Talousarvioesitys 2013
Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)
Selvitysosa:Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä parantamalla väestön ammatillista osaamista sekä tukemalla elinikäistä oppimista ja työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Keskeisiä tavoitteita ovat koulutuksen laadun, työelämävastaavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä ammatillisen osaamisen ja ammattitaidon arvostuksen lisääminen. Koulutustakuun toteuttaminen osana nuorten yhteiskuntatakuuta ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen edellyttävät nuorten koulutukseen pääsyn ja joustavien koulutusväylien sekä aikuisväestön koulutusmahdollisuuksien turvaamista. Yhteiskuntatakuun toteuttamiseen suunnatulla määrärahalla varmistetaan ammatillisen peruskoulutuksen riittävä tarjonta. Ammatillista koulutusta kohdennetaan nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamiseksi siten, että kohderyhmään kuuluvien aloittajien määrä kasvaa 5 000:lla.
Koulutuksen järjestäjäverkkoa sopeutetaan alueelliseen väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten. Ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn vahvistamista ja rakenteellista kehittämistä jatketaan tavoitteena elinvoimainen ja toimintakykyinen järjestäjä- ja toimipisteverkko.
Työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin vastaavaa ammatillista tutkintojärjestelmää kehitetään vahvistamalla tutkintojen työelämävastaavuutta ja osaamisperusteisuutta. Tehostetaan henkilökohtaistamista, kehitetään aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen menettelyjä sekä tuetaan yksilöllisten opinto- ja tutkintopolkujen toteuttamista. Lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen ja edistetään työelämässä olevien mahdollisuutta vaiheittaiseen tutkinnon osa kerrallaan etenevään tutkinnon suorittamiseen. Nuorten ja vailla ammatillista tutkintoa olevien koulutuksen ensisijainen tavoite on kokonaisen tutkinnon suorittaminen. Valmistellaan ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) käyttöönottoa kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa vuonna 2014.
Ammatillisen koulutusjärjestelmän tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä. Koulutuksen tuottamaan osaamiseen kohdistuvat vaatimukset kasvavat samanaikaisesti kun opiskelijoiden yksilölliset erot ovat yhä suurempia. Tämä lisää joustavien, opiskelijan ja työelämän tarpeista lähtevien opinto- ja tutkintopolkujen sekä tavoitteellista oppimista tukevien monimuotoisten tukitoimenpiteiden tarvetta. Koulutuksen järjestäjien toimiva laadunhallinta lisää osaltaan toiminnan kustannustehokkuutta.
Tavoitteeksi asetetaan, että ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisaste laskee 7,5 prosenttiin vuonna 2013, kun se oli 9,1 % vuonna 20101). Läpäisyastetta pyritään nostamaan 63 prosenttiin vuonna 2013, kun se oli arviolta 60 % vuonna 20102). Tavoitteiden saavuttamiseksi jatketaan vuonna 2011 käynnistettyä ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmaa.
Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Kehittämällä laadunhallintajärjestelmän kriteeristöä, laadusta palkitsemisen menettelyjä ja laadun kehittämisen tukimuotoja voidaan kannustaa laatutyön eri vaiheessa olevia koulutuksen järjestäjiä laadun jatkuvaan parantamiseen.
Perusasteen päättäneiden ja vailla toisen asteen tutkintoa olevien pääsyä ammatilliseen peruskoulutukseen parannetaan uudistamalla opiskelijaksi ottamisen perusteet. Koulutukseen hakeutumista ja valintaa tehostetaan uudistamalla toisen asteen sähköinen haku- ja koulutustietojärjestelmä siten, että se kattaa vuodesta 2014 lukien myös yhteishaun ulkopuoliset koulutukset ja aikuiskoulutuksen.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoitusta kehitetään niin, että se muodostaa nykyistä selkeämmän kokonaisuuden ja tukee elinikäiselle oppimiselle, yhteiskuntatakuun toteuttamiselle sekä koulutusjärjestelmän laadulle, tehokkuudelle ja tuloksellisuudelle asetettavien tavoitteiden saavuttamista. Myös ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyjärjestelmää kehitetään siten, että se tukee edellä mainittuja tavoitteita.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoitus uudistetaan palkitsemaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta. Tavoitteena on tukea nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään ja aiemmin opitun tunnustamista.
Koko tutkinnon suorittamiseen tähtäävän ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko perusopetuksen päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Tämän lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa varataan riittävästi opiskelupaikkoja lukiosta ammatilliseen koulutukseen siirtyville, ilman ammatillista tutkintoa jääneille nuorille sekä työelämästä tai muutoin koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tuleville erityisesti ilman ammatillista tutkintoa oleville aikuisille. Yhteiskuntatakuun toteutukseen osoitetulla määrärahalla ammatillista peruskoulutusta lisätään niille alueille, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita alueita vähemmän painottuen metropolialueelle ja kasvukeskuksiin.
Ammatillisen peruskoulutuksen uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijamäärien sekä koulutuksen järjestäjien lukumäärien arvioidaan kehittyvän seuraavasti:
Ammatilliseen perustutkintoon johtavan/valmistavan koulutuksen uudet opiskelijat (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)
2008 toteutuma |
2009 toteutuma |
2010 toteutuma |
2011 arvio |
2012 arvio |
2013 arvio |
|
Perustutkintoon johtava/valmistava koulutus yhteensä | 56 040 | 60 319 | 60 795 | 61 000 | 61 800 | 62 200 |
— opetussuunnitelmaperusteinen koulutus | 47 774 | 50 161 | 50 105 | 50 000 | 50 800 | 51 200 |
— näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus | 8 266 | 10 158 | 10 690 | 11 000 | 11 000 | 11 000 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen koulutus. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.
Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)
2008 toteutuma |
2009 toteutuma |
2010 toteutuma |
2011 arvio |
2012 arvio |
2013 arvio |
|
Perustutkinnot yhteensä | 35 067 | 36 933 | 37 221 | 38 700 | 40 500 | 40 700 |
— opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa suoritetut tutkinnot | 31 420 | 32 700 | 32 976 | 33 500 | 35 000 | 35 000 |
— näyttötutkintona suoritetut perustutkinnot | 3 647 | 4 233 | 4 245 | 5 200 | 5 500 | 5 700 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen koulutus. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.
Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)
2008 toteutuma |
2009 toteutuma |
2010 toteutuma |
2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 arvio |
|
Peruskoulutus yhteensä | 138 843 | 143 926 | 149 202 | 150 557 | 151 800 | 152 300 |
— josta erityisopetus | 18 103 | 19 728 | 20 916 | 21 264 | 21 500 | 21 500 |
1. Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus yhteensä | 124 824 | 128 462 | 131 940 | 132 595 | 133 600 | 134 100 |
1.1. Perustutkintoon johtava koulutus | 119 548 | 122 405 | 125 451 | 126 055 | 126 900 | 127 300 |
1.2. Peruskoulutukseen valmistavat koulutukset yhteensä | 5 276 | 6 057 | 6 489 | 6 540 | 6 700 | 6 800 |
— josta ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) | 969 | 1 227 | 1 466 | 1 555 | 1 700 | 1 750 |
— josta vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus | 2 533 | 2 835 | 2 903 | 2 906 | 2 900 | 2 900 |
— josta maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus | 1 194 | 1 402 | 1 570 | 1 586 | 1 650 | 1 700 |
— josta talouskouluopetus | 581 | 595 | 550 | 494 | 450 | 450 |
2. Näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus | 14 019 | 15 464 | 17 262 | 17 962 | 18 200 | 18 200 |
1) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Opiskelijamäärä on kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien aritmeettinen keskiarvo. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.
Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena olevat opiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)
2008 toteutuma |
2009 toteutuma |
2010 toteutuma |
2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 arvio |
|
Peruskoulutus yhteensä | 136 847 | 142 202 | 147 038 | 148 235 | 149 430 | 149 940 |
1. Kunnallinen ammatillinen koulutus | 119 257 | 120 448 | 117 367 | 118 446 | 119 520 | 119 980 |
— josta kuntajärjestäjien | 26 356 | 28 180 | 24 495 | 23 851 | 24 500 | 31 150 |
— josta kuntayhtymäjärjestäjien | 92 901 | 92 268 | 92 872 | 94 595 | 95 020 | 88 830 |
2. Yksityinen ammatillinen koulutus | 17 472 | 21 631 | 29 536 | 29 648 | 29 770 | 29 820 |
3. Valtion järjestämä ammatillinen koulutus | 118 | 123 | 135 | 141 | 140 | 140 |
1) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Oppilaitosmuotoisessa peruskoulutuksessa rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä perustuu kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien painotettuun keskiarvoon (kevään opiskelijamäärä kerrotaan 7:llä ja syksyn opiskelijamäärä 5:llä). Koulutuksen järjestämislupien enimmäisopiskelijamäärän ylittävä opiskelijamääräosuus ei sisälly rahoituksen perusteena olevaan opiskeljamäärään.
Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien lukumäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)
2008 toteutuma |
2009 toteutuma |
2010 toteutuma |
2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 arvio |
|
Kaikki järjestäjät yhteensä | 167 | 154 | 144 | 139 | 137 | 134 |
— kuntajärjestäjät | 22 | 18 | 15 | 12 | 11 | 11 |
— kuntayhtymäjärjestäjät | 54 | 46 | 39 | 39 | 38 | 36 |
— yksityiset järjestäjät | 90 | 89 | 89 | 87 | 87 | 86 |
— valtio koulutuksen järjestäjänä | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 |
1) Kalenterivuoden alun tilanne.
Ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden jäsentyminen eri osa-alueisiin ilmenee seuraavasta taulukosta. Ammatillista koulutusta rahoitetaan tämän luvun lisäksi myös luvun 29.30 momenteilta, minkä vuoksi taulukossa mainitaan asianomaisessa yhteydessä se talousarvion luku, johon määräraha sisältyy.
Ammatillinen koulutus
Peruskoulutus | Lisäkoulutus | ||||||
Oppilaitosmuotoinen koulutus |
Oppisopimuskoulutus | Oppilaitosmuotoinen koulutus |
Oppisopimuskoulutus | ||||
Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus1) | Näyttötutkintoon valmistava koulutus | Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus | Näyttötutkintoon valmistava koulutus | Tutkintotavoitteinen koulutus | Tutkintoon johtamaton koulutus | Tutkintotavoitteinen koulutus | Tutkintoon johtamaton koulutus |
29.20 | 29.20 | 29.30 | 29.30 | 29.30 | 29.30 | 29.30 | 29.30 |
1) Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus jakaantuu perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja valmistaviin koulutuksiin. Valmistavia koulutuksia ovat vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, talouskouluopetus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti).
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)
Ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan 737 miljoonaa euroa, josta valtionosuudet ja -avustukset ovat 724 miljoonaa euroa. Nuorten yhteiskuntatakuu ja siihen liittyvä koulutustakuu tulevat voimaan täysimääräisenä vuonna 2013. Nuorten yhteiskuntatakuu tarjoaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta ja edellyttää, että pääsy koulutukseen joustavien koulutusväylien kautta turvataan. Koulutustakuun tavoitteena on taata jokaiselle peruskoulun päättäneelle jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Opiskelijamääriä on 1.8.2012 lähtien lisätty 1 200 opiskelijalla ja 1.1.2013 lukien vielä 500 opiskelijalla. Koulutuspaikkoja on lisätty erityisesti metropolialueella ja eräissä kasvukeskuksissa. Koulutustakuun toteuttamiseen vuodelle 2013 on esitetty 13 miljoonaa euroa ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien lisäämiseen.
Hallitusohjelman mukaan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita uudistetaan siten, että perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Uudistetut perusteet on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2013 yhdessä uudistettavien toisen asteen sähköisten hakupalveluiden kanssa.
Läpäisyn tehostamisohjelmalla pyritään vähentämään erityisesti koulutuksen alkuvaiheen keskeyttämistä ja tavoittamaan ne opiskelijat, joiden keskeyttämisalttius on tavanomaista suurempi, opinnot ovat pitkittyneet tai pitkittymässä tai jotka ovat jättämässä tai jo ovat jättäneet tutkinnon suorittamisen kesken työelämään siirtymisen takia.
Valiokunta pitää tärkeänä, että nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista seurataan ja viittaa edellä yleisperusteluissa ehdotettuun lausumaan.
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 566 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen sekä työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin.
Selvitysosa:Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä. Tavoitteena on, että vuonna 2013 Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus kouluttaa yhteensä 3 600 henkilöä.
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Vuonna 2013 koulutuskeskuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on noin 140 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa toteutetaan noin 4 500 opiskelijatyöpäivää. Saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksessa toteutetaan noin 5 700 opiskelijatyöpäivää ja kurssitoiminnassa 5 000 opiskelijatyöpäivää.
Henkilötyövuodet
2010 toteutuma |
2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 tavoite |
|
Saamelaisalueen koulutuskeskus | 63,1 | 67,4 | 68 | 66 |
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus | 20,7 | 22,0 | 24 | 24 |
Yhteensä | 83,8 | 89,4 | 92 | 90 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2011 toteutuma |
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
|
Bruttomenot | 9 524 | 9 785 | 10 066 |
Bruttotulot | 1 832 | 1 300 | 1 500 |
Nettomenot | 7 692 | 8 485 | 8 566 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 918 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 569 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hankintamenosäästö (HO) | -22 |
Tuottavuustoimet | -67 |
Palkkausten tarkistukset | 170 |
Yhteensä | 81 |
2013 talousarvio | 8 566 000 |
2012 II lisätalousarvio | 100 000 |
2012 talousarvio | 8 485 000 |
2011 tilinpäätös | 8 342 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 566 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen sekä työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin.
IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)
Momentilta vähennetään 13 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta.
2013 IV lisätalousarvio | -13 000 |
2013 talousarvio | 8 566 000 |
2012 tilinpäätös | 8 585 000 |
2011 tilinpäätös | 8 342 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)
Momentilta vähennetään 13 000 euroa.
20. Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)
Momentille myönnetään 3 026 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää työssäoppimisen ja muun työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja osaamisen osoittamisen rahoittamisesta sekä koulutuksen kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
2013 talousarvio | 3 026 000 |
2012 talousarvio | 3 026 000 |
2011 tilinpäätös | 3 026 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)
Momentille myönnetään 3 026 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää työssäoppimisen ja muun työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja osaamisen osoittamisen rahoittamisesta sekä koulutuksen kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
21. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)
Momentille myönnetään 1 339 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen
2) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
2013 talousarvio | 1 339 000 |
2012 talousarvio | 1 339 000 |
2011 tilinpäätös | 1 364 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)
Momentille myönnetään 1 339 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen
2) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)
Momentille myönnetään 723 774 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen
2) enintään 6 072 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 §:ssä tarkoitettuihin avustuksiin sekä avustuksina ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin ja Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen
3) enintään 1 000 000 euroa avustuksina laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeisiin
4) enintään 851 000 euroa avustuksina ammatillisen erityisopetuksen kehittämis- ja palvelutoiminnan sekä työelämälähtöisyyden vahvistamiseen
5) enintään 961 000 euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen
6) enintään 4 000 000 euroa ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmaan opintojen nopeuttamiseksi.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
Laskennalliset kustannukset (opiskelijat * omistajatyypin mukainen yksikköhinta) | 1 691 591 000 |
— kunnallinen ammatillinen koulutus (119 980 * 10 523,31 €) | 1 262 587 000 |
— yksityinen ammatillinen koulutus (29 820 * 14 386,45 €, sis. alv.) | 429 004 000 |
Kuntien rahoitusosuus | -981 701 000 |
Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvien kulujen kompensointi | 1 000 000 |
Rahoituslain mukaiset avustukset, yhteiset tehtävät, laatupalkinnot sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitos (enintään) | 6 072 000 |
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet (enintään) | 1 000 000 |
Erityisopetuksen kehittämis- ja palvelutoiminta sekä työelämälähtöisyys (enintään) | 851 000 |
Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen (enintään) | 961 000 |
Opintojen nopeuttamisen toimenpiteet (läpäisyn tehostamisohjelma) (enintään) | 4 000 000 |
Yhteensä | 723 774 000 |
---|
Valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 11 137,20 euroa opiskelijaa kohden.
Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu arvio kuntien rahoitusosuudesta sisältää kuntien osuutena Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa ja Pelastusopistossa annettavan koulutuksen kustannuksiin yhteensä 2 601 000 euroa.
Määrärahaa kohdennetaan nuorten aikuisten osaamisohjelman tavoitteiden toteuttamiseen. Tavoitteena on lisätä kohderyhmään kuuluvien aloittajien määrää 5 000:lla.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Arvonlisäverokompensaation tason tarkistaminen | -4 000 |
Määräaikaisten opiskelijamäärälisäysten päättyminen | -5 047 |
Tarkennus kuntien rahoitusosuuden laskentaan sekä muut määräytymisperusteiden muutokset | 1 335 |
Yhteiskuntatakuun toteuttaminen | 13 000 |
Yksikköhinnan tarkentuminen | 380 |
Yhteensä | 5 668 |
2013 talousarvio | 723 774 000 |
2012 II lisätalousarvio | 5 600 000 |
2012 talousarvio | 718 106 000 |
2011 tilinpäätös | 680 314 426 |
Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)
Momentille myönnetään 723 774 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen
2) enintään 6 072 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 §:ssä tarkoitettuihin avustuksiin sekä avustuksina ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin ja Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen
3) enintään 1 000 000 euroa avustuksina laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeisiin
4) enintään 851 000 euroa avustuksina ammatillisen erityisopetuksen kehittämis- ja palvelutoiminnan sekä työelämälähtöisyyden vahvistamiseen
5) enintään 961 000 euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen
6) enintään 4 000 000 euroa ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmaan opintojen nopeuttamiseksi.