Talousarvioesitys 2013

Selvitysosa:Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tehtävä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita tutkimalla ja ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita ja antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä.

Korkeimpaan oikeuteen saapuvissa asioissa on havaittavissa sovellettavien oikeussääntöjen moninaistuminen, kuten eurooppaoikeuden ja muun kansainvälisen oikeuden kasvava merkitys. Sääntelyn ja muiden oikeuslähteiden lisääntyminen, muuttuminen ja juttujen monimutkaistuminen lisäävät asioiden käsittelyn vaativuutta.

Ylimääräistä muutoksenhakua koskevien, pääosin aiheettomien hakemusten karsimiseksi tarpeelliset oikeudenkäymiskaaren 15 ja 31 luvun säännösten muutokset tulevat voimaan vuonna 2013.

Oikeuskäytäntöä ohjataan ennakkopäätöksillä kaikilla esiin tulevilla oikeudenaloilla kulloinkin ajankohtaisten tarpeiden mukaan.

Korkeimpaan oikeuteen arvioidaan vuonna 2013 saapuvan noin 2 700 asiaa. Tavoitteena on, että valitusluvan myöntämistä tai epäämistä koskeva päätös annetaan mahdollisimman joutuisasti, jotta niissä asioissa, joissa valituslupaa ei myönnetä, ratkaisun lainvoimaisuus ei viivästy tarpeettomasti. Jatkokäsittelylupajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä käyttöön on otettu myös ohivalitus suoraan korkeimpaan oikeuteen. Tietyissä oikeudellisissa asioissa on tarpeen saada nopeasti ennakkoratkaisu, jolla on alemmissa asteissa ratkaisuja yhtenäistävä ja muutoksenhakua vähentävä vaikutus. Tavoitteena on, että vuoden 2013 lopussa vireillä olevista valitusasioista (valitusluvan saaneet ja suorat valitukset) enintään 40 % on ollut vireillä yli 12 kuukautta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että vireillä olevista valitusasioista vähintään 33 % on ollut vireillä alle 9 kuukautta, noin 33 % 9—12 kuukautta ja enintään 33 % yli 12 kuukautta.

Korkeimman oikeuden päätöksistä lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 140 000 euroa momentille 12.25.10.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta.

Selvitysosa:Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintolainkäyttöasiat ylimpänä oikeusasteena. Ratkaisuilla on oikeuskäytäntöä ohjaava ja yhtenäistävä vaikutus. Määrällisesti suurimpia asiaryhmiä ovat ulkomaalaisasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, rakentaminen ja ympäristö, verotus, valtio-oikeus ja yleishallinto sekä taloudellinen toiminta kuten kilpailuasiat ja julkiset hankinnat. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista lähes 90 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä tehdyt valitukset.

Hallintotuomioistuinten päätökset ovat tärkeitä asianosaisille. Korkeimman hallinto-oikeuden on voitava vastata oikeusturvatehtävästään ratkaisemalla muutoksenhakuasiat joutuisasti ja perustellusti. Korkein hallinto-oikeus myös valvoo hallintolainkäyttöä muun muassa seuraamalla hallintotuomioistuinten käsittelyaikoja, voimavarojen riittävyyttä ja päätösten laatua sekä järjestämällä neuvottelupäiviä. Tällä valvontatehtävällä on oikeusturvan kokonaisuuden kannalta olennainen merkitys.

Tavoitteeksi on asetettava, että korkein hallinto-oikeus voi vuosittain ratkaista vähintäänkin saapuvia asioita vastaavan määrän, jotta asiat eivät ruuhkautuisi. Työtilanne on kuitenkin tällä hetkellä ruuhkautunut, joten asioita on vuosittain voitava ratkaista enemmän kuin uusia asioita saapuu. Vuodelle 2013 osoitettavilla määrärahoilla korkein hallinto-oikeus voi ratkaista arviolta noin 4 000 asiaa, kun otetaan huomioon saapuvien asioiden luonne.

Ratkaistavien asioiden keskimääräinen käsittelyaika on niukoista voimavaroista huolimatta saatava oikeusturvasyistä laskemaan nykyisestä noin 12,2 kuukaudesta alle 12 kuukauteen. Tavoitteena pitkällä aikavälillä pidetään edelleen 9,5 kuukauden keskimääräistä käsittelyaikaa siten, että valitusasiat (asiaratkaisut) ratkaistaan 9,7 kuukaudessa ja valituslupa-asiat 9,0 kuukaudessa. Asioista 30 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja 20 % 6—9 kuukaudessa. Yli 24 kuukauden käsittelyaikoja voi olla vain poikkeuksellisesti, lähinnä Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisua odottavissa asioissa.

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuvista asioista 24 % on ulkomaalaisasioita, 18 % sosiaali- ja terveysasioita ja 16 % veroasioita. Muita asiaryhmiä ovat mm. yleishallinto, ympäristö ja rakentaminen. Ulkomaalaisasioista suurin osa koskee hallinto-oikeuden kielteistä ratkaisua turvapaikkaa koskevissa asioissa. Turvapaikka-asioiden määrä on viime vuosina kasvanut ja vuonna 2011 niitä saapui noin 600 asiaa (n. 200 v. 2009 ja n. 400 v. 2010). Turvapaikka-asioiden oletetaan olevan edelleen korkealla tasolla vuonna 2013. Tavoitteena on kuitenkin pitää keskimääräinen käsittelyika näissä asioissa alle 8 kuukaudessa (7,8 kk v. 2010 ja 6,9 kk v. 2011).

Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 260 000 euroa momentille 12.25.10.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta.

Selvitysosa:Hovioikeuksiin saapui yhteensä 10 320 asiaa vuonna 2011. Vuonna 2013 arvioidaan saapuvan noin 10 000 asiaa. Vuonna 2011 saapuneista asioista oli 28 % riita-asioita ja 63 % rikosasioita. Keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt 6,3 kuukauteen. Asioista 54 % käsiteltiin alle 6 kuukaudessa, 88 % alle 12 kuukaudessa ja 12 % viipyi hovioikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hovioikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimmillään 0,7 kuukautta koko maan keskiarvon vuonna 2011 (0,8 kk vuonna 2010). Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 7 %.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja käräjäoikeusvaiheessa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee ottaa huomioon. Hovioikeudet pyrkivät siihen, että aiemmissa vaiheissa yli kolme vuotta kestäneiden asioiden käsittelyaika hovioikeusvaiheessa on enintään 12 kuukautta.

Jatkokäsittelylupajärjestelmän käyttöönoton vaikutuksia seurataan ja samalla huolehditaan siitä, että järjestelmään liittyvät hovioikeuksien toimintaprosessit ja tilastointi ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset. Lupajärjestelmän säännöksien yhdenmukainen soveltaminen on välttämätöntä tasa-arvoisen oikeusturvan toteuttamiseksi.

Käräjäoikeuksiin saapui vuonna 2011 noin 484 000 rikos- ja siviilioikeudellista asiaa. Siviilioikeudellisia asioita saapui noin 400 000, joista 85 % tuli vireille suppealla haastehakemuksella. Näiden ns. summaaristen asioiden määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa ja taloudellisen tilanteen vuoksi säilynee korkeana. Vuonna 2009 saapuneista summaarisista asioista 64 % tuli vireille sähköisesti. Käräjäoikeutta enemmän työllistävien manuaalisesti vireille tulleiden osuus kasvoi vuosina 2010 ja 2011. Sähköisesti vireille tulevien asioiden osuuden oletetaan hieman kasvavan vuonna 2012 ja edelleen vuonna 2013. Riidattomien velkomusasioiden oletetaan tulevan entistä useammin vireille käyttöön otetun internet-liittymän kautta. Vuonna 2011 uuden liittymän kautta tuli vireille noin 13 000 asiaa.

Konkurssi- ja velkajärjestelyasioita saapui vuonna 2011 hieman edellisvuotta enemmän. Yrityssaneerausasioita saapui edellisvuotta vähemmän. Asiamäärien ennakoidaan pysyvän suurina näissä asiaryhmissä myös vuonna 2013.

Pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja enintään 25 prosentissa käsittelyaika on yli vuoden. Yksinkertaiset rikosasiat voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä pääkäsittelyä toimittamatta. Kirjallisesti ratkaistavien rikosasioiden osuuden arvioidaan vuonna 2013 olevan sama kuin vuonna 2011 (33 %). Menettelyn käyttöasteessa on tuomioistuinkohtaisia eroja. Vuonna 2011 käräjäoikeudet käsittelivät kirjallisessa menettelyssä 12—48 % ratkaisemistaan rikosasioista. Helsingin käräjäoikeudessa kirjallisen menettelyn käyttöaste oli maan alin ja huomattavasti koko maan keskimääräistä käyttöastetta alempi vuonna 2011, mikä selittyy osin jutturakenteiden eroilla.

Vuoden 2009 alussa voimaan tulleen kokoonpanosäännöksiä koskeneen uudistuksen tavoitteena oli karsia lautamiesjärjestelmän käyttöä ihmisten oikeusturvaa vaarantamatta. Samassa yhteydessä mahdollistettiin rikosasioissa kolmen tuomarin kokoonpano, jota on tarkoitus käyttää vaikeimmissa asioissa. Lautamieskokoonpanossa ratkaistuja asioita on vajaa viidesosa uudistusta edeltäneeseen aikaan verrattuna — tuomarin ja kolmen lautamiehen kokoonpanossa ratkaistiin noin 5 000 asiaa vuonna 2011. Mainitussa kokoonpanossa ratkaistavien asioiden lukumäärän arvioidaan pysyvän samalla tasolla vuonna 2013. Rikosasioiden pääkäsittelyn peruuntumisten osalta tavoitteena on, ettei peruuntumisosuus kasva nykyisestä 20 prosentista.

Vuoden 2011 lopussa vanhoja, yli vuoden vireillä olleita laajoja riita-asioita oli 1 748 kappaletta eli 19 % vireillä olevista laajoista riita-asioista. Tavoitteena on, että vanhojen asioiden osuus on vuonna 2013 pienempi kuin vuonna 2011. Laajojen riita-asioiden keskimääräisen käsittelyajan ennakoidaan merkittävästi kasvavan tilapäisesti vuonna 2013. Tämä johtuu siitä, että käräjäoikeuksissa on paljon vireillä tiettyihin rikosasioihin (esim. WinCapita) liittyviä laajoja riita-asioita, joiden käsittely alkaa pääosin vasta rikostuomion jälkeen. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa vuonna 2011 oli 3,5 kuukautta ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 3,8—6,5 kuukautta. Vuonna 2013 tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa ole yli 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Lisäksi tavoitteena on, että 50 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään 2 kuukautta, ja että käsittelyaika ylittää 9 kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista.

Vuoden 2011 lopussa yli vuoden vireillä olleita rikosasioita oli 2 657 kappaletta eli 15 % vireillä olevista asioista. Tavoitteena on, että vanhojen vireillä olevien asioiden osuus on vuonna 2013 pienempi kuin vuonna 2011.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa ja syyteharkinnassa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee rikosasioissa ottaa huomioon. Keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 9 kuukautta niissä asioissa, joissa esitutkinta ja syyteharkinta ovat kestäneet yhteensä yli kaksi vuotta. Sama tavoite koskee kaikkia talousrikosasioita ja tukee näin ollen harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Varsinaisten talousrikosasioiden käsittelyyn kohdennetaan voimavaroja ruuhkautumisen välttämiseksi siten, että niitä ratkaistaan yhtä paljon kuin niitä saapuu.

Riita-asioiden sovittelumenettelymahdollisuutta yleisissä tuomioistuimissa on käytetty vaihtelevasti. Tuomioistuinten tulee aktiivisesti tarjota tätä mahdollisuutta riidan osapuolille. Asiantuntija-avusteisen lasten huoltoriitojen sovittelumenettelyn kokeilua jatketaan 11 käräjäoikeudessa. Tavoitteena on kehittää valtakunnallisesti näissä asioissa toimiva järjestelmä, joka ottaa lapsen edun huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. Vuonna 2011 kokeilussa mukana olleiden neljän käräjäoikeuden käsittelyaika näissä asioissa parani aiemmasta. Tavoitteena on, että vuonna 2013 kokeilussa mukana olevien käräjäoikeuksien keskimääräinen käsittelyaika on koko maan keskiarvoa parempi.

Hallinto-oikeuksien viime vuosina jatkunut saapuneiden asioiden  kasvu (kokonaismäärä 19 568 v. 2007, 20 539 v. 2008, 22 515 v. 2009 ja 23 149 v. 2010) kääntyi vuonna 2011 8 % laskuun  ollen  21 221. Vuonna 2011 suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuolto (29 %), verot (18 %), rakentaminen ja ympäristö (yhteensä 12 %), taloudellinen toiminta mukaan lukien liikenne- ja viestintäasiat (15 %) sekä ulkomaalaisasiat (13 %). Kaava- ja ympäristöasioita saapui hallinto-oikeuksiin hieman aikaisempaa enemmän. Vuonna 2013 asiamäärissä ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia aiempaan nähden.

Keskimääräinen käsittelyaika oli 7,8 kuukautta vuonna 2011. Asioista 42 % käsiteltiin alle kuudessa kuukaudessa, ja 19 % viipyi hallinto-oikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hallinto-oikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimillään 2,9 kuukautta koko maan keskiarvon vuonna 2011 (edellisvuonna 2,6 kk). Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 10 % (vuoden 2011 lopussa 9 %).

Ulkomaalaisasiat muodostavat suuren osan hallinto-oikeuksiin saapuvista asioista. Turvapaikka-asiat kuuluvat ulkomaalaisasioiden ryhmään ja niitä käsittelee yksinomaan Helsingin hallinto-oikeus. Turvapaikka-asioita saapui vuonna 2011 edellisvuotta vähemmän. Pidemmällä aikavälillä asioiden määrä on ollut kasvussa. Vuonna 2011 saapuneiden määrä,1 027 asiaa, on lähes kaksinkertainen vuoden 2008 tasoon nähden.Turvapaikka-asioiden määrän oletetaan olevan korkealla tasolla myös vuonna 2013. Tavoitteena on kuitenkin, että turvapaikka-asiat käsitellään joutuisasti siten, että keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa on alle 6 kuukautta (6,8 kk v. 2011).

Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on pysynyt vuodesta 2008 lukien suunnilleen samansuuruisena. Vuonna 2011 asiamäärä väheni hieman ollen 7 318 (edellisvuonna 7 557). Asiamäärän arvioidaan pysyvän lähes samalla tasolla. Vakuutusoikeusprosessin avoimuuden lisääminen hallitusohjelman mukaisesti edellyttää varautumista asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten lisääntymiseen.

Markkinaoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on ollut pitkään kasvussa. Viime vuonna saapuneiden asioiden määrä kuitenkin kääntyi selkeään laskuun ollen 511 (edellisvuonna 691). Markkina-oikeudessa käsiteltävien asioiden asiamäärään voidaan arvioida pysyvän suunnilleen samalla tasolla vuonna 2013.

Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uudeksi laiksi markkinaoikeudesta sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa. Tarkoituksena on keskittää teollis- ja tekijänoikeusasioiden (IPR) käsittely Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnasta ja Helsingin käräjäoikeudesta markkinaoikeuteen 1.9.2013 lukien.

Työtuomioistuimeen on 2000-luvulla saapunut vuosittain 100—190 asiaa. Vuonna 2011 saapuneiden asioiden määrä oli 184 ja asiamäärän arvioidaan pysyvän samalla tasolla vuonna 2013.

Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on asettanut vuodelle 2013 seuraavat alustavat arviot ja toiminnalliset tavoitteet:

Tuomioistuinten suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin 25 000 000 euroa momentille 12.25.10. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista edellä mainitun lain perusteella maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 33 %.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan neljännen kappaleen.

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 25.10.05 ja aiheutuu poikkeuksellisen laajan WinCapita-jutun käsittelyn edellyttämistä lisävoimavaroista.

Virkojen perustaminen ja lakkauttaminen liittyvät 1.1.2010 toteutettuun Kouvolan ja Kotkan käräjäoikeuksien yhdistämiseen.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 545 000 euroa raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta ja 68 000 euroa siirtona momentille 25.01.01 palvelukeskusmaksujen alenemisesta johtuen sekä lisäyksenä 750 000 euroa käräjäoikeuksien käsittelyaikojen lyhentämistarpeesta johtuen.

Käräjäoikeuksien asioiden käsittelyä on hidastanut summaaristen asioiden määrän voimakas kasvu, minkä vuoksi määrärahaa on lisätty tilapäisesti.

Selvitysosa:Vuonna 2011 oikeusaputoimistoihin saapui noin 48 200 asiaa. Saapuneista asioista 82 % oli siviili- ja hallinto-oikeudellisia asioita, joista suurin asiaryhmä olivat perhe- ja perintöoikeudelliset asiat (48 %). Rikosasioiden osuus oli 18 %. Vuonna 2012 arvioidaan saapuvan noin 48 200 asiaa ja vuonna 2013 noin 48 400 asiaa.

Kansainvälistä suojelua hakevien yksilöllisten oikeusapupalveluiden siirto kokonaisuudessaan oikeusapulain mukaisen oikeusapujärjestelmän piiriin lisää erityisesti oikeusaputoimistoissa tehtävien oikeusapupäätösten määrää noin 2 000 päätöksellä.

Tavoitteena on oikeusavun sähköisen asiointipalvelun vakiinnuttaminen, mikä helpottaa ja tehostaa asiointia oikeudenhoidossa.

Liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuutta parannetaan vuonna 2013.

Vuonna 2011 kuluttajariitalautakuntaan saapui noin 4 800 valitusta, mikä on 11 % edellistä vuotta enemmän. Valitusten määrä kasvoi arvioitua enemmän asunto- ja palveluasiaryhmissä. Arvion mukaan asunto- ja palveluasiaryhmien valitusten määrän kasvu on kertaluonteista ja valitusten määrä laskee normaaliin tasoon. Lautakuntaan valitetaan eniten asuntokaupasta, kiinteistövälityksestä ja autokaupasta. Vuonna 2012 arvioidaan saapuvan noin 4 500 asiaa ja vuonna 2013 noin 4 600 asiaa.

Talousarvion valmisteluun liittyen oikeusministeriö on alustavasti asettanut oikeusaputoimistoille ja kuluttajariitalautakunnalle seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2013:

Oikeusavun palkkioista säädetään valtioneuvoston asetuksessa oikeusavun palkkioperusteista (290/2008).

Selvitysosa:Vähennyksestä 79 000 euroa aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta ja 10 000 euroa siirrosta momentille 25.01.01 palvelukeskusmaksujen alenemisesta johtuen.

Selvitysosa:Edunvalvojan määrää maistraatti tai käräjäoikeus henkilölle, joka ei itse kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan taloudellisia asioitaan esim. sairauden takia. Edunvalvojaksi voidaan määrätä joko yksityinen tai yleinen edunvalvoja. Vuonna 2011 yleisen edunvalvonnan päämiesmäärä oli noin 34 400. Oikeusaputoimistoissa hoidettiin noin 31 200 päämiehen edunvalvonta ja ostopalveluina noin 3 200 päämiehen edunvalvonta. Päämiehistä täysi-ikäisiä oli 92 %.

Ostopalveluja tarvitaan täydentämään oikeusaputoimistojen virkatyönä tuottamaa edunvalvontaa. Palveluja ostetaan erityisesti silloin, kun se on tarpeen palveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi edunvalvonta-alueiden laajentuessa. Tavoitteena on lisäksi toiminnan tuottavuuden parantaminen ostopalveluja hankkimalla.

Edunvalvojan palkkioita koskevat holhoustoimilain (422/1999) säännökset muuttuvat (122/2011) vuoden 2013 alusta lukien. Laissa määritellään indeksisidonnaisesti minimi tulo- ja varallisuusrajoille, joita pienemmillä tuloilla ja varallisuudella palkkiota ei saa periä. Tavoitteena on, että valtiolle kertyvät edunvalvojan palkkiot eivät pienene muutoksen johdosta.

Yleisen edunvalvonnan palveluista peritään päämiehiltä korvauksia ja palkkioita holhoustoimilain (422/1999) perusteella. Oikeusministeriö on antanut ohjeen edunvalvojan palkkion määräytymisen perusteista (OM 3927/33/2001). Vuoden 2013 alusta lukien palkkioista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 25.10.03.

Selvitysosa:Vähennyksestä 37 000 euroa aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta ja 10 000 euroa siirrosta momentille 25.01.01 palvelukeskusmaksujen alenemisesta johtuen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen konkurssilain (120/2004) muuttamisesta. Tavoitteena on tehostaa harmaan talouden torjuntaa asettamalla pesänhoitajalle tietyin edellytyksin velvollisuus rikosilmoituksen tekemiseen myös varattomuuteen raukeavassa konkurssipesässä. Rikosilmoituksen tekemisestä maksettaisiin erillinen palkkio.

Kansainvälistä oikeusapua hakevien yksilöllisten oikeusapupalveluiden siirron kokonaisuudessaan oikeusapulain mukaisen oikeusapujärjestelmän piiriin arvioidaan lisäävän yksityisten avustajien hoitamien oikeusapuasioiden määrää noin 1 800 asialla.

Vuonna 2011 yksityinen avustaja määrättiin 30 262 asianosaiselle. Yksityisille asiamiehille oikeusavusta suoritettavista kustannuksista 81 % kertyi käräjäoikeuksista ja 19 % hovioikeuksista. Keskimääräinen korvaus asianosaista kohti oli 1 087 euroa. Oikeusavun tuomioistuinasioista rikosasiat ovat määrällisesti ja kustannuksiltaan suurin asiaryhmä. Yksityishenkilön velkajärjestelylain mukaiset korvaukset olivat noin 1,4 milj. euroa. Syytteestä vapautettujen oikeudenkäyntikulujen korvaukset olivat noin 2,6 milj. euroa. Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien palkkiot olivat noin 0,5 milj. euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu Avilon Fibres Oy:n julkisselvityksestä.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu asiamäärien kasvusta sekä eräiden poikkeuksellisen suurten oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.