Talousarvioesitys 2011
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
01. Ansio- ja pääomatuloverot
Momentille arvioidaan kertyvän 7 325 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyy luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero, pääomatuloista suhteellisen verokannan mukaan maksettava vero sekä rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero. Pääomatuloveroprosentti on 28.
Arvio lopullisten verojen määrästä perustuu arvioon veropohjan kehityksestä sekä veroperusteiden muutoksista.
Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
2009 | 2010 ennuste | 2011 ennuste | ||||
Veronalaiset tulot, taso ja muutos | milj. € | % | milj. € | % | milj. € | % |
Ansiotulot, mistä | 105 200 | 2 | 108 500 | 3 | 113 400 | 4½ |
— palkkatulot | 72 500 | -1 | 74 100 | 2 | 77 400 | 4½ |
— eläketulot | 22 700 | 8 | 23 600 | 4 | 25 000 | 6 |
Pääomatulot1), mistä | 6 900 | -29 | 8 000 | 16 | 8 500 | 6 |
— luovutusvoitot | 2 100 | -42 | 2 300 | 10 | 2 400 | 7 |
— osinkotulot | 2 400 | -23 | 2 800 | 17 | 3 000 | 7 |
1) Pääomatulojen osalta myös vuoden 2009 luvut ovat ennusteita.
Veropohjan suurin yksittäinen erä ovat palkat. Palkkatuloihin vaikuttavat työllisyyden kehitys ja ansiotason nousu. Vuonna 2011 kotitalouksien saamien palkkatulojen kasvu nopeutuu, kun työllisyys kääntyy nousuun talouskasvun elpymisen myötä. Ansiotason arvioidaan nousevan hieman alle 3 %. Eläketulot määräytyvät paitsi eläkkeensaajien lukumäärän myös työeläkeindeksin kehityksen perusteella. Lisäksi eläketuloja kasvattaa eläkejärjestelmän kypsyminen, jolla tarkoitetaan sitä, että uudet eläkkeet ovat tyypillisesti tasoltaan korkeampia kuin päättyvät eläkkeet. Sen vaikutus maksettujen eläkkeiden kasvuun on ollut noin kahden prosentin suuruinen vuodessa. Vuonna 2011 eläketulojen kasvu nousee lähes 6 prosenttiin. Kasvun nopeutumista selittää osaltaan työeläkeindeksin nousu, johon vaikuttaa viiveellä yleisen hintatason kohoaminen vuonna 2010. Eläkeläisten lukumäärä kasvaa vuonna 2011 lähes 2 %.
Pääomatuloista merkittävin erä ovat luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperikaupasta. Talouskriisin seurauksena varallisuusarvot ovat alentuneet tuntuvasti, mikä näkyy myös luovutusvoittojen voimakkaana supistumisena vielä vuonna 2009. Vuonna 2010 luovutusvoittojen arvioidaan kääntyvän selvään kasvuun mm. osakkeiden hintojen nousun seurauksena ja kasvun jatkuvan vuonna 2011. Verotettavien luovutusvoittojen kasvua saattaa toisaalta hidastaa vuosina 2008—2009 syntyneet luovutustappiot, jotka ovat vähennyskelpoisia verovuoden päättymistä seuraavan kolmen vuoden aikana. Osinkotulojen arvioidaan lisääntyvän 7 % vuonna 2011.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden 2011 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verolakien muuttamisesta. Veroperusteita tarkistetaan siten, että palkkatulon verotus ei keskimäärin kiristy ansiotason ja palkansaajamaksujen nousun seurauksena. Tämän arvioidaan alentavan verotuottoa vuositasolla yhteensä 425 milj. eurolla, josta valtion osuus on 306 milj. euroa. Lisäksi eläketulon verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti siten, että eläketulon veroaste on korkeintaan vastaavan palkkatulon veroasteen tasolla. Tämän arvioidaan alentavan verotuottoa yhteensä 35 milj. eurolla, josta valtion osuus on 19 milj. euroa.
Verovuosien 2008—2011 verojen määrät (milj. euroa) | ||||
---|---|---|---|---|
2008 toteutuma |
2009 ennuste |
2010 ennuste |
2011 ennuste |
|
Progressiivinen tulovero | 6 222 | 5 300 | 5 300 | 5 400 |
Pääomatulovero | 1 869 | 1 400 | 1 600 | 1 700 |
Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana. Suurin osa verovuoden verosta kertyy jo verovuoden aikana ennakonpidätyksinä ja ennakoina. Seuraavana vuonna kertyvät ennakon täydennysmaksut ja osa jäännösverosta. Kertymää puolestaan pienentävät verotuksen valmistumisen jälkeen maksettavat ennakonpalautukset. Kertyneet verot tilitetään veronsaajille kuukausittain. Tilitys on verovuosikohtaista, ja veronsaajien osuudet ansio- ja pääomatuloveroista (jako-osuudet) vahvistetaan kullekin verovuodelle erikseen.
Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna 2011 (milj. euroa) | |
---|---|
Ansio- ja pääomatuloverojen kertymät | |
— samalta verovuodelta | 6 379 |
— aikaisemmilta verovuosilta | 504 |
Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero | 442 |
Yhteensä | 7 325 |
Ansio- ja pääomatuloveroihin kohdistuu useita verotuottoa alentavia verotukia. Niiden määräksi arvioidaan vuoden 2009 tasossa noin 11,7 mrd. euroa. Suurimmat verotuet kohdistuvat omistusasumiseen (omasta asunnosta saadun myyntivoiton verovapaus noin 0,9 mrd. euroa, asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus vajaat 0,8 mrd. euroa sekä laskennallisen asuntotulon verovapaus noin 1,9 mrd. euroa) sekä työn verotukseen (työtulovähennys noin 1,2 mrd. euroa, kunnallisverotuksen ansiotulovähennys noin 1,4 mrd. euroa sekä palkansaajan työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksun sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksun vähennyskelpoisuus noin 1,6 mrd. euroa). Valtion osuus ansio- ja pääomatuloverojen verotuista on runsaat 6 mrd. euroa.
2011 talousarvio | 7 325 000 000 |
2010 talousarvio | 7 089 000 000 |
2009 tilinpäätös | 7 188 100 700 |
02. Yhteisövero
Momentille arvioidaan kertyvän 3 709 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta. Yhteisöveroprosentti on 26. Valtion osuus yhteisöveron tuotosta on 65,46 % vuonna 2011. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on korotettu väliaikaisesti 10 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien 0,8 prosenttiyksiköllä verovuosille 2009—2011. Valtion jako-osuutta on alennettu vastaavasti.
Yhteisöveroennusteen perusteena on viimeisimmän toteutuneen verotuksen eli verovuoden 2008 yhteisövero ja arvio verovuoden 2009 lopullisesta verosta. Verovuoden 2011 yhteisöveron määrä ennustetaan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta 2008 vuoteen 2011. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Toimintaylijäämän kasvu on ollut selvästi tasaisempaa kuin yritysten tuloskehitys, joten varsinkin poikkeuksellisen voimakkaan suhdannevaihtelun oloissa sen antama kuva kehityksestä jää helposti liian vaimeaksi. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvuennusteeseen. Yhteisöveroennustetta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen pohjalta. Lisäksi ennusteen perusteena käytetään vuosien 2009 ja 2010 yhteisöveron kertymätietoja.
Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys | ||||
---|---|---|---|---|
2008 | 2009 ennuste |
2010 ennuste |
2011 ennuste |
|
Toimintaylijäämän muutos, % | -7 | -24 | 13 | 7 |
Yritysten tuloskehitys, % | -24 | -18 | 13 | 7 |
Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa | 5 477 | 4 400 | 5 000 | 5 300 |
— valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % | 76,22 | 65,42 | 65,46 | 65,46 |
Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsas 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset.
Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna 2011 | |
---|---|
Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa | |
— verovuodelta 2012 | 458 |
— verovuodelta 2011 | 4 557 |
— verovuodelta 2010 | 537 |
— aikaisemmilta verovuosilta | 35 |
Yhteensä | 5 587 |
— josta valtion osuus | 3 709 |
Yhteisöveroennusteen riskit liittyvät ennen muuta siihen, että yritysten tuloskehitys voi olla arvioitua heikompaa, jos esimerkiksi maailmantalouden toipuminen kriisistä lykkääntyisi arvioitua myöhemmäksi. Talouskriisin myötä yhteisöveron tuotto supistui poikkeuksellisen voimakkaasti. Vastaavalla tavalla talouden toipuminen ja siihen liittyvä verotulojen kääntyminen kasvuun voi muodostua ennakoitua vahvemmaksikin.
Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia, kuten esimerkiksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, poistojärjestelmään sisältyvät verotuet sekä varaukset. Elinkeinoverotuksessa tuki muodostuu usein veronmaksun lykkääntymisestä ja siitä saadusta korkohyödystä. Näiden verotukien määrästä ei ole käytettävissä arvioita.
2011 talousarvio | 3 709 000 000 |
2010 III lisätalousarvio | 712 000 000 |
2010 talousarvio | 2 706 000 000 |
2009 tilinpäätös | 2 207 020 618 |
03. Korkotulojen lähdevero
Momentille arvioidaan kertyvän 240 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 28 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt.
Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan.
Lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron oletettu kehitys | |||
---|---|---|---|
2009 toteutuma |
2010 ennuste |
2011 ennuste |
|
Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % | 4,7 | 1½ | 1½ |
Kotitalouksien talletusten keskikorko, % | 1,3 | 0,8 | 2 |
2011 talousarvio | 240 000 000 |
2010 talousarvio | 325 000 000 |
2009 tilinpäätös | 493 232 529 |
04. Perintö- ja lahjavero
Momentille arvioidaan kertyvän 424 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron kertymän arvioidaan olevan momentin tuloarviosta 50—60 milj. euroa.
2011 talousarvio | 424 000 000 |
2010 talousarvio | 400 000 000 |
2009 tilinpäätös | 439 539 011 |