Talousarvioesitys 2013
01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 196 233 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kunniakonsulien menojen maksamiseen
2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen
3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen
4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.
Selvitysosa:
Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2013 (euroa)
| Ministeriö, 966 henkilötyövuotta | 81 657 000 |
| Toimintamenot | 16 800 000 |
| Henkilöstömenot | 64 857 000 |
| Edustustot, 92 toimipistettä, 573 henkilötyövuotta | 84 122 000 |
| Eurooppa, 34 toimipistettä, 208 henkilötyövuotta | 51 675 000 |
| Toimintamenot | 28 973 000 |
| Henkilöstömenot | 22 702 000 |
| Itä, 7 toimipistettä, 83 henkilötyövuotta | -33 382 000 |
| Toimintamenot | -42 615 000 |
| Henkilöstömenot | 9 233 000 |
| Aasia ja Amerikka, 25 toimipistettä, 135 henkilötyövuotta | 34 185 000 |
| Toimintamenot | 18 054 000 |
| Henkilöstömenot | 16 131 000 |
| Afrikka ja Lähi-itä, 19 toimipistettä, 88 henkilötyövuotta | 17 037 000 |
| Toimintamenot | 9 664 000 |
| Henkilöstömenot | 7 373 000 |
| Pysyvät ja erityisedustustot, 6 toimipistettä, 59 henkilötyövuotta | 14 607 000 |
| Toimintamenot | 8 546 000 |
| Henkilöstömenot | 6 061 000 |
| Hallinnonalan yhteiset menot | 30 454 000 |
| Tietohallinto | 18 554 000 |
| Kiinteistöhallinto | 10 000 000 |
| Turvallisuus | 1 900 000 |
| Yhteensä | 196 233 000 |
Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutuskorvaukset, hautajais- ja tapaamismatkat, lähetetyn henkilöstön terveydenhuoltoon liittyvät korvaukset, varustaumiskorvaus sekä muuttoihin liittyvät korvaukset. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin.
Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista viisumituloista ja ne esitetään osana edustustojen toimintamenoja. Suurin osa tuotoista kertyy Suomen Venäjän edustustojen viisumituloista.
Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2011 toteutuma |
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
|
| Bruttomenot | 249 591 | 249 061 | 263 794 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 50 232 | 48 997 | 67 561 |
| Nettomenot | 199 359 | 200 064 | 196 233 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 33 563 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 36 170 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2011 toteutuma |
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot | 46 596 | 45 700 | 63 997 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
|---|---|---|---|
| — erilliskustannukset | 12 213 | 14 858 | 20 582 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 13 999 | 15 279 | 19 565 |
| Kustannukset yhteensä | 26 212 | 30 137 | 40 147 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 20 384 | 15 563 | 23 850 |
| Kustannusvastaavuus, % | 178 | 152 | 159 |
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (1353/2011) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Muu muutos yhteensä | -561 |
| Säästö matkamenoista | -1 000 |
| UMA:n ylläpitomenot (siirto momentilta 26.40.01) | 107 |
| Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) | -12 |
| Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) | -794 |
| Palkkausten tarkistukset | 3 790 |
| Toimintamenosäästö (HO) | -5 000 |
| Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -361 |
| Yhteensä | -3 831 |
| 2013 talousarvio | 196 233 000 |
| 2012 II lisätalousarvio | 1 945 000 |
| 2012 talousarvio | 200 064 000 |
| 2011 tilinpäätös | 201 966 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 199 302 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Muutoksessa 3 069 000 euroa talousarvioesityksen 196 233 000 euroon nähden on otettu huomioon lisäyksenä 3 020 000 euroa kansainvälisen aineiston tietoturvan kehittämisestä Salve-hankkeessa ja 175 000 euroa siirtona momenteilta 29.01.03, 29.01.21 ja 29.40.20 Suomen Pekingin suurlähetystössä toimivan korkeakoulu- ja tiedepolitiikan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin sekä vähennyksenä 126 000 euroa siirtona momentille 23.01.01 taloudellisten ulkosuhteiden yhteensovittamisesta aiheutuvien järjestelyjen menoihin.
| 2013 talousarvio | 199 302 000 |
| 2012 III lisätalousarvio | 2 450 000 |
| 2012 II lisätalousarvio | 1 945 000 |
| 2012 talousarvio | 200 064 000 |
| 2011 tilinpäätös | 201 966 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)
Edustustojen nettomenojen arvioidaan vuonna 2013 olevan noin 84 miljoonaa euroa. Edustustoverkon ylläpito on noin puolet ministeriön vuotuisesta toimintamenojen nettokäytöstä. Nettomenoista vajaat 30 prosenttia muodostuu kiinteistökustannuksista.
Suomella on 94 ulkomaan toimipistettä. Ulkoasiainministeriön toimintamenoihin esitettävät määrärahojen leikkaukset edellyttävät ulkoasiainministeriön mukaan noin 15 edustuston sulkemista. Julkisuudessa jo olleiden lakkautusten lisäksi valmistelussa on seitsemän edustuston lakkauttaminen, jonka nettosäästöksi arvioidaan vuositasolla 2,1 miljoonaa euroa.
Valiokunta toteaa, että edustustojen sulkeminen on iso poliittinen päätös. Sen tulee aina perustua pitkän aikavälin edustustoverkon kehittämissuunnitelmaan. On selvää, että muutoksia aika ajoin tarvitaan ja edustustoverkon pitää sopeutua globaaliin maailmantilanteeseen sekä Suomen kaupallistaloudellisten etujen muuttuviin tarpeisiin. Tavoitteena tulee olla, että vähenevät voimavarat kohdistetaan maihin, joiden taloudellinen ja poliittinen merkitys on Suomen kannalta kasvamassa. Edustustojen lakkauttamisen ei pitäisi olla ratkaisu valtion talouden säästötavoitteisiin, vaan kriteerit tarkoituksenmukaiseen kehittämiseen tulee löytyä muualta. Huomioitava on myös, että sekä edustustojen lakkauttamisesta että perustamisesta syntyy lisäkustannuksia, joten päätösten on tästäkin syystä perustuttava tulevien tarpeiden kokonaisuuden hahmottamiseen.
Valiokunta korostaa, että valtion talouden niukkuutta jakavat kaikki hallinnonalat ja myös edustustoverkon menoleikkauksia pitää saada aikaan toiminnallisilla muutoksilla. Ulkoasiainhallinnolla on hyviä kokemuksia yksittäisten diplomaattien sijoittamisesta toisen Pohjoismaan edustustoon. Vastaavat ratkaisut ovat ulkoasiainministeriön mukaan mahdollisia myös Euroopan ulkosuhdehallinnon ja EU-maiden edustustoissa. Yhteistyö ymmärrettävästi vaatii pitkän aikavälin suunnittelua ja vastavuoroisuutta eri tahojen intressien yhteensovittamiseksi ennen kuin todellisia säästöjä saavutetaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tällainen tilanne voisi olla noin viiden vuoden kuluttua. Toimintatapojen ja yhteistyömuotojen jatkuvalla kehittämisellä on pyrittävä saavuttamaan toiminnan suurin mahdollinen vaikuttavuus käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.
Valiokunta kiinnittää huomiota lisäksi erilaisten edustusmahdollisuuksien yhtäläiseen arvostamiseen sekä kohdemaassa saavutetun diplomaattisen arvostuksen säilyttämiseen muutostilanteissa. Toimintaympäristöjen muuttuessa kiihtyvään tahtiin myös edustustoverkon painopisteiden muutostarpeet todennäköisesti muuttuvat entistäkin nopeammin. Tällöin on oleellista toiminnan joustavuus ja toimintatapojen muutosten toteuttaminen ulkosuhteita vaarantamatta. Tärkeä kysymys on, miten muutokset voidaan tehdä ilman ”arvovaltatappiota”. Voidaanko esimerkiksi tiedottamisella pehmentää varsinaisen edustuston lakkauttamista, jos Suomen edustautuminen kohdemaassa kuitenkin jatkuu, vaikkakin eri muodossa.
Valiokunta toteaa, että Suomen läsnäolo ulkomailla on erittäin tärkeää ja edustuston olemassaolo on erityisen tärkeää sellaisissa maissa, joissa poliittinen johto vaikuttaa vahvasti elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Myös maailmalla olevien suomalaisten kansalaispalveluista on huolehdittava tasapuolisesti. Kansalaispalveluiden turvaamiseksi kohdemaissa, joissa edustustoa on kevennetty tai se on poistunut, on mm. muutettu pääkonsulaatteja kunniakonsulaateiksi ja neuvoteltu sopimuksia muiden Pohjoismaiden ja EU-maiden kanssa. Ministeriö pyrkii myös tehostamaan kansalaispalvelujaan mm. sähköistämällä, ulkoistamalla viisumihakemusten vastaanottoa ja soveltamalla erilaisia mobiiliratkaisuja.
Valiokunta pitää erittäin myönteisenä, että Suomen taloudellisten ulkosuhteiden tehokasta edistämistä haetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen (16.5.2012) mukaisesti verkostomaisella Team Finland -toimintamallilla. Yhteisessä toiminnan suunnittelussa ovat mukana ulkoasiainhallinnon, työ- ja elinkeinoministeriön alaisten Finpron ja Tekesin sekä Suomen ulkomailla olevien tiede- ja kulttuuri-instituuttien edustajat sekä tilanteen mukaan myös muut ministeriöt. Tavoitteena on parantaa toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja tarjota näin tehokkaampaa palvelua sitä tarvitseville. Talouden kasvun kannalta on oleellista huolehtia Suomen taloudellisten ulkosuhteiden edistämisestä ja Suomen etujen ajamisesta yli hallinnonrajojen.
Valiokunta pitää edustustojen lakkautuksista syntyvää säästöä melko pienenä. Tästä syystä on tärkeää, että hallitus arvioi edustustojen lakkautuksista Suomelle kokonaisuudessaan aiheutuvat vahingot ja korostaa, että saavutettujen säästöjen tulee olla suhteutettuja aiheutuviin kokonaiskustannuksiin. Tarvittaessa asia tulee ratkaista kevään kehysneuvotteluissa, koska kyse on useampien vuosien menokehyksestä. Samanaikaisesti ulkoasiainhallinnon on kuitenkin välttämätöntä etsiä muita keinoja edustustoverkon säästöjen aikaansaamiseksi sekä laatia pidemmän aikavälin toiminnan ja talouden tasapainottamisohjelma.
Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa lähetystöverkon kattavuuden turvaamiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 200 302 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kunniakonsulien menojen maksamiseen
2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen
3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen
4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.
I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)
Momentille myönnetään lisäystä 45 000 euroa.
Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve on siirtoa momentilta 32.01.01 Suomen Wienin suurlähetystössä Suomen IAEA-hallintoneuvostojäsenyyden ajan toimivan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin.
| 2013 I lisätalousarvio | 45 000 |
| 2013 talousarvio | 200 302 000 |
| 2012 tilinpäätös | 204 459 000 |
| 2011 tilinpäätös | 201 966 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)
Momentille myönnetään lisäystä 45 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)
Momentille myönnetään lisäystä 204 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 500 000 euroa viisumitoiminnan järjestelmäkehityksestä EU-velvoitteiden mukaisesti ja tietoturvallisuuteen liittyvän havainnointikyvyn kehittämisestä sekä vähennyksenä 296 000 euroa raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta.
| 2013 IV lisätalousarvio | 204 000 |
| 2013 I lisätalousarvio | 45 000 |
| 2013 talousarvio | 200 302 000 |
| 2012 tilinpäätös | 204 459 000 |
| 2011 tilinpäätös | 201 966 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)
Momentille myönnetään lisäystä 204 000 euroa.