Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maatalous
              20. Eläinlääkintähuolto
              41. Eräät korvaukset
         50. Vesitalous
         60. Metsätalous
         63. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatuPDF-versio

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenoista sekä eläintautien ja vaarallisten kasvintuhoojien vastustamisesta ja ennaltaehkäisemisestä aiheutuvista menoista.

Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet

Turvallisuusriskien hallinnassa painottuvat eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien tautien (zoonoosit) leviämisen estäminen sekä kriisinhallinnan kehittäminen. Keskeisintä kriisinhallinnassa on ihmisten terveyttä uhkaavien vakavien tautien vastustaminen. Varmistetaan elintarvikkeiden hyvä ravitsemuksellinen laatu. Varmistetaan, että maatalouden tuotantopanokset ja markkinoilla olevat elintarvikkeet ovat turvallisia eivätkä niistä annetut tiedot johda kuluttajia harhaan. Edistetään luomu- ja lähiruuan tuotantoa.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä suomalaiseen elintarvikeketjuun luodaan sellaiset turvallisuus-, laatu- ja jäljitettävyysjärjestelmät, joilla varmistetaan elintarviketurvallisuusriskien sekä toimijoiden ja kuluttajien taloudellisten riskien hallinta. Elinkeinon, tuottajien ja viranomaisten yhteistyöllä luotu kansallinen eläinten terveydenhuolto laajenee kattamaan kaikki merkittävät tuotantoeläinlajit. Eläinten hyvinvointia edistetään lainsäädäntöä uudistamalla ja tehostamalla valvontaa. Estetään ennakoivasti ja valvonnan keinoin uusien vakavien eläintautien ja vaarallisten kasvintuhoojien leviäminen Suomeen.

Koko elintarvikeketjun kattavaa elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun liittyvää valvontaa kehitetään EU:n säädösten edellyttämällä tavalla. Valvontaa ja tutkimusta suunnataan siten, että ne tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita.

Viranomaisvalvonnan kehittämisessä tavoitteena on samantasoisten ja yhdenmukaisten palveluiden turvaaminen koko maassa sekä vaikuttavuuden ja kattavuuden parantaminen riskinarvioinnin perusteella ja omavalvonnan avulla. Elintarvikevalvontatietojen julkistamista kehitetään. Elintarviketurvallisuusvirasto vastaa valvonnasta sekä riskien arvioinnista ja hallinnasta koko elintarvikeketjussa yhtenäisellä tavalla. Arvioidaan ympäristöterveydenhuollon toteutuneet kehittämishankkeet ja selvitetään elintarvikevalvonnan kokoaminen valtion viranomaiselle.

Tavoitteiden kehitystä kuvaavat avainmittarit ja tunnusluvut

Avainmittari 2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
2016
tavoite
         
Vaarallisia tai helposti leviäviä eläintauteja ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan
Vaarallisia kasvintuhoojia, uusia pysyvästi ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan
Todetut elintarvikevälitteiset tautitapaukset ihmisillä        
— yleisimmät tartunnanaiheuttajat, kotimaiset 1 831 kpl -3 % -3 % -3 %
— vakavimmat tartunnanaiheuttajat 72 kpl -3 % -3 % -3 %
Salmonellan esiintyvyys        
— elintarviketuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa, % alle 1 alle 1 alle 1 alle 1
— elintarviketuotantoeläinten rehuissa, % ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan
Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvonnassa havaitut ongelmat, % alle 0,5 alle 0,5 alle 0,5 alle 0,5
Vaatimukset täyttävien tarkastuskohteiden osuus, %        
— elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin liittyen 95 yli 97 yli 97 yli 97
— tuotantoeläinten EU-tarkastuksissa merkintään liittyen 61 yli 60 yli 63 yli 65
— tuotantoeläinten EU-tarkastuksissa hyvinvointiin liittyen 73 yli 85 yli 80 yli 82
— siemenkaupassa 96 yli 90 yli 95 yli 95
— lannoitevalmisteisiin liittyen 94 yli 92 yli 94 yli 94
— kasvinsuojeluaineisiin liittyen 94 yli 95 yli 95 yli 95
— luonnonmukaisessa elintarvikeketjussa 95 yli 95 yli 95 yli 95
— muuntogeenisiin tuotteisiin liittyen 98 yli 85 yli 85 yli 85
— rehuihin liittyen 99 99 99 99
Eläinlääkärin avun saanti kiireellisissä sairaustapauksissa alle 12 h alle 12 h alle 12 h alle 12 h

01. Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 41 783 000 euroa.

Selvitysosa:Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) tehtävänä on elintarvikkeiden ja maa- ja metsätalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden valvonta ja tutkimus. Evira varmistaa elintarvikkeiden ja alkutuotannon tuotteiden sekä niiden tuotantoketjun turvallisuutta ja laatua.

Evira tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

  • — suorittaa tieteellistä tutkimusta ja riskinarviointeja sekä tekee seurantatutkimuksia
  • — tekee eläintauteihin ja kasvintuhoojiin sekä elintarviketurvallisuuteen liittyvää diagnostiikkaa ja analytiikkaa tautien osoittamiseksi ja vastustamiseksi sekä elintarviketurvallisuuden lisäämiseksi
  • — toimii oman alansa vertailulaboratoriona
  • — johtaa, kehittää ja valvoo elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden viranomaisten vastuulla olevaa riskinhallintaa alue- ja paikallistasoilla ja suorittaa valvontaa omalla toimialallaan
  • — vastaa riskiviestinnästä viranomaisten ja kuluttajien sekä elintarvikealan toimijoiden välillä ja
  • — rakentaa elintarviketurvallisuutta varmistavia järjestelmiä yhdessä tuottajien ja elintarviketeollisuuden ja elintarvikekaupan kanssa.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2013 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Eviralle seuraavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus
Toiminnallinen tehokkuus

Elintarviketurvallisuusviraston kustannusten, tuottojen ja henkilöstön jakautuminen vuosina 2011—2013

  Kustannukset, 1 000 € Tuotot, 1 000 € Htv
Toimintakokonaisuudet Tot.
2011
Arvio
2012
Arvio
2013
Tot.
2011
Arvio
2012
Arvio
2013
Tot.
2011
Arvio
2012
Arvio
2013
                   
Elintarvikkeiden turvallisuus 22 764 22 991 23 558 10 541 9 717 10 371 291 302 302
— tieteellinen tutkimus 591 764 764 88 238 238 8 8 8
— riskiarviointi 950 911 911 190 82 82 12 12 12
— laboratoriotoiminta 4 425 3 980 4 230 118 253 253 54 50 50
— valvonnan ohjaus 5 596 5 791 6 108 39 28 28 69 72 72
— valvonnan toimeenpano 11 202 11 545 11 545 10 106 9 116 9 770 148 160 160
Eläinten terveys ja hyvinvointi 22 205 21 246 21 546 3 576 3 594 3 594 224 224 224
— tieteellinen tutkimus 380 483 483 21 62 62 7 7 7
— riskiarviointi 459 482 482 58 62 62 6 6 6
— laboratoriotoiminta 11 525 11 281 11 281 820 831 831 140 138 138
— valvonnan ohjaus 6 525 5 577 5 877 77 16 16 61 64 64
— valvonnan toimeenpano 3 316 3 423 3 423 2 600 2 623 2 623 10 9 9
Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys 15 081 14 775 15 275 5 639 5 335 5 335 176 181 182
— tieteellinen tutkimus 33 37 37 - 10 10 1 1 1
— riskiarviointi 45 142 192 2 - - - - 1
— laboratoriotoiminta 5 212 5 080 5 130 740 797 797 67 69 68
— valvonnan ohjaus 4 210 4 353 4 453 40 75 75 54 57 57
— valvonnan toimeenpano 5 581 5 163 5 463 4 857 4 453 4 453 54 54 55
Yhteensä 60 050 59 012 60 379 19 756 18 646 19 300 691 707 708
Tuotokset ja laadunhallinta
Tavoitteet Toimenpiteet
   
Toimiala ja päättäjät saavat korkeatasoista ja toimintaansa hyödyttävää tutkimustietoa ja riskinarviointeja. Viitaten pääluokkaperusteluissa todettuihin hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden alustaviin tavoitteisiin viraston tutkimusta suunnataan ja tutkimuksen tukipalveluja ja infrastruktuureja kehitetään luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä (LYNET) sovittujen painopisteiden mukaisesti.
  Tutkimusta ja ennakointia suunnataan viraston toimialaan liittyviin valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivan työn (TEA) kärkihankkeisiin.
  Riskinarviointimetodologia on kehittynyttä ja riskinarviointihankkeet täyttävät kansalliset tarpeet.
Toimialan tarvitsemat laboratoriopalvelut ovat riittävät ja niiden laatu on varmistettu. Keskeiset laboratoriomenetelmät akkreditoidaan. Laboratoriotoiminta on dynaamista ja luotettavaa sekä tuottaa tietoa tutkimuksen ja yhteiskunnan tarpeisiin.
  Vertailulaboratoriotoiminnalla varmistetaan, että Eviran ohjauksessa toimivien laboratorioiden tutkimustulokset ovat luotettavia ja vertailukelpoisia.
  Kehitetään LYNET:n yhteistä laboratoriotoimintaa.
Valvonnan ohjaus ja toimeenpano on riskiperusteista, avointa, yhtenäistä ja kustannustehokasta koko valvontaketjussa keskus-, alue- ja paikallistasolla. Valvontakohteet tunnistetaan, luokitellaan ja valvontatarve määritellään riskien tai säädösten vaatimusten suhteen.
  Valvonnan yhtenäisyyttä ja raportointia parannetaan ja aikaistetaan sekä elintarvikevalvontatietojen julkistamista kehitetään siten, että Oiva-järjestelmä voidaan ottaa käyttöön valtakunnallisena 1.5.2013.
  Seurataan paikallisten ja alueellisten palveluiden riittävyyttä ja laatua sekä auditoidaan valvontaa seurannan perusteella kehitettävien riittävyys- ja laatumittareiden valossa.
  Huolehditaan erityis- ja poikkeustilanteiden ennakoinnista ja hallinnasta sekä kriisiviestinnän tehokkuudesta.
  Eläinten hyvinvoinnin valvontaa tehostetaan yhteistoiminnassa koko tuotantoketjun kanssa.
  Osallistutaan elintarvikeketjun toimijoiden, erityisesti pk-yritysten kouluttamiseen ja neuvontaan. Kannustetaan toimijoita hyvän tuotanto- ja toimintatapojen oppaiden laatimiseen.
  Osallistutaan hallituksen luomu- ja lähiruokaohjelmien toimeenpanoon. Kannustetaan elintarvikeketjun toimijoita vastuullisuusjärjestelmien kehittämiseen.
  Osallistutaan ravitsemuspolitiikan mukaisten toimien toteuttamiseen ja elintarvikkeiden koostumustiedon päivittämiseen.
  Kootaan vientiedellytysten turvaamiseen liittyviä tehtäviä yhteen.
Eviran toiminta on asiakaslähtöistä ja palvelut ovat laadukkaita. Eviralla on käytössä seuraavat laadunhallintamenetelmät: CAF-itsearviointi, FINAS — laboratorion laatujärjestelmä, ISTA — siementarkastuksen laatujärjestelmä, Green Office -järjestelmä ja toimintakäsikirja. Valmistaudutaan ISO-ympäristöjärjestelmän käyttöönottoon.
  Laboratoriotutkimukset tehdään määritellyissä määräajoissa.
  Kehitetään hallinnonalan yhteisiä tietohallintojärjestelmiä ja rekistereitä.
  Jatketaan viraston toiminnan ulkoisen arvioinnin sekä FVO:n edellyttämien toimenpide-ehdotusten toteuttamista.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
— Työn tuottavuus, % -0,8 2,5 2,5
— Kokonaistuottavuus, % -1,5 2,5 2,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 61 254 59 442 61 083
Bruttotulot 19 766 18 505 19 300
Nettomenot 41 488 40 937 41 783
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 8 457    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 7 008    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 19 085 17 996 18 791
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 15 866 15 269 15 922
— osuus yhteiskustannuksista 3 972 3 327 3 469
Kustannukset yhteensä 19 838 18 596 19 391
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -753 -600 -600
Kustannusvastaavuus, % 96 97 97

Osaan hankkeista saadaan EU:n maataloustukirahaston rahoitusta (tulot momentilla 12.30.01).

Määrärahasta käytetään 1 600 000 euroa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta hankittaviin IT-palveluihin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -250
Palkkausten tarkistukset 1 240
Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen (-1 htv) -393
Siirto momentille 30.01.01 -1 000
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 30.70.01) -1
Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö (1 htv) 1 250
Yhteensä 846

2013 talousarvio 41 783 000
2012 II lisätalousarvio 739 000
2012 talousarvio 40 937 000
2011 tilinpäätös 40 039 000

20. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 730 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eläintautien vastustamisesta ja ennalta ehkäisemisestä, eläinsuojelusta ja muusta eläinlääkintähuollosta, korvauksista, eräistä valtionavuista, koulutuksesta, Helsingin yliopistolle eläinlääkäreiden erikoistumisesta sekä tutkimusapurahojen myöntämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 100 000 euroa valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin

3) kunnilta ostettavista palveluista aiheutuviin menoihin.

Tutkimusapurahoja saa myöntää eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä selvittävään ja kotieläinten terveydenhuoltoon ja niiden elintarviketuotantoon liittyviin tutkimuksiin.

Selvitysosa: Maataloustukirahaston rahoitusosuus tuloutuu valtiolle vasta vuonna 2014.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Eläinsuojelujärjestöjen valtionapu (enintään) 100 000
Eläinlääkäreiden erikoistuminen 350 000
Tutkimusapurahat 100 000
Eläintautien torjunta 420 000
Koulutus 90 000
Ostopalvelut kunnilta 3 240 000
Muut menot 430 000
Yhteensä 4 730 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentille 30.01.01 -100
Yhteensä -100

2013 talousarvio 4 730 000
2012 talousarvio 4 830 000
2011 tilinpäätös 3 521 727

41. Eräät korvaukset (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 6 448 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) mukaisten korvausten maksamiseen

2) enintään 4 880 000 euroa tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittämisestä aiheutuneiden valtionapujen maksamiseen (VNA 96/2010)

3) maa- ja puutarhatalouden neuvontajärjestöjen ja tutkimuslaitosten kasvinterveyden riskinhallintaa edistäviin hankkeisiin

4) hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimiseen sekä avustusten maksamiseen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain (896/1977) mukaisesti kasvinjalostajille jalostukseen ja kotimaisen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin.

Määräraha budjetoidaan valtionapujen osalta maksuperusteella.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta. Lainmuutoksen tavoitteena on ylläpitää hyvää kasvinterveydellistä tilaa kehittämällä kasvinterveydellistä riskinhallintaa ennaltaehkäisevästi neuvonnan ja tutkimuksen keinoin.

Tavoitteena on myös varmistaa, että tiloilla kuolleet tuotantoeläimet poistetaan eläinten ravintoketjusta (EU:n asetus 1069/2009).

Kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain 6 §:n mukaiseksi määrärahan vähimmäismääräksi on arvioitu 300 000 euroa, mitä vastaavat tulot on merkitty momentille 12.30.32. Kasvinjalostajille maksetaan kasvinjalostustukea jalostajan kehittämien lajikkeiden osalta.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kasvintuhoojien torjunta 938 000
Tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittäminen (enintään) 4 880 000
Kasvinterveyden neuvonta ja riskinhallinnan kehittäminen 300 000
Kasvinjalostustoiminnan edistäminen 300 000
Hukkakauran torjuntasuunnitelmat 30 000
Yhteensä 6 448 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
HO-säästö -500
Yhteensä -500

Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2013 talousarvio 6 448 000
2012 talousarvio 6 948 000
2011 tilinpäätös 5 763 106