Talousarvioesitys 2012
7.3. Kuntien menot
Menokehitys v. 2010
Kuntien ja kuntayhtymien kokonaismenot (toimintamenot, rahoitusmenot ja investoinnit yhteensä) lisääntyivät v. 2010 ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan lähes 9 %. Bruttoinvestointeja korotti huomattavasti Helsingin seudun ympäristöpalvelujen perustamiseen liittyvät kirjaukset. Toimintamenojen kasvu pysyi edellisvuoden 4 prosentin tasolla. Kuntien menokehitys hidastui selvästi v. 2009 ja talouskehityksen paranemisesta huolimatta menokasvu pysyi suhteellisen maltillisena myös v. 2010. Kuntien henkilöstömäärä kasvoi hieman ja palasi vuoden 2008 tasolle. Nimellishintaiset ostot kasvoivat 7 %. Korkotaso pysyi matalana, joten korkomenot eivät nousseet lainakannan kasvusta huolimatta. Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit pysyivät korkealla tasolla.
Toimintamenojen kehitys 2011—2015
Kuntien toimintamenojen odotetaan kasvavan n. 4 % vuosina 2011 ja 2012. Vuosina 2013—2015 toimintamenojen kasvuksi on tässä tarkastelussa oletettu n. 4 % vuodessa, mikä pohjautuu oletuksiin laskennallisen palvelutarpeen kehityksestä sekä peruspalvelujen hintakehityksestä. Kuntien toimintamenojen keskipitkän aikavälin todellinen menokehitys riippuu mm. yleisestä talouskehityksestä, tulevista palkkaratkaisuista sekä siitä, miten rakenteellisissa uudistuksissa onnistutaan parantamaan tuottavuutta.
Helmikuussa 2011 aikaansaadun palkkaratkaisun seurauksena kuntien ansiotason arvioidaan nousevan n. 2,5 % v. 2011. Kuntien palkkasumman kasvuksi arvioidaan 3 % alkuvuoden kertymätietojen perusteella.
Vuonna 2012 kuntien ansiotason arvioidaan nousevan 3 % ja vuosina 2013—2015 n. 3½ % eli hieman yleisen ansiotason arvioitua muutosta hitaammin. Kuntien henkilöstön määrän oletetaan pysyvän vuodesta 2011 lähtien n. 461 000 henkilön tasolla, joten kuntien palkkasumma kasvaisi näillä oletuksilla ansiotasokehitystä seuraten keskimäärin n. 3½ %.
Kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksu nousi 0,1 prosenttiyksiköllä v. 2011, mutta vuosina 2012—2015 maksut pysyvät likimain vuoden 2011 tasolla. Työnantajan KuEL-maksu pysyy Kevan näkemyksen mukaan lähivuodet 23,6 prosentissa. Työttömyysvakuutusmaksu nousi v. 2011 0,2 prosenttiyksikköä mutta lähivuosina sen ennustetaan pysyvän vuoden 2011 tasollaan.
Nimellishintaisten ostojen arvioidaan kasvavan vajaat 7 % v. 2011. Ostojen hintakehityksen odotetaan pysyvän maltillisena, ja myös volyymikehityksen arvioidaan hieman hidastuvan kireän taloustilanteen myötä. Ostojen ennakoidaan kuitenkin jatkossakin kasvavan selvästi toimintamenojen kasvua nopeammin. Suurin paine kuntien toimintamenojen volyymikasvuun tulee palvelujen ostoista.
Kuntien maksamat avustukset pysyvät keskipitkällä aikavälillä vakaana. Vuonna 2012 toimeentulotuen perusosaa ja yksinhuoltajien tukea ehdotetaan korotettavaksi. Toisaalta perusturvan korottaminen ja asumistuen tulorajojen korotus pienentävät toimeentulotukimenoja. Kuntien toimeentulotukimenojen nettomääräisen lisäyksen arvioidaan olevan 44 milj. euroa ja vastaavasti toimeentulotukimenojen säästön arvioidaan olevan n. 22 milj. euroa. Toimeentulotukimenot pienenevät vähitellen työllisyyden parantuessa. Riskinä on, että toimeentulotukimenot pysyvät taantuman jälkeen useita vuosia korkealla tasolla, mikäli työttömyysjaksot pitkittyvät ja ansiosidonnaiset tulot vähenevät.
Kuntien toimintatuottojen oletetaan laskelmassa kehittyvän toimintamenojen kasvua vastaavasti n. 4 % vuodessa.
Korkomenot
Kuntien korkomenot nousevat v. 2011 lainakannan kasvun ja korkotason nousun myötä. Lainakannan huomattavasta kasvusta huolimatta korkomenot ovat pysyneet viime vuodet matalalla tasolla johtuen matalasta korkotasosta. Vuosina 2012—2015 korkomenojen oletetaan kasvavan niin korkotason nousun kuin lainakannan kasvun myötä.
Investoinnit
Kuntien ja kuntayhtymien investointien oletetaan pysyvän lähivuodet vuoden 2011 tasolla 4,4 mrd. eurossa. Investointipaineet ovat suuret johtuen niin peruskorjauksista, kasvukeskusten uudisinvestoinneista kuin meneillään olevasta rakenneuudistuksesta. Arvioitu investointitaso johtaa ennakoidulla tulo- ja toimintamenokehityksellä kuntien velkaantumisen jatkumiseen.
Taulukko 23. Kuntien ja kuntayhtymien menot vuosina 2010—2015, mrd. euroa
| Käyvin hinnoin | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1. Toimintamenot | 33,8 | 35,2 | 36,6 | 38,1 | 39,6 | 41,3 |
| Palkkausmenot | 19,5 | 20,1 | 20,7 | 21,4 | 22,1 | 22,9 |
| Palkat | 15,0 | 15,5 | 15,9 | 16,5 | 17,0 | 17,6 |
| Muut henkilömenot | 4,5 | 4,6 | 4,7 | 4,9 | 5,1 | 5,3 |
| Ostot | 11,7 | 12,4 | 13,2 | 14,0 | 14,9 | 15,8 |
| Avustukset | 2,0 | 2,0 | 2,1 | 2,1 | 2,1 | 2,0 |
| Muut toimintamenot | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 0,6 |
| 2. Toimintatulot | 10,8 | 11,3 | 11,7 | 12,2 | 12,7 | 13,3 |
| 3. Toimintakate | -22,9 | -23,9 | -24,8 | -25,9 | -26,9 | -28,0 |
| 4. Korkomenot, brutto | 0,3 | 0,3 | 0,4 | 0,5 | 0,5 | 0,6 |
| 5. Investoinnit, brutto | 5,81) | 4,4 | 4,4 | 4,4 | 4,4 | 4,4 |
| 6. Menot yhteensä (1+4+5+6) | 39,8 | 39,9 | 41,4 | 43,0 | 44,6 | 46,3 |
| 7. Bruttokansantuote, mrd. euroa | 180,3 | 191,5 | 200,2 | 208,5 | 216,9 | 224,7 |
| 8. Kokonaismenot, % BKT:sta | 22,1 | 20,8 | 20,7 | 20,6 | 20,6 | 20,6 |
| 9. Kokonaistulot, % BKT:sta | 22,1 | 20,7 | 20,3 | 20,3 | 20,1 | 20,2 |
| 10. Toimintatulot, % toimintamenoista | 32,1 | 32,1 | 32,1 | 32,1 | 32,1 | 32,1 |
| Kunta-alan henkilöstön määrä, 1000 henkilöä | 460,9 | 460,9 | 460,9 | 460,9 | 460,9 | 460,9 |
1) Näihin eriin sisältyy v. 2010 osalta HSY:n perustamisesta johtuvat kirjaukset. HSY:n perustamisella ei ole vaikutuksta kuntien rahoitusasemaan.