Talousarvioesitys 2012

6.1. Hallinnon toimintatapojen, rakenteiden ja prosessien kehittäminen

Valtion keskushallinto

Valtiovarainministeriö kehittää ja vahvistaa konserniohjausta yhteistyössä valtioneuvoston kanslian ja muiden ministeriöiden kanssa.

Valtion tulosohjausjärjestelmää uudistetaan strategisemmaksi, kevyemmäksi, poikkihallinnollisemmaksi ja yhtenäisemmäksi. Tulosohjausjärjestelmän kehittämisellä varmistetaan hallituksen strategian mahdollisimman tehokas ja vaikuttava toimeenpano eri puolilla hallintoa.

Valtion keskushallinnon uudistamistarpeita selvitetään tätä varten asetetussa selvityshankkeessa.

Aluehallinto

Aluehallinnossa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja aluehallintovirastojen ohjausjärjestelmää tehostetaan ja toimintaa kehitetään niiden nykyisen määrän ja rakenteen pohjalta. Valtion keskushallinnon ohjausjärjestelmää suhteessa aluehallintoon selkeytetään ja yhdenmukaistetaan. Valtion aluehallinnon toiminnan yhdenmukaisuutta maan eri osissa vahvistetaan. Hallitus antaa v. 2012 eduskunnalle selonteon vuoden 2010 alussa voimaan tulleen aluehallintouudistuksen toimeenpanosta ja toteutumisesta.

Julkisen hallinnon palvelurakenteen kehittäminen

Selvitetään ja laaditaan kokonaissuunnitelma ja tarvittavat toimenpide-ehdotukset kansalaisten lähipalvelujen tarjonnasta eli valtion paikallishallinnon, kuntien ja yhteispalvelun kehittämisestä. Yhteispalvelua pyritään laajentamaan tavoitteena luoda koko maassa kuntatasolle kattava yhteispalvelupisteiden verkko. Vuonna 2012 määritellään jokaisessa yhteispalvelupisteessä annettavat valtion viranomaisten ja kuntien palvelut ja laajennetaan etäpalvelua tapana tarjota palveluja. Kuntien mahdollisuudet toimia yhteispalvelupisteiden vastuuviranomaisena ja ainoana keskeisenä asiakasrajapintana julkisiin palveluihin selvitetään. Valmistellaan kansalaisen yleisneuvontapalvelua, jonka avulla järjestetään hätäkeskuksia kuormittavien kiireettömien puheluiden palveluneuvonta.

Alueellistaminen

Valtion toimintojen alueellistamisen tulokset ja menettelytavat selvitetään sekä arvioidaan alueellistamisen laatua ja kustannustehokkuutta. Selvityksen ja arvioinnin perusteella alueellistamista voidaan jatkaa kokonaistaloudellisin perustein toimintojen uudelleenorganisoinnin tai uusien toimintojen perustamisen yhteydessä. Alueellistamisessa otetaan huomioon alueiden omat vahvuudet ja hyvä henkilöstöpolitiikka.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon uudistus

Vuonna 2004 aloitettu valtion talous- ja henkilöstöhallinnon uudistus on edennyt keskitetysti hankitun yhteisen tietojärjestelmän käyttöönottovaiheeseen. Toimintamallin uudistuksen osia ovat valtion talous- ja henkilöstöhallinnon toimintatapojen, prosessien ja tietorakenteiden uudistaminen, siirtyminen palvelukeskusmalliin talous- ja henkilöstöhallinnon volyymipalvelujen tuotannossa sekä virastoissa ja palvelukeskuksessa käyttöönotettava yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä. Hankkeen lopputulosten avulla toteutetaan valtion talous- ja henkilöstöhallinnolle asetettuja tavoitteita:

• Valtiolla on tehokas ja laadukas talous- ja henkilöstöhallinto
• Asiakasvirasto ja palvelukeskus toimivat aktiivisesti yhdessä
• Yhteistyötä tukevat yhtenäiset ja kehittyvät toimintatavat ja tietojärjestelmät
• Uudistus pienentää valtion talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaiskustannuksia, varmistaa yhdenmukaisen laadun sekä parantaa talous- ja henkilöstöhallinnon raportointia.

Vuoden 2012 talousarvioesityksessä ehdotetaan talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmien ja prosessien uudistamiseen yhteensä 26,9 milj. euron määrärahaa momentille 28.70.02. Valtaosa määrärahasta käytetään valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon perusjärjestelmän (Kieku) toimeenpanoon. Kieku-tietojärjestelmä on otettu vuonna 2011 pilottikäyttöön kahdessa virastossa (Valtiokonttori ja Suomen Akatemia). Pilottikäyttöönottojen perusteella järjestelmää joudutaan vielä hiomaan ennen suurten virastojen käyttöönottoja sekä palaamaan alkuperäiseen, hitaampaan käyttöönottoaikatauluun muun muassa virastojen järjestelmään syöttämien lähtötietojen arvioitua huomattavasti suuremman yhtenäistämistarpeen johdosta. Tavoitteena on, että kaikki virastot ja laitokset ovat yhteisessä järjestelmässä v. 2015.

Neljästä aiemmasta palvelukeskuksesta yhdistetyn valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toiminta on käynnistynyt hyvin v. 2010. Vuodenvaihteen 2009—2010 asiakastulvasta ja toimintojen nopeasta laajentamisesta lähinnä Mikkelin toimipisteessä aiheutuneiden palvelupuutteiden korjaamiseen on ryhdytty. Vuoden 2012 tavoitteena on tukea Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottoja kirjanpitoyksiköissä ja jatkaa palveluprosessien yhdenmukaistamista palvelujen tasaisen laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi.

Valtion toimitilojen käytön tehostaminen

Valtion toimitilastrategian mukaisesti valtion työympäristöjä parannetaan peruskorjausten ja muutostöiden yhteydessä siten, että tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti ja tilaratkaisuissa varmistetaan valtion kokonaisetu ja yhteiskuntavastuullisuus. Meneillään oleva hallinnon voimakas uudistamisvaihe toisaalta avaa mahdollisuuksia mutta myös luo haasteita tilankäytön tehostamiselle. Tilaratkaisuista riippuu, missä määrin tiloja ja tilakustannuksia voidaan jatkossa sopeuttaa muuttuviin organisaatiorakenteisiin, sijainteihin ja henkilöstömäärien supistumiseen ja turvata osaltaan voimavaroja ministeriöiden, virastojen ja laitosten ydintoimintoihin sekä ottaa huomioon energiansäästötavoitteet.

Valtion yhteisen toimitilaohjauksen sekä toimitilojen ja energiankäytön tehostamiseksi valtion virastojen ja laitosten toimitilatiedot kootaan yhtenäiseen tilatietokantaan. Ensivaiheessa yhtenäiset tilatiedot pyritään saamaan kattaviksi valtion ns. toimistotyyppisten tilojen osalta. Yhteinen tietokanta helpottaa toimenpiteiden suunnittelua, joilla toteutetaan hallitusohjelman tavoitetta 10 milj. euron säästöistä toimitilatehokkuutta parantamalla. Tavoitteena on, että ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hallintaa erityisesti organisaationsa muutostilanteissa ja hyödyntävät tässä keskitetysti Senaatti-kiinteistöjä toimitila-asiantuntijana.

Valtion hankintojen kehittäminen

Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Myös yhteishankintojen ulkopuolista virastojen hankintatointa kehitetään valtion hankintastrategian linjausten mukaisesti. Uudella hankintastrategialla on ohjeistettu virastoja mm. hankintatoimen organisoinnissa. Vuonna 2010 yhteishankintoja tehtiin 553 milj. eurolla. Vuonna 2011 yhteishankintojen hankintavolyymin arvioidaan nousevan 610 milj. euroon. Vuoden 2012 tavoitteena on, että Hansel Oy:n kautta tehtävien puitejärjestelyjen avulla saavutetaan 650 milj. euron yhteishankintavolyymi. Yhteishankinnoilla saavutetaan n. 20 % säästöt verrattuna erillishankintoihin. Viime vuosina tämä on tarkoittanut n. 100 milj. euron säästöjä vuositasolla.

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy toimii keskitettyjen kilpailutusten toteuttajana, yhteisten hankintavolyymien kokoajana sekä hankintojen asiantuntijana valtionhallinnossa. Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua ja laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso säilyvät hyvänä.

Hallitusohjelman mukaisena tavoitteena on yhteishankintojen lisääminen siten, että yhteishankinnoilla saavutettaisiin v. 2015 vuositasolla 55 milj. euron lisäsäästöt. Lisäksi julkisten hankintojen säädösympäristöä kehitetään kynnysarvoja nostamalla sekä käyttämällä julkisia hankintoja muun muassa innovaatioiden edistäjänä.