Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       10. Liikenneverkko
            20. Perusväylänpito
       50. Tutkimus
       (60.) Liiketoiminta

Talousarvioesitys 2011

10. LiikenneverkkoPDF-versio

Selvitysosa:Liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 78 160 km, rataverkon pituus 5 919 km ja vesiväylien pituus 16 183 km vuoden 2009 lopussa. Vastaava väyläomaisuuden kirjanpitoarvo oli maantieverkon osalta 14,9 mrd. euroa, rataverkon osalta 3,0 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa.

Olemassa olevat liikenneväylät pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpito sisältää väylien päivittäisen hoidon ja ylläpidon, loppuun käytettyjen rakenteiden korvaamisen, liikenteen ohjauksen sekä pienet investoinnit. Perusväylänpidossa asetetaan etusijalle teiden, ratojen ja vesiväylien jokapäiväinen liikennöitävyys, väyläverkon kunnosta huolehtiminen sekä turvallisuus ja ympäristö.

Perusväylänpidon rahoituksesta lähes puolet on sidottu pitkäkestoisiin indeksisidonnaisiin sopimuksiin, mikä kustannustason vaihteluiden vuoksi asettaa haasteen perusväylänpidon rahoitukselle, jossa indeksisidonnaisuutta ei oteta huomioon. Indeksisidonnaisuuden huomioon ottaminen on haaste myös kehittämishankkeiden toteuttamisessa. Vuosien 2005—2009 aikana maarakennusalan kustannustaso on noussut keskimäärin 4,3 % vuosittain, vaikka vuoden 2009 laman seurauksena myös maarakentamisen kustannukset alenivat 2 %. Kustannustason ennakoidaan talouden elpymisen myötä kohoavan. Alueellisia investointeja ja teemahankkeita toteutetaan lähinnä ulkopuolisen rahoituksen turvin.

Yksityistiet ovat tärkeä osa liikennejärjestelmää. Tavoitteena on pitää ne riittävässä kunnossa teiden varsien asujien kannalta sekä puukuljetusten turvaamiseksi.

Väylästön kunnossapitoon jokapäiväisen liikkumisen turvaamiseksi käytetään yhteensä 472 milj. euroa, josta teihin 236 milj. euroa, ratoihin 180 milj. euroa ja meriväyliin 56 milj. euroa. Rannikon jäänmurron menot 35,3 milj. euroa on mitoitettu 650 toimintapäivän mukaan, jolloin jääpeitettä on Perämerellä sekä rannikkoseudulla. Väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuus arvioidaan olevan 95 % vuonna 2011, kun tuloissa otetaan huomioon momentilla 11.19.06 arvioidut väylämaksutulot. Edelleenkin maksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset.

Korjaus- ja ylläpitoinvestoinnit ovat pääosin väylien kunnon turvaavia investointeja. Niihin käytetään noin 360 milj. euroa.

Älyliikenteenkansallisen strategian toteuttaminen aloitetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti ja sen kärkihankkeisiin varataan 20 milj. euroa. Tavoitteena on liikenneverkon ajantasainen asiakaspainotteinen operointi.

Tienpidossakeskitytään päivittäisten matkojen ja kuljetusten turvaamiseen kunnossapidon ja ylläpidon toimin sekä päätettyjen suurten investointien tehokkaaseen toteuttamiseen. Puukuljetusten edellytysten parantamiseen käytetään ohjelman mukaisesti 23 milj. euroa perusväylänpidon rahoitusta, josta 1,4 milj. euroa tulee Kainuun kehittämisrahasta. Huonokuntoisten sorateiden määrä vähenee näillä toimenpiteillä noin 200 km. Sen sijaan huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä lisääntyy 300 km ja huonokuntoisten siltojen määrä 20 sillalla. Kevyen liikenteen väylien kunto pysyy suunnilleen entisellään. Tienpidon rahoitus vähenee etenkin alemman tieverkon päällystämisessä sekä siltojen korjauksissa, mikä johtaa korjausvelan lisääntymiseen. Tienpidossa pysyy haasteena päällystetyn tiestön kuluminen ja vauriot, siltojen kunto, liikenneturvallisuuden parantaminen taajamissa sekä toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen alueellisten investointien avulla.

Vesiväylänpidossakeskitytään kauppamerenkulun ja muun vesiliikenteen tarvitsemien vesiväylien ja liikennepalvelujen palvelutason ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä merenkulun turvallisuuden edistämiseen. Infrastruktuurin ylläpitäminen edellyttää päivittäisen hoidon ja ylläpidon lisäksi riittävää panostusta peruskorjaukseen ja kunnostukseen. Keskeisiä toimia ovat madaltumien poistaminen, meriliikenteen ohjauksen laitteistojen ja järjestelmien päivittäminen ja uusiminen, kiinteiden ja kelluvien turvalaitteiden, kanavien ja sulkurakenteiden sekä silta- ja uittojohteiden korjaukset. Huonokuntoisten kauppamerenkulun väylien kilometrimäärä lisääntyy. Alusliikennepalvelujen saatavuus pysyy hyvänä. Tarkistusmitattujen kauppamerenkulun väylien osuus nousee 93 prosenttiin.

Liikenneverkon kehittämishankkeillaparannetaan liikenneoloja. Vuonna 2011 käynnistetään tiehankkeiden E18 Haminan ohikulku, vt 8 Sepänkylän ohikulkutie, vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie, ratahankkeiden Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe ja Rovaniemi—Kemijärvi sähköistys sekä vesiväylähankkeen Uudenkaupungin meriväylä toteuttaminen. Vt 12 Tampereen rantaväylän suunnittelua jatketaan ja varaudutaan hankkeen aloittamiseen viimeistään vuonna 2012. Valtio osallistuu Länsimetron rakentamisen kustannuksiin sovitun kustannusjaon mukaisesti.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Liikennevirastolle vuodelle 2011 seuraavat toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa liikenteen toimialalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja yhteisiä tavoitteita.

Tulostavoite 2009
toteutuma
2010
tavoite/
ennuste
2011
tavoite
       
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA      
Matka- ja kuljetusketjujen toimivuus
Ruuhkautuvat päätiet, km, enintään 200 200 200
Kaksi- tai useampiraiteisen rataverkon suhteellinen osuus keskeisestä rataverkosta, % 19 19 19
Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukoliikenteessä, % (kaukoliikenteen junista myöhässä 5 min. määräasemalla) 4,36 4 4
Radanpidosta johtuvat viivästykset lähiliikenteessä, % (lähiliikenteen junista myöhässä lähtö- tai pääteasemalla 3 min. tai yli) 1,44 1 1
Nopean, yli 160 km/h rataverkon pituus, km (henkilöliikenne) 675 795 873
25 tonnin akselipainon sallivien rataosien pituus, km (tavaraliikenne) 392 790 790
Jäänmurtopalveluiden odotusaika, h enintään (4 vuoden keskiarvo) 2,5 3,5 3,5
Ilman odotusta läpipäässeiden alusten osuus, % (4 vuoden keskiarvo) 97 90—95 90—95
Alusliikennepalveluiden saatavuus, % 99,6 99,5 99,5
Väylien kunto
Maantie- ja ratasillat kuntoluokissa huono ja erittäin huono, kpl, enintään 860 913 930
Päällystetyt tiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono, km, enintään 3 450 3 700 4 000
Soratiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono, km, enintään 3 070 3 200 3 000
Huonot ja erittäin huonot kevyen liikenteen väylät, km, enintään 240 330 320
Tienkäyttäjien tyytyväisyys pääteiden tilaan (1—5) 3,6 3,6 3,6
Tienkäyttäjien tyytyväisyys muun tieverkon tilaan (1—5) 2,8 3,0 3,0
Tienkäyttäjien tyytyväisyys talvihoidon tasoon (1—5) 3,3 3,3 3,3
Rataverkon kuntoindeksi (100=hyvä kunto) 89 88 88
Rataverkon yli-ikäinen päällysrakenne, km, (keskeinen rataverkko/muu rataverkko), enintään      
— ratakiskot 285/953 260/890 250/850
— ratapölkyt 159/983 210/870 150/850
Radan huonosta kunnosta johtuvat liikennerajoitukset (km), (keskeinen rataverkko/muu rataverkko), enintään 51/348 50/250 60/210
Kauppamerenkulun huonokuntoiset väylät (km), enintään 440 450 470
Liikenneturvallisuus ja ympäristö
Junaliikenteessä ja kauppamerenkulussa kuolleet, lkm 0 0 0
Radasta aiheutuvat vahingot junaliikenteessä, kpl 4 5 5
Käytössä olevien tasoristeysten määrä valtion liikennöidyllä rataverkolla yhteensä, kpl 3 376 3 328 3 216 
Kauppamerenkulussa tapahtuneet onnettomuudet Suomen aluevesillä, kpl (neljän vuoden keskiarvo) 34 33 33
Tieliikenteen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä Liikenneviraston toimin, kpl (perusväylänpito/kehittäminen) 50
(44/6)
36
(28/8)
36
(28/8)
Tieliikenteen pohjavesiriskit, km 104 103 100
Melulta suojattujen henkilöiden määrä, henkilöä/vuosi (perusväylänpito) rata 40
tie 100
rata 196
tie 100
rata 0
tie 100
Melulta suojattujen henkilöiden määrä, henkilöä/vuosi (kehittäminen) rata 120
tie 500
rata 380
tie 2 000
rata 200
tie 1 670
Sähköistetyn rataverkon osuus, % rataverkon pituudesta 52 52 52
Merenmittauksen uudistaminen tärkeimmillä merikuljetusreiteillä, % (toteutusaste) 36 40 49
Tarkistusmitattujen kauppamerenkulun väylien osuus, % 88 91 93
 
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS
Tuottavuus ja taloudellisuus      
Työn tuottavuuden kehittyminen, % -1,3 2,4 4,9
Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % -3,6 -0,7 0,5
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 91 78 79
Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 89 101 101
Kustannukset, euroa/tiekm 11 500 11 900 12 000
Kustannukset, euroa/ratakm 69 700 71 500 74 200
Kustannukset, euroa/väyläkm 5 470 5 300 5 400
       
HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN    
Työtyytyväisyys (asteikko 1—5) 3,6 3,4 3,4
Henkilöstön määrä, htv 699 6891) 647

1) Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston htv-tavoitteita on tarkistettu 1.1.2010 toteutetun virastouudistuksen yhteydessä.

Seuraaviin taulukoihin on koottu Liikenneviraston tulot ja menot, väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot sekä kustannusvastaavuus.

Liikenneviraston menot ja tulot (milj. euroa)1)
  2009
toteutuma
2010
varsinainen talousarvio
2011
esitys
       
Toimintamenot (01) 98,8 91,6 86,3
— Tulot toiminnasta 7,5 2,0 2,3
— Toimintamenot 106,3 93,6 88,6
     — Hallinto 96,3 83,6 75,6
     — T&K 10,0 10,0 13,0
Perusväylänpito (20) 984,9 894,2 898,4
Tulot 83,1 76,1 68,0
— Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot2) 32,5 24,8 17,3
— Ratamaksu 38,1 39,1 39,2
— Muut tulot 12,4 12,2 11,5
Menot 1 068,0 970,4 966,4
— Kunnossapito 459,3 453,6 471,4
— Liikenteen hallinta 42,0 43,9 44,3
— Ylläpito ja korvausinvestoinnit 443,3 391,9 359,8
— Merenmittaus 6,4 7,1 8,0
— Alueelliset investoinnit ja teemahankkeet3) 95,6 55,8 60,0
— Suunnittelu 21,3 18,0 22,9
Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 78, 79) 457,2 524,1 375,1
— Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) 34,4 29,0 28,4
— Väyläverkon kehittäminen (77) - - 18,7
— Eräät väylähankkeet (78) 365,3 428,6 267,6
— Jälkirahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet (79) 57,5 66,5 60,4
Nettomenot yhteensä 1 537,7 1 509,9 1 359,8
       
Bruttomenot yhteensä 1 628,3 1 588,0 1 430,1

1) Liikennevirastolla on käytettävissään myös työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan momentilta 32.50.63 Kainuun kehittämisrahaa Kainuun hallintokokeilualueen tienpitoon. Kainuun maakunnassa tienpito perustuu maakunnan ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin.

2) Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot ovat kuntien maksuosuuksia tie- ja ratahankkeista, EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta sekä TEN-tukia. Vastaavat menot on budjetoitu lähinnä alueellisiin tieinvestointeihin ja teemahankkeisiin sekä ratojen ylläpitoon ja korvausinvestointeihin.

3) Alueelliset investoinnit ovat pieniä, lähinnä liikenneturvallisuusinvestointeja, joista alueet päättävät annettujen kehysten puitteissa. Hankkeet toteutuvat maakuntien kehittämisstrategioita ja hankkeista sovitaan maakuntien toteuttamisohjelmien yhteydessä. Vuonna 2011 rahoitetaan seuraavia käynnissä olevia valtakunnallisia teemapaketteja: satamien ja terminaalien tieyhteyksien kehittäminen, joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä, pohjavesiohjelma, lyhyiden lauttaväylien silloitusohjelma ja maantielauttojen hankintaohjelma.

Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)
  2009
toteutuma
2010
arvio
muutos-% 2011
arvio
muutos-%
           
Väylämaksuilla katettava toiminta          
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia 81 558 83 000 1,8 85 000 2,4
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa 16,8 16,5 -1,8 16,5 0,0
Väylämaksut, 1 000 euroa 66 469 67 798 2,0 68 476 1,0
Väylämaksujen kustannusvastaavuus, % 96,5 87,5 -9,3 95,3 8,9

01. Liikenneviraston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 86 279 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä.

Liikennevirasto kehittää toimintaansa erityisesti koko liikennejärjestelmän näkökulmasta parantamalla liikennemuotojen yhteistoimintaa ja tuottavuusedellytyksiä yhdistetyssä virastossa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2009
toteutuma
2010
varsinainen
talousarvio
2011
esitys
       
Bruttomenot 152 711 93 584 88 539
Bruttotulot 7 485 1 995 2 260
Nettomenot 145 226 91 589 86 279
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 16 443    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 19 652    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Tuottavuustoimet -1 125
Siirto momentille 31.01.01 (-1 htv) -114
Siirto momentille 32.01.01 (-2 htv) -192
Siirto momentille 23.01.01 (-1 htv) -35
Saimaan kanavan hoitokunnan henkilöstön (-5 htv) siirto momentille 31.01.01 -280
Radanpidon isännöintipalvelujen siirto momentille 31.10.20 -4 000
Palkkausten tarkistukset 426
Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 193
Uudelleenkohdentaminen 2
Muu muutos yhteensä -185
Yhteensä -5 310


2011 talousarvio 86 279 000
2010 III lisätalousarvio 279 000
2010 talousarvio 91 589 000
2009 tilinpäätös 148 435 000

20. Perusväylänpito(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 898 397 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta ja käytöstä, talvimerenkulun avustamisesta, merenmittauksesta, liikenteen hallinnasta, ylläpidosta ja korvausinvestoinneista, suunnittelusta, rakentamisesta (pl. kehittämisinvestoinnit) ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) enintään 60 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja. Lisäksi momentille on nettobudjetoitu virastolle työnantajana maksetut tulot.

Selvitysosa:Kehittämisinvestoinneilla tarkoitetaan momenteilta 31.10.77, 78 ja 79 rahoitettavia väylähankkeita.

Momentin mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 39,2 milj. euron ratamaksu. Liikennevirasto tulouttaa rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 20 800 000 euroa.

Suomi ja Venäjä sopivat joulukuussa 2009 Saimaan kanavan vuokrasopimuksen sisällöstä. Sopimuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2011 ja se olisi voimassa 50 vuotta. Saimaan kanavan vuokraan kuuluu kiinteä perusosa, joka ensimmäisen 10 vuotta on 1,22 milj. euroa vuodessa sekä aluksen bruttovetoisuuden perusteella laskettava muuttuva vuokraosa. Vuokran määräytymisen pohjana käytetään Venäjän ilmoittamia, alueen vuokraamisesta Suomelle aiheutuvia kustannuksia. Saimaan kanavan vuokran arvioidaan olevan vuonna 2011 yhteensä noin 1,4 milj. euroa, joka perustuu 1,5 miljoonan tonnin tavarakuljetuksiin ja lisääntyvään matkustajaliikenteeseen. Tavara- ja matkustajaliikenteen yhteenlasketun bruttovetoisuuden arvioidaan olevan 2 295 000 tonnia. Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välisen Nuijamaa-sopimuksen mukaisesti Liikennevirasto vastaa myös Brutsnitshojen raja-aseman ja Suomen valtakunnanrajan välisen tieyhteyden ylläpidosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Saimaan kanavan vuokraamista koskevan valtiosopimuksen hyväksymisestä. Hallituksen esityksen yhteydessä muutetaan lakia ja asetusta kanavamaksuista.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2009—2011 (milj. euroa)
  2009 toteutuma 2010 varsinainen arvio 2011 esitys
  bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot
                   
Tienpito 610 29 581 549 16 533 544 14 530
Radanpito 391 51 340 354 60 294 356 54 302
Vesiväylänpito 67 3 64 67 - 67 66 - 66
Yhteensä 1 068 83 985 970 76 894 966 68 898

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Saimaan kanavan vuokra 1 000
Radanpidon isännöintipalvelujen siirto momentilta 31.10.01 4 000
Siirto momentille 32.50.63 Kainuun puuhuolto -548
Siirto momentille 32.01.02 (-1 htv) -41
Palkkausten tarkistukset 39
Muu muutos yhteensä -296
Yhteensä 4 154


2011 talousarvio 898 397 000
2010 III lisätalousarvio 6 609 000
2010 talousarvio 894 243 000
2009 tilinpäätös 992 652 000

35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 13 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen länsimetron rakentamiseen.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

Selvitysosa:Länsimetro sisältää metron jatkamisen Ruoholahdesta Matinkylään. Hankkeen kokonaiskustannusarviota on tarkistettu vuoden 2010 arvioidun maanrakennuskustannusindeksin (ind. 140, lokakuu 2007 = 131,5) mukaan 800,0 milj. euroon. Valtio osallistuu hankkeen rakentamiskustannuksiin enintään 30 prosentilla. Valtionavustuksen määrä on enintään 200,0 milj. euroa. Vuonna 2010 arvioidut rakentamiskustannukset ovat noin 43,4 milj. euroa, josta 30 % on 13,0 milj. euroa. Rakentamisesta valtiolle aiheutuvat kustannukset ovat vuonna 2012 enintään 36,4 milj. euroa, vuonna 2013 enintään 53,4 milj. euroa, vuonna 2014 enintään 71,6 milj. euroa sekä myöhempinä vuosina yhteensä enintään 25,6 milj. euroa. Luvut ovat ilman arvonlisäveromenoa.


2011 talousarvio 13 000 000

41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Seinäjoen (Rengonharjun) säännöllisen reittiliikenteen piirissä olevan sekä Mikkelin lentokenttien rakenteiden ja laitteiden investointeihin sekä ylläpitomenoihin. Investointiavustus saa olla enintään 90 % investointimenoista. Muiden avustusten yhteismäärä saa olla enintään 70 % käyttömenoista. Lisäksi määrärahaa saa käyttää Seinäjoen (Rengonharjun) lentokentän kunnossapitohallin ja siihen liittyvän rullaustien rakentamisen avustamiseen. Avustukset myönnetään kustannuksiin ilman arvonlisäveroa.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää vuonna 2011 Seinäjoen (Rengonharju) ja Mikkelin lentopaikkojen investointi- ja ylläpitomenoihin 1 milj. euroa ja Seinäjoen (Rengonharjun) lentokenttäinvestointiin 1,7 milj. euroa.


2011 talousarvio 2 700 000
2010 talousarvio 2 000 000
2009 tilinpäätös 3 347 000

50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 23 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää haja-asutusalueiden teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen ja pysyvän asutuksen sekä perustuotantotoiminnan tarvitsemien teiden avustamiseen niiden merkityksen suhteessa sekä puukuljetusten kannalta merkittäville yksityisteiden avustamiseen.

Valtionapu kohdistuu ensisijassa teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtioapuun oikeutettuja teitä on noin 55 000 km, avustettavia kohteita on vuosittain noin 1 000 ja keskimääräinen avustus on 20 000 euroa. Tuen enimmäisosuus voi olla 75 % todellisista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa parantamiskohteissa tuen osuus on ollut noin 60 % ja erityiskohteissa, kuten silloissa, 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on ollut noin 20 %. Avustettavia lauttapaikkoja on noin 20 kpl ja niihin käytettävä tuki on noin 2 milj. euroa.


2011 talousarvio 23 000 000
2010 talousarvio 23 000 000
2009 tilinpäätös 23 000 000

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 28 350 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) tietä varten tarvittavien alueiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tiesuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (264/1961) mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 24 760 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 3 490 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 100 000 euroa.


2011 talousarvio 28 350 000
2010 III lisätalousarvio 10 205 000
2010 talousarvio 28 950 000
2009 tilinpäätös 34 395 522

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 18 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää varainhoitovuonna valtuuden perusteella aloitettavien väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan sopimuksia

1) tiehankkeiden E18 Haminan ohikulkutie toteuttamiseksi enintään 180,0 milj. euron määrästä, vt 8 Sepänkylän ohikulkutie toteuttamiseksi enintään 55,0 milj. euron määrästä, vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie toteuttamiseksi enintään 63,0 milj. euron määrästä,

2) ratahankkeiden Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen, II-vaihe toteuttamiseksi enintään 90,0 milj. euron määrästä, Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys toteuttamiseksi enintään 24,0 milj. euron määrästä sekä

3) vesiväylähankkeen Uudenkaupungin meriväylä toteuttamiseksi enintään 11,0 milj. euron määrästä.

Selvitysosa:Vuonna 2011 käynnistyvät hankkeet budjetoidaan tälle uudelle momentille (siirtomääräraha 3 v). Käynnissä olevat väylähankkeet budjetoidaan momentille 31.10.78 (arviomääräraha).

Hanke-erittely
  Valmis Kustan- Määräraha Rahoitustarve
  liiken- nusarvio v. 2011 myöhemmin
  teelle milj. € milj. € milj. €
         
Uudet väylähankkeet        
Tiehankkeet        
E18 Haminan ohikulkutie 2015 180,0 3,0 177,0
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie 2013 55,0 3,0 52,0
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 2014 63,0 1,0 62,0
         
Ratahankkeet        
Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe 2015 90,0 5,0 85,0
Rovaniemi—Kemijärvi sähköistys 2011 24,0 2,0 22,0
         
Vesiväylähankkeet        
Uudenkaupungin meriväylä 2012 11,0 4,7 6,3
         
Uudet väylähankkeet yhteensä   423,0 18,7 404,3

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
  2011 2012 2013 2014— Yhteensä
vuodesta
2011 lähtien
           
Vuoden 2011 sitoumukset 18 700 101 200 118 000 185 100 423 000
Yhteensä 18 700 101 200 118 000 185 100 423 000

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään seuraavaa:

E18 Haminan ohikulkutie.Hankkeen kustannusarvio on 180 milj. euroa (ind.130, 2005=100) ja H/K -suhde on 1,1. E18-tiellä on Haminan kohdalla liikenteellinen pullonkaula. Se on laatutasoltaan E18-tien huonoin jakso, koska liikenne joutuu kulkemaan katuverkossa. Liikennemäärä on 5 500—15 000 autoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on yli 20 %. Liikenneturvallisuustilanne on huono. Liikenteen sujuvuusongelmat kärjistyvät keskustan kohdan tasoliittymissä, jotka ajoittain ruuhkautuvat. Vilkas läpikulkuliikenne ja erityisesti raskas liikenne aiheuttaa Haminan keskustassa paljon melu-, päästö- ja viihtyvyyshaittoja. Rakennetaan uusi moottoritiejakso (15 km), joka ohittaa Haminan keskustan pohjoispuolelta. Hanke sisältää neljä uutta eritasoliittymää ja tarvittavat rinnakkaistiet. Hanke on tärkeä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja liikenneturvallisuuden kannalta.

Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie. Hankkeen kustannusarvio on 55 milj. euroa (ind.130, 2005=100) ja H/K -suhde on 1,6. Nykyinen valtatie läpäisee Sepänkylän taajaman (Mustasaaren kunnan keskus Vaasan pohjoispuolella), mikä muodostaa turvallisuusongelman, tuo melun ja päästöt taajaman keskelle ja on uhka pohjavesialueelle. Liikennemäärä on 9 000—15 000 autoa/vrk. Osuudella on seitsemät liikennevalot ja noin puolella osuudesta on 60 km/h nopeusrajoitus. Maankäyttö lisääntyy edelleen, eikä valtatietasoisia ratkaisuja voi tehdä nykylinjalle. Sepänkylän taajaman kohdalle rakennetaan 7,5 km:n pituinen ohikulkutie. Tien poikkileikkaus on nelikaistainen ja se sisältää neljä eritasoliittymää. Hanke mahdollistaa maankäytön kehittämisen Sepänkylässä ja parantaa työ- ja pitkämatkaisen liikenteen sujuvuutta sekä rauhoittaa Sepänkylää turvallisemmaksi ja viihtyisämmäksi.

Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie.Yleissuunnitelman mukainen kustannusarvio on 63 milj. euroa (ind.130, 2005=100) ja H/K-suhde on 1,8. Tiesuunnitelman laatiminen on käynnissä. Seinäjoen itäinen ohikulkutie on osa valtatietä 19 ja käsittää 18,5 km pituisen tieosuuden Seinäjoen eteläpuolelta Rengonkylästä Nurmoon. Tieosuus korvaa nykyisen Seinäjoen keskustan katuverkon kautta kulkevan tieyhteyden. Tieosuus on suunniteltu keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi, jolle toteutetaan 5 eritasoliittymää.

Seinäjoki—Oulu palvelutason parantamisen II-vaihe on osa Seinäjoki—Oulu palvelutason parantamishanketta (kustannusarvio 550 milj. euroa), joka on käynnistynyt vuoden 2007 talousarviossa. Hankkeen kustannusarvio on 90 milj. euroa, joka mahdollistaa Seinäjoki—Kokkola välillä henkilöliikenteen nopeuden nostoon 200 km/h ja tavaraliikenteessä akselipainojen nostoon 25 tonniin. Lisäksi voidaan aloittaa Ylivieska—Oulu välin parantaminen. Koko hankkeen loppuunsaattaminen edellyttää myöhempinä vuosina vielä erillistä, 270 milj. euron lisärahoitusta.

Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys. Hankkeen kustannusarvio on 24 milj. euroa. Hanke sisältää rataosan Rovaniemi—Kemijärvi (85 km) sähköistyksen. Radan sähköistystä voidaan hyödyntää sekä tavara- että henkilöliikenteessä. Ratojen sähköistyksen avulla varmistetaan rautatiekuljetusten kilpailukyvyn jatkuminen myös tulevaisuudessa. Sähkövetoiseen liikenteeseen siirtyminen vähentää hiilidioksidipäästöjen määrää ja siten hillitsee ilmastonmuutosta. Hankkeen hiilidioksidipäästöjä vähentävä vaikutus on noin 2 100 tonnia vuodessa. Hankkeen hyötykustannussuhde on ennustettujen raakapuun kuljetusmäärien ja nykyisen henkilöjunatarjonnan perusteella noin 0,6.

Uudenkaupungin meriväylä. Hankkeen kustannusarvio on 11 milj. euroa. Hanke käsittää väylän parantamisen 12,5 metrin syvyiseksi. Uudenkaupungin väylä johtaa Yara-Suomi Oy:n ja Hepokarin satamiin. Satamien tuonnin ja viennin määrä yhteensä vuonna 2008 oli 1,0 milj. tonnia. Nykyisillä kuljetusmäärillä väylän parantamisen H/K-suhde on 2,0. Väylän parantamisen ennakoidaan lisäävän viennin kuljetusmääriä ja nostavan H/K-suhteen arvoon 4,6.


2011 talousarvio 18 700 000

78. Eräät väylähankkeet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 267 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:

Hanke-erittely
  Valmis Sopimus- Arvioitu Määräraha Rahoitustarve
  liiken- valtuus käyttö v. 2011 myöhemmin
  teelle milj. € milj. € milj. € milj. €
           
Keskeneräiset ja sopimusvaltuudella aloitetut väylähankkeet
Tiehankkeet          
Mt 100 Hakamäentie, Helsinki 2009 100,0 97,0 0,1 -
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 2012 177,0 137,2 23,0 16,8
Mt 101 Kehä I, Turunväylä—Vallikallio 2012 147,0 0,8 - 146,2
Vt 4 Kemin kohta ja sillat 2010 74,0 67,3 0,2 0,5
Vt 4 Lusi—Vaajakoski 2010 95,5 89,6 5,9 -
Vt 5 Lusi—Mikkeli 2011 42,0 29,8 7,9 4,3
Kilpilahden tieyhteys 2011 25,0 - - 25,0
E18 Kehä III, 1. vaihe 2011 50,0 - - 50,0
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 2013 80,0 24,4 23,0 32,6
Vt 5 Päiväranta—Vuorela 2014 90,0 28,8 20,0 41,2
Vt 6 Joensuun kohta 2012 35,0 15,6 15,0 4,4
           
Ratahankkeet          
Ilmalan ratapiha 2011 115,0 96,6 9,0 9,4
Lahti—Luumäki palvelutason parantaminen 2011 210,0 207,9 1,9 0,2
Keski-Pasila palvelutason parantaminen 2010 39,2 14,2 19,2 5,8
Talvivaaran kaivoshanke 2010 40,0 20,0 20,0 -
Kehärata 2014 389,0 89,3 78,3 221,4
Seinäjoki—Oulu I-vaihe, jatko (VR) 2010 40,0 - - -
Seinäjoki—Vaasa, sähköistys 2011 20,0 - - 20,0
           
Vesiväylähankkeet          
Haminan meriväylä 2010 18,3 8,0 10,3 -
Pietarsaaren meriväylä 2011 11,4 4,5 6,9 -
Porin Mäntyluodon meriväylä 2011 9,2 6,3 2,9 -
           
Yhteinen liikenneväylähanke          
Vt 14 Savonlinnan keskusta 1. vaihe 2011 20,0 16,0 4,0 -
Vt 14 Savonlinnan keskusta 2. vaihe 2013 80,0 5,0 20,0 55,0
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä   1 907,6 958,3 267,6 632,8

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
  2011 2012 2013 2014— Yhteensä
vuodesta
2011 lähtien
           
Aikaisempien vuosien ja vuoden 2011 sitoumukset 267 600 287 700 300 800 44 300 900 400
Yhteensä 267 600 287 700 300 800 44 300 900 400

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 405 milj. euroa.


2011 talousarvio 267 600 000
2010 III lisätalousarvio 13 800 000
2010 talousarvio 428 600 000
2009 tilinpäätös 365 333 088

79. Jälkirahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 60 350 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:

Hanke-erittely
      Budjetoitu    
    Sopimus- määrärahaa Määräraha Rahoitustarve
  Valmis valtuus aiemmin v. 2011 myöhemmin
  liikenteelle milj. € milj. € milj. € milj. €
           
Jälkirahoitushanke          
Vt 4 Järvenpää—Lahti 1999 252,3 210,9 17,8 23,6
Elinkaarirahoitushanke          
E18 Muurla—Lohja 2008 700,0 84,6 39,4 576,0
E18 Koskenkylä—Kotka moottoritie 2014 650,0 2,0 2,0 646,0
Kokkola—Ylivieska 2. raide 2014 660,0 2,0 1,15 656,85
Yhteensä   2 262,3 299,5 60,35 1 902,45

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
  2011 2012 2013 2014— Yhteensä vuodesta 2011 lähtien
           
Aikaisempien vuosien ja vuoden 2011 sitoumukset 60 350 49 500 55 200 1 797 700 1 962 750
Yhteensä 60 350 49 500 55 200 1 797 700 1 962 750

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 1 345 milj. euroa.


2011 talousarvio 60 350 000
2010 talousarvio 66 500 000
2009 tilinpäätös 57 500 000