Talousarvioesitys 2013
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)
Momentille myönnetään 61 480 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisen tuen, lukuunottamatta laissa säädettyä energiapuun korjuutukea, jolla edistetään pienpuun energiakäyttöä, sekä kestävän metsätalouden rahoituslain (544/2007) mukaisen tuen maksamiseen
2) enintään 300 000 euroa kokeilu- ja selvitystoiminnan valtionapuihin ja kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2013 saa tehdä kestävän metsätalouden rahoituslaissa (544/2007) lueteltuja suunnitelman edellyttämiä työlajeja ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisia suunnitelman edellyttämiä työlajeja koskevia tukipäätöksiä enintään 25 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on huomioitu tarkistetussa Kansallinen metsäohjelma 2015:ssa ja pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa asetetut tavoitteet metsänhoito- ja perusparannustöille sekä puuperäisen energian lisäämiselle. Mitoituksessa on myös otettu huomioon se, että pienpuun energiakäyttöä edistetään jatkossa momentin 30.60.47 määrärahasta myönnettävällä tuella.
Momentin valtuutta käytetään vain suunnitelman edellyttäviä työlajeja koskeviin tukipäätöksiin. Kestävän metsätalouden rahoituslaissa (544/2007) ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa (1094/1996) lueteltuja suunnitelman edellyttämiä työlajeja ovat metsänuudistaminen, terveyslannoitus, kunnostusojitus (suometsänhoito) ja metsätien tekeminen.
Määrärahalla toteutettavien töiden suora työllisyysvaikutus on noin 2 700 htv.
Määrärahan jakautuminen ja myöntämisvaltuudesta valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)
| 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017— | Yhteensä vuodesta 2013 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset | 18,20 | 10,14 | 6,62 | 2,50 | 1,30 | 38,76 |
| Vuoden 2013 sitoumukset | 13,00 | 6,00 | 3,00 | 2,00 | 1,00 | 25,00 |
| Nuoren metsän hoito, juurikäävän torjunta, energiapuu yms. | 29,98 | |||||
| Kokeilu- ja selvitystoiminta | 0,30 | |||||
| Yhteensä | 61,48 | 16,14 | 9,62 | 4,50 | 2,30 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| HO-säästön supistuminen | 1 250 |
| Kertaluonteinen poistaminen (EK) | -2 000 |
| Yhteensä | -750 |
| 2013 talousarvio | 61 480 000 |
| 2012 I lisätalousarvio | 5 000 000 |
| 2012 talousarvio | 62 230 000 |
| 2011 tilinpäätös | 82 263 010 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)
Momentille esitetään 61 480 000 euron määrärahaa. Kuluvan vuoden määrärahan loppumisen vuoksi maksatuksia arvioidaan siirtyvän 15 miljoonaa euroa vuodelle 2013. Uusien hankkeiden rahoitukseen on siten käytettävissä vajaat 47 miljoonaa euroa vuonna 2013.
Lisäksi pienpuun energiatukeen momentille 30.60.47 esitetään 18 miljoonan euron määrärahaa. Uusi tukimuoto vaatii komission hyväksynnän. Tässä vaiheessa valmistelua voidaan todeta, että pienpuun energiatuki tulee voimaan aikaisintaan vuoden 2014 alussa. Vuonna 2013 momentin varat käytetään siten Kemera-lain mukaiseen energiapuun korjuutukeen.
Energiapuulle osoitettavien tukien (momentit 30.60.44 ja 30.60.47) tavoitteena on lisätä metsähakkeen energiakäyttöä 13—14 miljoonaan kiintokuutiometriin nykyisestä noin 7,5 miljoonasta kiintokuutiometristä. Valiokunta pitää myönteisenä, että ensi vuodelle esitetty määräraha mahdollistaa kasvu-uralla säilymisen.
Valiokunta toteaa, että käsiteltävälle momentille esitetty määräraha on sitä vastoin tarpeisiin nähden niukka, eikä se mahdollista Kansallisessa metsäohjelmassa (KMO) asetettujen työmäärätavoitteiden saavuttamista. Kaikissa metsänhoidon ja perusparannuksen työlajeissa on metsien inventointitulosten perusteella merkittävää lisäystarvetta. On myös huomioitava, että jatkuva tukitason alimitoitus johtaa metsänhoidon heikompaan tasoon ja pienempään puuntuotantoon, mikä ei vastaa metsäpoliittisia tavoitteita.
Metsätalous on muihin toimialoihin verrattuna poikkeuksellisen pitkäjänteistä toimintaa. Suomen metsien nykyisen yli 100 miljoonan kiintokuutiometrin kasvun perusteet on luotu pitkälti 1960—1980-luvuilla tehdyllä työllä. Metsätalouden tukijärjestelmät yhdessä niukentuneiden resurssien kanssa eivät ole kuitenkaan kyenneet pitämään metsiemme tilaa sillä tasolla kuin olisi toivottavaa. Esimerkiksi nuorten taimikoiden metsänhoidollinen tila ei ole tyydyttävällä tasolla, ja lisäksi vahva hirvikanta ohjaa uudistamista liikaa kuuseen painottuvaksi, mikä tulee näkymään aikanaan raaka-ainetarjonnan määrässä ja laadussa. Myös vireillä oleva metsälakiuudistus puoltaa metsätalouden tukijärjestelmän kokonaisuudistusta.
Kestävää metsätaloutta on perusteltua edelleen tukea, jotta varmistetaan tulevaisuuden puuntuotanto. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja parannetaan mahdollisuuksia uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Etenkin kasvava uusiutuvan metsäenergian käyttö lisää myös metsäsektorin yrittämisen mahdollisuuksia. Tämä edellyttää suotuisaa liiketoimintaympäristöä sekä pitkäjänteisyyttä ja vakautta metsätalouden ja energiapuun tukipolitiikkaan, energiaverolinjauksiin ja metsätalouden infrastruktuuriin (tiet ja puuterminaalit). Ennustettava politiikka rohkaisee alan toimijat investoimaan ja kehittämään yritystoimintaansa.
Hakkuumäärät ovat säilyneet viime vuosina noin 50—55 miljoonan kiintokuutiometrin tasolla. Määrää olisi mahdollista lisätä vuositasolla noin 10—15 miljoonaa kiintokuutiometriä. Keskeinen rooli metsänomistajien ja metsänhoito- ja hakkuupalveluita tarjoavien yritysten kohtaamisen edesauttamisessa on Metsäkeskuksella. Metsävaratietoja hyödyntävän Metsäkeskuksen sähköisen Metsään.fi-palvelun resurssit tulee siten turvata, jotta palvelu saadaan laajasti ja helposti käyttöön.
Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että Kemeran myöntämisvaltuuksia on vähennetty 25 miljoonaan euroon. Valtuudet koskevat ennakkosuunnittelua vaativia ja usein monivuotisia hankkeita. Tämä saattaa aiheuttaa töiden aloituksen lykkäämistä ja tarpeetonta kustannusten nousua sekä vaikeuttaa kyseisten työlajien järkevää toteuttamista omarahoitteisten toimien yhteydessä.
Valiokunta korottaa momentin valtuutta 10 000 000 eurolla siten, että suunnitelman edellyttämiä työlajeja koskevia tukipäätöksiä saa tehdä enintään 35 000 000 eurolla, ja pitää samalla tärkeänä, että valtuuksia myönnettäessä seurataan myös momentin rahoituksen riittävyyttä.
Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)
Momentille myönnetään 61 480 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisen tuen, lukuunottamatta laissa säädettyä energiapuun korjuutukea, jolla edistetään pienpuun energiakäyttöä, sekä kestävän metsätalouden rahoituslain (544/2007) mukaisen tuen maksamiseen
2) enintään 300 000 euroa kokeilu- ja selvitystoiminnan valtionapuihin ja kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2013 saa tehdä kestävän metsätalouden rahoituslaissa (544/2007) lueteltuja suunnitelman edellyttämiä työlajeja ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisia suunnitelman edellyttämiä työlajeja koskevia tukipäätöksiä enintään 35 000 000 eurolla.
III lisätalousarvioesitys HE 101/2013 vp (12.9.2013)
Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisämääräraha on tarkoitus käyttää taimikon hoidon ja nuoren metsän kunnostuksen, kunnostusojituksen, metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen sekä metsänuudistamisen työmäärien lisäämiseen.
Töiden työllisyysvaikutus on noin 140 henkilötyövuotta.
| 2013 III lisätalousarvio | 3 000 000 |
| 2013 talousarvio | 61 480 000 |
| 2012 tilinpäätös | 67 085 470 |
| 2011 tilinpäätös | 82 263 010 |
Eduskunnan kirjelmä EK 25/2013 vp (11.10.2013)
Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.