Selvitysosa:Valtiovarain controller -toiminnon toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteena on varmistaa, että valtion tilinpäätöskertomus antaa oikeat ja riittävät tiedot valtion tuloksellisuudesta. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa vahvistetaan osana tulosohjaus- ja tilivelvollisuusprosessia. Valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä oleva tarkastusviranomainen tuottaa vastuullaan olevien järjestelmä- ja hanketarkastusten perusteella EU:n komissiolle raportin rakennerahastojen hallinto- ja valvontajärjestelmien toimivuudesta sekä laatii yhteisön varainhoitoasetuksen mukaisen vuotuisen yhteenvedon rakennerahastojen saatavilla olevista tarkastuksista ja ilmoituksista.

Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Henkilöstömäärä, htv 9 10 10

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Palkkausten tarkistukset 27
Yhteensä 27

2013 talousarvio 1 091 000
2012 II lisätalousarvio 15 000
2012 talousarvio 1 064 000
2011 tilinpäätös 1 062 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 1 091 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentilta vähennetään 2 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta.


2013 IV lisätalousarvio -2 000
2013 talousarvio 1 091 000
2012 tilinpäätös 1 079 000
2011 tilinpäätös 1 062 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentilta vähennetään 2 000 euroa.

06. Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 646 000 euroa.

Selvitysosa:Valtion IT-palvelukeskus on siirtynyt palvelujen tuottamisessa omarahoitteisuuteen vuonna 2012 kansalaispalveluja lukuun ottamatta.

Kansalaispalvelut ovat tietoyhteiskuntakehityksen ja sähköisen asioinnin vauhdittamiseksi tarjottavia palveluja, jotka rahoitetaan ensisijaisesti tältä momentilta.

Valtionhallinnon yhteisten IT-palvelujen kehittämiseen liittyvät investointimenot on budjetoitu momenteille 28.70.01 ja 02.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toimenpiteet
   
Valtionhallinnossa on toimivat rakenteet, työnjako, tavoitteet ja strateginen suunnitelma yhteisten ICT-palvelujen kehittämiselle, tuottamiselle sekä eri tasojen ohjaukselle. Valtiokonttori osallistuu strategian laatimiseen, sen perusteella tehtävien muutosten toteuttamiseen ja vastaa sen osalle tulevien tehtävien hoidosta jatkossa.  
— Valtionhallinnon toimialariippumattomat palvelut on koottu yhteen. — Osallistutaan JulkICT-strategian toteutukseen.
— Osallistutaan toimialariippumattomien ICT-tehtävien kokoamiseen yhteen.
— Hallitusohjelman mukaisille säästöille on luotu rakenteellinen pohja ja säästöt on toteutettu. — Osallistutaan ICT-säästöjen toteuttamiseen.
— Asiakkaille tuotetut palvelut ja muutokset toteutetaan hyvin hallittuina siirryttäessä nykyisistä rakenteista, vastuista ja hankkeista.
— Korkean turvallisuuden ja varautumisen ratkaisut ovat osa yhteisten ICT-palveluiden kokonaisuutta.
— Seurataan ja kehitetään asiakkaiden saamaa palvelua.
— Toteutetaan käyttöönottojen tehokas läpivienti.
— Osallistutaan valtion yhteisen työasema- ja palvelinpalveluiden toteuttamiseen.
— Yhteisten hallinnon ICT-ratkaisujen organisoinnissa, rahoituksessa, hinnoittelussa ja hallinnassa noudatetaan ohjauksen ja asiakkaiden näkökulmasta valtion yhteisiä käytäntöjä. — Varmistetaan hallinnon laajassa käytössä olevien talous- ja henkilöstöhallinnon tukijärjestelmien häiriötön tuotanto ja käynnistetään niiden elinkaaren mukaiset uudelleenkilpailutukset.
— Varmistetaan, että tietoturvallisuusasetuksen edellyttämät tietoturvatasot saavutetaan Valtiokonttorin tuottamissa yhteisissä ICT-palveluissa.
Kansalaisille tuotetaan oikeudenmukainen, tasapuolinen ja saavutettavissa oleva peruspalvelu.
 
— Lähtökohtana kansalaisen ”elämäntilanteen” tukeminen soveltuvin osin osana uudistunutta Suomi.fi-palvelukonseptia. — Suomi.fi-palvelua ylläpidetään ja kehitetään kansallisia tietovarantoja ja sähköisiä asiointipalveluja kokoavaksi palveluksi kansalais-, yhteisö- ja viranomaiskäyttäjille. Palvelu sisältää myös fyysisten palveluiden paikkatiedot, tietoa julkishallinnosta ja julkisista palveluista.
— Huolehditaan Suomi.fi-palvelussa olevien tietojen ja palveluiden yhdenmukaisuudesta (sisältöjen ja palveluiden luokitukset, metatietomallit yms.).
— Kansalais- ja yhteisöpalveluihin liittyvien järjestelmien sekä muiden sähköisen asioinnin ratkaisujen osalta hankkeiden ja palveluiden organisointi, rahoitus, hinnoittelu, hallinta on ohjauksen ja asiakkaiden näkökulmasta samanlainen yhteisten ICT-ratkaisujen kanssa.
— Valtion toiminta on läpinäkyvää ja kansalaispalvelut helppokäyttöisiä ja mahdollisimman automaattiseen prosessiin perustuvia (vrt. veroehdotus).
— Valtaosa kansalais- ja yhteisöpalveluista voidaan tuottaa sähköisten palvelukanavien kautta.
— Luodaan yhteistyömallit ja rajapinnat muihin peruspalveluntuottajiin ja yhteistyötahoihin sekä alueellisiin asiointi- ja neuvontapisteisiin ja kansalaisen yleisneuvontapalveluun.

JulkICT-strategiassa laaditaan suunnitelma ICT-toimintoja koskevaksi työnjaoksi.
 

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Kriittisten palvelinympäristöjen käytettävyys, % kokonaistyöajasta 99,5 99,5 99,5
Tietoliikenneverkon kriittisten aktiivilaitteiden käytettävyys, % kokonaistyöajasta 99,95 99,95 99,95
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % 80,1 100 100
       
Palvelukyky ja laatu      
Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo (asteikko 4—10) 7,44 8 8
       
Suoritteet ja julkishyödykkeet      
Suomi.fi käyttömäärän seuranta, käyntejä/kk   165 000 180 000
       
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Henkilötyövuodet (htv) 98 115 121

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 28 906 40 431 35 403
Bruttotulot 21 039 36 000 31 757
Nettomenot 7 867 4 431 3 646
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 188    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 103    

Nettomenot sisältävät kansalaisille maksutta tarjottavien palvelujen rahoituksen sekä palkkausten tarkistukset.

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 20 531 36 000 28 807
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 25 394 36 000 28 807
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -4 863 - -
Kustannusvastaavuus, % 81 100 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Sähköisen asioinnin palvelualustan keskeytys -11
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -20
Palkkausten tarkistukset 31
Tasomuutos -785
Yhteensä -785

2013 talousarvio 3 646 000
2012 II lisätalousarvio 28 000
2012 talousarvio 4 431 000
2011 tilinpäätös 8 781 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 964 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Vähennys 1 682 000 euroa talousarvioesityksen 3 646 000 euroon nähden aiheutuu Suomi.fi -toiminnan siirrosta momentille 28.20.01.


2013 talousarvio 1 964 000
2012 II lisätalousarvio 28 000
2012 talousarvio 4 431 000
2011 tilinpäätös 8 781 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 964 000 euroa.

07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 000 euroa.

Selvitysosa:Palvelukeskus tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja kaikille valtionhallinnon virastoille ja laitoksille. Rahoitus muodostuu omakustannushintaisesta asiakaslaskutuksesta. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viiveellä. Kieku-toimintamallin ja siihen liittyvän tietojärjestelmän käyttöönottovaiheessa aiheutuu päällekkäisiä tietojärjestelmäkustannuksia, jotka on huomioitu momentin vuotta 2013 koskevissa bruttomenoissa ja -tuloissa. Päällekkäiset kustannukset näkyvät myös taloudellisuustunnusluvuissa. Lisäksi Kieku-toimintamallin käyttöönottoon liittyvä työ (esim. konversiot) edellyttää arviolta 34 htv:n tilapäisen lisätyöpanoksen vuosittain. Siitä aiheutuvat kustannukset katetaan asiakaslaskutuksella. Tulosohjaustoimenpiteenä Palkeille asetetaan tavoite toteuttaa julkisen hallinnon atk-uudistuksen virastokohtainen 191 000 euron säästö ainakin osittain siten, että Palkeet tehostaa omaa toimintaansa. Täten tehostaminen alentaa asiakkaiden laskutusta.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseissa on useita toimintoja, joiden vastuut ovat seuraavat:

  • — Valtiovarainministeriö on strateginen prosessinomistaja
  • — Valtiokonttori vastaa prosessien kehittämisestä ja omistaa tietojärjestelmät
  • — Palvelukeskus toimii valtiokonsernin sisäisenä palvelun tuottajana ja kehittää talous- ja henkilöstöhallintoon liittyviä palveluja ja prosesseja yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa. Palvelukeskuksella on merkittävä rooli uuden Kieku-toimintamallin ja siihen liittyvän tietojärjestelmän käyttöönotossa sekä uusien toimintaprosessien viemisessä käytäntöön koko valtionhallinnossa.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toimenpiteet
   
Asiakkaan kumppaniksi
— Asiakas kokee Palkeiden palvelut sujuvina ja luotettavina sekä hinnoittelun hyväksyttävänä.
— Pitkäaikainen kumppanuus mahdollistaa asiakkaan keskittymisen omaan ydintoimintaansa.
Aktiivinen asiakastyö asiakassegmentoinnin pohjalta. Palveluja kehitetään yhteistyössä asiakkaiden kanssa asiakasfoorumeissa.
Sujuvat prosessit ja parhaat palvelut
— Tuotteistetut palvelut ja yhtenäinen palvelutuotanto paikkakunnasta riippumatta, prosessiorganisaatio ja prosessiomistajuus
— Asiakastarpeita, palvelutuotantoa ja uudistumista tukeva kehittäminen
— Sähköiset, sujuvat, tehokkaat prosessit
Kieku-toimintamallin ja tietojärjestelmän käyttöönottojen jatkaminen (mm. SM:n ja VM:n hallinnonalat) sekä vuoden 2014 käyttöönottojen valmisteluprojektit. Palkeiden prosessien jatkokehittäminen, laatukäsikirjan käyttöönotto ja audioinnit EFQM-mallin mukaisesti. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden laadun jatkuva kehittäminen.
Innostunut osaava henkilöstö
— Henkilöstön osaamisen aktiivinen hyödyntäminen ja kehittäminen
— Johtamisessa korostuvat hyvä lähiesimiestyö sekä prosessien ja suorituksen johtaminen.
— Virastosta yhtenäiseksi palveluorganisaatioksi asiakastyötä ja avointa palvelukulttuuria kehittämällä
Esimiesten valmennusohjelman (JET) toteutus. Prosessiorganisaation toimivuuden vakiinnuttamiseen liittyvä osaamisen kehittäminen ja palveluverkon rakenteellisen uudistamisen edistäminen. Henkilöstön tukeminen muutoksessa. Kiekun osaamisenhallinnan työvälineen käyttöönotto. Kiekun käyttöönottoihin liittyvä ammatillisen osaamisen kehittäminen. Työhyvinvoinnin kehittäminen. Sisäisen viestinnän kehittäminen.
Tuloksekas toiminta ja vaikuttavuus
— Kustannustehokas toiminta ja alenevat tuotantokustannukset
— Valtiokonsernin talous- ja henkilöstöhallinnon parempi ohjattavuus ja tehokkaampi toimeenpano
Taloussuunnittelun, hinnoittelun ja seurannan kehittäminen. Reklamaatioiden ja virheiden oikaisujen määrän seuraaminen ja toiminnan vertaaminen vastaaviin ulkoisiin toimijoihin. Kokonaisuustuottavuusindeksin käyttöönottaminen.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Taloudellisuus, euroa/suorite (sisältää tietojärjestelmäkustannukset)      
— ostolasku 5,91 6,07 6,06
— myyntilasku (sähköinen liittymä) 6,36 6,06 6,05
— palkkalaskelma 8,68 9,19 9,67
— palvelusuhteen hallinta (alkaneet ja päättyneet palvelujaksot) 63,32 67,04 70,48
       
Työn tuottavuus, kpl/htv      
— ostolasku 11 187 11 900 12 100
— myyntilasku (sähköinen liittymä)1) 14 023 14 000 14 300
— palkkalaskelma 8 541 9 200 9 300
— palvelussuhteen hallinta (alkaneet ja päättyneet palvelujaksot) 1 171 1 090 1 110
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Suoritteet, kpl      
— ostolaskut 1 608 455 1 575 000 1 547 000
— myyntilaskut (kaikki yhteensä) 211 438 285 000 313 000
— palkkalaskelma 1 290 198 1 265 000 1 249 000
— palvelussuhteen hallinta (alkaneet ja päättyneet palvelujaksot) 74 547 73 100 72 200
       
Asiakastyytyväisyys, asteikko 1—5      
— taloushallintopalvelut 3,7 3,9 3,9
— henkilöstöhallintopalvelut 3,8 3,9 3,9
       
Toiminnan virheettömyys      
— viivästyskorkoja maksettu, euroa 47 569 <10 000 <20 000
— reklamaatioiden määrä, kpl 6 <3 <6
— kirjallisten selvityspyyntöjen määrä, kpl 10 <12 <12

1) Myyntilaskun toteutuma poikkeaa tilinpäätöksen toteutumasta laskentatavan muutoksen vuoksi.

Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Henkilöstömäärä, htv 734,6 798 800
Palkeiden perustehtävään sitoutuva htv 734,6 751 750
Kiekun käyttöönoton konversio ja projektityöhön sitoutuvat tilapäiset henkilötyövuodet 0 47 50
Työtyytyväisyys, asteikko 1—5 3,1 3,1 3,2
Vakinaisia/määräaikaisia 642/92 751/47 720/80
Sairauspoissaolot työpäivää/htv 10,6 <10 <10
Kokonaislähtövaihtuvuus % 7,9 <8 <7

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 54 436 60 083 55 571
Bruttotulot 54 290 60 073 55 561
Nettomenot 146 10 10
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 556    

2013 talousarvio 10 000
2012 talousarvio 10 000
2011 tilinpäätös -410 240

Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys 1 990 000 euroa talousarvioesityksen 10 000 euroon nähden ja määrärahan muuttaminen talousarvioesityksen arviomäärärahaan nähden kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi mahdollistavat palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön yksinkertaistamisen edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on jatkossa, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia muita kuin momentilta 28.20.08 erikseen rahoitettavia investointimenoja.


2013 talousarvio 2 000 000
2012 talousarvio 10 000
2011 tilinpäätös -410 240

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.

08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotosta ja hankkeen aikataulun aikaistamisesta palvelukeskukselle aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus ja Valtiokonttori toteuttavat monistettavan Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottopalvelun. Projektiin tarvittavat resurssit joudutaan osittain hankkimaan ostopalveluina.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -200
Yhteensä -200

2013 talousarvio 800 000
2012 talousarvio 1 000 000
2011 tilinpäätös 1 680 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotosta ja hankkeen aikataulun aikaistamisesta palvelukeskukselle aiheutuviin menoihin.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmän keskeneräisyydestä aiheutuvan lisätyön kulujen rahoittamiseen. Vuoden 2011 ja 2012 talousarvion momentin 28.20.08 perusteluja täydennetään vastaavasti.

Selvitysosa:Valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmän käyttöönotto ja tietojärjestelmän keskeneräisyys ovat aiheuttaneet huomattavan työmäärän lisäyksen erityisesti palkanlaskennassa ja kirjanpidossa. Tämän johdosta asiakkailta laskutettavat hinnat ovat myös nousseet. Momentin perustelujen täydennyksellä pienennetään asiakasvirastoille aiheutuvaa ylimääräistä menorasitusta.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2013 IV lisätalousarvio
2013 talousarvio 800 000
2012 tilinpäätös 1 000 000
2011 tilinpäätös 1 680 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmän keskeneräisyydestä aiheutuvan lisätyön kulujen rahoittamiseen. Vuoden 2011 ja 2012 talousarvion momentin 28.20.08 perusteluja täydennetään vastaavasti.

88. Senaatti-kiinteistöt

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.

2. Investoinnit

Tyhjä elementti, POISTA

Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöinä toimivien kiinteistöosakeyhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2013 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 40 milj. euroa.

Selvitysosa:Senaatti-kiinteistöjen arvoperusta on yhteiskuntavastuullinen toiminta osana valtioyhteisöä. Tehtävänä on tarjota tilapalveluja, jotka ovat taloudelliselta, sosiaaliselta ja ympäristön näkökulmasta vastuullisesti tuotettuja ja hinnoiteltuja.

Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on muuntua entistä palvelukeskeisemmäksi asiantuntijaorganisaatioksi ja valtioyhteisön sisäiseksi CREM-organisaatioksi. Strategian kolme keskeistä painopistealuetta ovat asiantuntija- eli CREM-roolin haltuunotto, kestävän kehityksen haasteisiin vastaaminen ja sisäisen tehokkuuden parantaminen. CREM (Corporate Real Estate Management) tarkoittaa strategista kiinteistöjohtamista ja toimitila-asiantuntijuutta. Senaatti-kiinteistöjen ja sen asiakkaiden toiminnassa se konkretisoituu kehityksenä kohti todellista strategista kumppanuutta ja asiantuntijapalveluilla asiakkaille tuotettuna hyötynä mm. säästönä tai työympäristön kehityksenä. Toimitilojen tehokkaaseen johtamiseen ja kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja yhtenäistä tietoa tiloista, niiden määrästä, kustannuksista ja energiankulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten Senaatti-kiinteistöt on rakentanut koko valtionhallinnon käyttöön tilahallinnan tietopalvelun.

Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu 26 tytäryhtiönä toimivaa kiinteistöosakeyhtiötä.

Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 95 milj. euroa vuodelle 2013.

Vuonna 2013 Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion talousarvioon yhteensä 199,5 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2012 voiton tuloutuksena. Vuoden 2013 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 93,5 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 100 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 6 milj. euroa. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 40 milj. euroa ja bruttomääräisesti enintään noin 315 milj. euroa.

Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2013 (milj. euroa)

   
Rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavat korjausinvestoinnit 200
Uudisrakennusinvestoinnit 40
Yhteensä 240

Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot)

  2011
toteutuma
liikelaitos
konserni 2012
ennakoitu
liikelaitos
konserni 2013
arvio
liikelaitos
konserni
             
Liikevaihto, milj. € 583 587 582 587 590 595
— muutos, % 5,1 5,9 -0,2 0 1,4 1,4
Vuokrakate, milj. € 318   324   339  
— % vuokraustoiminnan liikevaihdosta 62,1   60,6   60,8  
Liikevoitto, milj. € 210 210 186 188 180 183
— % liikevaihdosta 36,0 35,8 32 32 30,5 30,8
Tilikauden tulos, milj. € 154 159 123 128 116 121
— % liikevaihdosta 26,4 27,1 21,1 21,8 19,7 20,3
— % peruspääomasta 22,9 23,7 18,3 19,1 17,2 18
Tuloutus valtion talousarvioon, milj. € 250   130   100  
Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,8 4,8 4,2 4,2 4,1 4,1
Investoinnit % liikevaihdosta 41,9 41,6 41,2 41,6 40,7 40,3
Omavaraisuusaste, % 64,9 64,1 64,7 64 64,4 64
Taseen loppusumma, milj. € 4 675 4 708 4 679 4 710 4 724 4 750
Henkilöstömäärä 251   250   250  

Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa)

  2011
toteutuma
2012
ennakoitu
2013
arvio
       
Tuloutus tulomomenteille      
12.28.99 Takausmaksut 4,9 6,0 6,0
13.01.04 Korot 29,1 23,5 21,0
13.05.01 Voiton tuloutus 250,0 130,0 100,0
15.01.02 Lainat 129,0 110,0 72,5
Yhteensä 413,0 269,5 199,5

2013 talousarvio
2012 talousarvio
2011 tilinpäätös

Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012)

2. Investoinnit

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2013 enintään 270 milj. euroa.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2013 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 70 milj. euroa.

Selvitysosa:Päätösosan kohdan 2. kappale korvaa talousarvioesityksen kohdan 2. ensimmäisen kappaleen ensimmäisen virkkeen ja päätösosan kohta 3. korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kohdan 3.

Lisäys 30 milj. euroa Senaatti-kiinteistöjen investoinneista aiheutuviin menoihin talousarvioesityksen 240 milj. euroon nähden aiheutuu hankerahoitustarpeiden siirtymisestä vuodelta 2012 sekä tilojen uudisrakentamis-, muutos- ja perusparannustarpeista.

Lisäksi selvitysosan viidennen kappaleen kolmas virke sekä Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma korvataan oheisella tekstillä ja taulukolla.

Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 70 milj. euroa ja bruttomääräisesti enintään noin 345 milj. euroa.

Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2013 (milj. euroa)

   
Rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavat korjausinvestoinnit 230
Uudisrakennusinvestoinnit 40
Yhteensä 270

2013 talousarvio
2012 III lisätalousarvio
2012 talousarvio
2011 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.

2. Investoinnit

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2013 enintään 270 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 220 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.

Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöinä toimivien kiinteistöosakeyhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2013 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 70 milj. euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

4. Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan Auratum Asunnot Helsinki Oy:lle perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingin kaupungin 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelissa 484 sijaitseva kiinteistö (kiinteistötunnus 91-14-484-4) rakennuksineen 22,75 milj. euron kauppahinnalla ja muutoin Senaatti-kiinteistöjen määräämin ehdoin.

Selvitysosa:Luovutettava kiinteistö (Taivallahden kasarmi) sijaitsee Helsingin kaupungissa Taka-Töölön kaupunginosassa osoitteessa Mechelininkatu 32. Kiinteistöllä sijaitsee kolme rakennusta, jotka suojellaan. Kaupan kohteelle on käynnistetty asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on muuttaa rakennukset asumis-, palveluasumis- ja myymäläkäyttöön sekä mahdollistaa uutta rakennusoikeutta noin 7 200 kerrosneliömetriä. Avoimessa tarjousmenettelyssä ja sen perusteella käydyissä neuvotteluissa kiinteistövarallisuudesta saatu kokonaisuutena paras tarjous on ollut yhteensä 22,75 milj. euroa, mikä vastaa kohteen käypää arvoa. Valtion käyttö kiinteistöllä ja rakennuksissa on päättynyt, joten kiinteistön myynti on perusteltua.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio
2012 tilinpäätös
2011 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

4. Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan Auratum Asunnot Helsinki Oy:lle perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingin kaupungin 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelissa 484 sijaitseva kiinteistö (kiinteistötunnus 91-14-484-4) rakennuksineen 22,75 milj. euron kauppahinnalla ja muutoin Senaatti-kiinteistöjen määräämin ehdoin.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

4. Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan

  • — Lapis Rakennus Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun Helsingin kaupungissa sijaitseva kiinteistö rakennuksineen 91-7-130-9 11 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin ja
  • — Technopolis Oyj:lle perustettavan yhtiön lukuun Tampereen kaupungissa sijaitseva määräala noin 0,5 hehtaaria kiinteistöstä 837-599-2-1 noin 10,7 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.

Selvitysosa:Lapis Rakennus Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun luovutettava kiinteistö sijaitsee Helsingin kaupungissa Ullanlinnan kaupunginosassa osoitteessa Laivanvarustajankatu 6. Myytävän kiinteistön pinta-ala on noin 1 449 m2 ja rakennuksen noin 6 500 brm2. Avoimessa tarjousmenettelyssä ja sen perusteella käydyissä neuvotteluissa kiinteistövarallisuudesta saatu kokonaisuutena paras tarjous on ollut yhteensä 11 milj. euroa, mikä vastaa kohteen käypää arvoa. Valtion käyttö kiinteistöllä ja rakennuksissa on päättynyt, joten kiinteistön myynti on perusteltua.

Technopolis Oyj:lle perustettavan yhtiön lukuun luovutettava määräala sijaitsee Tampereen kaupungissa Erkkilänkadun ja Peltokadun kulmassa. Myytävä määräalan pinta-ala on noin 0,5 ha, joka täsmentyy asemakaavan tultua voimaan. Alueen asemakaavoitus on meneillään ja asemakaavaehdotuksessa määräalasta muodostettavalle korttelille 442 on osoitettu rakennusoikeutta noin 22 800 kerrosneliömetriä. Avoimessa tarjousmenettelyssä ja sen perusteella käydyissä neuvotteluissa kiinteistövarallisuudesta saatu kokonaisuutena paras tarjous on ollut 470 euroa/kem2 (asemakaavaehdotuksen perusteella yhteensä noin 10,7 milj. euroa), mikä vastaa kohteen käypää arvoa. Myytävän kohteen lopullinen kauppahinta määräytyy voimaan tulevassa asemakaavassa vahvistettavan rakennusoikeuden määrän perusteella. Valtion käyttö kiinteistöllä on päättynyt, joten kiinteistön myynti on perusteltua.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2013 IV lisätalousarvio
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio
2012 tilinpäätös
2011 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

4. Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan

  • — Lapis Rakennus Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun Helsingin kaupungissa sijaitseva kiinteistö rakennuksineen 91-7-130-9 11 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin ja
  • — Technopolis Oyj:lle perustettavan yhtiön lukuun Tampereen kaupungissa sijaitseva määräala noin 0,5 hehtaaria kiinteistöstä 837-599-2-1 noin 10,7 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.