Hoppa till innehåll
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ministeriö ja hallinto
         30. Syyttäjät
         50. Vaalimenot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 252 965 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain nojalla kerättävät tulot.

Markkinaoikeuteen voidaan 1.9.2013 lukien perustaa kahdeksan markkinaoikeustuomarin (6 T13 ja 2 T11) ja kaksi markkinaoikeusinsinöörin (T11) virkaa.

Selvitysosa:Hovioikeuksiin saapui yhteensä 10 320 asiaa vuonna 2011. Vuonna 2013 arvioidaan saapuvan noin 10 000 asiaa. Vuonna 2011 saapuneista asioista oli 28 % riita-asioita ja 63 % rikosasioita. Keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt 6,3 kuukauteen. Asioista 54 % käsiteltiin alle 6 kuukaudessa, 88 % alle 12 kuukaudessa ja 12 % viipyi hovioikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hovioikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimmillään 0,7 kuukautta koko maan keskiarvon vuonna 2011 (0,8 kk vuonna 2010). Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 7 %.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja käräjäoikeusvaiheessa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee ottaa huomioon. Hovioikeudet pyrkivät siihen, että aiemmissa vaiheissa yli kolme vuotta kestäneiden asioiden käsittelyaika hovioikeusvaiheessa on enintään 12 kuukautta.

Jatkokäsittelylupajärjestelmän käyttöönoton vaikutuksia seurataan ja samalla huolehditaan siitä, että järjestelmään liittyvät hovioikeuksien toimintaprosessit ja tilastointi ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset. Lupajärjestelmän säännöksien yhdenmukainen soveltaminen on välttämätöntä tasa-arvoisen oikeusturvan toteuttamiseksi.

Käräjäoikeuksiin saapui vuonna 2011 noin 484 000 rikos- ja siviilioikeudellista asiaa. Siviilioikeudellisia asioita saapui noin 400 000, joista 85 % tuli vireille suppealla haastehakemuksella. Näiden ns. summaaristen asioiden määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa ja taloudellisen tilanteen vuoksi säilynee korkeana. Vuonna 2009 saapuneista summaarisista asioista 64 % tuli vireille sähköisesti. Käräjäoikeutta enemmän työllistävien manuaalisesti vireille tulleiden osuus kasvoi vuosina 2010 ja 2011. Sähköisesti vireille tulevien asioiden osuuden oletetaan hieman kasvavan vuonna 2012 ja edelleen vuonna 2013. Riidattomien velkomusasioiden oletetaan tulevan entistä useammin vireille käyttöön otetun internet-liittymän kautta. Vuonna 2011 uuden liittymän kautta tuli vireille noin 13 000 asiaa.

Konkurssi- ja velkajärjestelyasioita saapui vuonna 2011 hieman edellisvuotta enemmän. Yrityssaneerausasioita saapui edellisvuotta vähemmän. Asiamäärien ennakoidaan pysyvän suurina näissä asiaryhmissä myös vuonna 2013.

Pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja enintään 25 prosentissa käsittelyaika on yli vuoden. Yksinkertaiset rikosasiat voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä pääkäsittelyä toimittamatta. Kirjallisesti ratkaistavien rikosasioiden osuuden arvioidaan vuonna 2013 olevan sama kuin vuonna 2011 (33 %). Menettelyn käyttöasteessa on tuomioistuinkohtaisia eroja. Vuonna 2011 käräjäoikeudet käsittelivät kirjallisessa menettelyssä 12—48 % ratkaisemistaan rikosasioista. Helsingin käräjäoikeudessa kirjallisen menettelyn käyttöaste oli maan alin ja huomattavasti koko maan keskimääräistä käyttöastetta alempi vuonna 2011, mikä selittyy osin jutturakenteiden eroilla.

Vuoden 2009 alussa voimaan tulleen kokoonpanosäännöksiä koskeneen uudistuksen tavoitteena oli karsia lautamiesjärjestelmän käyttöä ihmisten oikeusturvaa vaarantamatta. Samassa yhteydessä mahdollistettiin rikosasioissa kolmen tuomarin kokoonpano, jota on tarkoitus käyttää vaikeimmissa asioissa. Lautamieskokoonpanossa ratkaistuja asioita on vajaa viidesosa uudistusta edeltäneeseen aikaan verrattuna — tuomarin ja kolmen lautamiehen kokoonpanossa ratkaistiin noin 5 000 asiaa vuonna 2011. Mainitussa kokoonpanossa ratkaistavien asioiden lukumäärän arvioidaan pysyvän samalla tasolla vuonna 2013. Rikosasioiden pääkäsittelyn peruuntumisten osalta tavoitteena on, ettei peruuntumisosuus kasva nykyisestä 20 prosentista.

Vuoden 2011 lopussa vanhoja, yli vuoden vireillä olleita laajoja riita-asioita oli 1 748 kappaletta eli 19 % vireillä olevista laajoista riita-asioista. Tavoitteena on, että vanhojen asioiden osuus on vuonna 2013 pienempi kuin vuonna 2011. Laajojen riita-asioiden keskimääräisen käsittelyajan ennakoidaan merkittävästi kasvavan tilapäisesti vuonna 2013. Tämä johtuu siitä, että käräjäoikeuksissa on paljon vireillä tiettyihin rikosasioihin (esim. WinCapita) liittyviä laajoja riita-asioita, joiden käsittely alkaa pääosin vasta rikostuomion jälkeen. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa vuonna 2011 oli 3,5 kuukautta ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 3,8—6,5 kuukautta. Vuonna 2013 tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa ole yli 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Lisäksi tavoitteena on, että 50 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään 2 kuukautta, ja että käsittelyaika ylittää 9 kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista.

Vuoden 2011 lopussa yli vuoden vireillä olleita rikosasioita oli 2 657 kappaletta eli 15 % vireillä olevista asioista. Tavoitteena on, että vanhojen vireillä olevien asioiden osuus on vuonna 2013 pienempi kuin vuonna 2011.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa ja syyteharkinnassa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee rikosasioissa ottaa huomioon. Keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 9 kuukautta niissä asioissa, joissa esitutkinta ja syyteharkinta ovat kestäneet yhteensä yli kaksi vuotta. Sama tavoite koskee kaikkia talousrikosasioita ja tukee näin ollen harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Varsinaisten talousrikosasioiden käsittelyyn kohdennetaan voimavaroja ruuhkautumisen välttämiseksi siten, että niitä ratkaistaan yhtä paljon kuin niitä saapuu.

Riita-asioiden sovittelumenettelymahdollisuutta yleisissä tuomioistuimissa on käytetty vaihtelevasti. Tuomioistuinten tulee aktiivisesti tarjota tätä mahdollisuutta riidan osapuolille. Asiantuntija-avusteisen lasten huoltoriitojen sovittelumenettelyn kokeilua jatketaan 11 käräjäoikeudessa. Tavoitteena on kehittää valtakunnallisesti näissä asioissa toimiva järjestelmä, joka ottaa lapsen edun huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. Vuonna 2011 kokeilussa mukana olleiden neljän käräjäoikeuden käsittelyaika näissä asioissa parani aiemmasta. Tavoitteena on, että vuonna 2013 kokeilussa mukana olevien käräjäoikeuksien keskimääräinen käsittelyaika on koko maan keskiarvoa parempi.

Hallinto-oikeuksien viime vuosina jatkunut saapuneiden asioiden  kasvu (kokonaismäärä 19 568 v. 2007, 20 539 v. 2008, 22 515 v. 2009 ja 23 149 v. 2010) kääntyi vuonna 2011 8 % laskuun  ollen  21 221. Vuonna 2011 suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuolto (29 %), verot (18 %), rakentaminen ja ympäristö (yhteensä 12 %), taloudellinen toiminta mukaan lukien liikenne- ja viestintäasiat (15 %) sekä ulkomaalaisasiat (13 %). Kaava- ja ympäristöasioita saapui hallinto-oikeuksiin hieman aikaisempaa enemmän. Vuonna 2013 asiamäärissä ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia aiempaan nähden.

Keskimääräinen käsittelyaika oli 7,8 kuukautta vuonna 2011. Asioista 42 % käsiteltiin alle kuudessa kuukaudessa, ja 19 % viipyi hallinto-oikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hallinto-oikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimillään 2,9 kuukautta koko maan keskiarvon vuonna 2011 (edellisvuonna 2,6 kk). Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 10 % (vuoden 2011 lopussa 9 %).

Ulkomaalaisasiat muodostavat suuren osan hallinto-oikeuksiin saapuvista asioista. Turvapaikka-asiat kuuluvat ulkomaalaisasioiden ryhmään ja niitä käsittelee yksinomaan Helsingin hallinto-oikeus. Turvapaikka-asioita saapui vuonna 2011 edellisvuotta vähemmän. Pidemmällä aikavälillä asioiden määrä on ollut kasvussa. Vuonna 2011 saapuneiden määrä,1 027 asiaa, on lähes kaksinkertainen vuoden 2008 tasoon nähden.Turvapaikka-asioiden määrän oletetaan olevan korkealla tasolla myös vuonna 2013. Tavoitteena on kuitenkin, että turvapaikka-asiat käsitellään joutuisasti siten, että keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa on alle 6 kuukautta (6,8 kk v. 2011).

Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on pysynyt vuodesta 2008 lukien suunnilleen samansuuruisena. Vuonna 2011 asiamäärä väheni hieman ollen 7 318 (edellisvuonna 7 557). Asiamäärän arvioidaan pysyvän lähes samalla tasolla. Vakuutusoikeusprosessin avoimuuden lisääminen hallitusohjelman mukaisesti edellyttää varautumista asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten lisääntymiseen.

Markkinaoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on ollut pitkään kasvussa. Viime vuonna saapuneiden asioiden määrä kuitenkin kääntyi selkeään laskuun ollen 511 (edellisvuonna 691). Markkina-oikeudessa käsiteltävien asioiden asiamäärään voidaan arvioida pysyvän suunnilleen samalla tasolla vuonna 2013.

Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uudeksi laiksi markkinaoikeudesta sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa. Tarkoituksena on keskittää teollis- ja tekijänoikeusasioiden (IPR) käsittely Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnasta ja Helsingin käräjäoikeudesta markkinaoikeuteen 1.9.2013 lukien.

Työtuomioistuimeen on 2000-luvulla saapunut vuosittain 100—190 asiaa. Vuonna 2011 saapuneiden asioiden määrä oli 184 ja asiamäärän arvioidaan pysyvän samalla tasolla vuonna 2013.

Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on asettanut vuodelle 2013 seuraavat alustavat arviot ja toiminnalliset tavoitteet:

Tunnuslukutaulukko

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite/arvio
       
Hovioikeudet      
Ratkaistut asiat, kpl 10 992 10 500 10 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 6,3 6,3 6,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 3 702 3 800 3 850
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 22 22 22
       
Käräjäoikeudet      
Ratkaistut asiat yhteensä, kpl 476 913 500 000 470 000
— Rikosasiat 59 886 61 000 60 000
— Laajat riita-asiat 10 286 10 500 10 000
— Summaariset asiat 336 573 360 000 300 000
       
Keskimääräinen käsittelyaika, kk      
— Rikosasiat 3,5 3,5 3,6
— Laajat riita-asiat 8,4 8,3 9,8
— Summaariset asiat 2,4 2,4 2,5
— Velkajärjestelyasiat 5,5 5,5 5,5
Taloudellisuus (€/painotettu työmäärä) 750 800 850
Tuottavuus (työmäärä/htv) 93 95 95
       
Hallinto-oikeudet      
Ratkaistut asiat, kpl 21 948 21 000 21 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7,8 7,5 7,5
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 1 487 1 600 1 600
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 49 50 50
       
Vakuutusoikeus      
Ratkaistut asiat, kpl 7 210 8 000 8 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 11,5 11,0 10,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 1 041 1 050 1 100
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 67 75 75
       
Markkinaoikeus      
Ratkaistut asiat, kpl 610 500 600
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 8,3 7,0 7,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 3 601 3 600 3 650
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 21 20 20
       
Työtuomioistuin      
Ratkaistut asiat, kpl 179 180 180
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 5,6 5,0 5,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 5 369 5 400 5 450
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 19 20 20

Tuomioistuinten suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin 25 000 000 euroa momentille 12.25.10. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista edellä mainitun lain perusteella maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 33 %.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 233 861 240 229 253 105
Bruttotulot 108 40 140
Nettomenot 233 753 240 189 252 965
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 020    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 366    

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Yleiset tuomioistuimet  
Hovioikeudet 42 065
Käräjäoikeudet 139 290
Työtuomioistuin 995
Yhteensä 182 350
   
Hallintotuomioistuimet  
Hallinto-oikeudet 34 580
Markkinaoikeus 2 893
Vakuutusoikeus 8 370
Yhteensä 45 843
   
Tietohallinto- ja muut menot 24 772
Yhteensä 252 965

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -1 213
Harmaan talouden torjunta (HO) 180
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -573
Palkkausten tarkistukset 7 171
Tuottavuustoimet (uusi tuottavuusohjelma -50 000 euroa, tuottavuusmääräraha 18 000 euroa) -32
Toimitilamenot 300
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) -131
Siirto momentille 28.01.01 -10
Määräaikaisen toimintamenosäästön päättyminen 475
Syyttäjien ja yleisten tuomioistuinten asianhallinnan kehittäminen (AIPA) (siirto momentilta 28.70.20) 6 400
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 30.70.01) -158
Teollis- ja tekijänoikeusasioiden (IPR) keskittäminen markkinaoikeuteen 367
Yhteensä 12 776

2013 talousarvio 252 965 000
2012 II lisätalousarvio 4 898 000
2012 talousarvio 240 189 000
2011 tilinpäätös 239 098 000