Talousarvioesitys 2011

10. Yleissivistävä koulutus

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yleissivistävän koulutuksen (esiopetus, perusopetus, lisäopetus, lukiokoulutus, taiteen perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta) kehittämisen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Tavoitteena on koulu- ja oppilaitosverkon toimintakyvyn, alueellisen saavutettavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen. Esi- ja perusopetus turvataan lähipalveluna ja lukioverkkoa sekä taiteen perusopetuksen oppilaitosverkkoa kehitetään ottaen huomioon laajempi alueellinen koulutustarve ja -tarjonta.

Toiminnan keskeinen tavoite on sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa sekä kehittämällä koulua lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistäväksi yhteisöksi. Tämä saavutetaan turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, riittävä ohjaus ja tukitoimet sekä turvallinen oppimisympäristö. Lasten ja nuorten luovuutta, erilaista lahjakkuutta, innovatiivisuutta ja toimintakykyä edistetään varhaiskasvatuksesta alkaen. Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen keskeyttäminen vähenee. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvataan kansallisilla ja kansainvälisillä arviointi- ja tutkimustuloksilla.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Suunnataan voimavaroja perusopetuksen laadun kehittämiseen. Painopisteenä on muun muassa opetusryhmien koon pienentäminen, tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien, oppilaanohjauksen vahvistaminen sekä perusopetuksen vieraiden kielten tarjonnan ja valintojen monipuolistaminen. Vahvistetaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa ja koulun kerhotoimintaa sekä kehitetään koulun ja kodin välistä yhteistyötä.

Tuetaan tehostettua ja erityistä tukea sekä henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevien perusopetuslain säännösten toimeenpanoa. Kohdennetaan toimenpiteitä tukemaan oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien varhaista tunnistamista ja pedagogista arviointia sekä opetusjärjestelyiden kehittämistä. Vakiinnutetaan kouluyhteisöjen turvallisuutta edistävä koulukiusaamisen vastainen Kiva-koulu -toimenpideohjelma perusopetuksen koulujen käyttöön. Tietoverkkovälitteistä peruslukutaidon ja matematiikan oppimisvalmiuksien oppimis- ja arviointiympäristöä kehitetään edelleen. Vahvistetaan koulua lasten emotionaalisten ja sosiaalisten taitojen kehittäjänä. Kehitetään tukitoimia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen nivelvaiheessa. Joustavan perusopetuksen (JOPO) pedagogiikkaa kehitetään osana perusopetuksen 7—9 vuosiluokkien toimintaa. Koulupudokkuutta ja toisen asteen nivelvaiheen ongelmia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tehostetaan. Oppilashuoltoa ja toisen asteen opiskelijahuoltoa koskevaa lainsäädäntöä kootaan opiskeluhuoltoa koskevaan lakiin.

Tuetaan oppimisympäristöjen kehittämistä ja monipuolistamista, tieto- ja viestintätekniikan oppimista, kehitetään vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen pedagogiikkaa ja edistetään opetushenkilöstön osaamista.

Tuetaan perusopetuksen laatukriteereiden toimeenpanoa ja kehitetään perusopetuksen laadun seurannan välineitä myös muilta osin valtakunnallisen ja paikallisen päätöksenteon tarpeisiin.

Edistetään taiteen perusopetuksen saatavuutta, monipuolisuutta ja laatua.

¹⁾ Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2001, 2004, 2007 ja 2010.

¹⁾ Esi- ja perusopetuksen vuoden 2008 ja 2009 lukemat ovat toteutuma syksyn ja edellisen syksyn keskiarvoja ja vuodesta 2010 eteenpäin toteutumavuoden syksyn tietoja.

Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2011 noin 78 000 kokelasta ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin 210 000 koetta.

01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 450 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkaus- ja eräiden muiden menojen maksamiseen

2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, valtion yleissivistävien erityiskoulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Valtion yleissivistäviä erityiskouluja kehitetään. Helsingin eurooppalaisen koulun toiminta laajenee asteittain.

02. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 000 euroa.

Selvitysosa:

Nettobudjetoitavat tulot kertyvät ylioppilastutkintolautakunnan suoritteista perittävistä maksuista annetun opetusministeriön asetuksen (438/2001) mukaan.

20. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 12 889 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleissivistävän koulutuksen sekä siihen liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

3) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 000 000 euroa johtuen määräaikaisen vähennyksen poistumisesta.

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 787 390 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 3 800 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 13 §:n 3 momentin mukaisille muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin

3) enintään 12 817 000 euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 17 §:n mukaiseen rahoitukseen

4) enintään 6 000 000 euroa joustavan perusopetuksen käyttökustannuksiin

5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

6) enintään 136 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

7) enintään 6 300 000 euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainvälistämiseen

8) enintään 13 000 000 euroa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen toiminnan tukemisesta, kehittämisestä ja seurannasta aiheutuviin kustannuksiin

9) enintään 30 000 000 euroa avustuksina perusopetuksen opetusryhmien koon pienentämiseen

10) enintään 10 000 000 euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen

11) enintään 17 000 000 euroa avustuksina tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien vahvistamiseen sekä oppimisvaikeuksien varhaisesta tunnistamisesta aiheutuviin kustannuksiin

12) Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen

13) enintään 12 000 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen

14) enintään 50 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen

15) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 250 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 22,43 euroa.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.

Selvitysosa:

34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 53 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen perustamishankkeiden valtionavustusten sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) nojalla myönnettyjen perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen perustamishankkeiden valtionosuuksien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2011 saa myöntää valtionavustusta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä enintään 36 000 000 euroa. Valtionavustuksista enintään 17 000 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena.

Selvitysosa:Myönnettävillä valtionavustuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata tilat 5 100 oppilaalle.

51. Valtionavustus järjestöille(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 1 346 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - Koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.