Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ministeriö ja hallinto
         30. Syyttäjät
         50. Vaalimenot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

10. Tuomioistuimet ja oikeusapuPDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:Riippumattomat sekä hyvin ja tehokkaasti toimivat tuomioistuimet ovat edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota niin talouden toiminta kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestäminenkin vaativat. Niin ikään ne ovat edellytys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiselle sekä ristiriitojen selvittämiselle tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta.

Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeusturvatehtävistä on säädetty kansainvälisin sopimuksin. Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin arvioi oikeuskäytännössään sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat kansainvälistä ihmisoikeussopimusta.

Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista (715/2011) tulee voimaan vuoden 2013 alussa. Laissa säädetään luvasta oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimiseen sekä luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan velvollisuuksista ja valvonnasta. Luvan myöntämistä sekä luvan peruuttamista ja seuraamusmaksun määräämistä varten perustetaan riippumaton oikeudenkäyntiavustajalautakunta.

Tuomioistuinharjoittelu tuli mahdolliseksi myös hovi- ja hallinto-oikeuksissa 1.10.2011 voimaan tulleella lainsäädännön muutoksella. Järjestelmän käyttöalan laajentamiseksi on tarpeen perustaa hovi- ja hallinto-oikeuksiin käräjänotaarin virkoja. Samalla tuomioistuinharjoittelupaikkojen kokonaismäärää hieman lisätään. Tuomioistuinharjoittelupaikkojen lisääminen on tärkeää tuomioistuinhenkilöstön rekrytointipohjan laajentamiseksi, erityisesti kun henkilöstön vaihtuvuus kasvaa suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle.

Tietotekniikan kehitys ja videoneuvottelulaitteiden käyttö antavat mahdollisuuden tehostaa työtä ja parantaa sähköisiä oikeuspalveluja. Lainkäytön laadun parannushankkeita on jatkettava sekä tuomioistuinten työmenetelmiä ja tietohallintoa kehitettävä.

Yleisissä tuomioistuimissa riita-asioiden määrät ovat kasvaneet. Suppealla haastehakemuksella vireille tulleiden (summaariset) asioiden määrä on kasvanut huomattavasti muutamassa vuodessa. Ennusteen mukaan vuonna 2012 asioita saapuu enemmän kuin koskaan aiemmin ja asiamäärän arvioidaan edelleen olevan korkea vuonna 2013. Merkittävä osuus käräjäoikeuksiin saapuneiden summaaristen asioiden kasvusta liittyy lyhytaikaisia lainoja koskevaan luottotoimintaan. Pienluottojen (pikavipit) käytön voimakkaan yleistymisen on arvioitu johtaneen osaltaan hallitsemattomasta velkaantumisesta johtuvien ongelmien kasvuun. Epäkohtien lieventämiseksi pikaluottojen tarjontaa on tarkoitus rajoittaa entisestään. Työryhmä on jo esittänyt muun muassa kulukaton säätämistä alle tuhannen euron luotoille. Myös velkojalle maksettavien perintäkulujen enimmäismäärää on ehdotettu tuntuvasti alennettavaksi. Mikäli ehdotetut muutokset tulevat voimaan vuonna 2013, arvioidaan pikaluottotoiminnan vähentyvän ja käräjäoikeuksiin saapuvien asioiden määrän laskevan merkittävästi. Hallintotuomioistuimissa sosiaaliasioiden määrä ei ole noussut ennakoidulla tavalla.

Tuomioistuinten käsiteltäväksi tulee yhä useammin laajoja ja oikeudellisesti vaativia asioita sekä uudenlaisia oikeudellisia kysymyksiä. Yhtenä syynä tähän on EU-säädösten ulottuminen vähitellen yhä laajemmalle hallintolainkäytössä sekä yksityis- ja rikosoikeudellisissa asioissa. Niin ikään kotimaisessa eri alojen lainsäädännössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka vaativat perehtymistä ja tulkintaa tuomioistuimissa. Myös oikeusturvaa koskevat odotukset ovat kasvaneet. Kaikki tämä asettaa yhä suurempia vaatimuksia niin lainkäyttöjärjestelmän toimivuudelle kuin henkilöstön ammatillisille taidoillekin.

Jotta oikeudenkäynnit eivät pitkittyisi, on tärkeää, että tuomioistuimilla on asioiden käsittelyyn tarvittavat voimavarat ja niitä käytetään tehokkaasti. Lisäksi tulee varmistaa, että toimintatavat ovat sellaiset, että oikeudenkäyntien kokonaiskestosta otetaan riittävästi vastuuta asian käsittelyn jokaisessa vaiheessa.

Erityisesti ihmisoikeustuomioistuin on kiinnittänyt huomiota siihen, että oikeudenkäynnin kokonaiskesto ei ole asianosaisten kannalta kohtuuttoman pitkä. Lisäksi oikeusturvan yhtäläisen saatavuuden kannalta on tärkeää, että yksikkökohtaiset käsittelyajat eivät poikkea merkittävästi koko maan keskiarvosta.

Hovi- ja hallinto-oikeuksien rakennetta kehitetään siten, että vuonna 2014 lakkautetaan yksi hovioikeus ja kaksi hallinto-oikeutta. Rakenneuudistus luo osaltaan paremmat mahdollisuudet tuomioistuinten yleis- ja erityisosaamisen kehittämiseen yhä vaativammassa oikeusympäristössä. Myös henkilöstöresurssien kohdistamiseen liittyviä rajoitteita on suuremmista tuomioistuinyksiköistä koostuvassa tuomioistuinrakenteessa vähemmän. Tämä puolestaan edistää oikeuden saatavuutta.

Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat ja hakemusasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta.

Hallitusohjelman mukaisesti talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaisia toimenpiteitä tehostetaan. Talousrikosasioiden käsittelyyn kiinnitetään erityistä huomiota ja niiden käsittelyyn kohdennetaan lisävoimavaroja. Lisäksi muiden poikkeuksellisen laajojen rikosasioiden käsittelyyn joudutaan edelleen kohdentamaan huomattavat voimavarat.

Jatketaan asiantuntija-avusteista oikeudenkäyntiä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa. Hovioikeuksissa on otettu käyttöön jatkokäsittelylupamenettely, jonka vaikutuksia seurataan. Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän (AIPA) kehittämistä jatketaan.

Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta viranomaisten eri hallinnonaloilla ja -tasoilla tekemiin päätöksiin. Hallinnossa tehdään vuosittain noin 20—30 milj. päätöstä, joista hallintotuomioistuimiin saapuu valitusasioina käsiteltäviksi noin 30 000 asiaa. Näistä noin 4 000 asiassa valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakutuomioistuimissa käsiteltävien asioiden määrä on hallintopäätösten kokonaismäärään nähden vähäinen, mikä osoittaa, että hallinto toimii hyvin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut, mutta myös muiden hallintotuomioistuinten ratkaisut ohjaavat koko julkisen vallankäytön lainmukaisuutta ja oikeusturvan toteutumista. Ratkaisuilla on myös vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja kilpailukykyyn. Esimerkiksi verotusta ja taloudellista kilpailua, julkisia hankintoja, maankäytön suunnittelua, rakentamista ja liikenneyhteyksiä, ympäristölupa-asioita sekä ulkomaalaisasioita koskevilla ratkaisuilla on usein myös välittömiä kansantaloudellisia vaikutuksia. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää turvata asioiden joutuisa käsittely ja päätösten oikeusvarmuus. Viiveet käsittelyssä aiheuttavat paitsi inhimillistä kärsimystä myös moninkertaisia kustannusvaikutuksia yhteiskunnalle.

Tietoja henkilöstöstä

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
arvio
       
Yleiset tuomioistuimet      
Henkilöstömäärä, htv 2 522 2 520 2 520
Keski-ikä 47,4 48,0 47,0
Naisten osuus, % 68,0 67,0 68,0
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 8,5 8,0 8,0
       
Hallintotuomioistuimet      
Henkilöstömäärä, htv 679 680 677
Keski-ikä 48,2 48,0 48,0
Naisten osuus, % 71,0 69,0 70,0
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 8,6 7,0 8,0

Oikeusavun tavoitteena on oikeusturvan toteuttaminen oikeusapuasioissa yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja kohtuullisin kustannuksin. Valtion oikeusaputoimistojen tehtävänä on oikeusapupäätösten tekeminen ja asianajo oikeusapuasioissa. Valtion oikeusaputoimistoista kansalainen voi saada itselleen oikeudellisten asioiden hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusaputoimistojen käsittelemistä asioista keskimäärin 69 % hoidetaan korvauksetta ja osakorvausta vastaan oikeusapua annetaan 24 prosentissa asioista. Yksityisille asiamiehille tehtävät oikeusapupäätökset on keskitetty 24 pääkaupunkiseudun ulkopuoliseen oikeusaputoimistoon. Keskittäminen on lyhentänyt pääkaupunkiseudun oikeusaputoimistojen jonotusaikaa 2—5 päivällä.

Oikeusaputoimistoissa hoidettavista asioista suurimman osan muodostavat perhe- ja perintöoikeudelliset asiat. Oikeusapupäätösten nojalla oikeusapua antavat myös asianajajat ja muut yksityiset lakimiehet.

Hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti julkisen oikeusavun oikeudenmukaista kohdentumista selvitetään. Selvityksen tekee Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos vuosien 2011—2013 välisenä aikana.

Kansainvälistä suojelua hakevien yksilöllinen oikeusapu siirretään kokonaisuudessaan oikeusapulain mukaisen oikeusapujärjestelmän piiriin. Tehtävien siirron taustalla on sisäasianministeriössä vuonna 2011 tehty selvitys kansainvälistä suojelua hakevien oikeusapupalveluista, erityisesti päällekäisyys oikeusapulailla (257/2002) säännellyn oikeusavun ja lailla sääntelemättömän, valtion talousarviomäärärahaan perustuvan vastaanottokeskusten järjestämän oikeusavun välillä. Tehtävien siirto selkeyttää järjestelmää ja lisää julkisista varoista maksettavien palkkioiden läpinäkyvyyttä ja seurattavuutta. Hakijoiden kannalta oikeusturva paranee, kun oikeusapupäätökset tehdään yhdenmukaisin, laissa määritellyin perustein.

Kuluttajariitalautakunta toteuttaa oikeusturvaa antamalla kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien ja elinkeinoharjoittajien välisiin sekä asuntoa koskeviin yksityisten välisiin erimielisyyksiin. Kuluttajariitalautakunta ennaltaehkäisee, sovittelee ja ratkaisee lautakunnan toimivaltaan kuuluvia riita-asioita puolueettomasti, asiantuntevasti ja taloudellisesti. Lautakunnan tavoitteena on joutuisa asian käsittely. Vakiintuneella ratkaisukäytännöllään ja periaatteellisesti tärkeillä täysistuntoratkaisuillaan lautakunta linjaa ja ohjaa kuluttajaoikeutta.

Yleisen edunvalvonnan asiakkaita ovat henkilöt, jotka eivät kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan taloudellisia asioitaan sairauden tai muun syyn takia ja joille ei ole määrätty yksityistä edunvalvojaa. Edunvalvojan toiminta on luonteeltaan yksityisoikeudellisten asioiden hoitoa, kuten sopimusten tekemistä, kirjanpitoa, sijoitustoimintaa, laskujen maksua ja etuuksien hakemista.

Tietoja henkilöstöstä

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
arvio
       
Oikeusaputoimistot ja yleinen edunvalvonta      
Henkilöstömäärä, oikeusaputoimistot, htv 949 940 926
Keski-ikä 48,7 48,7 48,0
Naisten osuus, % 82,9 83,0 83,0
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 10,8 9,9 9,9
       
Kuluttajariitalautakunta      
Henkilöstömäärä, htv 32 32 32
Keski-ikä 48,2 48,3 48,3
Naisten osuus, % 57,6 57,7 57,7
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 16,5 10,0 7,0

Yleisen edunvalvonnan 90 henkilötyövuoden säästötavoitteesta on jäljellä 50 henkilötyövuotta. Vuonna 2013 vähennetään 20 henkilötyövuotta.

01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 964 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot.

Selvitysosa:Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tehtävä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita tutkimalla ja ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita ja antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä.

Korkeimpaan oikeuteen saapuvissa asioissa on havaittavissa sovellettavien oikeussääntöjen moninaistuminen, kuten eurooppaoikeuden ja muun kansainvälisen oikeuden kasvava merkitys. Sääntelyn ja muiden oikeuslähteiden lisääntyminen, muuttuminen ja juttujen monimutkaistuminen lisäävät asioiden käsittelyn vaativuutta.

Ylimääräistä muutoksenhakua koskevien, pääosin aiheettomien hakemusten karsimiseksi tarpeelliset oikeudenkäymiskaaren 15 ja 31 luvun säännösten muutokset tulevat voimaan vuonna 2013.

Oikeuskäytäntöä ohjataan ennakkopäätöksillä kaikilla esiin tulevilla oikeudenaloilla kulloinkin ajankohtaisten tarpeiden mukaan.

Korkeimpaan oikeuteen arvioidaan vuonna 2013 saapuvan noin 2 700 asiaa. Tavoitteena on, että valitusluvan myöntämistä tai epäämistä koskeva päätös annetaan mahdollisimman joutuisasti, jotta niissä asioissa, joissa valituslupaa ei myönnetä, ratkaisun lainvoimaisuus ei viivästy tarpeettomasti. Jatkokäsittelylupajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä käyttöön on otettu myös ohivalitus suoraan korkeimpaan oikeuteen. Tietyissä oikeudellisissa asioissa on tarpeen saada nopeasti ennakkoratkaisu, jolla on alemmissa asteissa ratkaisuja yhtenäistävä ja muutoksenhakua vähentävä vaikutus. Tavoitteena on, että vuoden 2013 lopussa vireillä olevista valitusasioista (valitusluvan saaneet ja suorat valitukset) enintään 40 % on ollut vireillä yli 12 kuukautta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että vireillä olevista valitusasioista vähintään 33 % on ollut vireillä alle 9 kuukautta, noin 33 % 9—12 kuukautta ja enintään 33 % yli 12 kuukautta.

Tunnuslukutaulukko

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite/arvio
       
Ratkaistut asiat, kpl 2 854 2 700 2 800
— myönnetyt valitusluvat 148 140 140
— annetut asiaratkaisut valituslupa-asioissa 155 140 140
— julkaistut ratkaisut 111 110 110
Keskimääräinen käsittelyaika (kk)      
— kaikki asiat 6,3 7,0 7,0
— valituslupa-asiat 5,0 5,0 5,0
— asiaratkaisut 18,6 16,0 16,0
Toiminnallinen tehokkuus      
— taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 2 956 3 300 3 300
— tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 37 35 35

Korkeimman oikeuden päätöksistä lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 140 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 8 439 8 712 8 965
Bruttotulot 1 3 1
Nettomenot 8 438 8 709 8 964
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 492    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 625    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Määräaikaisen toimintamenosäästön päättyminen 50
Tietotekniikan uusiminen ja käyttömenot -41
Toimitilamenot 25
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -27
Palkkausten tarkistukset 261
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -13
Yhteensä 255

2013 talousarvio 8 964 000
2012 II lisätalousarvio 137 000
2012 talousarvio 8 709 000
2011 tilinpäätös 8 571 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 964 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentilta vähennetään 20 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta.


2013 IV lisätalousarvio -20 000
2013 talousarvio 8 964 000
2012 tilinpäätös 8 846 000
2011 tilinpäätös 8 571 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentilta vähennetään 20 000 euroa.

02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 932 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot.

Selvitysosa:Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintolainkäyttöasiat ylimpänä oikeusasteena. Ratkaisuilla on oikeuskäytäntöä ohjaava ja yhtenäistävä vaikutus. Määrällisesti suurimpia asiaryhmiä ovat ulkomaalaisasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, rakentaminen ja ympäristö, verotus, valtio-oikeus ja yleishallinto sekä taloudellinen toiminta kuten kilpailuasiat ja julkiset hankinnat. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista lähes 90 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä tehdyt valitukset.

Hallintotuomioistuinten päätökset ovat tärkeitä asianosaisille. Korkeimman hallinto-oikeuden on voitava vastata oikeusturvatehtävästään ratkaisemalla muutoksenhakuasiat joutuisasti ja perustellusti. Korkein hallinto-oikeus myös valvoo hallintolainkäyttöä muun muassa seuraamalla hallintotuomioistuinten käsittelyaikoja, voimavarojen riittävyyttä ja päätösten laatua sekä järjestämällä neuvottelupäiviä. Tällä valvontatehtävällä on oikeusturvan kokonaisuuden kannalta olennainen merkitys.

Tavoitteeksi on asetettava, että korkein hallinto-oikeus voi vuosittain ratkaista vähintäänkin saapuvia asioita vastaavan määrän, jotta asiat eivät ruuhkautuisi. Työtilanne on kuitenkin tällä hetkellä ruuhkautunut, joten asioita on vuosittain voitava ratkaista enemmän kuin uusia asioita saapuu. Vuodelle 2013 osoitettavilla määrärahoilla korkein hallinto-oikeus voi ratkaista arviolta noin 4 000 asiaa, kun otetaan huomioon saapuvien asioiden luonne.

Ratkaistavien asioiden keskimääräinen käsittelyaika on niukoista voimavaroista huolimatta saatava oikeusturvasyistä laskemaan nykyisestä noin 12,2 kuukaudesta alle 12 kuukauteen. Tavoitteena pitkällä aikavälillä pidetään edelleen 9,5 kuukauden keskimääräistä käsittelyaikaa siten, että valitusasiat (asiaratkaisut) ratkaistaan 9,7 kuukaudessa ja valituslupa-asiat 9,0 kuukaudessa. Asioista 30 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja 20 % 6—9 kuukaudessa. Yli 24 kuukauden käsittelyaikoja voi olla vain poikkeuksellisesti, lähinnä Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisua odottavissa asioissa.

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuvista asioista 24 % on ulkomaalaisasioita, 18 % sosiaali- ja terveysasioita ja 16 % veroasioita. Muita asiaryhmiä ovat mm. yleishallinto, ympäristö ja rakentaminen. Ulkomaalaisasioista suurin osa koskee hallinto-oikeuden kielteistä ratkaisua turvapaikkaa koskevissa asioissa. Turvapaikka-asioiden määrä on viime vuosina kasvanut ja vuonna 2011 niitä saapui noin 600 asiaa (n. 200 v. 2009 ja n. 400 v. 2010). Turvapaikka-asioiden oletetaan olevan edelleen korkealla tasolla vuonna 2013. Tavoitteena on kuitenkin pitää keskimääräinen käsittelyika näissä asioissa alle 8 kuukaudessa (7,8 kk v. 2010 ja 6,9 kk v. 2011).

Tunnuslukutaulukko

  2011
toteutuma
2012
tavoite/arvio
2013
tavoite/arvio
       
Ratkaistut asiat, kpl 4 225 4 100 4 000
Keskimääräinen käsittelyaika (kk) 12,2 12,5 11,5
Toiminnallinen tehokkuus      
— taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 2 384 2 500 2 650
— tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 43 41 40

Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 260 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 10 097 10 607 10 952
Bruttotulot 24 8 20
Nettomenot 10 073 10 599 10 932
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 436    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 823    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Määräaikaisen toimintamenosäästön päättyminen 75
Tietotekniikan uusiminen ja käyttömenot -50
Toimitilamenot 20
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -32
Palkkausten tarkistukset 333
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -13
Yhteensä 333

2013 talousarvio 10 932 000
2012 II lisätalousarvio 175 000
2012 talousarvio 10 599 000
2011 tilinpäätös 10 460 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 932 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentilta vähennetään 25 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta.


2013 IV lisätalousarvio -25 000
2013 talousarvio 10 932 000
2012 tilinpäätös 10 774 000
2011 tilinpäätös 10 460 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentilta vähennetään 25 000 euroa.

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 252 965 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain nojalla kerättävät tulot.

Markkinaoikeuteen voidaan 1.9.2013 lukien perustaa kahdeksan markkinaoikeustuomarin (6 T13 ja 2 T11) ja kaksi markkinaoikeusinsinöörin (T11) virkaa.

Selvitysosa:Hovioikeuksiin saapui yhteensä 10 320 asiaa vuonna 2011. Vuonna 2013 arvioidaan saapuvan noin 10 000 asiaa. Vuonna 2011 saapuneista asioista oli 28 % riita-asioita ja 63 % rikosasioita. Keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt 6,3 kuukauteen. Asioista 54 % käsiteltiin alle 6 kuukaudessa, 88 % alle 12 kuukaudessa ja 12 % viipyi hovioikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hovioikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimmillään 0,7 kuukautta koko maan keskiarvon vuonna 2011 (0,8 kk vuonna 2010). Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 7 %.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja käräjäoikeusvaiheessa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee ottaa huomioon. Hovioikeudet pyrkivät siihen, että aiemmissa vaiheissa yli kolme vuotta kestäneiden asioiden käsittelyaika hovioikeusvaiheessa on enintään 12 kuukautta.

Jatkokäsittelylupajärjestelmän käyttöönoton vaikutuksia seurataan ja samalla huolehditaan siitä, että järjestelmään liittyvät hovioikeuksien toimintaprosessit ja tilastointi ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset. Lupajärjestelmän säännöksien yhdenmukainen soveltaminen on välttämätöntä tasa-arvoisen oikeusturvan toteuttamiseksi.

Käräjäoikeuksiin saapui vuonna 2011 noin 484 000 rikos- ja siviilioikeudellista asiaa. Siviilioikeudellisia asioita saapui noin 400 000, joista 85 % tuli vireille suppealla haastehakemuksella. Näiden ns. summaaristen asioiden määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa ja taloudellisen tilanteen vuoksi säilynee korkeana. Vuonna 2009 saapuneista summaarisista asioista 64 % tuli vireille sähköisesti. Käräjäoikeutta enemmän työllistävien manuaalisesti vireille tulleiden osuus kasvoi vuosina 2010 ja 2011. Sähköisesti vireille tulevien asioiden osuuden oletetaan hieman kasvavan vuonna 2012 ja edelleen vuonna 2013. Riidattomien velkomusasioiden oletetaan tulevan entistä useammin vireille käyttöön otetun internet-liittymän kautta. Vuonna 2011 uuden liittymän kautta tuli vireille noin 13 000 asiaa.

Konkurssi- ja velkajärjestelyasioita saapui vuonna 2011 hieman edellisvuotta enemmän. Yrityssaneerausasioita saapui edellisvuotta vähemmän. Asiamäärien ennakoidaan pysyvän suurina näissä asiaryhmissä myös vuonna 2013.

Pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja enintään 25 prosentissa käsittelyaika on yli vuoden. Yksinkertaiset rikosasiat voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä pääkäsittelyä toimittamatta. Kirjallisesti ratkaistavien rikosasioiden osuuden arvioidaan vuonna 2013 olevan sama kuin vuonna 2011 (33 %). Menettelyn käyttöasteessa on tuomioistuinkohtaisia eroja. Vuonna 2011 käräjäoikeudet käsittelivät kirjallisessa menettelyssä 12—48 % ratkaisemistaan rikosasioista. Helsingin käräjäoikeudessa kirjallisen menettelyn käyttöaste oli maan alin ja huomattavasti koko maan keskimääräistä käyttöastetta alempi vuonna 2011, mikä selittyy osin jutturakenteiden eroilla.

Vuoden 2009 alussa voimaan tulleen kokoonpanosäännöksiä koskeneen uudistuksen tavoitteena oli karsia lautamiesjärjestelmän käyttöä ihmisten oikeusturvaa vaarantamatta. Samassa yhteydessä mahdollistettiin rikosasioissa kolmen tuomarin kokoonpano, jota on tarkoitus käyttää vaikeimmissa asioissa. Lautamieskokoonpanossa ratkaistuja asioita on vajaa viidesosa uudistusta edeltäneeseen aikaan verrattuna — tuomarin ja kolmen lautamiehen kokoonpanossa ratkaistiin noin 5 000 asiaa vuonna 2011. Mainitussa kokoonpanossa ratkaistavien asioiden lukumäärän arvioidaan pysyvän samalla tasolla vuonna 2013. Rikosasioiden pääkäsittelyn peruuntumisten osalta tavoitteena on, ettei peruuntumisosuus kasva nykyisestä 20 prosentista.

Vuoden 2011 lopussa vanhoja, yli vuoden vireillä olleita laajoja riita-asioita oli 1 748 kappaletta eli 19 % vireillä olevista laajoista riita-asioista. Tavoitteena on, että vanhojen asioiden osuus on vuonna 2013 pienempi kuin vuonna 2011. Laajojen riita-asioiden keskimääräisen käsittelyajan ennakoidaan merkittävästi kasvavan tilapäisesti vuonna 2013. Tämä johtuu siitä, että käräjäoikeuksissa on paljon vireillä tiettyihin rikosasioihin (esim. WinCapita) liittyviä laajoja riita-asioita, joiden käsittely alkaa pääosin vasta rikostuomion jälkeen. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa vuonna 2011 oli 3,5 kuukautta ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 3,8—6,5 kuukautta. Vuonna 2013 tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa ole yli 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Lisäksi tavoitteena on, että 50 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään 2 kuukautta, ja että käsittelyaika ylittää 9 kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista.

Vuoden 2011 lopussa yli vuoden vireillä olleita rikosasioita oli 2 657 kappaletta eli 15 % vireillä olevista asioista. Tavoitteena on, että vanhojen vireillä olevien asioiden osuus on vuonna 2013 pienempi kuin vuonna 2011.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa ja syyteharkinnassa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee rikosasioissa ottaa huomioon. Keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 9 kuukautta niissä asioissa, joissa esitutkinta ja syyteharkinta ovat kestäneet yhteensä yli kaksi vuotta. Sama tavoite koskee kaikkia talousrikosasioita ja tukee näin ollen harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Varsinaisten talousrikosasioiden käsittelyyn kohdennetaan voimavaroja ruuhkautumisen välttämiseksi siten, että niitä ratkaistaan yhtä paljon kuin niitä saapuu.

Riita-asioiden sovittelumenettelymahdollisuutta yleisissä tuomioistuimissa on käytetty vaihtelevasti. Tuomioistuinten tulee aktiivisesti tarjota tätä mahdollisuutta riidan osapuolille. Asiantuntija-avusteisen lasten huoltoriitojen sovittelumenettelyn kokeilua jatketaan 11 käräjäoikeudessa. Tavoitteena on kehittää valtakunnallisesti näissä asioissa toimiva järjestelmä, joka ottaa lapsen edun huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. Vuonna 2011 kokeilussa mukana olleiden neljän käräjäoikeuden käsittelyaika näissä asioissa parani aiemmasta. Tavoitteena on, että vuonna 2013 kokeilussa mukana olevien käräjäoikeuksien keskimääräinen käsittelyaika on koko maan keskiarvoa parempi.

Hallinto-oikeuksien viime vuosina jatkunut saapuneiden asioiden  kasvu (kokonaismäärä 19 568 v. 2007, 20 539 v. 2008, 22 515 v. 2009 ja 23 149 v. 2010) kääntyi vuonna 2011 8 % laskuun  ollen  21 221. Vuonna 2011 suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuolto (29 %), verot (18 %), rakentaminen ja ympäristö (yhteensä 12 %), taloudellinen toiminta mukaan lukien liikenne- ja viestintäasiat (15 %) sekä ulkomaalaisasiat (13 %). Kaava- ja ympäristöasioita saapui hallinto-oikeuksiin hieman aikaisempaa enemmän. Vuonna 2013 asiamäärissä ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia aiempaan nähden.

Keskimääräinen käsittelyaika oli 7,8 kuukautta vuonna 2011. Asioista 42 % käsiteltiin alle kuudessa kuukaudessa, ja 19 % viipyi hallinto-oikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hallinto-oikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimillään 2,9 kuukautta koko maan keskiarvon vuonna 2011 (edellisvuonna 2,6 kk). Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 10 % (vuoden 2011 lopussa 9 %).

Ulkomaalaisasiat muodostavat suuren osan hallinto-oikeuksiin saapuvista asioista. Turvapaikka-asiat kuuluvat ulkomaalaisasioiden ryhmään ja niitä käsittelee yksinomaan Helsingin hallinto-oikeus. Turvapaikka-asioita saapui vuonna 2011 edellisvuotta vähemmän. Pidemmällä aikavälillä asioiden määrä on ollut kasvussa. Vuonna 2011 saapuneiden määrä,1 027 asiaa, on lähes kaksinkertainen vuoden 2008 tasoon nähden.Turvapaikka-asioiden määrän oletetaan olevan korkealla tasolla myös vuonna 2013. Tavoitteena on kuitenkin, että turvapaikka-asiat käsitellään joutuisasti siten, että keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa on alle 6 kuukautta (6,8 kk v. 2011).

Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on pysynyt vuodesta 2008 lukien suunnilleen samansuuruisena. Vuonna 2011 asiamäärä väheni hieman ollen 7 318 (edellisvuonna 7 557). Asiamäärän arvioidaan pysyvän lähes samalla tasolla. Vakuutusoikeusprosessin avoimuuden lisääminen hallitusohjelman mukaisesti edellyttää varautumista asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten lisääntymiseen.

Markkinaoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on ollut pitkään kasvussa. Viime vuonna saapuneiden asioiden määrä kuitenkin kääntyi selkeään laskuun ollen 511 (edellisvuonna 691). Markkina-oikeudessa käsiteltävien asioiden asiamäärään voidaan arvioida pysyvän suunnilleen samalla tasolla vuonna 2013.

Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uudeksi laiksi markkinaoikeudesta sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa. Tarkoituksena on keskittää teollis- ja tekijänoikeusasioiden (IPR) käsittely Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnasta ja Helsingin käräjäoikeudesta markkinaoikeuteen 1.9.2013 lukien.

Työtuomioistuimeen on 2000-luvulla saapunut vuosittain 100—190 asiaa. Vuonna 2011 saapuneiden asioiden määrä oli 184 ja asiamäärän arvioidaan pysyvän samalla tasolla vuonna 2013.

Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on asettanut vuodelle 2013 seuraavat alustavat arviot ja toiminnalliset tavoitteet:

Tunnuslukutaulukko

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite/arvio
       
Hovioikeudet      
Ratkaistut asiat, kpl 10 992 10 500 10 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 6,3 6,3 6,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 3 702 3 800 3 850
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 22 22 22
       
Käräjäoikeudet      
Ratkaistut asiat yhteensä, kpl 476 913 500 000 470 000
— Rikosasiat 59 886 61 000 60 000
— Laajat riita-asiat 10 286 10 500 10 000
— Summaariset asiat 336 573 360 000 300 000
       
Keskimääräinen käsittelyaika, kk      
— Rikosasiat 3,5 3,5 3,6
— Laajat riita-asiat 8,4 8,3 9,8
— Summaariset asiat 2,4 2,4 2,5
— Velkajärjestelyasiat 5,5 5,5 5,5
Taloudellisuus (€/painotettu työmäärä) 750 800 850
Tuottavuus (työmäärä/htv) 93 95 95
       
Hallinto-oikeudet      
Ratkaistut asiat, kpl 21 948 21 000 21 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7,8 7,5 7,5
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 1 487 1 600 1 600
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 49 50 50
       
Vakuutusoikeus      
Ratkaistut asiat, kpl 7 210 8 000 8 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 11,5 11,0 10,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 1 041 1 050 1 100
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 67 75 75
       
Markkinaoikeus      
Ratkaistut asiat, kpl 610 500 600
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 8,3 7,0 7,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 3 601 3 600 3 650
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 21 20 20
       
Työtuomioistuin      
Ratkaistut asiat, kpl 179 180 180
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 5,6 5,0 5,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 5 369 5 400 5 450
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 19 20 20

Tuomioistuinten suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin 25 000 000 euroa momentille 12.25.10. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista edellä mainitun lain perusteella maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 33 %.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 233 861 240 229 253 105
Bruttotulot 108 40 140
Nettomenot 233 753 240 189 252 965
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 020    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 366    

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Yleiset tuomioistuimet  
Hovioikeudet 42 065
Käräjäoikeudet 139 290
Työtuomioistuin 995
Yhteensä 182 350
   
Hallintotuomioistuimet  
Hallinto-oikeudet 34 580
Markkinaoikeus 2 893
Vakuutusoikeus 8 370
Yhteensä 45 843
   
Tietohallinto- ja muut menot 24 772
Yhteensä 252 965

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Määräaikaisen toimintamenosäästön päättyminen 475
Siirto momentille 28.01.01 -10
Syyttäjien ja yleisten tuomioistuinten asianhallinnan kehittäminen (AIPA) (siirto momentilta 28.70.20) 6 400
Teollis- ja tekijänoikeusasioiden (IPR) keskittäminen markkinaoikeuteen 367
Toimitilamenot 300
Tuottavuustoimet (uusi tuottavuusohjelma -50 000 euroa, tuottavuusmääräraha 18 000 euroa) -32
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) -131
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 30.70.01) -158
Harmaan talouden torjunta (HO) 180
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -1 213
Palkkausten tarkistukset 7 171
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -573
Yhteensä 12 776

2013 talousarvio 252 965 000
2012 II lisätalousarvio 4 898 000
2012 talousarvio 240 189 000
2011 tilinpäätös 239 098 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012)

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) mukaisesti perittäviä maksuja.

Käräjäoikeuksiin voidaan 1.6.2013 lukien perustaa käräjätuomarin virka (T13) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan käräjäoikeuden laamannin virka (T15). Markkinaoikeuteen voidaan 1.9.2013 lukien perustaa kahdeksan markkinaoikeustuomarin (6 T13 ja 2 T11) ja kaksi markkinaoikeusinsinöörin (T12) virkaa.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan neljännen kappaleen.


2013 talousarvio 252 965 000
2012 III lisätalousarvio 500 000
2012 II lisätalousarvio 4 898 000
2012 talousarvio 240 189 000
2011 tilinpäätös 239 098 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että tiukasta määrärahatilanteesta huolimatta mm. syyttäjien ja yleisten tuomioistuinten asianhallintajärjestelmän (AIPA) rakentamiseen osoitetaan 6,4 miljoonan euron rahoitus, mikä antaa hyvän mahdollisuuden hallinnonalan erään keskeisen tuottavuushankkeen edistämiseen. Myös talousrikollisuuden torjuntaan osoitetaan lisäresursseja (5,2 milj. euroa), samoin kuin turvapaikka-asioiden joutuisaan käsittelyyn hallintotuomioistuimissa (1 milj. euroa).

Valiokunta on tyytyväinen myös siihen, että lasten huoltajuusriitojen sovittelumenettelyä koskevaa kokeilua voidaan jatkaa vuoden 2013 loppuun asti 11 käräjäoikeudessa. Tässä ns. Follo-mallissa lasten huoltoriitoja sovitellaan lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla.

Tammikuun 1. päivänä 2011 alkaneesta kokeilusta on saatu erittäin hyviä tuloksia; sovittelu on oikeudenkäyntiä nopeampi ja sillä voidaan vähentää varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja riitojen pitkittymistä. Sovittelu on tuonut merkittäviä kustannussäästöjä tuomioistuimille. Kuntien sosiaalitoimessa kokeilu on vähentänyt merkittävästi olosuhdeselvitysten laatimisen tarvetta, mikä on vähentänyt myös kuntien menoja. Oikeusministeriön selvityksen (OM 36/2012) mukaan tuomioistuimelle ja sosiaalitoimelle aiheutuvat kustannussäästöt ovat yhteensä vähintään noin 5 000 euroa/huoltajuusriita. Ero keskimääräisen huoltoriitasovittelun ja tavanomaisen tuomioistuinkäsittelyn välillä on yli kuusinkertainen.

Valiokunta pitää niin inhimilliseltä kuin myös kustannussäästöjen kannalta perusteltuna, että kokeiluvaiheen päättyessä käytäntö vakinaistetaan ja laajennetaan koko maahan.

Valiokunta on huolissaan yleisten tuomioistuinten resurssitilanteesta. Tuomioistuinten toimintaan on tosin kohdennettu eräitä lisäyksiä (mm. AIPA-hanke sekä kolmanteen lisäbudjettiin sisältynyt 0,5 milj. euron määräraha käsittelyaikojen lyhentämiseen), mutta tuomioistuinlaitoksen perusrahoitus on kuitenkin kiristymässä. Hallitusohjelmaan liittyvien leikkausten vuoksi resurssit vähenevät noin kahdella miljoonalla eurolla, minkä lisäksi toimintaa joudutaan jo ensi vuonna sopeuttamaan tuleviin määrärahavähennyksiin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämä merkitsee ainakin 30—40 määräaikaisen henkilön vähentämistä. Vuonna 2015 tuomioistuinlaitoksen määrärahaleikkaukset ovat jo runsaat 11 milj. euroa.

Valiokunta toteaa, että sopeutuakseen näin mittavaan resurssien vähenemiseen tuomioistuinlaitoksen on toteutettava selkeitä rakenteellisia uudistuksia. Onkin tärkeää, että oikeusministeriö on hallitusohjelman mukaisesti asettanut 4.6.2012 neuvottelukunnan valmistelemaan oikeusturvaohjelmaa oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämiseksi ja oikeusturvan laadun parantamiseksi. Tarkoitus on arvioida toimenpidetarpeita pitkällä tähtäimellä. Neuvottelukunta valmistelee myös ehdotuksen vuosien 2013—2016 kehyspäätöksen edellyttämäksi sopeuttamisohjelmaksi oikeusministeriön hallinnonalalla. Tällä pyritään varmistamaan, etteivät lyhyen tähtäimen säästötoimet vaaranna pitkän tähtäimen oikeusturvatavoitteiden toteutumista.

Valiokunta pitää tärkeänä, että neuvottelukunta arvioi laaja-alaisesti ja ennakkoluulottomasti erilaisten toimintatapojen uudistamista kansalaisten oikeusturvaa ja oikeuslaitoksen luottamusta kuitenkaan vaarantamatta. On niin ikään keskeistä, että ehdotusten taloudelliset vaikutukset arvioidaan huolellisesti, jotta uudistuksilla saavutetaan todellisia kustannussäästöjä.

Uudistusten tuomat vaikutukset alkavat näkyä täysimääräisesti vasta useampien vuosien kuluttua, eivätkä ne auta akuuttiin kriisiin. Etenkin pääkaupunkiseudun tuomioistuinten työtilanne on tällä hetkellä erittäin huolestuttava, sillä resursseja on jouduttu vähentämään enemmän kuin vähentämiselle on ollut rakenteellisia ja toiminnallisia edellytyksiä. Juttumäärät ovat suuria, ja asiat ovat muuttuneet yhä laajemmiksi ja vaativammiksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan huomattava osa tuomareista ja esittelijöistä kokee työn määrällisen kuormituksen kohtuuttomaksi. Tämä lisää sairauslomia ja heikentää työssä jaksamista ja viihtymistä. Työn kuormittavuus heikentää myös sen houkuttelevuutta, mikä voi vaikeuttaa uuden henkilöstön rekrytointia tilanteessa, jossa tuomarikunnan eläköityminen on lisääntymässä.

Valiokunta korostaa, että lainkäyttöjärjestelmän toimintakyky riippuu keskeisesti siitä, että sillä on riittävästi osaavaa henkilöstöä. Kansalaisten luottamus tuomioistuinlaitokseen ei saa horjua talouden tiukasta tilanteesta huolimatta, vaan tuomioistuinten on kaikissa tilanteissa kyettävä täyttämään perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden mukaiset oikeusturvavaatimukset.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa kaikkein ruuhkautuneimpien tuomioistuinten toimintaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 253 965 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) mukaisesti perittäviä maksuja.

Käräjäoikeuksiin voidaan 1.6.2013 lukien perustaa käräjätuomarin virka (T13) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan käräjäoikeuden laamannin virka (T15). Markkinaoikeuteen voidaan 1.9.2013 lukien perustaa kahdeksan markkinaoikeustuomarin (6 T13 ja 2 T11) ja kaksi markkinaoikeusinsinöörin (T12) virkaa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 485 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että käräjäoikeuksiin voidaan 1.7.2013 lukien perustaa käräjätuomarin virka (T13) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan käräjäoikeuden laamannin virka (T17).

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 25.10.05 ja aiheutuu poikkeuksellisen laajan WinCapita-jutun käsittelyn edellyttämistä lisävoimavaroista.

Virkojen perustaminen ja lakkauttaminen liittyvät 1.1.2010 toteutettuun Kouvolan ja Kotkan käräjäoikeuksien yhdistämiseen.


2013 I lisätalousarvio 485 000
2013 talousarvio 253 965 000
2012 tilinpäätös 245 587 000
2011 tilinpäätös 239 098 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 485 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että käräjäoikeuksiin voidaan 1.7.2013 lukien perustaa käräjätuomarin virka (T13) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan käräjäoikeuden laamannin virka (T17).

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 137 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 545 000 euroa raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta ja 68 000 euroa siirtona momentille 25.01.01 palvelukeskusmaksujen alenemisesta johtuen sekä lisäyksenä 750 000 euroa käräjäoikeuksien käsittelyaikojen lyhentämistarpeesta johtuen.

Käräjäoikeuksien asioiden käsittelyä on hidastanut summaaristen asioiden määrän voimakas kasvu, minkä vuoksi määrärahaa on lisätty tilapäisesti.


2013 IV lisätalousarvio 137 000
2013 I lisätalousarvio 485 000
2013 talousarvio 253 965 000
2012 tilinpäätös 245 587 000
2011 tilinpäätös 239 098 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 137 000 euroa.

04. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 29 398 000 euroa.

Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Vuonna 2011 oikeusaputoimistoihin saapui noin 48 200 asiaa. Saapuneista asioista 82 % oli siviili- ja hallinto-oikeudellisia asioita, joista suurin asiaryhmä olivat perhe- ja perintöoikeudelliset asiat (48 %). Rikosasioiden osuus oli 18 %. Vuonna 2012 arvioidaan saapuvan noin 48 200 asiaa ja vuonna 2013 noin 48 400 asiaa.

Kansainvälistä suojelua hakevien yksilöllisten oikeusapupalveluiden siirto kokonaisuudessaan oikeusapulain mukaisen oikeusapujärjestelmän piiriin lisää erityisesti oikeusaputoimistoissa tehtävien oikeusapupäätösten määrää noin 2 000 päätöksellä.

Tavoitteena on oikeusavun sähköisen asiointipalvelun vakiinnuttaminen, mikä helpottaa ja tehostaa asiointia oikeudenhoidossa.

Liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuutta parannetaan vuonna 2013.

Vuonna 2011 kuluttajariitalautakuntaan saapui noin 4 800 valitusta, mikä on 11 % edellistä vuotta enemmän. Valitusten määrä kasvoi arvioitua enemmän asunto- ja palveluasiaryhmissä. Arvion mukaan asunto- ja palveluasiaryhmien valitusten määrän kasvu on kertaluonteista ja valitusten määrä laskee normaaliin tasoon. Lautakuntaan valitetaan eniten asuntokaupasta, kiinteistövälityksestä ja autokaupasta. Vuonna 2012 arvioidaan saapuvan noin 4 500 asiaa ja vuonna 2013 noin 4 600 asiaa.

Talousarvion valmisteluun liittyen oikeusministeriö on alustavasti asettanut oikeusaputoimistoille ja kuluttajariitalautakunnalle seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2013:

Oikeusaputoimistot

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
Käsitellyt asiat, kpl 47 873 48 200 48 400
Oikeusapuohjaus, kpl 10 407 13 000 13 000
Oikeusapupäätökset yksityisille asiamiehille, kpl 22 089 22 000 23 800
Taloudellisuus (euroa/painotettu työmäärä) 112 114 115
Tuottavuus (painotettu työmäärä/htv) 485 506 510
Jonotusaika, pv 13,1 11,0 11,0

Kuluttajariitalautakunta

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
Käsitellyt valitukset, kpl 4 580 4 300 4 400
Taloudellisuus (€/käsitelty asia) 442 480 479
Tuottavuus (käsitellyt asiat/htv) 144 134 138
Käsittelyaika, kk 8,2 8,0 7,8

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 31 842 32 927 34 598
Bruttotulot 4 971 4 890 5 200
Nettomenot 26 871 28 037 29 398
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 169    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 379    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Julkisoikeudellinen toiminta, 1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 3 592 3 656 3 700
— muut tuotot 64 - -
Tuotot yhteensä 3 656 3 656 3 700
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 6 603 6 603 6 700
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -2 947 -2 947 -3 000
Kustannusvastaavuus, % 55 55 55

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Liiketaloudellinen toiminta, 1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 1 375 1 399 1 500
— muut tuotot 24 - -
Tuotot yhteensä 1 399 1 399 1 500
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 1 711 1 711 1 720
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -312 -312 -220
Kustannusvastaavuus, % 82 82 87

Oikeusavun palkkioista säädetään valtioneuvoston asetuksessa oikeusavun palkkioperusteista (290/2008).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansainvälistä suojelua hakevalle annettava yksilöllinen oikeusapu (siirto momentilta 26.40.63) 350
Tietohallintomenot 260
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) -56
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -151
Palkkausten tarkistukset 1 042
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -84
Yhteensä 1 361

2013 talousarvio 29 398 000
2012 II lisätalousarvio 560 000
2012 talousarvio 28 037 000
2011 tilinpäätös 28 082 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 29 398 000 euroa.

Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentilta vähennetään 89 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennyksestä 79 000 euroa aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta ja 10 000 euroa siirrosta momentille 25.01.01 palvelukeskusmaksujen alenemisesta johtuen.


2013 IV lisätalousarvio -89 000
2013 talousarvio 29 398 000
2012 tilinpäätös 28 597 000
2011 tilinpäätös 28 082 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentilta vähennetään 89 000 euroa.

05. Yleisen edunvalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 586 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää holhoustoimen edunvalvontapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa (575/2008) tarkoitettujen edunvalvontapalvelujen järjestämisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Edunvalvojan määrää maistraatti tai käräjäoikeus henkilölle, joka ei itse kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan taloudellisia asioitaan esim. sairauden takia. Edunvalvojaksi voidaan määrätä joko yksityinen tai yleinen edunvalvoja. Vuonna 2011 yleisen edunvalvonnan päämiesmäärä oli noin 34 400. Oikeusaputoimistoissa hoidettiin noin 31 200 päämiehen edunvalvonta ja ostopalveluina noin 3 200 päämiehen edunvalvonta. Päämiehistä täysi-ikäisiä oli 92 %.

Ostopalveluja tarvitaan täydentämään oikeusaputoimistojen virkatyönä tuottamaa edunvalvontaa. Palveluja ostetaan erityisesti silloin, kun se on tarpeen palveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi edunvalvonta-alueiden laajentuessa. Tavoitteena on lisäksi toiminnan tuottavuuden parantaminen ostopalveluja hankkimalla.

Edunvalvojan palkkioita koskevat holhoustoimilain (422/1999) säännökset muuttuvat (122/2011) vuoden 2013 alusta lukien. Laissa määritellään indeksisidonnaisesti minimi tulo- ja varallisuusrajoille, joita pienemmillä tuloilla ja varallisuudella palkkiota ei saa periä. Tavoitteena on, että valtiolle kertyvät edunvalvojan palkkiot eivät pienene muutoksen johdosta.

Yleinen edunvalvonta

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
Päämiesten määrä, kpl 34 404 35 882 36 900
— oikeusaputoimisto edunvalvojana 31 236 32 084 32 100
— edunvalvonta ostopalveluna 3 168 3 798 4 800
       
Taloudellisuus (euroa/päämies) 258 250 255
Tuottavuus (päämiesmäärä/htv) 58 64 64

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 30 126 29 695 31 086
Bruttotulot 18 116 16 500 17 500
Nettomenot 12 010 13 195 13 586
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 9 922    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 12 283    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 18 121 16 500 17 500
— muut tuotot 6 - -
Tuotot yhteensä 18 127 16 500 17 500
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 27 413 26 613 27 700
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -9 286 -10 113 -10 200
Kustannusvastaavuus,  % 66 62 63

Yleisen edunvalvonnan palveluista peritään päämiehiltä korvauksia ja palkkioita holhoustoimilain (422/1999) perusteella. Oikeusministeriö on antanut ohjeen edunvalvojan palkkion määräytymisen perusteista (OM 3927/33/2001). Vuoden 2013 alusta lukien palkkioista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Määräaikaisen toimintamenosäästön päättyminen 150
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -164
Palkkausten tarkistukset 498
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -93
Yhteensä 391

2013 talousarvio 13 586 000
2012 II lisätalousarvio 266 000
2012 talousarvio 13 195 000
2011 tilinpäätös 14 372 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 586 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää holhoustoimen edunvalvontapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa (575/2008) tarkoitettujen edunvalvontapalvelujen järjestämisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentilta vähennetään 485 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 25.10.03.


2013 I lisätalousarvio -485 000
2013 talousarvio 13 586 000
2012 tilinpäätös 13 461 000
2011 tilinpäätös 14 372 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentilta vähennetään 485 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentilta vähennetään 47 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennyksestä 37 000 euroa aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta ja 10 000 euroa siirrosta momentille 25.01.01 palvelukeskusmaksujen alenemisesta johtuen.


2013 IV lisätalousarvio -47 000
2013 I lisätalousarvio -485 000
2013 talousarvio 13 586 000
2012 tilinpäätös 13 461 000
2011 tilinpäätös 14 372 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentilta vähennetään 47 000 euroa.

50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 43 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002)

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen

4) enintään 1 000 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin.

Momentille budjetoituihin yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 25.01.29.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen konkurssilain (120/2004) muuttamisesta. Tavoitteena on tehostaa harmaan talouden torjuntaa asettamalla pesänhoitajalle tietyin edellytyksin velvollisuus rikosilmoituksen tekemiseen myös varattomuuteen raukeavassa konkurssipesässä. Rikosilmoituksen tekemisestä maksettaisiin erillinen palkkio.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Oikeusapu ja puolustus 37 400 000
Asianomistajan avustaminen 200 000
Yksityishenkilön velkajärjestely 1 800 000
Syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulujen korvaus 3 500 000
Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkiot (enintään) 1 000 000
Yhteensä 43 900 000

Kansainvälistä oikeusapua hakevien yksilöllisten oikeusapupalveluiden siirron kokonaisuudessaan oikeusapulain mukaisen oikeusapujärjestelmän piiriin arvioidaan lisäävän yksityisten avustajien hoitamien oikeusapuasioiden määrää noin 1 800 asialla.

Vuonna 2011 yksityinen avustaja määrättiin 30 262 asianosaiselle. Yksityisille asiamiehille oikeusavusta suoritettavista kustannuksista 81 % kertyi käräjäoikeuksista ja 19 % hovioikeuksista. Keskimääräinen korvaus asianosaista kohti oli 1 087 euroa. Oikeusavun tuomioistuinasioista rikosasiat ovat määrällisesti ja kustannuksiltaan suurin asiaryhmä. Yksityishenkilön velkajärjestelylain mukaiset korvaukset olivat noin 1,4 milj. euroa. Syytteestä vapautettujen oikeudenkäyntikulujen korvaukset olivat noin 2,6 milj. euroa. Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien palkkiot olivat noin 0,5 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansainvälistä suojelua hakevalle annettava yksilöllinen oikeusapu (siirto momentilta 26.40.63) 1 600
Pesänhoitajalle maksettava korvaus varojen puutteeseen raukeavissa konkursseissa 300
Yhteensä 1 900

2013 talousarvio 43 900 000
2012 II lisätalousarvio
2012 talousarvio 42 000 000
2011 tilinpäätös 41 604 049

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 43 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002)

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen

4) enintään 1 000 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin.

Momentille budjetoituihin yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 25.01.29.

 

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 900 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 1 900 000 euroa korkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu Avilon Fibres Oy:n julkisselvityksestä.


2013 I lisätalousarvio 900 000
2013 talousarvio 43 900 000
2012 tilinpäätös 47 028 656
2011 tilinpäätös 41 604 049

 

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 900 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 1 900 000 euroa korkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 15 600 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu asiamäärien kasvusta sekä eräiden poikkeuksellisen suurten oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.


2013 IV lisätalousarvio 15 600 000
2013 I lisätalousarvio 900 000
2013 talousarvio 43 900 000
2012 tilinpäätös 47 028 656
2011 tilinpäätös 41 604 049

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 15 600 000 euroa.