Talousarvioesitys 2013
Selvitysosa:
Yleissivistävän koulutuksen (päivähoito, esiopetus, perusopetus, lisäopetus, lukiokoulutus, taiteen perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta) kehittämisen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuudesta. Lähtökohtana on laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta.
Tavoitteena on päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosverkon toimintakyvyn, alueellisen saavutettavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen.
Esi- ja perusopetuksen lähtökohtina ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu sekä yhtenäinen peruskoulu. Lukioverkkoa sekä taiteen perusopetuksen oppilaitosverkkoa kehitetään ottaen huomioon laajempi alueellinen koulutustarve ja -tarjonta.
Toiminnan keskeinen tavoite on sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan. Varhaiskasvatuksella luodaan vahvaa perustaa lapsen persoonallisuuden sekä taitojen, kykyjen ja arvopohjan tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle, elinikäiselle oppimiselle sekä hyvinvoinnille ja terveydelle. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa sekä kehittää koulua lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistäväksi yhteisöksi. Tämä saavutetaan turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas päivähoito, opetus, riittävä ohjaus ja tukitoimet sekä turvallinen hoito- ja oppimisympäristö. Lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistetaan varhaiskasvatuksesta alkaen. Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen keskeyttäminen vähenee. Koulutuksellista tasa-arvoa edistetään. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvataan kansallisilla ja kansainvälisillä arviointi- ja tutkimustuloksilla.
Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön vuodesta 2013 lukien.
Käynnistetään varhaiskasvatuslain valmistelu. Selvitetään perusopetuksen valtionosuuden perusteet tavoitteena tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuuden varmistaminen myös jatkossa. Tavoitteena on lisäksi, että perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin kuten kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. Lukiokoulutuksen rahoitusperusteet uudistetaan ottaen huomioon rahoituksen ylläpitäjäneutraalisuus. Rahoitusta uudistetaan siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saatavuuden myös etäopetusta hyödyntäen.
Suunnataan voimavaroja varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen sekä taiteen perusopetuksen laadun vahvistamiseen. Perusopetuksen laatua parannetaan muun muassa ryhmäkokoja pienentämällä. Selvitetään ryhmäkokojen määritteleminen lainsäädännöllä. Selvitetään, miten oppilaan oikeudet tehostettuun ja erityiseen tukeen toteutuvat. Lasten ja nuorten lukutaitoa vahvistetaan käynnistämällä valtakunnallinen Lukuinto-ohjelma. Kehitetään ja edistetään laatukriteereiden käyttöönottoa perusopetuksessa. Tuetaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen 1.—2. luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville. Suunnataan voimavaroja koulun kerhotoiminnan tukemiseen. Vahvistetaan koulua lasten emotionaalisten ja sosiaalisten taitojen kehittäjänä sekä tehostetaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Lisätään suvaitsevaisuus- ja tapakasvatusta koulujen toiminnassa. Valmistellaan hallituksen esitys uudeksi opiskelijahuoltolaiksi. Parannetaan avohoidossa olevien oppivelvollisten oikeutta osallistua perusopetukseen ja tarvittaessa sairaalaopetukseen sekä turvataan huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten oikeus perusopetukseen. Valmistellaan tarvittavat lisäykset perusopetuslakiin oppilaskuntien vakiinnuttamiseksi kaikkiin peruskouluihin.
Vahvistetaan lukiokoulutuksen laatua. Lukiokoulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskeva valtioneuvoston asetus uudistetaan siten, että lukion opetussuunnitelman perusteet tulevat voimaan 1.8.2016. Maahanmuuttajien edellytyksiä lukio-opintoihin parannetaan sisällyttämällä lainsäädäntöön maahanmuuttajien valmistavaa koulutusta koskevat säännökset. Vahvistetaan lukio-opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia.
Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Tutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta kehitetään yleissivistystä sekä tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan asteittaista käyttöönottoa tutkinnon suorittamisessa. Tuetaan oppimisympäristöjen kehittämistä ja monipuolistamista sekä kehitetään vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen pedagogiikkaa ja edistetään opetushenkilöstön osaamista. Edistetään taiteen perusopetuksen maanlaajuista saatavuutta, monipuolisuutta ja laatua.
OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2000—2009 ja tavoite vuodelle 2012
2000 toteutuma |
2003 toteutuma |
2006 toteutuma |
2009 toteutuma |
20121) tavoite |
|
Lukutaito | 546 | 543 | 547 | 536 | 538—550 |
Matematiikka | 536 | 544 | 548 | 541 | 538—550 |
Luonnontiede | 538 | 548 | 563 | 554 | 538—550 |
1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2001, 2004, 2007, 2010 ja 2013.
Päivähoitoon osallistuvien sekä yleissivistävän koulutuksen oppilasmäärät, opetustunnit ja ohjaustunnit vuosina 2010—2013
2010 toteutuma |
2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 arvio |
|
Päivähoito | 204 750 | 206 350 | 208 300 | 209 700 |
Esiopetus1) | 58 780 | 58 910 | 60 000 | 60 000 |
Perusopetus | 530 680 | 526 930 | 522 000 | 522 000 |
Lisäopetus | 2 420 | 2 280 | 2 500 | 2 500 |
Vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat | 1 430 | 1 450 | 1 450 | 1 450 |
Muut vammaisoppilaat | 10 660 | 11 200 | 11 200 | 11 200 |
Maahanmuuttajien valmistava opetus | 2 150 | 2 380 | 2 500 | 2 500 |
Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään) | 1 200 | 1 510 | 1 700 | 1 700 |
Sisäoppilaitoksen oppilaat | 590 | 580 | 600 | 600 |
Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään) | 20 000 | 22 000 | 22 000 | 22 000 |
Nuorten lukiokoulutus | 101 520 | 100 520 | 104 000 | 104 000 |
Aikuisten lukiokoulutus | 23 430 | 24 220 | 26 000 | 26 000 |
— josta yli 18-vuotiaat | 5 890 | 5 810 | 6 000 | 6 000 |
— aikuislukioiden/-linjojen aineopiskelijoiden suorittamien lukion pakollisten ja syventävien/ valinnaisten kurssien lukumäärien perusteella lasketut opiskelijat | 1 205 | 1 100 | 1 200 | 1 200 |
Taiteen perusopetus | ||||
— musiikkioppilaitosten tunnit | 1 653 000 | 1 653 000 | 1 653 000 | 1 653 000 |
— muun taiteen perusopetuksen tunnit | 140 800 | 140 800 | 140 800 | 140 800 |
Aamu- ja iltapäivätoiminta | ||||
— osallistuvat lapset | 46 860 | 49 450 | 54 000 | 54 000 |
— ohjaustunnit | 3 025 890 | 3 117 130 | 3 320 000 | 3 320 000 |
1) Esi- ja perusopetuksen lukemat ovat toteutumavuoden syksyn tietoja.
Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2013 noin 78 500 kokelasta, ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin 202 000 koetta.
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 49 564 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkaus- ja eräiden muiden menojen maksamiseen
2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, valtion yleissivistävien erityiskoulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen
3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Valtion yleissivistäviä erityiskouluja kehitetään. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta.
Oppilasmäärät
2010 toteutuma |
2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 tavoite |
|
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 796 | 786 | 817 | 820 |
Suomalais-venäläinen koulu | 678 | 688 | 707 | 700 |
Valtion yleissivistävät erityiskoulut | 450 | 431 | 393 | 400 |
Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat) | 658 | 682 | 650 | 650 |
Koulukotien perusopetus | 157 | 162 | 160 | 160 |
Helsingin eurooppalainen koulu | 109 | 195 | 224 | 230 |
Yhteensä | 2 848 | 2 944 | 2 951 | 2 960 |
Ohjaustoiminnan tunnusluvut
2010 toteutuma |
2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 tavoite |
|
Ohjaustoiminta kentällä | ||||
— ohjauskäyntejä | 678 | 722 | 961 | 970 |
— oppilaita | 579 | 563 | 642 | 650 |
Tilapäinen opetus ja kuntoutus | ||||
---|---|---|---|---|
— Tukijaksopäivät | 3 001 | 2 943 | 3 515 | 3 550 |
— Tukijaksojen oppilaat | 461 | 460 | 565 | 570 |
Lukion suorittamista edistävä opetus (Mikael-koulu) |
||||
— oppilaita | 9 | 6 | 4 | 2 |
Henkilötyövuodet
2010 toteutuma |
2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 tavoite |
|
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 74,3 | 72,6 | 73 | 73 |
Suomalais-venäläinen koulu | 84,6 | 84,5 | 84 | 84 |
Valtion yleissivistävät erityiskoulut | 670,4 | 651,8 | 657 | 649 |
EU:n Eurooppa-koulut | 30,6 | 31,7 | 34 | 34 |
Helsingin Eurooppalainen koulu | 21,6 | 47,0 | 43 | 45 |
Yhteensä | 881,5 | 887,6 | 891 | 885 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Kielikoulut | 5 550 000 |
Valtion yleissivistävät erityiskoulut | 37 414 000 |
Koulukotien perusopetus | 1 750 000 |
EU:n Eurooppa-koulut | 1 850 000 |
Helsingin Eurooppalainen koulu | 3 000 000 |
Yhteensä | 49 564 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2011 toteutuma |
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
|
Bruttomenot | 63 730 | 64 803 | 67 564 |
Bruttotulot | 18 398 | 17 400 | 18 000 |
Nettomenot | 45 332 | 47 403 | 49 564 |
Siirtyneet erät | |||
— edelliseltä vuodelta siirtyneet | 7 720 | ||
— seuraavalle vuodelle siirtyneet | 8 664 |
Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 044 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Palkkausten tarkistukset | 1 618 |
Kertaluonteisen menon poistuminen | -200 |
Suomalais-venäläisen koulun lisävuokra | 1 000 |
Hankintamenosäästö (HO) | -122 |
Tuottavuustoimet | -135 |
Yhteensä | 2 161 |
2013 talousarvio | 49 564 000 |
2012 II lisätalousarvio | 1 556 000 |
2012 I lisätalousarvio | — |
2012 talousarvio | 47 403 000 |
2011 tilinpäätös | 46 276 000 |
02. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 905 000 euroa.
Selvitysosa:
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2011 toteutuma |
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
|
Bruttomenot | 8 011 | 8 231 | 8 711 |
Bruttotulot | 8 004 | 6 925 | 6 806 |
Nettomenot | 7 | 1 306 | 1 905 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 6 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 5 |
Nettobudjetoitavat tulot kertyvät ylioppilastutkintolautakunnan suoritteista perittävistä maksuista annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (908/2010) mukaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) | -7 |
Siirto momentilta 29.10.30 (Ylioppilastutkintomaksujen säilyttäminen edellisen vuoden tasolla) | 606 |
Yhteensä | 599 |
2013 talousarvio | 1 905 000 |
2012 II lisätalousarvio | -1 000 |
2012 talousarvio | 1 306 000 |
2011 tilinpäätös | 6 000 |
20. Yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 12 894 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen
2) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
3) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Selvitysosa:Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalveluiden lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden 2013 alusta.
Momentin nimike on muutettu.
2013 talousarvio | 12 894 000 |
2012 talousarvio | 12 894 000 |
2011 tilinpäätös | 12 889 000 |
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 851 818 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain 13 §:n 3 momentin mukaisille muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin
3) enintään 4 500 000 euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin
4) enintään 6 000 000 euroa joustavan perusopetuksen käyttökustannuksiin
5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille
6) enintään 136 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin
7) enintään 4 300 000 euroa avustuksina muiden kuin tieto- ja viestintäteknisten oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainvälistämiseen
8) enintään 4 700 000 euroa esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen
9) enintään 10 832 000 euroa esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun kehittämiseen ja seurantaan
10) enintään 60 000 000 euroa perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen
11) enintään 8 000 000 euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen
12) Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen
13) enintään 11 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen
14) opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen
15) enintään 120 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaamiseksi
16) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen
17) EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin henkilöiden omissa kotikunnissa.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 320 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamiseksi siten, että eräitä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain perusteella määräytyviä perusopetuksen rahoitusperusteita muutetaan menosäästön vuoksi.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
1) Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) | 714 302 000 |
— kunnallinen lukiokoulutus (92 514 * 6 704 €) | 620 251 000 |
— yksityinen lukiokoulutus (9 486 * 6 953 €, sis. alv.) | 65 957 000 |
— kunnallinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (6 530 * 3 889 €) | 25 394 000 |
— yksityinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (670 * 4 033 €, sis. alv.) | 2 700 000 |
Kuntien rahoitusosuus | -424 867 000 |
Perusopetus, vaikeimmin kehitysvammaiset (1 450 * 28 218 €) | 40 916 000 |
Perusopetus, muut vammaisoppilaat (11 200 * 17 601 €) | 197 129 000 |
Maahanmuuttajien valmistava opetus (2 400 * 14 745 €) | 35 388 000 |
Lisäopetus (2 500 * 7 518 €) | 18 795 000 |
Muiden kuin oppivelvollisten esi- ja perusopetus | 12 609 000 |
Sisäoppilaitoslisä (600 * 2 994 €) | 1 796 000 |
Koulukotikorotus | 1 531 000 |
Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus | 49 202 000 |
Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus | 77 315 000 |
Ulkomailla toimivien koulujen valtionosuus | 3 177 000 |
Yksityisen opetuksen järjestäjän alkava ja laajenevan toiminnan rahoitus | 6 137 000 |
Laskennallinen rahoitus ja valtionosuudet yhteensä | 733 430 000 |
2) Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) | 3 800 000 |
3) Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään) | 4 500 000 |
4) Joustavan perusopetuksen lisä (enintään) | 6 000 000 |
5) Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään) | 1 300 000 |
6) Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (enintään) | 136 000 |
7) Muu kuin tieto- ja viestintätekniikan oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainvälistäminen (enintään) | 4 300 000 |
8) esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen edistämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen (enintään) | 4 700 000 |
9) Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen laadun kehittäminen ja seuranta (enintään) | 10 832 000 |
10) Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen (enintään) | 60 000 000 |
11) Kerhotoiminnan tukeminen (enintään) | 8 000 000 |
12) Ulkomaanopetuksen menot | 150 000 |
13) Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään) | 11 975 000 |
14) Rahoituslain 45 §:n mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen | 75 000 |
15) Saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) | 120 000 |
16) Rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen | 2 000 000 |
17) Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon tuki | 500 000 |
Yhteensä | 851 818 000 |
Päivähoitopalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.
Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat (ei sis. alv)
Esi- ja perusopetuksen perushinta | 7 300,44 euroa/asukas |
Esi- ja perusopetuksen keskimääräinen kotikuntakorvauksen perusosa | 6 159,11 euroa/asukas |
Lukiokoulutus | 6 704,40 euroa/opisk. |
Taiteen perusopetus | |
— opetustuntikohtainen valtionosuus | 74,66 euroa/opetustunti |
Aamu- ja iltapäivätoiminta | 25,00 euroa/ohjaustunti |
Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 9 786 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Siirto momentilta 33.10.52 (Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon tuki) | 500 |
Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen laadun kehittäminen ja seuranta (HO) | 7 300 |
Siirto momentilta 33.60.36 (saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaaminen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa) | 120 |
Laskennallisten määräytymisperusteiden muutos | 1 811 |
Siirto momentille 29.10.02 (Ylioppilastutkintomaksujen säilyttäminen edellisen vuoden tasolla) | -606 |
Yhteensä | 9 125 |
2013 talousarvio | 851 818 000 |
2012 talousarvio | 842 693 000 |
2011 tilinpäätös | 754 409 803 |
34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 58 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen perustamishankkeiden valtionavustusten sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) nojalla myönnettyjen perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen perustamishankkeiden valtionosuuksien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Määrärahasta maksetaan myös jälkirahoitteisina myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten vuosieriin lain mukaan lisättävät korot.
Vuonna 2013 saa myöntää valtionavustusta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä enintään 12 000 000 euroa. Valtionavustuksista enintään 9 500 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena.
Selvitysosa:Myönnettävillä valtionavustuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata tilat 1 200 oppilaalle.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Vuonna 2013 myönnettävät valtionavustukset | |
---|---|
— yleissivistävä koulutus | 9 500 000 |
Vuosina 2001—2012 myönnetyt valtionosuudet ja -avustukset | |
— avustukset yleissivistävän koulutuksen hankkeisiin | 41 950 000 |
jälkirahoituserien korot | 5 140 000 |
— avustukset ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen hankkeisiin | 1 370 000 |
jälkirahoituserien korot | 40 000 |
Yhteensä | 58 000 000 |
Myönnetyistä valtionosuuksista ja -avustuksista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. euroa)
2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018— | |
Vuonna 2013 myönnettävät valtionavustukset | |||||
— yleissivistävät oppilaitokset | - | 0,4 | 0,4 | 0,4 | 1,5 |
jälkirahoituserien korot | - | - | 0,1 | 0,1 | 0,2 |
Ennen vuotta 2013 myönnetyt valtionosuudet ja -avustukset | |||||
— yleissivistävät oppilaitokset | 38,7 | 34,0 | 29,0 | 24,0 | 24,0 |
jälkirahoituserien korot | 7,3 | 5,5 | 4,0 | 2,5 | 1,5 |
— ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut | 0,12 | - | - | - | - |
jälkirahoituserien korot | 0,01 | ||||
Yhteensä | 46,23 | 39,9 | 33,5 | 27,0 | 27,2 |
2013 talousarvio | 58 000 000 |
2012 I lisätalousarvio | 20 000 000 |
2012 talousarvio | 58 000 000 |
2011 tilinpäätös | 53 200 000 |
51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 1 128 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - Koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/ hemgrundskola -toimintaan, sekä eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertamenon poistuminen | -175 |
Yhteensä | -175 |
2013 talousarvio | 1 128 000 |
2012 talousarvio | 1 303 000 |
2011 tilinpäätös | 1 546 000 |