Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

01. Ympäristöhallinnon toimintamenotPDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:Tavoitteena on ympäristövastuullinen, osallisuutta tukeva yhteiskunta, monimuotoinen luonto ja hyvinvointia edistävä ympäristö. Ympäristöhallinto toimii kansallisesti ja kansainvälisessä yhteistyössä ympäristövastuullisuuden lisäämiseksi. Ympäristöhallinto tuottaa tietoa ympäristöstä, ympäristön tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimintaa ja voimavaroja suunnataan strategisten linjausten mukaisesti vastaamaan toimintaympäristön tarpeita. Säädösten ja toimenpiteiden vaikutusten arviointia kehitetään.

Ympäristöhallinnon virastojen henkilöstövoimavaroja johdetaan ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio ja kehittymismahdollisuudet.

Ministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tavoitteet ja voimavarat esitetään tässä luvussa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintatavoitteet ja voimavarat on budjetoitu lukuun 35.20 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen ja Metsähallituksen luontopalvelujen lukuun 35.10 Ympäristön- ja luonnonsuojelu.

Ympäristöministeriö osallistuu valtion aluehallinnon strategiseen ohjaukseen yhteistyössä sitä ohjaavien muiden ministeriöiden kanssa sekä huolehtii virastojen ympäristötehtävien toiminnallisesta ohjauksesta.

Aluehallintovirastojen ympäristölupatehtävien tulostavoitteet ja toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.40.01.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.01.02. Ympäristöministeriö asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat alustavat tulostavoitteet tukemaan pääluokkaperusteluissa esitettyjä toimialan vaikuttavuustavoitteita:

  • — Tehostetaan ympäristönsuojelulain, vesilain, jätelain, kemikaalilain ja nitraattiasetuksen toimeenpanon valvontaa ja raportointia, tuetaan aluehallintovirastoja lupa-asioiden käsittelyssä sekä osallistutaan ympäristölupamääräysten perustana olevien parhaan käyttökelpoisen tekniikan velvoitteiden valmisteluun. Tehdään riskinarvioinnin perusteella valvontatarkastuksia, joista valvontasuunnitelmien mukaisten määräaikaistarkastusten osuus on vähintään puolet.
  • — Kehitetään alueen jätehuoltoa alueellisen jätesuunnitelman mukaisesti. Tehostetaan toimia valtakunnallisen jätesuunnitelman arvioinnin osoittamissa kohteissa. Jatketaan jätealan uudistuneen lainsäädännön toimeenpanoa.
  • — Osallistutaan valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa maakunnilta ja kaupunkiseuduilta edellytettyjen alueellisten toimenpidestrategioiden valmisteluun ja toimeenpanoon.
  • — Toteutetaan valtion tuella kuntien siirtoviemärihankkeita, vesistöjen ja pilaantuneiden alueiden kunnostuksia sekä muita ympäristönsuojeluhankkeita. Kehitetään hankkeiden tilaus-, toteutus- ja hankintatoimintaa liikennevastuualueen kanssa.
  • — Vaikutetaan luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseen erityisesti luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelun monipuolisella keinovalikoimalla sekä toteuttamalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO) yhteistyössä maakunnallisten sidosryhmien kanssa.
  • — Osallistutaan soidensuojeluohjelman valmisteluun.
  • — Edistetään luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä. Maisema-alueiden päivitysinventointeja jatketaan yhteistyössä maakunnallisten toimijoiden kanssa.
  • — Vuoteen 2015 ulottuvia vesienhoitosuunnitelmia pannaan toimeen. Kehitetään tietoperustaa ja ohjauskeinoja vesienhoitosuunnitelmien tarkistamiseksi vuoteen 2021 saakka. Erityisesti tavoitteena on vähentää maatalouden ja turvetuotannon haittoja.
  • — Edistetään pohjavesien suojelua kehittämällä laajaa alueellista yhteistyötä eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
  • — Valmistellaan merienhoitosuunnitelman seurantaohjelmaa ja osallistutaan merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman valmisteluun sekä HELCOM:n Itämeren suojeluohjelman toimeenpanoon tavoitteena Itämeren hyvä tila vuoteen 2020. Toteutetaan vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa 2004—2015.
  • — Vahvistetaan kaavaohjausta yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, liikennetarpeen vähentämiseksi sekä palvelurakenteen kehittämiseksi. Parannetaan kaupunkiseutukokonaisuuksien suunnittelua ja hillitään kaupunkiseuduilla taajamien lievealueiden haja-rakentamista. Otetaan ohjauksessa huomioon alueiden erityispiirteet, muun muassa väestöään menettävät alueet.
  • — Tehostetaan tuulivoimarakentamisen ohjausta ympäristön, kansalaisten ja kokonaistaloudellisuuden kannalta optimaalisille paikoille.
  • — Korostetaan turvallista ja terveellistä elinympäristöä sekä kulttuuriympäristöä ihmisten hyvinvoinnin ja alueen vetovoiman kehittämisessä.
  • — Edistetään rakennusvalvontaviranomaisten yhteistyötä ja rakentamisen normien yhtenäistä tulkintaa.

Tunnuslukuja

Indikaattori 2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
         
METSO-alueiden suojelu, ha 4 030 5 500 6 500 7 000
Maatalouden typpitase, kg/ha 55,4 46 46 46
Maatalouden fosforitase, kg/ha 4,8 5 5 5
Ympäristönsuojelun valvontatarkastukset, kpl 2 320 2 150 2 500 2 200
Valmistuneet siirtoviemärihankkeet, kpl 14 8 8 6
Valtion jätehuoltotyönä toteutetut pilaantuneiden alueiden kunnostukset, kpl 17 15 15 12
Väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä, % 63,8 63,8 63,9 64,1

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:

1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, ajoneuvoissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset

2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan yhteisöjen asetusten edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen

3) CE-merkityt rakennustuotteet

4) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Motiva Services Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta.

Selvitysosa:Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) hoitaa ympäristöministeriön toimeksiannosta vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun valtioneuvoston asetuksen (853/2004) ja akuista ja paristoista annetun valtioneuvoston asetuksen (422/2008) markkinavalvontaa. Uuden direktiivin (2011/65/EU) toimeenpano 1.1.2013 alkaen edellyttää asetuksen (853/2004) muuttamista. Tukes hoitaa myös otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2009 ja tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 842/2006 edellyttämät pätevyystodistukset ja niiden rekisteröinnin valtioneuvoston asetuksen (452/2009) mukaisesti. Pätevyystodistusten käsittelytuotot tuloutetaan momentille 12.35.99. Markkinavalvonta laajenee vuoden 2013 alusta lukien myös eräiden vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa annetun valtioneuvoston asetuksen (572/2003) sekä pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun valtioneuvoston päätöksen (962/1997) valvontaan.

Rakennustuotedirektiiviin (89/106/ETY) perustuvaa rakennustuotteiden markkinavalvontaa Tukes hoitaa maankäyttö- ja rakennuslain 181 §:n perusteella. Rakennustuotteiden CE-merkintä tulee pakolliseksi 1.7.2013 ja harmonisoitujen tuotestandardien määrä sekä neuvonta- ja valvontatarve kasvaa merkittävästi. Lämmityskattiloiden hyötysuhdedirektiivin (92/42/ETY), energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU) ja Eco-design direktiivin (2009/125/EY) täytäntöönpanosäädösten asianmukaisen soveltamisen markkinavalvonta perustuu lakiin tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista (1005/2008).

EU-ympäristömerkistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (66/2010/EY) 4 artiklan toimeenpanon kansalliseksi toimivaltaiseksi elimeksi on laissa EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä (86/2011) nimetty Motiva Services Oy, jolle korvataan ympäristömerkkiin liittyvistä tehtävistä aiheutuvia menoja.

Ympäristöministeriön keskeiset tavoitteet vuodelle 2013:

Ympäristön- ja luonnonsuojelu
  • — Vaikutetaan YK:n ilmastoneuvotteluissa ja EU:ssa toimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Suomen kantojen mukaisesti sekä jatketaan kansallisen ilmastopolitiikan toimeenpanoa vuosien 2020—2050 ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiseksi.
  • — Valmistellaan uuden jätelain (646/2011) asetuksia ja asetusten muutoksia sekä käynnistetään jätteen kierrätystä ja uusiomateriaalien käyttöä edistäviä kehitys- ja kokeiluhankkeita.
  • — Valmistellaan ympäristönsuojelulain (86/2000) kokonaisuudistusta. Saatetaan EY:n teollisuuspäästödirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja aloitetaan sen muu täytäntöönpano.
  • — Kehitetään vihreää taloutta toimeenpanemalla kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmaa sekä edistämällä resurssitehokkuutta ja päästöjen vähentämistä ympäristöteknologian ja -osaamisen avulla.
  • — Uudistetaan kansallinen kestävän kehityksen strategia vuoteen 2050 ottaen huomioon Rio+20-huippukokouksen tulokset sekä käynnistetään sen toimeenpano ja seuranta poikkihallinnollisena yhteistyönä.
  • — Valmistellaan merenhoitosuunnitelman nykytilan arvion ja hyvän tilan tavoitteiden perusteella merenhoitosuunnitelman seurantaohjelma sekä toimenpideohjelmaa. Toimeenpannaan uudistettua EU:n Itämeren alueen strategiaa ja sen toimintaohjelmaa. Toteutetaan ravinteiden kierrätystä sekä Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantamista edistävää ohjelmaa.
  • — Valmistellaan vesienhoitosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia vuoteen 2021. Selvitetään haitallisten aineiden päästöjä ja niiden levinneisyyttä vesiympäristössä.
  • — Valmistellaan toimivuusarvioinnin perusteella luonnonsuojelulain muutokset ja perustettavien luonnonsuojelualueiden säädöksiä. Jatketaan geenivarojen saatavuutta ja niistä saatavan hyödyn jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan ratifiointia.
  • — Arvioidaan lajien ja luontotyyppien suojelun tasoa. Tehostetaan vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeja. Jatketaan luonnonsuojeluohjelman valmistelua valtakunnallisesti arvokkaan suoluonnon turvaamiseksi.
  • — Turvataan luonnonvarojen kestävää käyttöä osallistumalla erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen sekä luonnonvaraselonteon, kansallisten suo- ja turvemaastrategian ja mineraalistrategian toimeenpanoon.
  • — Selvitetään uusiutuvan energian käytön ympäristövaikutukset ja riskit sekä laaditaan tarvittava ohjeistus.
Kestävä yhdyskuntakehitys, rakentaminen ja asuminen
  • — Alueidenkäytön suunnittelun ohjauksella sekä parantamalla kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen suunnitteluyhteistyötä vaikutetaan kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikennetarpeen vähentämiseen.
  • — Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin pohjalta tehdään johtopäätökset alueidenkäytön ja rakentamisen ohjausjärjestelmän keskeisistä uudistamis- ja kehittämistarpeista.
  • — Edellytyksiä kohtuuhintaisen asuntorakentamisen lisäämiseksi suurilla kaupunkiseuduilla ja erityisesti Helsingin seudulla parannetaan.
  • — Koordinoidaan metropolipolitiikan toteuttamista ja tuetaan sen kärkihankkeiden etenemistä. Edistetään asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistään segregaatiota.
  • — Edistetään ikääntyneiden asumista, ehkäistään asunnottomuutta ja parannetaan erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asuinoloja.
  • — Parannetaan uudisrakentamisen sekä olemassa olevan rakennuskannan laatua, sisäilmastoa ja energiatehokkuutta säädös-, informaatio- ja taloudellisella ohjauksella.
  • — Tuulivoimarakentamista edistetään avustamalla sitä ohjaavaa laadukasta kaavoitusta ja kehittämällä sen ohjausjärjestelmää.
  • — Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilymistä ja vahvistumista edistetään.
Kehittäminen ja suunnittelu

Tuotetaan hallintoa palvelevaa tietoa toiminnan ennakointiin, päätöksentekoon, kansallisen ja kansainvälisen ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämiseen ja toimeenpanoon sekä säädösvalmisteluun ja päätösten vaikutusten arviointiin.

Vuoden 2013 kehittämistoiminnan rahoituskohteita ovat ympäristönsuojelulain uudistaminen, uuden jätelainsäädännön toimeenpano, materiaalitehokkuus, kansallinen kestävän kehityksen strategia, vesienhoitosuunnitelmien, meristrategiadirektiivin, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman ja METSO-ohjelman toimeenpano, luonnonvarojen kestävä käyttö, rakennetun ympäristön energiatehokkuus, metropolipolitiikka, asuntopolitiikka, kaupunkiseutujen yhdyskunta- ja palvelurakenne, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla, kulttuuriympäristö, korjausrakentaminen sekä maankäyttö- ja rakennuslain vaikuttavuuden arviointi.

Työajan jakautuminen tehtäväalueille (htv)

Tehtäväalue 2011
toteutuma
2012
ennakoitu
2013
arvio
       
Ympäristön suojelu 53 52 52
Luontoympäristö 51 50 49
Rakennettu ympäristö 86 85 86
Kansainväliset ja EU-asiat 20 20 20
Viestintä 15 15 15
Johto ja hallinto 58 61 59
Yhteensä 283 283 281

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 34 689 34 763 34 100
Bruttotulot 740 500 500
Nettomenot 33 949 34 263 33 600
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 8 806    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 685    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen 39
Rakentamisen energiatehokkuus, kertaluonteisen lisäyksen poisto -1 000
Tuottavuustoimet (-2 htv) -90
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) -27
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 30.70.01) -28
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -90
Palkkausten tarkistukset 744
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -65
Tasomuutos -146
Yhteensä -663

2013 talousarvio 33 600 000
2012 II lisätalousarvio 391 000
2012 talousarvio 34 263 000
2011 tilinpäätös 35 828 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Ympäristöministeriön hallinnonalan talousarvioesitys on noin 257,5 miljoonaa euroa. Kehyspäätöksen myötä se supistuu edelleen 222 miljoonaan euroon vuonna 2016. Hallinnonalan budjetti on hyvin pieni, vain 0,5 prosenttia koko talousarvioesityksestä. Ympäristöhallinnolle asetetut tavoitteet, tehtävät ja vastuut ovat kuitenkin samanaikaisesti hyvin moninaisia ja monilta osin myös kasvavia sekä ympäristöön että asumiseen liittyvien kysymysten osalta.

Ympäristöhallinto on pystynyt kompensoimaan supistuvia resurssejaan tekemällä laajaa yhteistyötä eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden kanssa sekä pyrkinyt hyödyntämään myös niiden voimavaroja. Lisärahoitusta on haettu erilaisista hankerahoituslähteistä ja EU-ohjelmista. Esimerkiksi LIFE+-ohjelmien kautta on saatu EU:n rahoitusta ja jatkossa yhteistyötä Venäjän kanssa tehdään mm. EU:n raja-alueyhteistyöohjelmien kautta. Mahdollisuudet EU-ohjelmien hyödyntämiseen jatkossa ovat kuitenkin suuresti riippuvaisia EU:n monivuotisten rahoituskehysten lopullisesta suuruudesta.

Substanssimäärärahojen ohella tarvitaan toimintamäärärahaa turvaamaan henkilöstön riittävää osaamista ja asiantuntemusta sekä tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valmistelun ja päätöksenteon tueksi. Erilaisilla vaikuttavuusselvityksillä voidaan varmistaa, että muutokset toteutetaan kustannustehokkaimmalla tavalla.

Erityisen huolestunut valiokunta on ministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoituksen riittävyydestä rakentamisen energiatehokkuusselvityksiin. Sektorilla on lukuisia tutkimus- ja selvitystarpeita, kuten korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia koskevien säädösten valmistelu ja lähes nollaenergiarakentamisen selvitysten jatkaminen. Tulevat ratkaisut tulee tutkia ministeriössä huolellisesti, jotta varmistutaan uudistusten turvallisuudesta ja vältetään mm. virheellisten toimien myötä syntyvät home- ja kosteusvauriot.

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota ympäristönsuojelutehtävien asianmukaiseen hoitoon ja pitää tärkeänä, että ympäristövalvontaresurssien riittävyys ja monipuolinen asiantuntemus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskuksissa) sekä aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä turvataan. Valiokunta pitää siksi myönteisenä, että työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle esitetään lisättäväksi valvontaan osoitettavia määrärahoja (mietintö mom. 32.01.02). Samoin ympäristöministeriön hallinnonalan momentille 35.10.22 Eräät ympäristömenot esitettävä miljoonan euron lisäys ympäristönsuojelutehtävien hoidon toimintaedellytysten turvaamiseen erityisesti kaivosteollisuuden ympäristövalvonnassa ja kaivosten lupakäsittelyssä on hyvin tarpeellinen. Valiokunta pitää myös välttämättömänä käynnistettyjä selvityksiä siitä, miten ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen tehtävät voidaan organisoida, jotta jatkossa kasvavat tehtävät pystytään hoitamaan niukkenevilla resursseilla.

Valiokunta lisää momentille 750 000 euroa tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen käytettäväksi rakentamisen energiatehokkuutta parantaviin selvityksiin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 350 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:

1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, ajoneuvoissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset

2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan yhteisöjen asetusten edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen

3) CE-merkityt rakennustuotteet

4) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Motiva Services Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentilta vähennetään 57 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta.


2013 IV lisätalousarvio -57 000
2013 talousarvio 34 350 000
2012 tilinpäätös 34 654 000
2011 tilinpäätös 35 828 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentilta vähennetään 57 000 euroa.

04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 215 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Suomen ympäristökeskus (SYKE) tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi erityisesti valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön. Tutkimus- ja kehittämistehtävien sekä asiantuntijapalveluiden lisäksi SYKE huolehtii myös useista EY-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä.

SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. Toimintamenomäärärahalla palkattua henkilöstöä arvioidaan käytettävän näihin tehtäviin 27 henkilötyövuotta ja muulla rahoituksella palkatun henkilöstön työpanoksesta noin 17 henkilötyövuotta.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

SYKEn tuottama tieto tukee politiikan valmistelua ja toimeenpanoa erityisesti ilmastonmuutokseen, yhdyskuntien kestävyyteen, ekotehokkuuteen, luonnon monimuotoisuuteen, vesien suojeluun ja vesivaroihin sekä Itämereen liittyvissä kysymyksissä.

Toiminnallinen tuloksellisuus
Tuotokset ja laadunhallinta

Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet:

  • — SYKE tuottaa seuraavilla painopistealueilla analyyseja, tutkimuksia ja asiantuntijapalveluita:
    • — Ilmastonmuutoksen hillintä ja sen vaikutukset erityisesti energiakysymysten ja yhdyskuntasuunnittelun kannalta sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen
    • — Uudet ympäristökysymykset, ympäristöpolitiikan vaikuttavuus ja ympäristönäkökulman integrointi muihin politiikka-alueisiin
    • — Maankäytön, rakennetun ympäristön, asumisen ja liikennejärjestelmien yhteensovittaminen
    • — Kestävä tuotanto ja kulutus, erityisesti materiaalivirrat, luonnonvarojen kestävä käyttö, jätteen synnyn ehkäisy sekä paras käyttökelpoinen tekniikka
    • — Luonnon monimuotoisuuden suojelu suhteessa maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen, ilmastonmuutokseen ja ekosysteemipalveluiden hyödyntämiseen
    • — Merenhoidon ja vesienhoidon suunnittelu
    • — Nousevat aineet (emerging substances), erityisesti kuluttajakemikaalit ja teolliset nanomateriaalit
  • — SYKE osallistuu aktiivisesti Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) kehittämiseen ympäristö- ja luonnonvaratutkimuksen, asiantuntijuuden ja tietovarantojen hallinnan strategiseksi keskukseksi, samoin kuin muuhun sektoritutkimuksen kehittämiseen ja tutkimusohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen.
  • — SYKE vahvistaa yhteistoimintaa yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa yhteisillä hankkeilla ja resursseilla. SYKE osallistuu aktiivisesti eurooppalaisiin tutkimusohjelmiin ja syventää yhteistyötä muiden maiden vastaavien laitosten kanssa.
  • — Vesitilannepalvelua kehitetään yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa niin, että se tukee monipuolisesti sekä vesivarojen käyttöä että vesiensuojelua ja varmistaa ajantasaisen sää- ja vesitilannetiedon ja -varoitusten saatavuuden sekä viranomaisille että kansalaisille.
  • — Tutkimusalusten Aranda ja Muikku kustannustehokasta ja laajapohjaista hyödyntämistä lisätään yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja muiden Itämeritutkimusta ja seurantaa tekevien tahojen kanssa.
  • — Vesiensuojelua edistetään tuottamalla tietoa kuormituksen vähentämisen keinoista. Vesistöön kohdistuvien suunnitelmien ja toimenpiteiden ekologisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten arvioimiseen kehitetään mallinnus- ja muita menetelmiä.
  • — Vakaviin öljyonnettomuuksiin merialueella varaudutaan hankkimalla torjuntakalustoa ja parantamalla torjuntaorganisaatioiden yhteistoimintakykyä onnettomuustilanteiden hoidossa.
  • — Korkean mittaustieteellisen tason sopimuslaboratoriona SYKEn laboratoriot kehittävät ympäristömittausten laatua ja luotettavuutta ja osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen metrologiatutkimukseen ja kehitystyöhön.
  • — Ympäristön seurantaa uudistetaan ja tehostetaan yhdistämällä eri laitosten tuottamat maastohavainnot kaukokartoituksen ja mallien avulla tuotettuun tietoon. SYKEn ylläpitämiä luonnonvaroja, ympäristön tilaa, päästöjä sekä muita paineita ja riskejä kuvaavia keskeisiä tietovarastoja ja -järjestelmiä ja paikkatietopalveluja kehitetään ja niiden käytettävyyttä parannetaan.
  • — SYKE vastaa INSPIRE-direktiivin toimeenpanosta ympäristöhallinnon vastuulla olevien valtakunnallisten paikkatietoaineistojen osalta.
  • — SYKE ylläpitää ja kehittää ympäristöministeriön hallinnonalan tietoteknistä infrastruktuuria.
Taloudellisuus

Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 4 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan lähes puolet. Muulta valtionhallinnolta arvioidaan saatavan rahoitusta 12 milj. euroa, josta ELY-keskuksille kohdentuvasta palvelutoiminnasta noin 1 milj. euroa. Talousarvion ulkopuolinen rahoitus arvioidaan 7 milj. euroksi, josta EU:n osuus on noin puolet. Entistä voimakkaampi kansainvälinen verkostoituminen vahvistaa SYKEn kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Tuottavuus

Tuottavuutta parannetaan kehittämällä verkostoyhteistyötä, toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä sekä laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja kansallisesti ja kansainvälisesti. Tuottavuutta nostetaan myös tukitoiminnoissa muun muassa tietopalvelujen uudelleenjärjestelyillä. Merentutkimuksessa yhteistyötä syvennetään erityisesti Ilmatieteen laitoksen kanssa synergia- ja tuottavuushyötyjen saavuttamiseksi. Merentutkimuksen kansallista koordinaatiota ja tutkimusinfrastruktuuria edistetään.

Koko ympäristöhallinnon tuottavuutta parannetaan muun muassa kehittämällä ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä sekä lisäämällä automaattista seurantaan liittyvää raportointia ja tietovarantoihin liittyvää yhteistyötä.

Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) puitteissa tuottavuutta parannetaan muun muassa yhteisillä tutkimusohjelmilla sekä aloittamalla yhteenliittymän yhteisten seurantojen suunnittelu ja toteutus. Tietovarantojen hyödyntämisen ja aineistojen yhteiskäytön tehostamiseksi käynnistetään yhteinen avoin datapolitiikka ja yhtenäinen aineistojen metatietopalvelu. Toimitilayhteistyötä jatketaan niillä yliopistopaikkakunnilla, joilla SYKEllä on toimipaikka.

Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuosien ja kustannusten arvioitu jakautuminen tehtäväalueittain vuosina 2011—2013

Tehtäväalue 2011
toteutuma
kustannukset
milj. €
htv 2012
arvio
kustannukset
milj. €
htv 2013
tavoite
kustannukset
milj. €
htv
             
Tutkimus 25,5 296 27,0 303 27,7 309
Asiantuntijapalvelut ja viranomaistoiminta 22,0 190 21,3 186 21,0 180
Ympäristönseuranta ja tietojärjestelmät 6,1 70 6,1 70 6,1 70
Johto, sisäinen hallinto ja viestintä 5,2 60 4,7 55 4,4 50
Hallinnonalan tukipalvelutehtävät 4,2 30 3,9 28 3,8 25
Yhteensä 63,0 646 63,0 642 63,0 634

SYKEn henkilöstömäärän arvioidaan olevan 634 henkilötyövuotta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 8 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon tuottavuushankkeiden vaikutukset. Tutkimus- ja asiantuntijatehtävien alueellistamista SYKEn alueellisiin toimipaikkoihin jatketaan.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 52 203 52 103 54 215
Bruttotulot 21 335 21 500 23 000
Nettomenot 30 868 30 603 31 215
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 447    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 614    

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 10 645 11 000 11 000
— EU:lta saatava rahoitus 3 188 3 500 3 500
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 3 030 3 500 3 500
Tuotot yhteensä 16 863 18 000 18 000
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 36 590 36 000 36 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -19 727 -18 000 -18 000
Omarahoitusosuus, % 54 50 50

Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan.

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 660 000 euroa ympäristöhallinnon keskitettyjen ict-palveluiden hoitamiseen. Keskitetysti hoidettavia palveluja ovat yhteiset työkaluohjelmistot, tietoliikenneverkot, yhteiset tietojärjestelmä- ja paikkatietopalvelut sekä niihin liittyvät käyttöpalvelut.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tuottavuustoimet (-8 htv) -360
Tuottavuusvähennyksiin v. 2009 tehty muutos 195
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -187
Palkkausten tarkistukset 952
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -86
Tasomuutos 98
Yhteensä 612

2013 talousarvio 31 215 000
2012 II lisätalousarvio 503 000
2012 talousarvio 30 603 000
2011 tilinpäätös 31 035 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 215 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentilta vähennetään 73 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta.


2013 IV lisätalousarvio -73 000
2013 talousarvio 31 215 000
2012 tilinpäätös 31 106 000
2011 tilinpäätös 31 035 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentilta vähennetään 73 000 euroa.

21. Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 1 186 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan samoin kuin tuottavuushankkeiden muuhun valmisteluun ja toimeenpanoon.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 371
Yhteensä 371

2013 talousarvio 1 186 000
2012 talousarvio 815 000
2011 tilinpäätös 716 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 1 186 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan samoin kuin tuottavuushankkeiden muuhun valmisteluun ja toimeenpanoon.

 

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 700 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu ympäristöhallinnon luonnonsuojelualueita koskevan tiedon hallinnan kehittämishanke (SALTI) ja ympäristölupahallinnon järjestelmäuudistuksen (LUPA) järjestelmähankkeiden loppuun saattamisesta.


2013 I lisätalousarvio 700 000
2013 talousarvio 1 186 000
2012 tilinpäätös 815 000
2011 tilinpäätös 716 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 700 000 euroa.

29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 6 700 000 euroa.


2013 talousarvio 6 700 000
2012 talousarvio 6 350 000
2011 tilinpäätös 7 748 003

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 6 700 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu ostopalveluiden lisääntyneestä käytöstä sekä talousarviosta poistetun momentin 35.10.77 aiemmilta vuosilta siirtyneiden määrärahojen edellyttämistä arvonlisäveromenoista.


2013 IV lisätalousarvio 1 700 000
2013 talousarvio 6 700 000
2012 tilinpäätös 8 318 467
2011 tilinpäätös 7 748 003

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000 euroa.

65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille

2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille

3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin

4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen

5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -50
Yhteensä -50

2013 talousarvio 2 000 000
2012 talousarvio 2 050 000
2011 tilinpäätös 2 050 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Momentille esitetään 2 000 000 euron määrärahaa, josta on vähennetty eduskunnan siihen jo useana vuonna lisäämä 50 000 euroa.

Momentin keskeinen tavoite on tukea ympäristöjärjestöjen toimintaa, asunto- ja rakennusalan järjestöjen neuvontatoimintaa sekä ympäristövalistukseen ja -kasvatukseen liittyviä ympäristöhankkeita. Lisäksi määrärahaa käytetään saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävään toimintaan, saaristoalueiden kehittämislain mukaisiin ympäristönhoitoavustuksiin ja kuntien virkistysaluehankintoihin.

Valiokunta toteaa, että momentilta osoitettavilla suhteellisen pienillä järjestöavustuksilla saadaan aikaan erittäin vaikuttavaa toimintaa. Momentin määräraha on pysynyt samana vuodesta 2009 alkaen, ja sille on ilmennyt kasvavia korotuspaineita; mm. avustuksen hakijoita on enemmän kuin aiemmin. Momentin määrärahataso ei kuitenkaan mahdollista järjestöjen määrän lisäämistä ilman nykyisten avustuksensaajien rahoituksen vähentämistä.

Valiokunta pitää tarpeellisena järjestöavustusten turvaamista ja lisää momentille 120 000 euroa, josta 30 000 euroa käytetään uudelle avustuksen saajalle, Botanian ystävät ry:lle.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 2 120 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille

2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille

3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin

4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen

5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.