Talousarvioesitys 2013
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 252 965 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin.
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain nojalla kerättävät tulot.
Markkinaoikeuteen voidaan 1.9.2013 lukien perustaa kahdeksan markkinaoikeustuomarin (6 T13 ja 2 T11) ja kaksi markkinaoikeusinsinöörin (T11) virkaa.
Selvitysosa:Hovioikeuksiin saapui yhteensä 10 320 asiaa vuonna 2011. Vuonna 2013 arvioidaan saapuvan noin 10 000 asiaa. Vuonna 2011 saapuneista asioista oli 28 % riita-asioita ja 63 % rikosasioita. Keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt 6,3 kuukauteen. Asioista 54 % käsiteltiin alle 6 kuukaudessa, 88 % alle 12 kuukaudessa ja 12 % viipyi hovioikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hovioikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimmillään 0,7 kuukautta koko maan keskiarvon vuonna 2011 (0,8 kk vuonna 2010). Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 7 %.
Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja käräjäoikeusvaiheessa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee ottaa huomioon. Hovioikeudet pyrkivät siihen, että aiemmissa vaiheissa yli kolme vuotta kestäneiden asioiden käsittelyaika hovioikeusvaiheessa on enintään 12 kuukautta.
Jatkokäsittelylupajärjestelmän käyttöönoton vaikutuksia seurataan ja samalla huolehditaan siitä, että järjestelmään liittyvät hovioikeuksien toimintaprosessit ja tilastointi ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset. Lupajärjestelmän säännöksien yhdenmukainen soveltaminen on välttämätöntä tasa-arvoisen oikeusturvan toteuttamiseksi.
Käräjäoikeuksiin saapui vuonna 2011 noin 484 000 rikos- ja siviilioikeudellista asiaa. Siviilioikeudellisia asioita saapui noin 400 000, joista 85 % tuli vireille suppealla haastehakemuksella. Näiden ns. summaaristen asioiden määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa ja taloudellisen tilanteen vuoksi säilynee korkeana. Vuonna 2009 saapuneista summaarisista asioista 64 % tuli vireille sähköisesti. Käräjäoikeutta enemmän työllistävien manuaalisesti vireille tulleiden osuus kasvoi vuosina 2010 ja 2011. Sähköisesti vireille tulevien asioiden osuuden oletetaan hieman kasvavan vuonna 2012 ja edelleen vuonna 2013. Riidattomien velkomusasioiden oletetaan tulevan entistä useammin vireille käyttöön otetun internet-liittymän kautta. Vuonna 2011 uuden liittymän kautta tuli vireille noin 13 000 asiaa.
Konkurssi- ja velkajärjestelyasioita saapui vuonna 2011 hieman edellisvuotta enemmän. Yrityssaneerausasioita saapui edellisvuotta vähemmän. Asiamäärien ennakoidaan pysyvän suurina näissä asiaryhmissä myös vuonna 2013.
Pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja enintään 25 prosentissa käsittelyaika on yli vuoden. Yksinkertaiset rikosasiat voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä pääkäsittelyä toimittamatta. Kirjallisesti ratkaistavien rikosasioiden osuuden arvioidaan vuonna 2013 olevan sama kuin vuonna 2011 (33 %). Menettelyn käyttöasteessa on tuomioistuinkohtaisia eroja. Vuonna 2011 käräjäoikeudet käsittelivät kirjallisessa menettelyssä 12—48 % ratkaisemistaan rikosasioista. Helsingin käräjäoikeudessa kirjallisen menettelyn käyttöaste oli maan alin ja huomattavasti koko maan keskimääräistä käyttöastetta alempi vuonna 2011, mikä selittyy osin jutturakenteiden eroilla.
Vuoden 2009 alussa voimaan tulleen kokoonpanosäännöksiä koskeneen uudistuksen tavoitteena oli karsia lautamiesjärjestelmän käyttöä ihmisten oikeusturvaa vaarantamatta. Samassa yhteydessä mahdollistettiin rikosasioissa kolmen tuomarin kokoonpano, jota on tarkoitus käyttää vaikeimmissa asioissa. Lautamieskokoonpanossa ratkaistuja asioita on vajaa viidesosa uudistusta edeltäneeseen aikaan verrattuna — tuomarin ja kolmen lautamiehen kokoonpanossa ratkaistiin noin 5 000 asiaa vuonna 2011. Mainitussa kokoonpanossa ratkaistavien asioiden lukumäärän arvioidaan pysyvän samalla tasolla vuonna 2013. Rikosasioiden pääkäsittelyn peruuntumisten osalta tavoitteena on, ettei peruuntumisosuus kasva nykyisestä 20 prosentista.
Vuoden 2011 lopussa vanhoja, yli vuoden vireillä olleita laajoja riita-asioita oli 1 748 kappaletta eli 19 % vireillä olevista laajoista riita-asioista. Tavoitteena on, että vanhojen asioiden osuus on vuonna 2013 pienempi kuin vuonna 2011. Laajojen riita-asioiden keskimääräisen käsittelyajan ennakoidaan merkittävästi kasvavan tilapäisesti vuonna 2013. Tämä johtuu siitä, että käräjäoikeuksissa on paljon vireillä tiettyihin rikosasioihin (esim. WinCapita) liittyviä laajoja riita-asioita, joiden käsittely alkaa pääosin vasta rikostuomion jälkeen. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa vuonna 2011 oli 3,5 kuukautta ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 3,8—6,5 kuukautta. Vuonna 2013 tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa ole yli 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Lisäksi tavoitteena on, että 50 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään 2 kuukautta, ja että käsittelyaika ylittää 9 kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista.
Vuoden 2011 lopussa yli vuoden vireillä olleita rikosasioita oli 2 657 kappaletta eli 15 % vireillä olevista asioista. Tavoitteena on, että vanhojen vireillä olevien asioiden osuus on vuonna 2013 pienempi kuin vuonna 2011.
Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa ja syyteharkinnassa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee rikosasioissa ottaa huomioon. Keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 9 kuukautta niissä asioissa, joissa esitutkinta ja syyteharkinta ovat kestäneet yhteensä yli kaksi vuotta. Sama tavoite koskee kaikkia talousrikosasioita ja tukee näin ollen harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Varsinaisten talousrikosasioiden käsittelyyn kohdennetaan voimavaroja ruuhkautumisen välttämiseksi siten, että niitä ratkaistaan yhtä paljon kuin niitä saapuu.
Riita-asioiden sovittelumenettelymahdollisuutta yleisissä tuomioistuimissa on käytetty vaihtelevasti. Tuomioistuinten tulee aktiivisesti tarjota tätä mahdollisuutta riidan osapuolille. Asiantuntija-avusteisen lasten huoltoriitojen sovittelumenettelyn kokeilua jatketaan 11 käräjäoikeudessa. Tavoitteena on kehittää valtakunnallisesti näissä asioissa toimiva järjestelmä, joka ottaa lapsen edun huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. Vuonna 2011 kokeilussa mukana olleiden neljän käräjäoikeuden käsittelyaika näissä asioissa parani aiemmasta. Tavoitteena on, että vuonna 2013 kokeilussa mukana olevien käräjäoikeuksien keskimääräinen käsittelyaika on koko maan keskiarvoa parempi.
Hallinto-oikeuksien viime vuosina jatkunut saapuneiden asioiden kasvu (kokonaismäärä 19 568 v. 2007, 20 539 v. 2008, 22 515 v. 2009 ja 23 149 v. 2010) kääntyi vuonna 2011 8 % laskuun ollen 21 221. Vuonna 2011 suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuolto (29 %), verot (18 %), rakentaminen ja ympäristö (yhteensä 12 %), taloudellinen toiminta mukaan lukien liikenne- ja viestintäasiat (15 %) sekä ulkomaalaisasiat (13 %). Kaava- ja ympäristöasioita saapui hallinto-oikeuksiin hieman aikaisempaa enemmän. Vuonna 2013 asiamäärissä ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia aiempaan nähden.
Keskimääräinen käsittelyaika oli 7,8 kuukautta vuonna 2011. Asioista 42 % käsiteltiin alle kuudessa kuukaudessa, ja 19 % viipyi hallinto-oikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hallinto-oikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimillään 2,9 kuukautta koko maan keskiarvon vuonna 2011 (edellisvuonna 2,6 kk). Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 10 % (vuoden 2011 lopussa 9 %).
Ulkomaalaisasiat muodostavat suuren osan hallinto-oikeuksiin saapuvista asioista. Turvapaikka-asiat kuuluvat ulkomaalaisasioiden ryhmään ja niitä käsittelee yksinomaan Helsingin hallinto-oikeus. Turvapaikka-asioita saapui vuonna 2011 edellisvuotta vähemmän. Pidemmällä aikavälillä asioiden määrä on ollut kasvussa. Vuonna 2011 saapuneiden määrä,1 027 asiaa, on lähes kaksinkertainen vuoden 2008 tasoon nähden.Turvapaikka-asioiden määrän oletetaan olevan korkealla tasolla myös vuonna 2013. Tavoitteena on kuitenkin, että turvapaikka-asiat käsitellään joutuisasti siten, että keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa on alle 6 kuukautta (6,8 kk v. 2011).
Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on pysynyt vuodesta 2008 lukien suunnilleen samansuuruisena. Vuonna 2011 asiamäärä väheni hieman ollen 7 318 (edellisvuonna 7 557). Asiamäärän arvioidaan pysyvän lähes samalla tasolla. Vakuutusoikeusprosessin avoimuuden lisääminen hallitusohjelman mukaisesti edellyttää varautumista asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten lisääntymiseen.
Markkinaoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on ollut pitkään kasvussa. Viime vuonna saapuneiden asioiden määrä kuitenkin kääntyi selkeään laskuun ollen 511 (edellisvuonna 691). Markkina-oikeudessa käsiteltävien asioiden asiamäärään voidaan arvioida pysyvän suunnilleen samalla tasolla vuonna 2013.
Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uudeksi laiksi markkinaoikeudesta sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa. Tarkoituksena on keskittää teollis- ja tekijänoikeusasioiden (IPR) käsittely Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnasta ja Helsingin käräjäoikeudesta markkinaoikeuteen 1.9.2013 lukien.
Työtuomioistuimeen on 2000-luvulla saapunut vuosittain 100—190 asiaa. Vuonna 2011 saapuneiden asioiden määrä oli 184 ja asiamäärän arvioidaan pysyvän samalla tasolla vuonna 2013.
Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on asettanut vuodelle 2013 seuraavat alustavat arviot ja toiminnalliset tavoitteet:
Tunnuslukutaulukko
2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 tavoite/arvio |
|
Hovioikeudet | |||
---|---|---|---|
Ratkaistut asiat, kpl | 10 992 | 10 500 | 10 000 |
Keskimääräinen käsittelyaika, kk | 6,3 | 6,3 | 6,0 |
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) | 3 702 | 3 800 | 3 850 |
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) | 22 | 22 | 22 |
Käräjäoikeudet | |||
Ratkaistut asiat yhteensä, kpl | 476 913 | 500 000 | 470 000 |
— Rikosasiat | 59 886 | 61 000 | 60 000 |
— Laajat riita-asiat | 10 286 | 10 500 | 10 000 |
— Summaariset asiat | 336 573 | 360 000 | 300 000 |
Keskimääräinen käsittelyaika, kk | |||
— Rikosasiat | 3,5 | 3,5 | 3,6 |
— Laajat riita-asiat | 8,4 | 8,3 | 9,8 |
— Summaariset asiat | 2,4 | 2,4 | 2,5 |
— Velkajärjestelyasiat | 5,5 | 5,5 | 5,5 |
Taloudellisuus (€/painotettu työmäärä) | 750 | 800 | 850 |
Tuottavuus (työmäärä/htv) | 93 | 95 | 95 |
Hallinto-oikeudet | |||
Ratkaistut asiat, kpl | 21 948 | 21 000 | 21 000 |
Keskimääräinen käsittelyaika, kk | 7,8 | 7,5 | 7,5 |
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) | 1 487 | 1 600 | 1 600 |
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) | 49 | 50 | 50 |
Vakuutusoikeus | |||
Ratkaistut asiat, kpl | 7 210 | 8 000 | 8 000 |
Keskimääräinen käsittelyaika, kk | 11,5 | 11,0 | 10,0 |
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) | 1 041 | 1 050 | 1 100 |
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) | 67 | 75 | 75 |
Markkinaoikeus | |||
Ratkaistut asiat, kpl | 610 | 500 | 600 |
Keskimääräinen käsittelyaika, kk | 8,3 | 7,0 | 7,0 |
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) | 3 601 | 3 600 | 3 650 |
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) | 21 | 20 | 20 |
Työtuomioistuin | |||
Ratkaistut asiat, kpl | 179 | 180 | 180 |
Keskimääräinen käsittelyaika, kk | 5,6 | 5,0 | 5,0 |
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) | 5 369 | 5 400 | 5 450 |
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) | 19 | 20 | 20 |
Tuomioistuinten suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin 25 000 000 euroa momentille 12.25.10. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista edellä mainitun lain perusteella maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 33 %.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2011 toteutuma |
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
|
Bruttomenot | 233 861 | 240 229 | 253 105 |
Bruttotulot | 108 | 40 | 140 |
Nettomenot | 233 753 | 240 189 | 252 965 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 5 020 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 10 366 |
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Yleiset tuomioistuimet | |
Hovioikeudet | 42 065 |
Käräjäoikeudet | 139 290 |
Työtuomioistuin | 995 |
Yhteensä | 182 350 |
Hallintotuomioistuimet | |
Hallinto-oikeudet | 34 580 |
Markkinaoikeus | 2 893 |
Vakuutusoikeus | 8 370 |
Yhteensä | 45 843 |
Tietohallinto- ja muut menot | 24 772 |
Yhteensä | 252 965 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Määräaikaisen toimintamenosäästön päättyminen | 475 |
Siirto momentille 28.01.01 | -10 |
Syyttäjien ja yleisten tuomioistuinten asianhallinnan kehittäminen (AIPA) (siirto momentilta 28.70.20) | 6 400 |
Teollis- ja tekijänoikeusasioiden (IPR) keskittäminen markkinaoikeuteen | 367 |
Toimitilamenot | 300 |
Tuottavuustoimet (uusi tuottavuusohjelma -50 000 euroa, tuottavuusmääräraha 18 000 euroa) | -32 |
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) | -131 |
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 30.70.01) | -158 |
Harmaan talouden torjunta (HO) | 180 |
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) | -1 213 |
Palkkausten tarkistukset | 7 171 |
Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -573 |
Yhteensä | 12 776 |
2013 talousarvio | 252 965 000 |
2012 II lisätalousarvio | 4 898 000 |
2012 talousarvio | 240 189 000 |
2011 tilinpäätös | 239 098 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012)
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) mukaisesti perittäviä maksuja.
Käräjäoikeuksiin voidaan 1.6.2013 lukien perustaa käräjätuomarin virka (T13) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan käräjäoikeuden laamannin virka (T15). Markkinaoikeuteen voidaan 1.9.2013 lukien perustaa kahdeksan markkinaoikeustuomarin (6 T13 ja 2 T11) ja kaksi markkinaoikeusinsinöörin (T12) virkaa.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan neljännen kappaleen.
2013 talousarvio | 252 965 000 |
2012 III lisätalousarvio | 500 000 |
2012 II lisätalousarvio | 4 898 000 |
2012 talousarvio | 240 189 000 |
2011 tilinpäätös | 239 098 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että tiukasta määrärahatilanteesta huolimatta mm. syyttäjien ja yleisten tuomioistuinten asianhallintajärjestelmän (AIPA) rakentamiseen osoitetaan 6,4 miljoonan euron rahoitus, mikä antaa hyvän mahdollisuuden hallinnonalan erään keskeisen tuottavuushankkeen edistämiseen. Myös talousrikollisuuden torjuntaan osoitetaan lisäresursseja (5,2 milj. euroa), samoin kuin turvapaikka-asioiden joutuisaan käsittelyyn hallintotuomioistuimissa (1 milj. euroa).
Valiokunta on tyytyväinen myös siihen, että lasten huoltajuusriitojen sovittelumenettelyä koskevaa kokeilua voidaan jatkaa vuoden 2013 loppuun asti 11 käräjäoikeudessa. Tässä ns. Follo-mallissa lasten huoltoriitoja sovitellaan lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla.
Tammikuun 1. päivänä 2011 alkaneesta kokeilusta on saatu erittäin hyviä tuloksia; sovittelu on oikeudenkäyntiä nopeampi ja sillä voidaan vähentää varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja riitojen pitkittymistä. Sovittelu on tuonut merkittäviä kustannussäästöjä tuomioistuimille. Kuntien sosiaalitoimessa kokeilu on vähentänyt merkittävästi olosuhdeselvitysten laatimisen tarvetta, mikä on vähentänyt myös kuntien menoja. Oikeusministeriön selvityksen (OM 36/2012) mukaan tuomioistuimelle ja sosiaalitoimelle aiheutuvat kustannussäästöt ovat yhteensä vähintään noin 5 000 euroa/huoltajuusriita. Ero keskimääräisen huoltoriitasovittelun ja tavanomaisen tuomioistuinkäsittelyn välillä on yli kuusinkertainen.
Valiokunta pitää niin inhimilliseltä kuin myös kustannussäästöjen kannalta perusteltuna, että kokeiluvaiheen päättyessä käytäntö vakinaistetaan ja laajennetaan koko maahan.
Valiokunta on huolissaan yleisten tuomioistuinten resurssitilanteesta. Tuomioistuinten toimintaan on tosin kohdennettu eräitä lisäyksiä (mm. AIPA-hanke sekä kolmanteen lisäbudjettiin sisältynyt 0,5 milj. euron määräraha käsittelyaikojen lyhentämiseen), mutta tuomioistuinlaitoksen perusrahoitus on kuitenkin kiristymässä. Hallitusohjelmaan liittyvien leikkausten vuoksi resurssit vähenevät noin kahdella miljoonalla eurolla, minkä lisäksi toimintaa joudutaan jo ensi vuonna sopeuttamaan tuleviin määrärahavähennyksiin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämä merkitsee ainakin 30—40 määräaikaisen henkilön vähentämistä. Vuonna 2015 tuomioistuinlaitoksen määrärahaleikkaukset ovat jo runsaat 11 milj. euroa.
Valiokunta toteaa, että sopeutuakseen näin mittavaan resurssien vähenemiseen tuomioistuinlaitoksen on toteutettava selkeitä rakenteellisia uudistuksia. Onkin tärkeää, että oikeusministeriö on hallitusohjelman mukaisesti asettanut 4.6.2012 neuvottelukunnan valmistelemaan oikeusturvaohjelmaa oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämiseksi ja oikeusturvan laadun parantamiseksi. Tarkoitus on arvioida toimenpidetarpeita pitkällä tähtäimellä. Neuvottelukunta valmistelee myös ehdotuksen vuosien 2013—2016 kehyspäätöksen edellyttämäksi sopeuttamisohjelmaksi oikeusministeriön hallinnonalalla. Tällä pyritään varmistamaan, etteivät lyhyen tähtäimen säästötoimet vaaranna pitkän tähtäimen oikeusturvatavoitteiden toteutumista.
Valiokunta pitää tärkeänä, että neuvottelukunta arvioi laaja-alaisesti ja ennakkoluulottomasti erilaisten toimintatapojen uudistamista kansalaisten oikeusturvaa ja oikeuslaitoksen luottamusta kuitenkaan vaarantamatta. On niin ikään keskeistä, että ehdotusten taloudelliset vaikutukset arvioidaan huolellisesti, jotta uudistuksilla saavutetaan todellisia kustannussäästöjä.
Uudistusten tuomat vaikutukset alkavat näkyä täysimääräisesti vasta useampien vuosien kuluttua, eivätkä ne auta akuuttiin kriisiin. Etenkin pääkaupunkiseudun tuomioistuinten työtilanne on tällä hetkellä erittäin huolestuttava, sillä resursseja on jouduttu vähentämään enemmän kuin vähentämiselle on ollut rakenteellisia ja toiminnallisia edellytyksiä. Juttumäärät ovat suuria, ja asiat ovat muuttuneet yhä laajemmiksi ja vaativammiksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan huomattava osa tuomareista ja esittelijöistä kokee työn määrällisen kuormituksen kohtuuttomaksi. Tämä lisää sairauslomia ja heikentää työssä jaksamista ja viihtymistä. Työn kuormittavuus heikentää myös sen houkuttelevuutta, mikä voi vaikeuttaa uuden henkilöstön rekrytointia tilanteessa, jossa tuomarikunnan eläköityminen on lisääntymässä.
Valiokunta korostaa, että lainkäyttöjärjestelmän toimintakyky riippuu keskeisesti siitä, että sillä on riittävästi osaavaa henkilöstöä. Kansalaisten luottamus tuomioistuinlaitokseen ei saa horjua talouden tiukasta tilanteesta huolimatta, vaan tuomioistuinten on kaikissa tilanteissa kyettävä täyttämään perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden mukaiset oikeusturvavaatimukset.
Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa kaikkein ruuhkautuneimpien tuomioistuinten toimintaan.
Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 253 965 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin.
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) mukaisesti perittäviä maksuja.
Käräjäoikeuksiin voidaan 1.6.2013 lukien perustaa käräjätuomarin virka (T13) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan käräjäoikeuden laamannin virka (T15). Markkinaoikeuteen voidaan 1.9.2013 lukien perustaa kahdeksan markkinaoikeustuomarin (6 T13 ja 2 T11) ja kaksi markkinaoikeusinsinöörin (T12) virkaa.
I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)
Momentille myönnetään lisäystä 485 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että käräjäoikeuksiin voidaan 1.7.2013 lukien perustaa käräjätuomarin virka (T13) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan käräjäoikeuden laamannin virka (T17).
Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 25.10.05 ja aiheutuu poikkeuksellisen laajan WinCapita-jutun käsittelyn edellyttämistä lisävoimavaroista.
Virkojen perustaminen ja lakkauttaminen liittyvät 1.1.2010 toteutettuun Kouvolan ja Kotkan käräjäoikeuksien yhdistämiseen.
2013 I lisätalousarvio | 485 000 |
2013 talousarvio | 253 965 000 |
2012 tilinpäätös | 245 587 000 |
2011 tilinpäätös | 239 098 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)
Momentille myönnetään lisäystä 485 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että käräjäoikeuksiin voidaan 1.7.2013 lukien perustaa käräjätuomarin virka (T13) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan käräjäoikeuden laamannin virka (T17).
IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)
Momentille myönnetään lisäystä 137 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 545 000 euroa raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta ja 68 000 euroa siirtona momentille 25.01.01 palvelukeskusmaksujen alenemisesta johtuen sekä lisäyksenä 750 000 euroa käräjäoikeuksien käsittelyaikojen lyhentämistarpeesta johtuen.
Käräjäoikeuksien asioiden käsittelyä on hidastanut summaaristen asioiden määrän voimakas kasvu, minkä vuoksi määrärahaa on lisätty tilapäisesti.
2013 IV lisätalousarvio | 137 000 |
2013 I lisätalousarvio | 485 000 |
2013 talousarvio | 253 965 000 |
2012 tilinpäätös | 245 587 000 |
2011 tilinpäätös | 239 098 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)
Momentille myönnetään lisäystä 137 000 euroa.