Talousarvioesitys 2011

10. Tuomioistuimet ja oikeusapu

Selvitysosa:Riippumattomat sekä hyvin ja tehokkaasti toimivat tuomioistuimet ovat edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota niin talouden toiminta kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestäminenkin vaativat. Niin ikään ne ovat edellytys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiselle sekä ristiriitojen selvittämiselle tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta.

Tuomioistuinten käsiteltäväksi tulee yhä useammin laajoja ja oikeudellisesti vaativia asioita sekä uudenlaisia oikeudellisia kysymyksiä. Yhtenä syynä tähän on EU-säädösten ulottuminen vähitellen yhä laajemmalle alueelle myös yksityisoikeudellisiin ja rikosoikeudellisiin kysymyksiin. Niin ikään kotimaisessa eri alojen lainsäädännössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka vaativat perehtymistä ja tulkintaa tuomioistuimissa. Myös yhteiskunnan jäsenten oikeusturvaa koskevat odotukset ovat kasvaneet. Nämä seikat asettavat sekä yleisten tuomioistuinten että hallintotuomioistuinten osalta yhä suurempia vaatimuksia niin lainkäyttöjärjestelmän toimivuudelle kuin henkilöstön ammatillisille taidoillekin.

Taloudellinen taantuma vaikuttaa tuomioistuinten asiamääriin. Yleisissä tuomioistuimissa kasvua on ollut konkurssi-, velkajärjestely- ja yrityssaneerausasioissa sekä summaarisissa asioissa. Asiamäärien arvioidaan pysyvän korkealla tasolla myös vuonna 2011. Hallintotuomioistuimissa ennakoidaan, että sosiaali- ja terveysasioita sekä toimeentuloturvaan liittyviä asioita saapuu edelleen runsaasti. Myös turvapaikka-asioiden suuri määrä työllistää merkittävästi hallinto-oikeuksia.

Tuomioistuimet toteuttavat oikeusturvaa, joka on valtion keskeinen perustehtävä. Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeusturvatehtävistä on säädelty myös kansainvälisin sopimuksin. Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin arvioi oikeuskäytännöllään sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Suomi on saanut useita langettavia päätöksiä liian pitkään kestäneistä oikeudenkäynneistä. Jotta oikeudenkäynnit eivät pitkittyisi, on tärkeää, että tuomioistuimilla on asioiden käsittelyyn tarvittavat voimavarat. Lisäksi tulee varmistaa, että toimintatavat ovat sellaiset, että oikeudenkäyntien kokonaiskestosta otetaan riittävästi vastuuta asian käsittelyn jokaisessa vaiheessa.

Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat ja hakemusasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta. Lainkäytön laatu ja toimivuus yleisissä tuomioistuimissa ovat edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaiselle oikeusturvalle sekä oikeusvarmuudelle, joka luo perustan sille, että ihmiset, yritykset ja yhteisöt voivat järjestää toimintansa luottaen lain ja sopimusten mukaisten oikeuksien ja velvollisuuksien toteutumiseen.

Talousrikosasioiden käsittelyä tehostetaan. Yksittäisen laajan talousrikosasian (WinCapita-juttu) käsittelyyn joudutaan kohdentamaan huomattavat voimavarat tuomioistuimissa. Lainsäädäntöä muutetaan siten, että lähisuhdeväkivaltaa koskevat asiat käsitellään aiempaa useammin viranomaisaloitteisesti. Hovioikeuksissa otetaan käyttöön jatkokäsittelylupajärjestelmä. Lautamiesten käytön vähentämisestä säästyviä varoja tullaan vuonna 2011 edelleen käyttämään pahiten ruuhkautuneiden käräjäoikeuksien vahvistamiseen.

Hallintotuomioistuimiltahaetaan muutosta viranomaisten eri hallinnonaloilla ja -tasoilla tekemiin päätöksiin. Tuomioistuinten noin 35 000 ratkaisua antavat oikeussuojaa yksittäistapauksissa, mutta niiden ratkaisukäytäntö ohjaa myös yleisemmin hallinnon toimintaa. Tämä on omiaan parantamaan koko yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Hallintotuomioistuinten päätökset koskevat esimerkiksi verotusta, taloudellista kilpailua sekä julkisia hankintoja, maankäytön suunnittelua ja rakentamista sekä liikenneyhteyksiä. Hallintotuomioistuimet huolehtivat oikeusturvasta myös ratkaistaessa toimeentuloon tai lasten huostaanottoon ja muita sosiaaliturvaan liittyviä asioita taikka ulkomaalaisasioita.

Tuottavuusohjelman mukainen tuottavuustoimenpitein tavoiteltava henkilöstövähennys tuomioistuinlaitoksessa on 25 henkilötyövuotta vuonna 2011. Käräjäoikeuksista siirrettiin vuoden 2010 alusta lukien 213 henkilötyövuotta Maanmittauslaitokseen, mistä kuitenkin kahdeksan henkilötyövuotta on väliaikaista, vain vuosia 2010 ja 2011 koskevaa siirtoa Maanmittauslaitokselle.

Oikeusavun tavoitteena on oikeusturvan toteuttaminen oikeusapuasioissa yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja vähäisin kustannuksin. Valtion oikeusaputoimistojen tehtävänä on oikeusapupäätösten tekeminen ja asianajotyö oikeusapuasioissa. Valtion oikeusaputoimistoista kansalainen voi saada itselleen oikeudellisten asioiden hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusaputoimistojen käsittelemistä asioista keskimäärin 62 % hoidetaan korvauksetta ja osakorvausta vastaan oikeusapua annetaan 30 prosentissa asioista. Palvelun saatavuutta seurataan jonotusajan kautta. Yksityisille asiamiehille tehtävien oikeusapupäätöksien tekeminen on siirretty pääkaupunkiseudun oikeusaputoimistoista muualle maahan, millä pyritään lyhentämään toimistojen keskimääräistä 15 päivän jonotusaikaa 11 päivään.

Oikeusaputoimistoihin saapuneista asioista suurimman osan muodostavat perhe- ja perintöoikeudelliset asiat. Oikeusaputoimistot antavat myös puhelinpalvelua, jolla kansalaiset saavat apua oikeudellisiin ongelmiin vaivattomasti ja ongelman alkuvaiheessa. Oikeusapua oikeusapupäätöksen nojalla antavat myös asianajajat ja muut yksityiset lakimiehet.

Kuluttajariitalautakunta toteuttaa oikeusturvaa antamalla kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien ja elinkeinoharjoittajien välisiin sekä asuntoa koskeviin yksityisten välisiin erimielisyyksiin. Kuluttajariitalautakunta ennaltaehkäisee, sovittelee ja ratkaisee lautakunnan toimivaltaan kuuluvia riita-asioita puolueettomasti, asiantuntevasti ja taloudellisesti. Lautakunta pyrkii ennen kirjallisen ratkaisusuosituksen antamista mahdollisuuksien mukaan saattamaan osapuolet sovintoon keskenään. Sovintojen määrän lisääntymiseen ovat vaikuttaneet muun muassa perustellut luopumis- ja sovintoesitykset. Yksinkertainen käsittely on nopeuttanut valitusten käsittelyä. Vakiintuneella ratkaisukäytännöllään ja periaatteellisesti tärkeillä täysistuntoratkaisuillaan lautakunta linjaa ja ohjaa kuluttajaoikeutta.

Yleinen edunvalvoja toimii päämiehensä puolesta tämän etua puolustaen. Yleisen edunvalvonnan asiakkaita ovat henkilöt, jotka eivät kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan taloudellisia asioita sairauden tai muun syyn takia. Asiakkaina on vanhuksia, mielenterveysongelmaisia, kehitysvammaisia ja alkoholiongelmaisia. Edunvalvojan toiminta on luonteeltaan yksityisoikeudellisten asioiden hoitoa, kuten sopimusten tekemistä, etuuksien hakemista, kirjanpitoa, sijoitustoimintaa ja laskujen maksua.

Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan tuottavuusohjelman mukaisesta 35 henkilötyövuoden säästötavoitteesta on vielä jäljellä viisi henkilötyövuotta, mikä toteutetaan vuonna 2011.

Yleisen edunvalvonnan tuottavuusohjelman mukaiset säästötavoitteet ajoittuvat vuosille 2012—2015. Vuosina 2009—2010 edunvalvonnasta on vähennetty etupainotteisesti 35 henkilötyövuotta.

01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 8 477 000 euroa.

Selvitysosa:Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tärkein tehtävä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita tutkimalla ja ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita ja antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä ja sen johdolla laaditaan vuosittain yleisten tuomioistuinten toimintakertomus.

Oikeuskäytäntöä pyritään valituslupahakemusten pohjalta ohjaamaan kaikilla esiin tulevilla oikeudenaloilla kulloinkin ajankohtaisten tarpeiden mukaan antamalla sovellettavien oikeussääntöjen pohjalta hyvin harkittuja ja avoimesti perusteltuja ratkaisuja kohtuullisessa ajassa.

Hovioikeuksissa käyttöön otettavan muutoksenhakua koskevan jatkokäsittelylupajärjestelmän ennakoidaan lisäävän ainakin alkuvaiheessa korkeimpaan oikeuteen tulevien asioiden määrää. Samoin Suomen heikko taloudellinen tilanne vaikuttaa asiamäärään lisäävästi.

Korkeimpaan oikeuteen arvioidaan vuonna 2011 saapuvan noin 2 900 asiaa. Tavoitteena on, että valitusluvan myöntämistä tai epäämistä koskeva päätös annetaan mahdollisimman joutuisasti, jotta niissä asioissa, joissa valituslupaa ei myönnetä, ratkaisun lainvoimaisuus ei viivästy tarpeettomasti. Jatkokäsittelylupajärjestelmän käyttöönottamisen yhteydessä otetaan käyttöön myös ohivalitus suoraan korkeimpaan oikeuteen. Tietyissä oikeudellisissa asioissa on tarpeen saada nopeasti ennakkoratkaisu, jolla on alemmissa asteissa ratkaisuja yhtenäistävä ja muutoksenhakua vähentävä vaikutus.

Korkeimpaan oikeuteen saapuvissa asioissa on havaittavissa sovellettavien oikeussääntöjen moninaistuminen, kuten eurooppaoikeuden ja muun kansainvälisen oikeuden kasvava merkitys. Sääntelyn ja muiden oikeuslähteiden lisääntyminen, muuttuminen ja juttujen monimutkaistuminen lisäävät saapuvien asioiden käsittelyn vaativuutta.

Korkeimman oikeuden päätöksistä lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 120 000 euroa momentille 12.25.10.

02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 9 998 000 euroa.

Selvitysosa:Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintolainkäyttöasiat ylimpänä oikeusasteena. Suurimpia asiaryhmiä ovat verotus, rakentaminen ja kaavoitus, ympäristöasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, ulkomaalaisasiat, kunnallishallinto sekä kilpailuasiat ja julkiset hankinnat.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista noin 80 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä tehdyt valitukset.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten merkitystä koko julkisen vallan toimivuudelle ja luottamukselle on arvioitu joulukuussa 2009 valmistuneessa tutkimuksessa oikeusturvan todellisuudesta. Tutkimuksessa selvitettiin hallinnon ja hallintolainkäytön toiminnallisia yhteyksiä ja osoitettiin hallintotuomioistuinten ratkaisujen merkitys hallinnon toimivuudelle.

Korkein hallinto-oikeus valvoo lainkäyttöä muun muassa seuraamalla hallintotuomioistuinten toiminnan joutuisuutta, voimavarojen riittävyyttä ja päätösten laatua sekä järjestämällä neuvottelupäiviä ja laatimalla hallintotuomioistuinten yhteisen toimintakertomuksen. Tällä valvontatehtävällä on oikeusturvan kokonaisuuden kannalta olennainen merkitys.

Korkein hallinto-oikeus antaa yksittäisissä tapauksissa asianosaisille oikeusturvaa, mutta sen ratkaisukäytännöllä on myös yleisempi hallintolainkäyttöä ja hallinnon toimintaa ohjaava merkitys. Tämän vuoksi sen tavoitteena on antaa muutoksenhakuasioissa hyvin perusteltuja ratkaisuja joutuisasti.

Vuonna 2011 tavoitteena on ratkaista 4 000 lainkäyttöasiaa. Ratkaistavien asioiden keskimääräiseksi käsittelyajaksi arvioidaan muodostuvan 9,5 kuukautta siten, että niistä 30 % on ratkaistu alle kuudessa kuukaudessa ja 50 % alle yhdeksässä kuukaudessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 330 000 euroa momentille 12.25.10.

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 231 559 000 euroa.

Käräjäoikeuksiin voidaan 1.2.2011 lukien perustaa kaksi käräjätuomarin virkaa (T11) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan kaksi käräjäoikeuden laamannin virkaa (T17 ja T15).

Selvitysosa:Hovioikeuksiin saapui yhteensä 11 435 asiaa vuonna 2009. Vuonna 2011 arvioidaan saapuvan noin 11 500 asiaa. Vuonna 2009 saapuneista asioista oli 26 % riita-asioita ja 66 % rikosasioita. Keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt 6,7 kuukauteen. Asioista 52 % käsiteltiin alle kuudessa kuukaudessa, 84 % alle 12 kuukaudessa ja 16 % viipyi hovioikeudessa yli vuoden. Hovioikeuskohtaiset käsittelyaikaerot ovat supistuneet vuoden 2005 noin kuudesta kuukaudesta 4,2 kuukauteen vuonna 2009. Tavoitteena on supistaa ero kolmeen kuukauteen vuonna 2011. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista on alle 10 %.

Jatkovalituslupajärjestelmän käyttöönotto tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että järjestelmään liittyvät hovioikeuksien toimintaprosessit ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaisia oikeusturvan toteuttamiseksi.

Käräjäoikeuksiinsaapui vuonna 2009 noin 455 000 rikos- ja siviilioikeudellista asiaa. Siviilioikeudellisia asioita saapui noin 369 000, joista 311 000 tuli vireille suppealla haastehakemuksella. Näitä niin sanottuja summaarisia asioita saapui noin 34 % enemmän kuin vuonna 2008 ja niissä yleisin nimike oli velkasuhteeseen perustuva saatava, esim. ns. pikaluotto. Näiden asioiden määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa ja Suomen taloudellisen tilanteen vuoksi kasvu jatkuu.

Yrityssaneeraus- ja konkurssiasioita saapui vuonna 2009 kymmeniä prosentteja edellisvuotta enemmän. Vuoden 2010 tammi—maaliskuussa yrityssaneerausasioiden kasvu jatkui, mutta konkurssiasioissa oli tällä aikavälillä pieni vähennys. Asiamäärien ennakoidaan kasvavan näissä asiaryhmissä vuonna 2011. Myös velkajärjestelyasioiden määrän arvioidaan nousevan olennaisesti.

Pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle kuudessa kuukaudessa ja enintään 25 prosentissa käsittelyaika on yli vuoden. Yksinkertaiset rikosasiat on voitu käsitellä kirjallisessa menettelyssä vuoden 2006 lokakuun alusta lukien. Kirjallisesti ratkaistavien rikosasioiden osuuden arvioidaan vuonna 2011 olevan sama kuin vuonna 2009 (35 %). Kirjallisen menettelyn käyttö on vähentänyt lautamieskokoonpanojen käyttöä. Kokoonpanosäännöksiä uudistettiin vuoden 2009 alusta lukien siten, että istuntokäsittelyssä tarvitaan entistä harvemmin lautamieskokoonpanoa. Samassa yhteydessä mahdollistettiin rikosasioissa kolmen tuomarin kokoonpano, jota on tarkoitus käyttää vaikeimmissa asioissa. Rikosasioiden pääkäsittelyn peruuntumisten osalta tavoitteena on, että peruuntumisosuus ei nouse (20 % v. 2009).

Vuoden 2009 lopussa vanhoja, yli vuoden vireillä olleita laajoja riita-asioita oli 1 307 kappaletta, eli 21 % vireillä olevista asioista. Tavoitteena on, että vanhojen asioiden osuus on vuonna 2011 pienempi kuin vuonna 2009. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa vuonna 2009 oli 3,4 kuukautta ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 3,8—5,5 kuukautta. Vuonna 2011 tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa ole yli kolmea kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Lisäksi tavoitteena on, että 50 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään kaksi kuukautta, ja että käsittelyaika ylittää yhdeksän kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista.

Vuoden 2009 lopussa yli vuoden vireillä olleita rikosasioita oli 2 316 kappaletta eli 15 % vireillä olevista asioista. Tavoitteena on, että vanhojen vireillä olevien asioiden osuus on vuonna 2011 pienempi kuin vuonna 2009.

Ihmisoikeussopimuksen mukaan jokaisella on oikeus oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. Käsittelyajan kohtuullisuutta koskevaa tarkastelua ei voi rajata vain yhteen prosessin vaiheeseen, joten rikosasioissa käräjäoikeuksien tulee ottaa huomioon asian käsittelyyn kulunut aika esitutkinnassa ja syyteharkinnassa. Käräjäoikeudet kiinnittävät huomiota asioiden joutuisaan käsittelyyn erityisesti niissä asioissa, joissa kokonaiskäsittelyaika on tavanomaista pidempi. Oikeudenkäynnin viivästymisten hyvittämistä koskevan lain (362/2009) mukaan tuomioistuin voi asianosaisen vaatimuksesta päättää, että asia määrätään kiireelliseksi, jos asian käsittelemiselle ennen muita asioita on erityisen painava syy.

Riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain (663/2005) mukaisia asioita on ollut vähemmän kuin lakia valmisteltaessa arvioitiin. Lain koko voimassaoloaikana käräjäoikeudet ovat aloittaneet sovittelun yhteensä vajaassa 500 asiassa. Hovioikeuksissa sovitteluasioita on ollut muutamia. Asiakaskunnan entistä tehokkaampi informointi voisi laajentaa tuomioistuinsovittelun käyttöä. Tavoitteena on tiedottaa sovittelujärjestelmästä aktiivisesti vuonna 2011.

Hallinto-oikeuksien asiamäärät kasvoivat pääosin autoverovalitusten johdosta vuosina 2005 ja 2006 voimakkaasti, mutta vähenivät puolestaan vuosina 2007 ja 2008. Vuonna 2009 asiamäärät kasvoivat ja asioita saapui noin 22 000. Vuonna 2009 suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuolto (31 %), verot (18 %), rakentaminen ja ympäristö (yhteensä 11 %), taloudellinen toiminta mukaan lukien liikenne- ja viestintäasiat (15 %) sekä ulkomaalaisasiat (10 %). Vuonna 2011 asiamäärien arvioidaan kasvavan ainakin sosiaaliturva- ja veroasioissa sekä turvapaikkavalituksissa.

Keskimääräinen käsittelyaika oli 7,8 kuukautta vuonna 2009. Asioista 48 % käsiteltiin alle kuudessa kuukaudessa, 80 % alle 12 kuukaudessa ja 20 % viipyi hallinto-oikeudessa yli vuoden. Hallinto-oikeuskohtaiset käsittelyaikaerot ovat supistuneet 3,8 kuukauteen vuonna 2009, kun ero vuonna 2005 oli 5,4 kuukautta. Tavoitteena on pienentää ero alle kolmeen kuukauteen vuonna 2011. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista on alle 10 %.

Vuoden 2008 alussa voimaan tulleen uuden lastensuojelulain toimivuus on erityisseurannassa. Vuoden 2010 aikana tullee harkittavaksi, onko perusteltua syytä säilyttää näiden asioiden ensi asteen ratkaisutoimivalta hallinto-oikeuksilla vai voitaisiinko ne siirtää lastensuojelullisiin kysymyksiin erikoistuneille toimielimille.

Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä kasvoi lähes 10 % vuonna 2009. Saapuneita asioita oli noin 7 000. Saapuvien asioiden määrän arvioidaan edelleen kasvavan vuonna 2011 Suomen taloudellisen tilanteen johdosta ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan purkaessa ruuhkiaan.

Markkinaoikeusruuhkautui pahoin vuosina 2005 ja 2006, kun julkisia hankintoja koskevien valitusten määrä kasvoi voimakkaasti ja uutena asiaryhmänä tulivat ratkaistaviksi valitukset energiamarkkinaviraston päätöksistä. Hankinta-asioita koskevien valitusten määrä on kasvanut edelleen huolimatta kesäkuussa 2007 voimaan tulleesta hankintalaista. Vuonna 2011 arvioidaan saapuvan yli 600 asiaa.

Työtuomioistuimeenon 2000-luvulla saapunut vuosittain 100—190 asiaa. Vuonna 2009 saapuneiden asioiden määrä oli 193 ja asiamäärän arvioidaan pysyvän samalla tasolla vuonna 2011.

Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on asettanut vuodelle 2011 seuraavat alustavat arviot ja toiminnalliset tavoitteet:

¹⁾ Kiinteistöjä koskevat kirjaamisasiat (n. 300 000 asiaa) siirtyivät käräjäoikeuksista Maanmittauslaitokselle vuoden 2010 alusta lukien.

Tuomioistuinten suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin 25 500 000 euroa momentille 12.25.10. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 31 %.

04. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 151 000 euroa.

Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Vuonna 2009 oikeusaputoimistoihin saapui noin 51 000 asiaa. Saapuneista asioista 83 % oli siviili- ja hallinto-oikeudellisia asioita, joista suurin asiaryhmä olivat perhe- ja perintöoikeudelliset asiat (48 %). Rikosasioiden osuus oli 17 %. Oikeusapuohjaukseen tuli noin 14 000 puhelua. Oikeusaputoimistojen keskimääräinen jonotusaika oli 12,2 päivää.

Tavoitteena on oikeusavun sähköisen asiointipalvelun vakiinnuttaminen osaksi oikeusaputoimintaa. Sähköiseen hakemukseen syötettyjen tietojen siirtyminen automaattisesti oikeusapupäätöksen tiedoiksi vähentää tallennustyötä ja virhemahdollisuutta oikeusapupäätöksissä. Yksityisille asiamiehille tehtävät oikeusapupäätökset keskitettiin vuoden 2010 alusta lähtien noin 20:een asiamäärältään vähemmän ruuhkaiseen oikeusaputoimistoon. Yksityisille asiamiehille tehtäviä oikeusapupäätöksiä ei enää tehdä pääkaupunkiseudun oikeusaputoimistoissa, millä pyritään lyhentämään pääkaupunkiseudun oikeusaputoimistojen keskimääräistä 15 päivän jonotusaikaa 11 päivään.

Liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuutta parannetaan niin, että vuonna 2012 toiminnan tulot vastaavat kustannuksia. Vuonna 2009 liiketaloudellisen toiminnan alijäämä oli noin 400 000 euroa ja kustannusvastaavuus oli 74 %.

Vuonna 2009 Kuluttajariitalautakuntaan saapui 4 189 valitusta, mikä on 8 % vähemmän kuin vuonna 2008. Eniten valitettiin asuntokaupasta, kiinteistönvälityksestä, rakentamisesta ja remonteista. Tavoitteena on kuluttajariitalautakunnan käsittelyajan lyhentäminen vuoden 2009 tasolle. Kuluttajariitalautakunta laatii valituksen käsittelyn prosessikuvauksen, jonka kautta analysoidaan käsittelyn kestoa prosessin eri vaiheessa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen oikeusministeriö on alustavasti asettanut oikeusaputoimistoille ja kuluttajariitalautakunnalle seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2011:

¹⁾ Ei ole otettu huomioon oikeusapuohjauksesta eikä oikeusavun saamista koskevien päätösten tekemisestä aiheutuvia kustannuksia ja asiamääriä.

05. Yleisen edunvalvonnan toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 451 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää holhoustoimen edunvalvontapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa (575/2008) tarkoitettujen edunvalvontapalvelujen järjestämisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Edunvalvojan määrää maistraatti tai käräjäoikeus henkilölle, joka ei itse kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan taloudellisia asioita esim. sairauden takia. Edunvalvojaksi voidaan määrätä joko yksityinen tai yleinen edunvalvoja. Vuonna 2009 yleisen edunvalvonnan päämiesmäärä oli yhteensä 33 600 päämiestä. Oikeusaputoimistoissa hoidettiin noin 30 800 päämiehen edunvalvonta ja ostopalveluina hoidettiin noin 2 800 päämiehen edunvalvonta. Päämiehistä täysi-ikäisiä oli 94 %.

Tavoitteena on, että edunvalvontapalveluita järjestetään nykyistä enemmän ostopalveluina. Oikeusaputoimistojen tulee toimintaa suunnitellessaan ottaa huomioon mahdollinen ostopalvelujen lisääminen alueellaan. Tavoitteena on, että yleisen edunvalvonnan valtakunnallinen asiankäsittelyjärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2011.

Yleisen edunvalvonnan palveluista peritään päämiehiltä korvauksia ja palkkioita holhoustoimilain (422/1999) 44 §:n 2 momentin perusteella. Oikeusministeriö on antanut ohjeen edunvalvojan palkkion määräytymisen perusteista (OM 3927/33/2001). Korvauksia ja palkkioita arvioidaan perittävän noin 16 500 000 euroa tälle momentille. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista korvauksia ja palkkioita peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 62 %.

50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 42 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002)

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen

4) enintään 700 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin.

Selvitysosa:

Vuonna 2009 yksityinen avustaja määrättiin 34 952 asianosaiselle. Keskimääräinen korvaus asianosaista kohti oli 993 euroa. Yksityisille asiamiehille oikeusavusta suoritettavista kustannuksista 82 % kertyi käräjäoikeuksista ja 18 % hovioikeuksista. Oikeusavun tuomioistuinasioista rikosasiat ovat määrällisesti ja kustannuksiltaan suurin asiaryhmä. Käräjäoikeuksissa ja hovioikeuksissa käsiteltyjen rikosasioiden määrä oli 29 617 asiaa. Syytteestä vapautettujen oikeudenkäyntikulujen korvaukset olivat noin 3,7 milj. euroa. Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien palkkiot olivat noin 300 000 euroa. Sähköinen asiointi puolustajan hakemuksessa sekä avustajan palkkioiden määräämisessä otetaan käyttöön syksyllä 2010.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon oikeusavusta, puolustuksesta ja syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulujen korvauksesta johtuva menojen kasvu 6 000 000 eurolla.