Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tullitoimi
         20. Palvelut valtioyhteisölle
              88. Senaatti-kiinteistöt
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 241 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toimenpiteet
   
Valtion rahoitustoimet hoidetaan kustannustehokkaasti pitäen riskit hyväksyttävällä tasolla.
— Tehokas rahoitustoiminta ja kattava riskienhallinta tuottavat valtiontaloudellisesti merkittäviä kustannushyötyjä.
— Valtion rahoitustoiminta edustaa eurooppalaista huippuosaamista ja laajasti hyväksyttyä toiminta-ajatusta "parhaista käytänteistä" (benchmarking).
Rahoitustoiminnassa panostetaan ennakoivaan ja kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan. Toiminnan kehittäminen perustuu prosessien tehokkaaseen johtamiseen ja hallintamalleihin. Asiakas- ja sidosryhmäsuhteiden hoito sekä verkottuminen ovat järjestelmällistä ja ammattimaista. Kaikki keskeiset rahoituksen prosessit perustuvat tietotekniikan laajamittaiseen hyödyntämiseen. Toiminnan kehittämisen keskeisiä hankkeita vuonna 2013 ovat luottojen hallinnoinnin digitalisointi ja kirjanpitoyksiköiden valuuttakauppojen kehittäminen Valtiokonttorin hoidettavaksi.
Valtion hyvä taloudenhallinta muodostaa läpinäkyvän, hyvän hallinnon periaatteita noudattavan ja tuottavasti toimivan kokonaisuuden, joka tukee virastojen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamista.
— Valtion taloushallinto on tehokkaasti ja luotettavasti järjestetty.
— Menetelmät, prosessit ja järjestelmät ovat nykyaikaisia, yhtenäisiä ja helppokäyttöisiä.
— Taloutta koskeva raportointi ja analyysit ovat niitä tarvitsevien käytettävissä.
— Kieku-tietojärjestelmä on osa talous- ja henkilöstöhallinnon prosessin kehittämistä tietojärjestelmän käyttöönoton ajan.
— Huolehditaan valtion taloushallinnon ohjaustehtävistä.
— Tuetaan virastoja ja laitoksia toimintatapojen ja menetelmien yhtenäistämisessä ja toiminnan kehittämisessä.
— Huolehditaan valtion talousarvion tilijaottelusta, keskuskirjanpidosta ja valtion tilinpäätösehdotuksesta.
— Kehitetään työvälineitä.
— Toteutetaan Kiekun käyttöönottoja suunnitelman mukaan.
— Hoidetaan luotettavasti ja tehokkaasti Valtiokonttorin vastuulla olevia valtion vahingonkorvausasioita.
Valtion yhtenäinen ja hyvä henkilöstöjohtaminen, hallinnonalarajat ylittävä henkilöstön liikkuvuus sekä yhteiset henkilöstöhallinnon prosessit ja niitä tukevat tietojärjestelmät mahdollistavat valtionhallinnon tuloksellisuuden ja työurien pidentymisen sekä hyvän työelämän laadun.
— Valtion henkilöstöhallinnon prosessit ovat yhdenmukaisia, tehokkaita ja järkeviä, ja valtion henkilöstöhallinnon prosessien käyttö järjestelmillä on helppoa.
— Valtion strateginen johtamisosaaminen työhyvinvoinnissa, muutostilanteissa ja henkilöstöhallinnon prosesseissa paranee.
— Valtion henkilöstön liikkuvuus paranee siten, että resurssien allokointi työnantajatarpeen tai konsernin näkökulmasta on helppoa ja toisaalta henkilöiden omista lähtökohdista syntyvä halu liikkua valtion sisällä on yksikertaista toteuttaa.
— Valtiotyönantajan edelläkävijyys työurien pidentämisessä säilyy.
— Prosessien toteutusta ohjataan yhtenäiseen suuntaan ja niiden sujuvuutta ja toimintavarmuutta lisätään. Kiekun käyttöönottoja toteutetaan suunnitelman mukaan.
— Valtion henkilöstöjohtamisen tueksi tuotetaan yhteiset johtamisen mittarit.
— Kehitetään resurssien suunnittelun tehokkuutta tarjoamalla yhtenäisempiä hankesuunnittelun työkaluja ja pyrkimällä yhtenäistämään toimintamalleja sekä seurantaa valtiotasoisesti uudelleensijoittumisen ja liikkuvuuden tukemiseksi.
— Tuetaan Valtion työelämäneuvottelukunnan toimintaa ja sen linjauksia työhyvinvoinnin, työsuojelun ja työterveyshuollon vaikuttavuuden lisäämiseksi, jolla edesautetaan työkykyriskien hallintaa ja työurien pidentämistä hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.
— Toteutetaan työterveyshuollon kehittämishanke, jossa tavoitteena on kehittää valtion työnantajien käyttöön työterveyshuollon ohjausmalli, jolla voidaan ennaltaehkäistä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä sekä mahdollistaa nopeampi töihin palaaminen sopivalla kuntoutuksella.
Kansalaisille tuotetaan oikeudenmukainen, tasapuolinen ja saavutettavissa oleva peruspalvelu
— Lähtökohtana kansalaisen ”elämäntilanteen” tukeminen soveltuvin osin osana uudistunutta Suomi.fi-palvelukonseptia.
— Kansalais- ja yhteisöpalveluihin liittyvien järjestelmien sekä muiden sähköisen asioinnin ratkaisujen osalta hankkeiden ja palvelujen organisointi, rahoitus, hinnoittelu, hallinta on ohjauksen ja asiakkaiden näkökulmasta samanlainen yhteisten ICT-ratkaisujen kanssa.
— Valtion toiminta on läpinäkyvää ja kansalaispalvelut helppokäyttöisiä ja mahdollisimman automaattiseen prosessiin perustuvia (vrt. veroehdotus).
— Valtaosa kansalais- ja yhteisöpalveluista voidaan tuottaa sähköisten palvelukanavien kautta.
— Luodaan yhteistyömallit ja rajapinnat muihin peruspalveluntuottajiin ja yhteistyötahoihin sekä alueellisiin asiointi- ja neuvontapisteisiin ja kansalaisen yleisneuvontapalveluun.
— JulkICT-strategiassa laaditaan suunnitelma ICT-toimintoja koskevaksi työnjaoksi.
— Kansalaisille tuotetaan Valtiokonttorin vastuualueelle kuuluvat kansalaisten korvaus- ja etuuspalvelut laadukkaasti ja tehokkaasti.
— Varmistetaan Suomi.fi käytettävyys ja kehitetään kansallisia tietovarantoja ja sähköisiä asiointipalveluja kokoavaksi palveluksi kansalais-, yhteisö- ja viranomaiskäyttäjille mukaan lukien Valtiokonttorille.
— Valmistellaan Kansalaispalvelukokonaisuuden rakentamista Suomi.fi ja Valtiokonttorin kansalaisten etuus- ja korvauspalveluista.
— Toteutetaan Suomi.fi portaaliin kansalaispalveluiden (korvaustoiminta) sähköisiä lomakkeita.
— Valmistaudutaan ottamaan käyttöön (TEM:n)”Yritysasiointitili” vuonna 2013.
Valtiokonttori tuottaa lakimääräiset tehtävänsä ja muut palvelunsa laadukkaasti ja tehokkaasti mm. sähköisiä palveluprosesseja kehittämällä. Valtiokonttorin johtamismalli varmistaa riittävän kyvykkyyden. Valtiokonttori käyttää yhtenäisiä arvoperusteisia toimintamalleja. Valtiokonttorin omia sekä valittujen kumppaneiden ja toimittajien vahvuuksia hyödynnetään laajasti. Toiminnan ja kyvykkyyksien kehittäminen turvaa tulevaisuuden toimintaedellytykset. Kehittämistä ohjaavat saavutettavissa olevat vaikuttavuus- ja tuloksellisuushyödyt. Valtiokonttorin johtamisessa toimitaan ydinprosessipohjaisen strategian pohjalta ja otetaan käyttöön:
— vuonna 2012 kehitettyjä sähköisen asioinnin malleja, kuten asiointitili ja e-kirjeen käytön laajennus
— uusi asiakkuudenhallintamalli
— ydinprosessia tukeva ja tehokas suunnittelu- ja seurantamalli.

Ydinprosessien tarpeet ohjaavat tukiprosesseja toimimaan tehokkaasti ja laadukkaasti. — Jatketaan kokonaisarkkitehtuurin rakentamista.
— Otetaan käyttöön tarjolla olevat valtion yhteiset tukipalvelut.

Edellä mainituista strategisista tavoitteista johdetut tulostavoitteet on esitetty seuraavassa taulukossa.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Vaikuttavuus      
Velanhallinnan tulos >0 >0 >0
Eläköitymisiän odote 62 v 1 kk 62 v 2 kk 62 v 4 kk
Työkykyodote, %1) 79 78 78
       
Tehokkuus      
Tuottavuus      
Sähköisen talous- ja henkilöstöhallinnon levinneisyysaste, % 85 90 90
Verkkolaskujen osuus laskunvälittäjän kautta kulkeneista laskuista 75 75 85
Kiekun levinneisyysaste, htv 700 5 600 17 500
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Valtiokonttorin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % 56,8 >90 >90
       
Suoritteet ja julkishyödykkeet      
Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv 21 18 18
Elinkoron oikaisujen käsittelyaika, kk 2,0 1,8 1,8
Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika, kk 9,1 10,0 9
       
Palvelukyky ja laatu      
Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4—10 7,9 8 8

1) Tavoite on edellisen vuoden odote (esim. vuoden 2012 tavoite on vuoden 2011 odotteen arvo).

Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Henkilötyövuodet, htv 342 350 323
Johtaminen, asteikko 1—5 3,4 3,6 3,6
Työtyytyväisyys, asteikko 1—5 3,3 3,6 3,6
Kehittyminen, pv/htv 7,4 7 7
Sairauspoissaolot, pv/htv 11,5 8 8
Lyhyet sairauspoissaolot, pv/htv 5 3,5 3,5
Kokonaislähtövaihtuvuus, % 5,1 10 9

Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon maksullisesta toiminnasta saatavat tulot. Valtiokonttorin Valtion IT-palvelukeskukselta ostamien palvelujen palvelumaksut on merkitty menoiksi Valtiokonttorin toimintamenoihin ja Valtiokonttorin Valtion IT-palvelukeskukselle tuottamista hallinto- ja tukipalveluista laskuttamat tulot on merkitty tuloiksi Valtiokonttorin menoihin.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 45 565 35 864 36 950
Bruttotulot 17 047 15 300 10 709
Nettomenot 28 518 20 564 26 241
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 20 131    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 460    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 13 611 13 600 5 440
— muut tuotot 3 423 1 700 5 269
Tuotot yhteensä 17 034 15 300 10 709
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 11 093 9 700 6 379
— osuus yhteiskustannuksista 18 898 5 930 5 103
Kustannukset yhteensä 29 992 15 630 11 482
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -12 958 -330 -773
Kustannusvastaavuus, % 57 98 93

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman vertailuvuosilla on mukana eläkkeiden hoitokululla katettava toiminta, jota vuonna 2013 ei Valtiokonttorissa enää ole toiminnan siirryttyä kokonaan Kevalle.

Maksullisen toiminnan välittömät henkilötyövuodet ovat Valtiokonttorin osalta noin 31 vuonna 2013, minkä lisäksi maksulliselle toiminnalle kohdistuu myös välillisiä henkilötyövuosia.

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot, muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 19 059 25 074 27 093
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 20 390 30 557 19 963
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -1 331 -5 483 7 130
Omarahoitusosuus, % 7 18 36

Laskelma ei sisällä erillisrahoituksella rahoitettavia taseeseen aktivoitavia eriä, 13,7 milj. euroa vuonna 2011, 11,9 milj. euroa vuonna 2012 ja 12,2 milj. euroa vuonna 2013.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -182
Tasomuutos -1 148
Hallinnon tilatehokkuus (HO) -190
Palkkausten tarkistukset 1 120
Kansalaisten yleisneuvontapalvelu 1.1.2013 alkaen (siirto momentilta 26.30.02, 12 htv) 1 100
Työturvallisuusmaksu (siirto momentille 28.60.10) -675
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) -23
Työhyvinvoinnin ja työsuojelun kehittäminen (siirto momentilta 28.60.(20)) 675
Keva-siirron edellyttämä lisäys 3 000
Toimintaedellytysten turvaaminen 2 000
Yhteensä 5 677

2013 talousarvio 26 241 000
2012 II lisätalousarvio 5 591 000
2012 talousarvio 20 564 000
2011 tilinpäätös 12 847 000