Talousarvioesitys 2012
3.2. Julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä
Suomen väestörakenne on alkanut muuttua viime vuosien aikana julkisen talouden rahoituspohjan kannalta epäedullisempaan suuntaan. Työikäisen väestön (15—64-vuotiaat) määrä kääntyi laskuun v. 2010. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisen väestön odotetaan supistuvan runsaalla 130 000 henkilöllä kuluvalla vuosikymmenellä ja kääntyvän takaisin kasvu-uralle vasta v. 2030 lähinnä maahanmuuton ja kasvavan syntyvyyden ansiosta. Vanhushuoltosuhteen (15—64-vuotiaat suhteessa 65 vuotta täyttäneisiin) heikkenemiseen vaikuttaa suurten ikääntyvien ikäluokkien lisäksi myös odotettu eliniän kasvu. Nämä demografiset tekijät painavat vanhushuoltosuhteen nykyisestä 26 prosentista 45 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Työikäisen väestön supistuminen vähentää työvoimapotentiaalia, jolloin talouskasvu näyttäisi jäävän jatkossa ainoastaan tuottavuuden kasvun varaan. Tämä johtaa aiempaa hitaampaan talouskasvuun, mikä on ongelmallista julkisen talouden rahoituspohjalle. Työikäinen väestö on saatava jatkossa aiempaa enemmän osaksi käytettävissä olevaa työvoimaa, mikä edellyttää mm. rakenteellisen työttömyyden määrätietoista purkamista.
Ikääntyvän väestön kasvu lisää julkisia menoja merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Eläkemenojen ennakoidaan kasvavan nopeasti 2010-luvulla. Elinaikakerroin kuitenkin lievittää eliniän kasvusta johtuvia menopaineita jonkin verran. Terveydenhuoltomenojen ja vanhusten hoivamenojen kasvu kiihtyy puolestaan 2020-luvulla suurten ikäluokkien saavuttaessa vanhuusiän.
Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys on jatkossa koetuksella, kun talouskasvu hidastuu ja hyvinvointimenot kasvavat. Taantuman myötä syntynyt julkisen talouden alijäämä sekä julkisen velan kasvu ovat heikentäneet tilannetta entisestään.
Hallitusohjelmaan kirjatut välittömät toimenpiteet vahvistavat erityisesti valtiontalouden tilannetta, mutta ne eivät riitä kuromaan umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta. Tätä varten on aloitettava pikaisesti myös sellaisten rakenteellisten uudistusten valmistelu, joiden kautta voidaan tavoitella pitkän aikavälin kestävyyttä. Tavoitetasona olisi tällöin oltava n. 4 prosentin julkisen talouden ylijäämä bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.
Taulukko 5. Väestön ikärakenne Suomessa 2010—2060 (1 000 henkeä)1)
| Yhteensä | 0—14- vuotiaat |
15—64- vuotiaat |
yli 65-v. | yli 85-v. | |
| 2010 | 5 364 | 888 | 3 550 | 926 | 111 |
| 2020 | 5 636 | 937 | 3 408 | 1 290 | 165 |
| 2030 | 5 850 | 943 | 3 382 | 1 525 | 242 |
| 2040 | 5 985 | 927 | 3 451 | 1 608 | 392 |
| 2050 | 6 090 | 948 | 3 461 | 1 681 | 447 |
| 2060 | 6 213 | 957 | 3 469 | 1 787 | 463 |
| Muutos 2010/2060 | 849 | 69 | -81 | 861 | 352 |
1) Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2009, vuoden 2010 osalta toteutunut kehitys.