Talousarvioesitys 2011

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 231 559 000 euroa.

Käräjäoikeuksiin voidaan 1.2.2011 lukien perustaa kaksi käräjätuomarin virkaa (T11) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan kaksi käräjäoikeuden laamannin virkaa (T17 ja T15).

Selvitysosa:Hovioikeuksiin saapui yhteensä 11 435 asiaa vuonna 2009. Vuonna 2011 arvioidaan saapuvan noin 11 500 asiaa. Vuonna 2009 saapuneista asioista oli 26 % riita-asioita ja 66 % rikosasioita. Keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt 6,7 kuukauteen. Asioista 52 % käsiteltiin alle kuudessa kuukaudessa, 84 % alle 12 kuukaudessa ja 16 % viipyi hovioikeudessa yli vuoden. Hovioikeuskohtaiset käsittelyaikaerot ovat supistuneet vuoden 2005 noin kuudesta kuukaudesta 4,2 kuukauteen vuonna 2009. Tavoitteena on supistaa ero kolmeen kuukauteen vuonna 2011. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista on alle 10 %.

Jatkovalituslupajärjestelmän käyttöönotto tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että järjestelmään liittyvät hovioikeuksien toimintaprosessit ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaisia oikeusturvan toteuttamiseksi.

Käräjäoikeuksiinsaapui vuonna 2009 noin 455 000 rikos- ja siviilioikeudellista asiaa. Siviilioikeudellisia asioita saapui noin 369 000, joista 311 000 tuli vireille suppealla haastehakemuksella. Näitä niin sanottuja summaarisia asioita saapui noin 34 % enemmän kuin vuonna 2008 ja niissä yleisin nimike oli velkasuhteeseen perustuva saatava, esim. ns. pikaluotto. Näiden asioiden määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa ja Suomen taloudellisen tilanteen vuoksi kasvu jatkuu.

Yrityssaneeraus- ja konkurssiasioita saapui vuonna 2009 kymmeniä prosentteja edellisvuotta enemmän. Vuoden 2010 tammi—maaliskuussa yrityssaneerausasioiden kasvu jatkui, mutta konkurssiasioissa oli tällä aikavälillä pieni vähennys. Asiamäärien ennakoidaan kasvavan näissä asiaryhmissä vuonna 2011. Myös velkajärjestelyasioiden määrän arvioidaan nousevan olennaisesti.

Pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle kuudessa kuukaudessa ja enintään 25 prosentissa käsittelyaika on yli vuoden. Yksinkertaiset rikosasiat on voitu käsitellä kirjallisessa menettelyssä vuoden 2006 lokakuun alusta lukien. Kirjallisesti ratkaistavien rikosasioiden osuuden arvioidaan vuonna 2011 olevan sama kuin vuonna 2009 (35 %). Kirjallisen menettelyn käyttö on vähentänyt lautamieskokoonpanojen käyttöä. Kokoonpanosäännöksiä uudistettiin vuoden 2009 alusta lukien siten, että istuntokäsittelyssä tarvitaan entistä harvemmin lautamieskokoonpanoa. Samassa yhteydessä mahdollistettiin rikosasioissa kolmen tuomarin kokoonpano, jota on tarkoitus käyttää vaikeimmissa asioissa. Rikosasioiden pääkäsittelyn peruuntumisten osalta tavoitteena on, että peruuntumisosuus ei nouse (20 % v. 2009).

Vuoden 2009 lopussa vanhoja, yli vuoden vireillä olleita laajoja riita-asioita oli 1 307 kappaletta, eli 21 % vireillä olevista asioista. Tavoitteena on, että vanhojen asioiden osuus on vuonna 2011 pienempi kuin vuonna 2009. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa vuonna 2009 oli 3,4 kuukautta ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 3,8—5,5 kuukautta. Vuonna 2011 tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa ole yli kolmea kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Lisäksi tavoitteena on, että 50 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään kaksi kuukautta, ja että käsittelyaika ylittää yhdeksän kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista.

Vuoden 2009 lopussa yli vuoden vireillä olleita rikosasioita oli 2 316 kappaletta eli 15 % vireillä olevista asioista. Tavoitteena on, että vanhojen vireillä olevien asioiden osuus on vuonna 2011 pienempi kuin vuonna 2009.

Ihmisoikeussopimuksen mukaan jokaisella on oikeus oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. Käsittelyajan kohtuullisuutta koskevaa tarkastelua ei voi rajata vain yhteen prosessin vaiheeseen, joten rikosasioissa käräjäoikeuksien tulee ottaa huomioon asian käsittelyyn kulunut aika esitutkinnassa ja syyteharkinnassa. Käräjäoikeudet kiinnittävät huomiota asioiden joutuisaan käsittelyyn erityisesti niissä asioissa, joissa kokonaiskäsittelyaika on tavanomaista pidempi. Oikeudenkäynnin viivästymisten hyvittämistä koskevan lain (362/2009) mukaan tuomioistuin voi asianosaisen vaatimuksesta päättää, että asia määrätään kiireelliseksi, jos asian käsittelemiselle ennen muita asioita on erityisen painava syy.

Riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain (663/2005) mukaisia asioita on ollut vähemmän kuin lakia valmisteltaessa arvioitiin. Lain koko voimassaoloaikana käräjäoikeudet ovat aloittaneet sovittelun yhteensä vajaassa 500 asiassa. Hovioikeuksissa sovitteluasioita on ollut muutamia. Asiakaskunnan entistä tehokkaampi informointi voisi laajentaa tuomioistuinsovittelun käyttöä. Tavoitteena on tiedottaa sovittelujärjestelmästä aktiivisesti vuonna 2011.

Hallinto-oikeuksien asiamäärät kasvoivat pääosin autoverovalitusten johdosta vuosina 2005 ja 2006 voimakkaasti, mutta vähenivät puolestaan vuosina 2007 ja 2008. Vuonna 2009 asiamäärät kasvoivat ja asioita saapui noin 22 000. Vuonna 2009 suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuolto (31 %), verot (18 %), rakentaminen ja ympäristö (yhteensä 11 %), taloudellinen toiminta mukaan lukien liikenne- ja viestintäasiat (15 %) sekä ulkomaalaisasiat (10 %). Vuonna 2011 asiamäärien arvioidaan kasvavan ainakin sosiaaliturva- ja veroasioissa sekä turvapaikkavalituksissa.

Keskimääräinen käsittelyaika oli 7,8 kuukautta vuonna 2009. Asioista 48 % käsiteltiin alle kuudessa kuukaudessa, 80 % alle 12 kuukaudessa ja 20 % viipyi hallinto-oikeudessa yli vuoden. Hallinto-oikeuskohtaiset käsittelyaikaerot ovat supistuneet 3,8 kuukauteen vuonna 2009, kun ero vuonna 2005 oli 5,4 kuukautta. Tavoitteena on pienentää ero alle kolmeen kuukauteen vuonna 2011. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista on alle 10 %.

Vuoden 2008 alussa voimaan tulleen uuden lastensuojelulain toimivuus on erityisseurannassa. Vuoden 2010 aikana tullee harkittavaksi, onko perusteltua syytä säilyttää näiden asioiden ensi asteen ratkaisutoimivalta hallinto-oikeuksilla vai voitaisiinko ne siirtää lastensuojelullisiin kysymyksiin erikoistuneille toimielimille.

Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä kasvoi lähes 10 % vuonna 2009. Saapuneita asioita oli noin 7 000. Saapuvien asioiden määrän arvioidaan edelleen kasvavan vuonna 2011 Suomen taloudellisen tilanteen johdosta ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan purkaessa ruuhkiaan.

Markkinaoikeusruuhkautui pahoin vuosina 2005 ja 2006, kun julkisia hankintoja koskevien valitusten määrä kasvoi voimakkaasti ja uutena asiaryhmänä tulivat ratkaistaviksi valitukset energiamarkkinaviraston päätöksistä. Hankinta-asioita koskevien valitusten määrä on kasvanut edelleen huolimatta kesäkuussa 2007 voimaan tulleesta hankintalaista. Vuonna 2011 arvioidaan saapuvan yli 600 asiaa.

Työtuomioistuimeenon 2000-luvulla saapunut vuosittain 100—190 asiaa. Vuonna 2009 saapuneiden asioiden määrä oli 193 ja asiamäärän arvioidaan pysyvän samalla tasolla vuonna 2011.

Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on asettanut vuodelle 2011 seuraavat alustavat arviot ja toiminnalliset tavoitteet:

¹⁾ Kiinteistöjä koskevat kirjaamisasiat (n. 300 000 asiaa) siirtyivät käräjäoikeuksista Maanmittauslaitokselle vuoden 2010 alusta lukien.

Tuomioistuinten suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin 25 500 000 euroa momentille 12.25.10. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 31 %.