Talousarvioesitys 2013

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Momentille esitetään 50,5 miljoonan euron määrärahaa, josta on tarkoitus osoittaa korjaus- ja terveyshaitta-avustuksiin 37,5 miljoonaa euroa ja energia-avustuksiin 13 miljoonaa euroa. Momentille on esitetty 5,8 miljoonan euron vähennystä vuoteen 2012 verrattuna kohdistuen energia-avustuksiin. Pienenevän määrärahan myötä uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoa ei tueta enää vuonna 2013. Uusiutuvan energian avustukset ovat ympäristöministeriön mukaan edistäneet merkittävästi ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamista juurruttamalla uudenlaista ajattelua lämmitystapojen valintaan.

Korjausavustusten painopisteet, hissien rakentaminen sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaaminen, ovat erittäin tarpeellisia, ja ne mahdollistavat omassa kodissa asumisen mahdollisimman pitkään. Avustuksia myönnetään lisäksi asuinrakennusten huoltokirjojen, kuntoarvioiden ja kuntotutkimusten kustannuksiin sekä asuinrakennusten liikkumisesteiden ja terveyshaittojen poiston kustannuksiin.

Momentilta myönnettävät avustukset pirstoutuvat varsin pieniin avustussummiin. Valiokunta toteaakin, että nykyinen rahoituksen taso edellyttää avustusjärjestelmän uudistamista, jotta sen vaikuttavuus voidaan maksimoida.

Energiatehokkuus.Rakennusten energiankulutus vastaa noin 40 prosenttia Suomen energiankulutuksesta, ja siitä lähes puolet kohdistuu asunnoille. Asunnot ovat suurin yksittäinen energiansäästöpotentiaali, ja siksi siihen liittyvät toimenpiteet ovat erittäin tärkeitä asetettujen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa.

Uudisrakentamisen energiatehokkuutta parantavat määräykset tulivat voimaan heinäkuussa 2012. Uudisrakentamisen määrä on kuitenkin vuosittain vain yksi prosentti koko rakennuskannasta. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta ovat siten oleellisia korjausrakentamisen puolella tehtävät toimenpiteet ja valmistelussa olevien korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräysten tuleva toimeenpano.

Ympäristöministeriö on teettänyt VTT:llä selvityksen, jonka tavoitteena oli arvioida rakennuskannan energiatehokkuuteen tähtäävien korjaustoimenpiteiden vaikutusta energiankulutukseen ja päästöihin. Realistisimmaksi arvioidun vaihtoehdon mukaan vuoden 2020 asuin-, liike- ja palvelurakennuskannan energiankulutus olisi kuusi prosenttia pienempi kuin vuonna 2012. Tämä edellyttäisi olemassa olevan rakennuskannan energiankäytön merkittävää parantamista osana suunnitelmallista korjaustoimintaa ja kiinteistönpitoa. Skenaarion toteuttaminen vaatii toimijoiden aktivoimista määräyksillä ja informaatio-ohjauksella. Energian ja päästöjen lisäsäästöjä on mahdollista saada kohdistamalla taloudelliset kannustimet määräystasoa parempien ratkaisujen toteuttamiseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että asumisen energiaratkaisujen yhteydessä nostetaan esiin myös hajautetun uusiutuvan energiantuotannon, ns. lähienergian edistäminen. Talousarvioesityksessä hyvin esillä olevan tuulivoiman edistämisen lisäksi tulisi tarkastella myös muuta hajautettua tuotantoa, kuten lähes nollaenergiarakentamiseen tarvittavia aurinkosähköjärjestelmiä ja paikallisesti tuotetun sähkön verkkoon syöttämistä. Lähes nollaenergiarakentamiseen siirtyminen uudisrakentamisessa tulee voimaan asteittain vuosina 2019—2020. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanon mahdollistava lainsäädäntö pitää siten saada aikaan hyvissä ajoin ennen määräaikaa. Valiokunta korostaa myös, että rakennusten energiatehokkuudessa, älykkäissä sähköverkoissa ja energian varastoinnissa on merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden edistäminen vaatii ministeriöiden välistä yhteistyötä.

Kosteus- ja homevauriot.Ympäristöministeriön hallinnonalalle esitetään käytettäväksi 0,5 miljoonaa euroa vuonna 2010 käynnistettyihin Valtakunnallisiin kosteus- ja hometalkoisiin. Ohjelman tarkoitus on luoda työkalut, jotka tarvitaan kosteus- ja homeongelmien ja muiden sisäilmahaittojen todentamiseen ja korjaamiseen.

Kosteus- ja homeongelmat johtuvat pitkälti rakennuskantaamme kasautuneesta 30—50 miljardin euron korjausvelasta, josta yli 5,6 miljardia euroa koskee kuntien rakennuksia, kuten kouluja ja päiväkoteja. Kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveysvaikutusten vuosikustannukset ovat tarkastusvaliokunnan teettämän selvityksen (Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012) mukaan 450 miljoonaa euroa ja merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kertaluonteiset korjauskustannukset ovat arviolta noin 1,4 miljardia euroa.

Kosteus- ja homeongelmien ratkaisemiseksi eri ministeriöiden tulisi suorittaa oma osuutensa valtioneuvoston periaatepäätöksessä (12.5.2010) esitetyistä velvoitteista. Alan koulutusta tulisi lisätä ja sen tasoa parantaa niin kosteusvaurioiden ehkäisyn kuin niiden korjaamisenkin näkökulmasta. Myös korjaustapojen toimivuudesta tarvitaan lisää tutkimustietoa.

Valiokunta toteaa, että kyseessä on suuri ja vaikea ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitaan valtion apua ja ohjausta. Kosteus- ja hometalkoiden näkemys on, että homeongelmien taittamiseksi tarvitaan 5—10-vuotinen valtakunnallinen jälleenrakennusohjelma, jonka rahoittamiseen ja laadun varmistamiseen hallitus ja eduskunta ovat omalta osaltaan sitoutuneet.

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)