Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ulkoasiainhallinto
              74. Talonrakennukset
         10. Kriisinhallinta
         (20.) Lähialueyhteistyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 196 233 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kunniakonsulien menojen maksamiseen

2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen

3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:

Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2013 (euroa)

   
Ministeriö, 966 henkilötyövuotta 81 657 000
Toimintamenot 16 800 000
Henkilöstömenot 64 857 000
   
Edustustot, 92 toimipistettä, 573 henkilötyövuotta 84 122 000
Eurooppa, 34 toimipistettä, 208 henkilötyövuotta 51 675 000
Toimintamenot 28 973 000
Henkilöstömenot 22 702 000
Itä, 7 toimipistettä, 83 henkilötyövuotta -33 382 000
Toimintamenot -42 615 000
Henkilöstömenot 9 233 000
Aasia ja Amerikka, 25 toimipistettä, 135 henkilötyövuotta 34 185 000
Toimintamenot 18 054 000
Henkilöstömenot 16 131 000
Afrikka ja Lähi-itä, 19 toimipistettä, 88 henkilötyövuotta 17 037 000
Toimintamenot 9 664 000
Henkilöstömenot 7 373 000
Pysyvät ja erityisedustustot, 6 toimipistettä, 59 henkilötyövuotta 14 607 000
Toimintamenot 8 546 000
Henkilöstömenot 6 061 000
   
Hallinnonalan yhteiset menot 30 454 000
Tietohallinto 18 554 000
Kiinteistöhallinto 10 000 000
Turvallisuus 1 900 000
Yhteensä 196 233 000

Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutuskorvaukset, hautajais- ja tapaamismatkat, lähetetyn henkilöstön terveydenhuoltoon liittyvät korvaukset, varustaumiskorvaus sekä muuttoihin liittyvät korvaukset. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin.

Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista viisumituloista ja ne esitetään osana edustustojen toimintamenoja. Suurin osa tuotoista kertyy Suomen Venäjän edustustojen viisumituloista.

Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 249 591 249 061 263 794
Bruttotulot 50 232 48 997 67 561
Nettomenot 199 359 200 064 196 233
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 33 563    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 36 170    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 46 596 45 700 63 997
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 12 213 14 858 20 582
— osuus yhteiskustannuksista 13 999 15 279 19 565
Kustannukset yhteensä 26 212 30 137 40 147
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 20 384 15 563 23 850
Kustannusvastaavuus, % 178 152 159

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (1353/2011) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Muu muutos yhteensä -561
Säästö matkamenoista -1 000
UMA:n ylläpitomenot (siirto momentilta 26.40.01) 107
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) -12
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -794
Palkkausten tarkistukset 3 790
Toimintamenosäästö (HO) -5 000
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -361
Yhteensä -3 831

2013 talousarvio 196 233 000
2012 II lisätalousarvio 1 945 000
2012 talousarvio 200 064 000
2011 tilinpäätös 201 966 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 199 302 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutoksessa 3 069 000 euroa talousarvioesityksen 196 233 000 euroon nähden on otettu huomioon lisäyksenä 3 020 000 euroa kansainvälisen aineiston tietoturvan kehittämisestä Salve-hankkeessa ja 175 000 euroa siirtona momenteilta 29.01.03, 29.01.21 ja 29.40.20 Suomen Pekingin suurlähetystössä toimivan korkeakoulu- ja tiedepolitiikan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin sekä vähennyksenä 126 000 euroa siirtona momentille 23.01.01 taloudellisten ulkosuhteiden yhteensovittamisesta aiheutuvien järjestelyjen menoihin.


2013 talousarvio 199 302 000
2012 III lisätalousarvio 2 450 000
2012 II lisätalousarvio 1 945 000
2012 talousarvio 200 064 000
2011 tilinpäätös 201 966 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Edustustoverkko

Edustustojen nettomenojen arvioidaan vuonna 2013 olevan noin 84 miljoonaa euroa. Edustustoverkon ylläpito on noin puolet ministeriön vuotuisesta toimintamenojen nettokäytöstä. Nettomenoista vajaat 30 prosenttia muodostuu kiinteistökustannuksista.

Suomella on 94 ulkomaan toimipistettä. Ulkoasiainministeriön toimintamenoihin esitettävät määrärahojen leikkaukset edellyttävät ulkoasiainministeriön mukaan noin 15 edustuston sulkemista. Julkisuudessa jo olleiden lakkautusten lisäksi valmistelussa on seitsemän edustuston lakkauttaminen, jonka nettosäästöksi arvioidaan vuositasolla 2,1 miljoonaa euroa.

Valiokunta toteaa, että edustustojen sulkeminen on iso poliittinen päätös. Sen tulee aina perustua pitkän aikavälin edustustoverkon kehittämissuunnitelmaan. On selvää, että muutoksia aika ajoin tarvitaan ja edustustoverkon pitää sopeutua globaaliin maailmantilanteeseen sekä Suomen kaupallistaloudellisten etujen muuttuviin tarpeisiin. Tavoitteena tulee olla, että vähenevät voimavarat kohdistetaan maihin, joiden taloudellinen ja poliittinen merkitys on Suomen kannalta kasvamassa. Edustustojen lakkauttamisen ei pitäisi olla ratkaisu valtion talouden säästötavoitteisiin, vaan kriteerit tarkoituksenmukaiseen kehittämiseen tulee löytyä muualta. Huomioitava on myös, että sekä edustustojen lakkauttamisesta että perustamisesta syntyy lisäkustannuksia, joten päätösten on tästäkin syystä perustuttava tulevien tarpeiden kokonaisuuden hahmottamiseen.

Valiokunta korostaa, että valtion talouden niukkuutta jakavat kaikki hallinnonalat ja myös edustustoverkon menoleikkauksia pitää saada aikaan toiminnallisilla muutoksilla. Ulkoasiainhallinnolla on hyviä kokemuksia yksittäisten diplomaattien sijoittamisesta toisen Pohjoismaan edustustoon. Vastaavat ratkaisut ovat ulkoasiainministeriön mukaan mahdollisia myös Euroopan ulkosuhdehallinnon ja EU-maiden edustustoissa. Yhteistyö ymmärrettävästi vaatii pitkän aikavälin suunnittelua ja vastavuoroisuutta eri tahojen intressien yhteensovittamiseksi ennen kuin todellisia säästöjä saavutetaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tällainen tilanne voisi olla noin viiden vuoden kuluttua. Toimintatapojen ja yhteistyömuotojen jatkuvalla kehittämisellä on pyrittävä saavuttamaan toiminnan suurin mahdollinen vaikuttavuus käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.

Valiokunta kiinnittää huomiota lisäksi erilaisten edustusmahdollisuuksien yhtäläiseen arvostamiseen sekä kohdemaassa saavutetun diplomaattisen arvostuksen säilyttämiseen muutostilanteissa. Toimintaympäristöjen muuttuessa kiihtyvään tahtiin myös edustustoverkon painopisteiden muutostarpeet todennäköisesti muuttuvat entistäkin nopeammin. Tällöin on oleellista toiminnan joustavuus ja toimintatapojen muutosten toteuttaminen ulkosuhteita vaarantamatta. Tärkeä kysymys on, miten muutokset voidaan tehdä ilman ”arvovaltatappiota”. Voidaanko esimerkiksi tiedottamisella pehmentää varsinaisen edustuston lakkauttamista, jos Suomen edustautuminen kohdemaassa kuitenkin jatkuu, vaikkakin eri muodossa.

Valiokunta toteaa, että Suomen läsnäolo ulkomailla on erittäin tärkeää ja edustuston olemassaolo on erityisen tärkeää sellaisissa maissa, joissa poliittinen johto vaikuttaa vahvasti elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Myös maailmalla olevien suomalaisten kansalaispalveluista on huolehdittava tasapuolisesti. Kansalaispalveluiden turvaamiseksi kohdemaissa, joissa edustustoa on kevennetty tai se on poistunut, on mm. muutettu pääkonsulaatteja kunniakonsulaateiksi ja neuvoteltu sopimuksia muiden Pohjoismaiden ja EU-maiden kanssa. Ministeriö pyrkii myös tehostamaan kansalaispalvelujaan mm. sähköistämällä, ulkoistamalla viisumihakemusten vastaanottoa ja soveltamalla erilaisia mobiiliratkaisuja.

Valiokunta pitää erittäin myönteisenä, että Suomen taloudellisten ulkosuhteiden tehokasta edistämistä haetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen (16.5.2012) mukaisesti verkostomaisella Team Finland -toimintamallilla. Yhteisessä toiminnan suunnittelussa ovat mukana ulkoasiainhallinnon, työ- ja elinkeinoministeriön alaisten Finpron ja Tekesin sekä Suomen ulkomailla olevien tiede- ja kulttuuri-instituuttien edustajat sekä tilanteen mukaan myös muut ministeriöt. Tavoitteena on parantaa toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja tarjota näin tehokkaampaa palvelua sitä tarvitseville. Talouden kasvun kannalta on oleellista huolehtia Suomen taloudellisten ulkosuhteiden edistämisestä ja Suomen etujen ajamisesta yli hallinnonrajojen.

Valiokunta pitää edustustojen lakkautuksista syntyvää säästöä melko pienenä. Tästä syystä on tärkeää, että hallitus arvioi edustustojen lakkautuksista Suomelle kokonaisuudessaan aiheutuvat vahingot ja korostaa, että saavutettujen säästöjen tulee olla suhteutettuja aiheutuviin kokonaiskustannuksiin. Tarvittaessa asia tulee ratkaista kevään kehysneuvotteluissa, koska kyse on useampien vuosien menokehyksestä. Samanaikaisesti ulkoasiainhallinnon on kuitenkin välttämätöntä etsiä muita keinoja edustustoverkon säästöjen aikaansaamiseksi sekä laatia pidemmän aikavälin toiminnan ja talouden tasapainottamisohjelma.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa lähetystöverkon kattavuuden turvaamiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 200 302 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kunniakonsulien menojen maksamiseen

2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen

3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 45 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve on siirtoa momentilta 32.01.01 Suomen Wienin suurlähetystössä Suomen IAEA-hallintoneuvostojäsenyyden ajan toimivan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin.


2013 I lisätalousarvio 45 000
2013 talousarvio 200 302 000
2012 tilinpäätös 204 459 000
2011 tilinpäätös 201 966 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 45 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 204 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 500 000 euroa viisumitoiminnan järjestelmäkehityksestä EU-velvoitteiden mukaisesti ja tietoturvallisuuteen liittyvän havainnointikyvyn kehittämisestä sekä vähennyksenä 296 000 euroa raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta.


2013 IV lisätalousarvio 204 000
2013 I lisätalousarvio 45 000
2013 talousarvio 200 302 000
2012 tilinpäätös 204 459 000
2011 tilinpäätös 201 966 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 204 000 euroa.