Talousarvioesitys 2011
10. Liikenneverkko
Selvitysosa:Liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 78 160 km, rataverkon pituus 5 919 km ja vesiväylien pituus 16 183 km vuoden 2009 lopussa. Vastaava väyläomaisuuden kirjanpitoarvo oli maantieverkon osalta 14,9 mrd. euroa, rataverkon osalta 3,0 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa.
Olemassa olevat liikenneväylät pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpito sisältää väylien päivittäisen hoidon ja ylläpidon, loppuun käytettyjen rakenteiden korvaamisen, liikenteen ohjauksen sekä pienet investoinnit. Perusväylänpidossa asetetaan etusijalle teiden, ratojen ja vesiväylien jokapäiväinen liikennöitävyys, väyläverkon kunnosta huolehtiminen sekä turvallisuus ja ympäristö.
Perusväylänpidon rahoituksesta lähes puolet on sidottu pitkäkestoisiin indeksisidonnaisiin sopimuksiin, mikä kustannustason vaihteluiden vuoksi asettaa haasteen perusväylänpidon rahoitukselle, jossa indeksisidonnaisuutta ei oteta huomioon. Indeksisidonnaisuuden huomioon ottaminen on haaste myös kehittämishankkeiden toteuttamisessa. Vuosien 2005—2009 aikana maarakennusalan kustannustaso on noussut keskimäärin 4,3 % vuosittain, vaikka vuoden 2009 laman seurauksena myös maarakentamisen kustannukset alenivat 2 %. Kustannustason ennakoidaan talouden elpymisen myötä kohoavan. Alueellisia investointeja ja teemahankkeita toteutetaan lähinnä ulkopuolisen rahoituksen turvin.
Yksityistiet ovat tärkeä osa liikennejärjestelmää. Tavoitteena on pitää ne riittävässä kunnossa teiden varsien asujien kannalta sekä puukuljetusten turvaamiseksi.
Väylästön kunnossapitoon jokapäiväisen liikkumisen turvaamiseksi käytetään yhteensä 472 milj. euroa, josta teihin 236 milj. euroa, ratoihin 180 milj. euroa ja meriväyliin 56 milj. euroa. Rannikon jäänmurron menot 35,3 milj. euroa on mitoitettu 650 toimintapäivän mukaan, jolloin jääpeitettä on Perämerellä sekä rannikkoseudulla. Väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuus arvioidaan olevan 95 % vuonna 2011, kun tuloissa otetaan huomioon momentilla 11.19.06 arvioidut väylämaksutulot. Edelleenkin maksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset.
Korjaus- ja ylläpitoinvestoinnit ovat pääosin väylien kunnon turvaavia investointeja. Niihin käytetään noin 360 milj. euroa.
Älyliikenteenkansallisen strategian toteuttaminen aloitetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti ja sen kärkihankkeisiin varataan 20 milj. euroa. Tavoitteena on liikenneverkon ajantasainen asiakaspainotteinen operointi.
Tienpidossakeskitytään päivittäisten matkojen ja kuljetusten turvaamiseen kunnossapidon ja ylläpidon toimin sekä päätettyjen suurten investointien tehokkaaseen toteuttamiseen. Puukuljetusten edellytysten parantamiseen käytetään ohjelman mukaisesti 23 milj. euroa perusväylänpidon rahoitusta, josta 1,4 milj. euroa tulee Kainuun kehittämisrahasta. Huonokuntoisten sorateiden määrä vähenee näillä toimenpiteillä noin 200 km. Sen sijaan huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä lisääntyy 300 km ja huonokuntoisten siltojen määrä 20 sillalla. Kevyen liikenteen väylien kunto pysyy suunnilleen entisellään. Tienpidon rahoitus vähenee etenkin alemman tieverkon päällystämisessä sekä siltojen korjauksissa, mikä johtaa korjausvelan lisääntymiseen. Tienpidossa pysyy haasteena päällystetyn tiestön kuluminen ja vauriot, siltojen kunto, liikenneturvallisuuden parantaminen taajamissa sekä toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen alueellisten investointien avulla.
Vesiväylänpidossakeskitytään kauppamerenkulun ja muun vesiliikenteen tarvitsemien vesiväylien ja liikennepalvelujen palvelutason ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä merenkulun turvallisuuden edistämiseen. Infrastruktuurin ylläpitäminen edellyttää päivittäisen hoidon ja ylläpidon lisäksi riittävää panostusta peruskorjaukseen ja kunnostukseen. Keskeisiä toimia ovat madaltumien poistaminen, meriliikenteen ohjauksen laitteistojen ja järjestelmien päivittäminen ja uusiminen, kiinteiden ja kelluvien turvalaitteiden, kanavien ja sulkurakenteiden sekä silta- ja uittojohteiden korjaukset. Huonokuntoisten kauppamerenkulun väylien kilometrimäärä lisääntyy. Alusliikennepalvelujen saatavuus pysyy hyvänä. Tarkistusmitattujen kauppamerenkulun väylien osuus nousee 93 prosenttiin.
Liikenneverkon kehittämishankkeillaparannetaan liikenneoloja. Vuonna 2011 käynnistetään tiehankkeiden E18 Haminan ohikulku, vt 8 Sepänkylän ohikulkutie, vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie, ratahankkeiden Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe ja Rovaniemi—Kemijärvi sähköistys sekä vesiväylähankkeen Uudenkaupungin meriväylä toteuttaminen. Vt 12 Tampereen rantaväylän suunnittelua jatketaan ja varaudutaan hankkeen aloittamiseen viimeistään vuonna 2012. Valtio osallistuu Länsimetron rakentamisen kustannuksiin sovitun kustannusjaon mukaisesti.
Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Liikennevirastolle vuodelle 2011 seuraavat toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa liikenteen toimialalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja yhteisiä tavoitteita.
Tulostavoite | 2009 toteutuma |
2010 tavoite/ ennuste |
2011 tavoite |
---|---|---|---|
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA | |||
Matka- ja kuljetusketjujen toimivuus | |||
Ruuhkautuvat päätiet, km, enintään | 200 | 200 | 200 |
Kaksi- tai useampiraiteisen rataverkon suhteellinen osuus keskeisestä rataverkosta, % | 19 | 19 | 19 |
Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukoliikenteessä, % (kaukoliikenteen junista myöhässä 5 min. määräasemalla) | 4,36 | 4 | 4 |
Radanpidosta johtuvat viivästykset lähiliikenteessä, % (lähiliikenteen junista myöhässä lähtö- tai pääteasemalla 3 min. tai yli) | 1,44 | 1 | 1 |
Nopean, yli 160 km/h rataverkon pituus, km (henkilöliikenne) | 675 | 795 | 873 |
25 tonnin akselipainon sallivien rataosien pituus, km (tavaraliikenne) | 392 | 790 | 790 |
Jäänmurtopalveluiden odotusaika, h enintään (4 vuoden keskiarvo) | 2,5 | 3,5 | 3,5 |
Ilman odotusta läpipäässeiden alusten osuus, % (4 vuoden keskiarvo) | 97 | 90—95 | 90—95 |
Alusliikennepalveluiden saatavuus, % | 99,6 | 99,5 | 99,5 |
Väylien kunto | |||
Maantie- ja ratasillat kuntoluokissa huono ja erittäin huono, kpl, enintään | 860 | 913 | 930 |
Päällystetyt tiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono, km, enintään | 3 450 | 3 700 | 4 000 |
Soratiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono, km, enintään | 3 070 | 3 200 | 3 000 |
Huonot ja erittäin huonot kevyen liikenteen väylät, km, enintään | 240 | 330 | 320 |
Tienkäyttäjien tyytyväisyys pääteiden tilaan (1—5) | 3,6 | 3,6 | 3,6 |
Tienkäyttäjien tyytyväisyys muun tieverkon tilaan (1—5) | 2,8 | 3,0 | 3,0 |
Tienkäyttäjien tyytyväisyys talvihoidon tasoon (1—5) | 3,3 | 3,3 | 3,3 |
Rataverkon kuntoindeksi (100=hyvä kunto) | 89 | 88 | 88 |
Rataverkon yli-ikäinen päällysrakenne, km, (keskeinen rataverkko/muu rataverkko), enintään | |||
— ratakiskot | 285/953 | 260/890 | 250/850 |
— ratapölkyt | 159/983 | 210/870 | 150/850 |
Radan huonosta kunnosta johtuvat liikennerajoitukset (km), (keskeinen rataverkko/muu rataverkko), enintään | 51/348 | 50/250 | 60/210 |
Kauppamerenkulun huonokuntoiset väylät (km), enintään | 440 | 450 | 470 |
Liikenneturvallisuus ja ympäristö | |||
Junaliikenteessä ja kauppamerenkulussa kuolleet, lkm | 0 | 0 | 0 |
Radasta aiheutuvat vahingot junaliikenteessä, kpl | 4 | 5 | 5 |
Käytössä olevien tasoristeysten määrä valtion liikennöidyllä rataverkolla yhteensä, kpl | 3 376 | 3 328 | 3 216 |
Kauppamerenkulussa tapahtuneet onnettomuudet Suomen aluevesillä, kpl (neljän vuoden keskiarvo) | 34 | 33 | 33 |
Tieliikenteen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä Liikenneviraston toimin, kpl (perusväylänpito/kehittäminen) | 50 (44/6) |
36 (28/8) |
36 (28/8) |
Tieliikenteen pohjavesiriskit, km | 104 | 103 | 100 |
Melulta suojattujen henkilöiden määrä, henkilöä/vuosi (perusväylänpito) | rata 40 tie 100 |
rata 196 tie 100 |
rata 0 tie 100 |
Melulta suojattujen henkilöiden määrä, henkilöä/vuosi (kehittäminen) | rata 120 tie 500 |
rata 380 tie 2 000 |
rata 200 tie 1 670 |
Sähköistetyn rataverkon osuus, % rataverkon pituudesta | 52 | 52 | 52 |
Merenmittauksen uudistaminen tärkeimmillä merikuljetusreiteillä, % (toteutusaste) | 36 | 40 | 49 |
Tarkistusmitattujen kauppamerenkulun väylien osuus, % | 88 | 91 | 93 |
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS | |||
Tuottavuus ja taloudellisuus | |||
Työn tuottavuuden kehittyminen, % | -1,3 | 2,4 | 4,9 |
Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % | -3,6 | -0,7 | 0,5 |
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % | 91 | 78 | 79 |
Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % | 89 | 101 | 101 |
Kustannukset, euroa/tiekm | 11 500 | 11 900 | 12 000 |
Kustannukset, euroa/ratakm | 69 700 | 71 500 | 74 200 |
Kustannukset, euroa/väyläkm | 5 470 | 5 300 | 5 400 |
HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN | |||
Työtyytyväisyys (asteikko 1—5) | 3,6 | 3,4 | 3,4 |
Henkilöstön määrä, htv | 699 | 6891) | 647 |
1) Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston htv-tavoitteita on tarkistettu 1.1.2010 toteutetun virastouudistuksen yhteydessä.
Seuraaviin taulukoihin on koottu Liikenneviraston tulot ja menot, väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot sekä kustannusvastaavuus.
Liikenneviraston menot ja tulot (milj. euroa)1) | |||
2009 toteutuma |
2010 varsinainen talousarvio |
2011 esitys |
|
Toimintamenot (01) | 98,8 | 91,6 | 86,3 |
---|---|---|---|
— Tulot toiminnasta | 7,5 | 2,0 | 2,3 |
— Toimintamenot | 106,3 | 93,6 | 88,6 |
— Hallinto | 96,3 | 83,6 | 75,6 |
— T&K | 10,0 | 10,0 | 13,0 |
Perusväylänpito (20) | 984,9 | 894,2 | 898,4 |
Tulot | 83,1 | 76,1 | 68,0 |
— Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot2) | 32,5 | 24,8 | 17,3 |
— Ratamaksu | 38,1 | 39,1 | 39,2 |
— Muut tulot | 12,4 | 12,2 | 11,5 |
Menot | 1 068,0 | 970,4 | 966,4 |
— Kunnossapito | 459,3 | 453,6 | 471,4 |
— Liikenteen hallinta | 42,0 | 43,9 | 44,3 |
— Ylläpito ja korvausinvestoinnit | 443,3 | 391,9 | 359,8 |
— Merenmittaus | 6,4 | 7,1 | 8,0 |
— Alueelliset investoinnit ja teemahankkeet3) | 95,6 | 55,8 | 60,0 |
— Suunnittelu | 21,3 | 18,0 | 22,9 |
Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 78, 79) | 457,2 | 524,1 | 375,1 |
— Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) | 34,4 | 29,0 | 28,4 |
— Väyläverkon kehittäminen (77) | - | - | 18,7 |
— Eräät väylähankkeet (78) | 365,3 | 428,6 | 267,6 |
— Jälkirahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet (79) | 57,5 | 66,5 | 60,4 |
Nettomenot yhteensä | 1 537,7 | 1 509,9 | 1 359,8 |
Bruttomenot yhteensä | 1 628,3 | 1 588,0 | 1 430,1 |
1) Liikennevirastolla on käytettävissään myös työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan momentilta 32.50.63 Kainuun kehittämisrahaa Kainuun hallintokokeilualueen tienpitoon. Kainuun maakunnassa tienpito perustuu maakunnan ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin.
2) Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot ovat kuntien maksuosuuksia tie- ja ratahankkeista, EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta sekä TEN-tukia. Vastaavat menot on budjetoitu lähinnä alueellisiin tieinvestointeihin ja teemahankkeisiin sekä ratojen ylläpitoon ja korvausinvestointeihin.
3) Alueelliset investoinnit ovat pieniä, lähinnä liikenneturvallisuusinvestointeja, joista alueet päättävät annettujen kehysten puitteissa. Hankkeet toteutuvat maakuntien kehittämisstrategioita ja hankkeista sovitaan maakuntien toteuttamisohjelmien yhteydessä. Vuonna 2011 rahoitetaan seuraavia käynnissä olevia valtakunnallisia teemapaketteja: satamien ja terminaalien tieyhteyksien kehittäminen, joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä, pohjavesiohjelma, lyhyiden lauttaväylien silloitusohjelma ja maantielauttojen hankintaohjelma.
Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06) | |||||
---|---|---|---|---|---|
2009 toteutuma |
2010 arvio |
muutos-% | 2011 arvio |
muutos-% | |
Väylämaksuilla katettava toiminta | |||||
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia | 81 558 | 83 000 | 1,8 | 85 000 | 2,4 |
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa | 16,8 | 16,5 | -1,8 | 16,5 | 0,0 |
Väylämaksut, 1 000 euroa | 66 469 | 67 798 | 2,0 | 68 476 | 1,0 |
Väylämaksujen kustannusvastaavuus, % | 96,5 | 87,5 | -9,3 | 95,3 | 8,9 |
01. Liikenneviraston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 86 279 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.
Selvitysosa:Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä.
Liikennevirasto kehittää toimintaansa erityisesti koko liikennejärjestelmän näkökulmasta parantamalla liikennemuotojen yhteistoimintaa ja tuottavuusedellytyksiä yhdistetyssä virastossa.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) | |||
---|---|---|---|
2009 toteutuma |
2010 varsinainen talousarvio |
2011 esitys |
|
Bruttomenot | 152 711 | 93 584 | 88 539 |
Bruttotulot | 7 485 | 1 995 | 2 260 |
Nettomenot | 145 226 | 91 589 | 86 279 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 16 443 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 19 652 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
---|---|
Tuottavuustoimet | -1 125 |
Siirto momentille 31.01.01 (-1 htv) | -114 |
Siirto momentille 32.01.01 (-2 htv) | -192 |
Siirto momentille 23.01.01 (-1 htv) | -35 |
Saimaan kanavan hoitokunnan henkilöstön (-5 htv) siirto momentille 31.01.01 | -280 |
Radanpidon isännöintipalvelujen siirto momentille 31.10.20 | -4 000 |
Palkkausten tarkistukset | 426 |
Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus | 193 |
Uudelleenkohdentaminen | 2 |
Muu muutos yhteensä | -185 |
Yhteensä | -5 310 |
2011 talousarvio | 86 279 000 |
2010 III lisätalousarvio | 279 000 |
2010 talousarvio | 91 589 000 |
2009 tilinpäätös | 148 435 000 |
20. Perusväylänpito(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 898 397 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) väylien hoidosta ja käytöstä, talvimerenkulun avustamisesta, merenmittauksesta, liikenteen hallinnasta, ylläpidosta ja korvausinvestoinneista, suunnittelusta, rakentamisesta (pl. kehittämisinvestoinnit) ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
4) enintään 60 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja. Lisäksi momentille on nettobudjetoitu virastolle työnantajana maksetut tulot.
Selvitysosa:Kehittämisinvestoinneilla tarkoitetaan momenteilta 31.10.77, 78 ja 79 rahoitettavia väylähankkeita.
Momentin mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 39,2 milj. euron ratamaksu. Liikennevirasto tulouttaa rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 20 800 000 euroa.
Suomi ja Venäjä sopivat joulukuussa 2009 Saimaan kanavan vuokrasopimuksen sisällöstä. Sopimuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2011 ja se olisi voimassa 50 vuotta. Saimaan kanavan vuokraan kuuluu kiinteä perusosa, joka ensimmäisen 10 vuotta on 1,22 milj. euroa vuodessa sekä aluksen bruttovetoisuuden perusteella laskettava muuttuva vuokraosa. Vuokran määräytymisen pohjana käytetään Venäjän ilmoittamia, alueen vuokraamisesta Suomelle aiheutuvia kustannuksia. Saimaan kanavan vuokran arvioidaan olevan vuonna 2011 yhteensä noin 1,4 milj. euroa, joka perustuu 1,5 miljoonan tonnin tavarakuljetuksiin ja lisääntyvään matkustajaliikenteeseen. Tavara- ja matkustajaliikenteen yhteenlasketun bruttovetoisuuden arvioidaan olevan 2 295 000 tonnia. Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välisen Nuijamaa-sopimuksen mukaisesti Liikennevirasto vastaa myös Brutsnitshojen raja-aseman ja Suomen valtakunnanrajan välisen tieyhteyden ylläpidosta.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Saimaan kanavan vuokraamista koskevan valtiosopimuksen hyväksymisestä. Hallituksen esityksen yhteydessä muutetaan lakia ja asetusta kanavamaksuista.
Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2009—2011 (milj. euroa) | |||||||||
2009 toteutuma | 2010 varsinainen arvio | 2011 esitys | |||||||
bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | |
Tienpito | 610 | 29 | 581 | 549 | 16 | 533 | 544 | 14 | 530 |
Radanpito | 391 | 51 | 340 | 354 | 60 | 294 | 356 | 54 | 302 |
Vesiväylänpito | 67 | 3 | 64 | 67 | - | 67 | 66 | - | 66 |
Yhteensä | 1 068 | 83 | 985 | 970 | 76 | 894 | 966 | 68 | 898 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
---|---|
Saimaan kanavan vuokra | 1 000 |
Radanpidon isännöintipalvelujen siirto momentilta 31.10.01 | 4 000 |
Siirto momentille 32.50.63 Kainuun puuhuolto | -548 |
Siirto momentille 32.01.02 (-1 htv) | -41 |
Palkkausten tarkistukset | 39 |
Muu muutos yhteensä | -296 |
Yhteensä | 4 154 |
2011 talousarvio | 898 397 000 |
2010 III lisätalousarvio | 6 609 000 |
2010 talousarvio | 894 243 000 |
2009 tilinpäätös | 992 652 000 |
35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 13 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen länsimetron rakentamiseen.
Valtuus
Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.
Selvitysosa:Länsimetro sisältää metron jatkamisen Ruoholahdesta Matinkylään. Hankkeen kokonaiskustannusarviota on tarkistettu vuoden 2010 arvioidun maanrakennuskustannusindeksin (ind. 140, lokakuu 2007 = 131,5) mukaan 800,0 milj. euroon. Valtio osallistuu hankkeen rakentamiskustannuksiin enintään 30 prosentilla. Valtionavustuksen määrä on enintään 200,0 milj. euroa. Vuonna 2010 arvioidut rakentamiskustannukset ovat noin 43,4 milj. euroa, josta 30 % on 13,0 milj. euroa. Rakentamisesta valtiolle aiheutuvat kustannukset ovat vuonna 2012 enintään 36,4 milj. euroa, vuonna 2013 enintään 53,4 milj. euroa, vuonna 2014 enintään 71,6 milj. euroa sekä myöhempinä vuosina yhteensä enintään 25,6 milj. euroa. Luvut ovat ilman arvonlisäveromenoa.
2011 talousarvio | 13 000 000 |
41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Seinäjoen (Rengonharjun) säännöllisen reittiliikenteen piirissä olevan sekä Mikkelin lentokenttien rakenteiden ja laitteiden investointeihin sekä ylläpitomenoihin. Investointiavustus saa olla enintään 90 % investointimenoista. Muiden avustusten yhteismäärä saa olla enintään 70 % käyttömenoista. Lisäksi määrärahaa saa käyttää Seinäjoen (Rengonharjun) lentokentän kunnossapitohallin ja siihen liittyvän rullaustien rakentamisen avustamiseen. Avustukset myönnetään kustannuksiin ilman arvonlisäveroa.
Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää vuonna 2011 Seinäjoen (Rengonharju) ja Mikkelin lentopaikkojen investointi- ja ylläpitomenoihin 1 milj. euroa ja Seinäjoen (Rengonharjun) lentokenttäinvestointiin 1,7 milj. euroa.
2011 talousarvio | 2 700 000 |
2010 talousarvio | 2 000 000 |
2009 tilinpäätös | 3 347 000 |
50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 23 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen.
Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää haja-asutusalueiden teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen ja pysyvän asutuksen sekä perustuotantotoiminnan tarvitsemien teiden avustamiseen niiden merkityksen suhteessa sekä puukuljetusten kannalta merkittäville yksityisteiden avustamiseen.
Valtionapu kohdistuu ensisijassa teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtioapuun oikeutettuja teitä on noin 55 000 km, avustettavia kohteita on vuosittain noin 1 000 ja keskimääräinen avustus on 20 000 euroa. Tuen enimmäisosuus voi olla 75 % todellisista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa parantamiskohteissa tuen osuus on ollut noin 60 % ja erityiskohteissa, kuten silloissa, 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on ollut noin 20 %. Avustettavia lauttapaikkoja on noin 20 kpl ja niihin käytettävä tuki on noin 2 milj. euroa.
2011 talousarvio | 23 000 000 |
2010 talousarvio | 23 000 000 |
2009 tilinpäätös | 23 000 000 |
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 28 350 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen
2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen
3) tietä varten tarvittavien alueiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tiesuunnitelman hyväksymistä
4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen
5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen
6) vesilain (264/1961) mukaisten korvausten maksamiseen.
Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 24 760 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 3 490 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 100 000 euroa.
2011 talousarvio | 28 350 000 |
2010 III lisätalousarvio | 10 205 000 |
2010 talousarvio | 28 950 000 |
2009 tilinpäätös | 34 395 522 |
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 18 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää varainhoitovuonna valtuuden perusteella aloitettavien väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin.
Valtuus
Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan sopimuksia
1) tiehankkeiden E18 Haminan ohikulkutie toteuttamiseksi enintään 180,0 milj. euron määrästä, vt 8 Sepänkylän ohikulkutie toteuttamiseksi enintään 55,0 milj. euron määrästä, vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie toteuttamiseksi enintään 63,0 milj. euron määrästä,
2) ratahankkeiden Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen, II-vaihe toteuttamiseksi enintään 90,0 milj. euron määrästä, Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys toteuttamiseksi enintään 24,0 milj. euron määrästä sekä
3) vesiväylähankkeen Uudenkaupungin meriväylä toteuttamiseksi enintään 11,0 milj. euron määrästä.
Selvitysosa:Vuonna 2011 käynnistyvät hankkeet budjetoidaan tälle uudelle momentille (siirtomääräraha 3 v). Käynnissä olevat väylähankkeet budjetoidaan momentille 31.10.78 (arviomääräraha).
Hanke-erittely | ||||
---|---|---|---|---|
Valmis | Kustan- | Määräraha | Rahoitustarve | |
liiken- | nusarvio | v. 2011 | myöhemmin | |
teelle | milj. € | milj. € | milj. € | |
Uudet väylähankkeet | ||||
Tiehankkeet | ||||
E18 Haminan ohikulkutie | 2015 | 180,0 | 3,0 | 177,0 |
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie | 2013 | 55,0 | 3,0 | 52,0 |
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie | 2014 | 63,0 | 1,0 | 62,0 |
Ratahankkeet | ||||
Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe | 2015 | 90,0 | 5,0 | 85,0 |
Rovaniemi—Kemijärvi sähköistys | 2011 | 24,0 | 2,0 | 22,0 |
Vesiväylähankkeet | ||||
Uudenkaupungin meriväylä | 2012 | 11,0 | 4,7 | 6,3 |
Uudet väylähankkeet yhteensä | 423,0 | 18,7 | 404,3 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) | |||||
---|---|---|---|---|---|
2011 | 2012 | 2013 | 2014— | Yhteensä vuodesta 2011 lähtien |
|
Vuoden 2011 sitoumukset | 18 700 | 101 200 | 118 000 | 185 100 | 423 000 |
Yhteensä | 18 700 | 101 200 | 118 000 | 185 100 | 423 000 |
Uusien hankkeiden perusteluina esitetään seuraavaa:
E18 Haminan ohikulkutie.Hankkeen kustannusarvio on 180 milj. euroa (ind.130, 2005=100) ja H/K -suhde on 1,1. E18-tiellä on Haminan kohdalla liikenteellinen pullonkaula. Se on laatutasoltaan E18-tien huonoin jakso, koska liikenne joutuu kulkemaan katuverkossa. Liikennemäärä on 5 500—15 000 autoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on yli 20 %. Liikenneturvallisuustilanne on huono. Liikenteen sujuvuusongelmat kärjistyvät keskustan kohdan tasoliittymissä, jotka ajoittain ruuhkautuvat. Vilkas läpikulkuliikenne ja erityisesti raskas liikenne aiheuttaa Haminan keskustassa paljon melu-, päästö- ja viihtyvyyshaittoja. Rakennetaan uusi moottoritiejakso (15 km), joka ohittaa Haminan keskustan pohjoispuolelta. Hanke sisältää neljä uutta eritasoliittymää ja tarvittavat rinnakkaistiet. Hanke on tärkeä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja liikenneturvallisuuden kannalta.
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie. Hankkeen kustannusarvio on 55 milj. euroa (ind.130, 2005=100) ja H/K -suhde on 1,6. Nykyinen valtatie läpäisee Sepänkylän taajaman (Mustasaaren kunnan keskus Vaasan pohjoispuolella), mikä muodostaa turvallisuusongelman, tuo melun ja päästöt taajaman keskelle ja on uhka pohjavesialueelle. Liikennemäärä on 9 000—15 000 autoa/vrk. Osuudella on seitsemät liikennevalot ja noin puolella osuudesta on 60 km/h nopeusrajoitus. Maankäyttö lisääntyy edelleen, eikä valtatietasoisia ratkaisuja voi tehdä nykylinjalle. Sepänkylän taajaman kohdalle rakennetaan 7,5 km:n pituinen ohikulkutie. Tien poikkileikkaus on nelikaistainen ja se sisältää neljä eritasoliittymää. Hanke mahdollistaa maankäytön kehittämisen Sepänkylässä ja parantaa työ- ja pitkämatkaisen liikenteen sujuvuutta sekä rauhoittaa Sepänkylää turvallisemmaksi ja viihtyisämmäksi.
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie.Yleissuunnitelman mukainen kustannusarvio on 63 milj. euroa (ind.130, 2005=100) ja H/K-suhde on 1,8. Tiesuunnitelman laatiminen on käynnissä. Seinäjoen itäinen ohikulkutie on osa valtatietä 19 ja käsittää 18,5 km pituisen tieosuuden Seinäjoen eteläpuolelta Rengonkylästä Nurmoon. Tieosuus korvaa nykyisen Seinäjoen keskustan katuverkon kautta kulkevan tieyhteyden. Tieosuus on suunniteltu keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi, jolle toteutetaan 5 eritasoliittymää.
Seinäjoki—Oulu palvelutason parantamisen II-vaihe on osa Seinäjoki—Oulu palvelutason parantamishanketta (kustannusarvio 550 milj. euroa), joka on käynnistynyt vuoden 2007 talousarviossa. Hankkeen kustannusarvio on 90 milj. euroa, joka mahdollistaa Seinäjoki—Kokkola välillä henkilöliikenteen nopeuden nostoon 200 km/h ja tavaraliikenteessä akselipainojen nostoon 25 tonniin. Lisäksi voidaan aloittaa Ylivieska—Oulu välin parantaminen. Koko hankkeen loppuunsaattaminen edellyttää myöhempinä vuosina vielä erillistä, 270 milj. euron lisärahoitusta.
Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys. Hankkeen kustannusarvio on 24 milj. euroa. Hanke sisältää rataosan Rovaniemi—Kemijärvi (85 km) sähköistyksen. Radan sähköistystä voidaan hyödyntää sekä tavara- että henkilöliikenteessä. Ratojen sähköistyksen avulla varmistetaan rautatiekuljetusten kilpailukyvyn jatkuminen myös tulevaisuudessa. Sähkövetoiseen liikenteeseen siirtyminen vähentää hiilidioksidipäästöjen määrää ja siten hillitsee ilmastonmuutosta. Hankkeen hiilidioksidipäästöjä vähentävä vaikutus on noin 2 100 tonnia vuodessa. Hankkeen hyötykustannussuhde on ennustettujen raakapuun kuljetusmäärien ja nykyisen henkilöjunatarjonnan perusteella noin 0,6.
Uudenkaupungin meriväylä. Hankkeen kustannusarvio on 11 milj. euroa. Hanke käsittää väylän parantamisen 12,5 metrin syvyiseksi. Uudenkaupungin väylä johtaa Yara-Suomi Oy:n ja Hepokarin satamiin. Satamien tuonnin ja viennin määrä yhteensä vuonna 2008 oli 1,0 milj. tonnia. Nykyisillä kuljetusmäärillä väylän parantamisen H/K-suhde on 2,0. Väylän parantamisen ennakoidaan lisäävän viennin kuljetusmääriä ja nostavan H/K-suhteen arvoon 4,6.
2011 talousarvio | 18 700 000 |
78. Eräät väylähankkeet (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 267 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Valtuus
Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:
Hanke-erittely | |||||
---|---|---|---|---|---|
Valmis | Sopimus- | Arvioitu | Määräraha | Rahoitustarve | |
liiken- | valtuus | käyttö | v. 2011 | myöhemmin | |
teelle | milj. € | milj. € | milj. € | milj. € | |
Keskeneräiset ja sopimusvaltuudella aloitetut väylähankkeet | |||||
Tiehankkeet | |||||
Mt 100 Hakamäentie, Helsinki | 2009 | 100,0 | 97,0 | 0,1 | - |
Vt 6 Lappeenranta—Imatra | 2012 | 177,0 | 137,2 | 23,0 | 16,8 |
Mt 101 Kehä I, Turunväylä—Vallikallio | 2012 | 147,0 | 0,8 | - | 146,2 |
Vt 4 Kemin kohta ja sillat | 2010 | 74,0 | 67,3 | 0,2 | 0,5 |
Vt 4 Lusi—Vaajakoski | 2010 | 95,5 | 89,6 | 5,9 | - |
Vt 5 Lusi—Mikkeli | 2011 | 42,0 | 29,8 | 7,9 | 4,3 |
Kilpilahden tieyhteys | 2011 | 25,0 | - | - | 25,0 |
E18 Kehä III, 1. vaihe | 2011 | 50,0 | - | - | 50,0 |
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti | 2013 | 80,0 | 24,4 | 23,0 | 32,6 |
Vt 5 Päiväranta—Vuorela | 2014 | 90,0 | 28,8 | 20,0 | 41,2 |
Vt 6 Joensuun kohta | 2012 | 35,0 | 15,6 | 15,0 | 4,4 |
Ratahankkeet | |||||
Ilmalan ratapiha | 2011 | 115,0 | 96,6 | 9,0 | 9,4 |
Lahti—Luumäki palvelutason parantaminen | 2011 | 210,0 | 207,9 | 1,9 | 0,2 |
Keski-Pasila palvelutason parantaminen | 2010 | 39,2 | 14,2 | 19,2 | 5,8 |
Talvivaaran kaivoshanke | 2010 | 40,0 | 20,0 | 20,0 | - |
Kehärata | 2014 | 389,0 | 89,3 | 78,3 | 221,4 |
Seinäjoki—Oulu I-vaihe, jatko (VR) | 2010 | 40,0 | - | - | - |
Seinäjoki—Vaasa, sähköistys | 2011 | 20,0 | - | - | 20,0 |
Vesiväylähankkeet | |||||
Haminan meriväylä | 2010 | 18,3 | 8,0 | 10,3 | - |
Pietarsaaren meriväylä | 2011 | 11,4 | 4,5 | 6,9 | - |
Porin Mäntyluodon meriväylä | 2011 | 9,2 | 6,3 | 2,9 | - |
Yhteinen liikenneväylähanke | |||||
Vt 14 Savonlinnan keskusta 1. vaihe | 2011 | 20,0 | 16,0 | 4,0 | - |
Vt 14 Savonlinnan keskusta 2. vaihe | 2013 | 80,0 | 5,0 | 20,0 | 55,0 |
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä | 1 907,6 | 958,3 | 267,6 | 632,8 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) | |||||
---|---|---|---|---|---|
2011 | 2012 | 2013 | 2014— | Yhteensä vuodesta 2011 lähtien |
|
Aikaisempien vuosien ja vuoden 2011 sitoumukset | 267 600 | 287 700 | 300 800 | 44 300 | 900 400 |
Yhteensä | 267 600 | 287 700 | 300 800 | 44 300 | 900 400 |
2011 talousarvio | 267 600 000 |
2010 III lisätalousarvio | 13 800 000 |
2010 talousarvio | 428 600 000 |
2009 tilinpäätös | 365 333 088 |
79. Jälkirahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 60 350 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.
Valtuus
Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:
Hanke-erittely | |||||
---|---|---|---|---|---|
Budjetoitu | |||||
Sopimus- | määrärahaa | Määräraha | Rahoitustarve | ||
Valmis | valtuus | aiemmin | v. 2011 | myöhemmin | |
liikenteelle | milj. € | milj. € | milj. € | milj. € | |
Jälkirahoitushanke | |||||
Vt 4 Järvenpää—Lahti | 1999 | 252,3 | 210,9 | 17,8 | 23,6 |
Elinkaarirahoitushanke | |||||
E18 Muurla—Lohja | 2008 | 700,0 | 84,6 | 39,4 | 576,0 |
E18 Koskenkylä—Kotka moottoritie | 2014 | 650,0 | 2,0 | 2,0 | 646,0 |
Kokkola—Ylivieska 2. raide | 2014 | 660,0 | 2,0 | 1,15 | 656,85 |
Yhteensä | 2 262,3 | 299,5 | 60,35 | 1 902,45 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) | |||||
---|---|---|---|---|---|
2011 | 2012 | 2013 | 2014— | Yhteensä vuodesta 2011 lähtien | |
Aikaisempien vuosien ja vuoden 2011 sitoumukset | 60 350 | 49 500 | 55 200 | 1 797 700 | 1 962 750 |
Yhteensä | 60 350 | 49 500 | 55 200 | 1 797 700 | 1 962 750 |
Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 1 345 milj. euroa.
2011 talousarvio | 60 350 000 |
2010 talousarvio | 66 500 000 |
2009 tilinpäätös | 57 500 000 |