Talousarvioesitys 2011
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenoista, terveysvalvonnan, tartuntatautien valvonnan, rokotteiden hankinnan ja pandemiavarautumisen erityismenoista sekä terveyden edistämisen menoista ja työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen menoista. Terveyden ja toimintakyvyn edistämistä ja terveysvalvontaa toteutetaan osin myös momenttien 33.02.03, 33.02.05, 33.03.04 ja 33.03.50 määrärahoilla. Kunnat ovat keskeisiä terveysvalvonnasta vastaavia toimijoita.
Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimenpiteet
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan vuoteen 2015 suuntaavien strategioiden mukaisesti työsuojelun aluehallintoviranomaisten toiminnalla vaikutetaan siihen, että työpaikat omaksuvat turvallisuusjohtamisen keskeiset käytännöt ja työolot ovat turvalliset ja terveelliset. Tämän seurauksena tapaturmaisuus, sairauspoissaolot ja työperäiset sairaudet vähenevät. Toiminta tukee osaltaan työelämän vetovoimaisuuden lisäämistä ja väestön terveyden ja toimintakyvyn edistämistä sekä työssä jaksamista ja jatkamista pidempään.
Palkansaajien työoloja kuvaavien tunnuslukujen kehitys | |||||
---|---|---|---|---|---|
2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 20091) | |
Korvatut työtapaturmat ja ammattitaudit | 134 300 | 138 900 | 142 000 | 144 000 | 126 000 |
Korvatut työpaikkatapaturmat milj. työtuntia kohden, kaikki toimialat | 32 | 33 | 34 | 33 | 30 |
— rakentaminen | 81 | 82 | 79 | 72 | 70 |
— teollisuus | 45 | 46 | 47 | 46 | 40 |
— kuljetus ja varastointi | 50 | 49 | 50 | 50 | 45 |
Työpaikalla ja työliikenteessä sattuneet kuolemat | 51 | 47 | 36 | 351) | 32 |
Työmatkakuolemat (työmaalla, asunnosta työhön tai päinvastoin) | 31 | 16 | 24 | 161) | 18 |
Korvatut ammattitaudit | 5 420 | 4 830 | 4 760 | 4 210 | 4 000 |
Lähde: Työtapaturmat ja ammattitaudit, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto |
1) Ennakkotieto
Vaikuttavuus:
Viranomaisaloitteinen toiminta
Työsuojelun aluehallintoviranomaiset suuntaavat valvontaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta tärkeimmille toimialoille sekä toisaalta kohteisiin, joissa varmistetaan työlainsäädännön vaatimusten noudattaminen. Pääosa toiminnasta suunnataan toimialoille, joilla valvonnalla voidaan estää työn ja työolojen aiheuttamaa kuormitusta ja torjua tapaturmia.
Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toiminta kohdentuu painoalueille, jotka ovat työn aiheuttaman haitallisen henkisen ja fyysisen kuormituksen ehkäisy, työtapaturmien torjunta, kemikaaliriskien hallinta sekä työelämän yleisten pelisääntöjen valvonta. Valvonnalla vaikutetaan hallintajärjestelmiin siten, että työpaikoilla on toimivat käytännöt vaarojen tunnistamiseen ja arviointiin, toimenpiteiden toteutukseen sekä tarkkailuun ja seurantaan. Valvontaa suunnataan työpaikoille, joilla esiintyy muun muassa asiakasväkivallan uhkaa, häirintää ja syrjintää, käsin tehtäviä nostoja, toistotyötä ja työtapaturmia. Lisäksi valvonnan kohteena olevilla työpaikoilla varmistetaan toimivat käytännöt häirinnän ja syrjinnän ehkäisemiseksi, kemikaaliriskien hallinta ja kemikaalien turvallinen käyttö.
Kohdennetun työaikavalvonnan sekä määräaikaisten työsopimusten valvonnan avulla varmistetaan lainsäädännön noudattaminen. Työlainsäädännön noudattamiseksi toteutetaan ulkomaalaisen työvoiman työnteko-oikeuden ja työsuhteen ehtojen sekä vuokratyövoiman käytön ja määräaikaisten työsuhteiden valvontaa. Tilaajavastuulain valvontaa jatketaan luotuja toimintakäytäntöjä noudattaen. Tuotteiden turvallisuuteen kohdistuvan valvonnan avulla varmistetaan koneiden, henkilösuojainten ja kemikaalien säädöstenmukaisuus. Tehokkaan tiedotuksen sekä sidosryhmäyhteistyön avulla tuetaan valvontatoimintaa.
Asiakasaloitteinen toiminta
Työsuojeluvalvontaan liittyvään asiakaskysyntään vastataan kaikilta osin sovittuja määräaikoja noudattaen. Asiakasaloitteisen toiminnan sisältö ja laatu pyritään yhtenäistämään työsuojelun vastuualueilla. Sähköistä asiointia sekä valvontatoimintaa tukevaa viestintää kehitetään resurssien käytön tehostamiseksi.
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen toimenpiteet
Terveyttä edistetään ja kansantauteja vähennetään yhteiskuntapolitiikan eri keinoin. Ihmisten omatoimisuutta terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitäjinä ja edistäjinä tuetaan huolehtimalla, että ympäristö ja olosuhteet tukevat terveellisiä valintoja. Kansainvälinen toiminta vaikuttaa yhä enemmän ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä elämäntapoihin ja terveystottumuksiin. Terveyden edistämisen toiminnan perustana on Terveys 2015 -kansanterveysohjelma ja terveyden edistämisen politiikkaohjelma.
Terveysvalvonta (33.70.21) keskittyy erityisesti talousveden laadun valvonnan tehostamiseen, ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämiseen sekä EU:n uuden kemikaalilainsäädännön (REACH-asetus) toimeenpanoon ja kansallisen kemikaaliohjelman valmisteluun.
Tavoitteet:
- Elinympäristöstä ihmisille aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisy ja poistaminen.
- Turvata säädösten edellyttämien ympäristön terveydellisten laatuvaatimusten toteutuminen, valvontamenettelyjen toimivuus, ajanmukaisuus, tuloksellisuus sekä valvonnan johdon tehokkuus.
- Vähentää talousvesistä aiheutuvia epidemioita.
Tartuntatautien torjunnan ja rokotteiden hankinnan(33.70.22 ja 33.70.20) painopisteinä ovat rokotusohjelman kehittäminen ja toteutumisen seuranta, sairaalainfektioiden torjunta, HIV-infektioiden leviämisen ehkäiseminen, varautuminen vakaviin epidemioihin ja kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavan torjuntatyön vahvistaminen.
Tavoitteet:
- Rokotuksin ehkäistävien tautien matala esiintyvyys, influenssarokotusten kattavuuden parantaminen yli 65-vuotiailla ja pneumokokkirokotusten aloittaminen 3—12 kuukauden ikäisille lapsille (esimerkkinä hinkuyskän esiintyvyys, yli 65-vuotiaiden influenssarokotusten kattavuus).
- Tartuntatautien leviämisen ehkäisy ja epidemioiden selvittäminen (esimerkkinä kampylobakteeri, epidemioiden epäilyilmoitusten lukumäärät).
- Säilyttää Suomen kansainvälisesti verrattuna hyvä tartuntatautitilanne (esimerkkinä tuberkuloosi, MRSA/resistentti stafylokokki-sairaalainfektio).
- Kehittää WHO- ja EU-järjestelmiin yhteensopiva nopeasti reagoiva seuranta- ja torjuntajärjestelmä (systeemikehitys).
- Estää erityisesti HIV-infektion leviämisen aiheuttama terveyspalvelujen tarpeen voimakas kasvu (uusien HIV-tapausten lukumäärä).
Pandemiavarautumisen tavoitteena on pandemiavalmiuden ja alueellisen epidemiologisen toiminnan kehittäminen.
Terveyden edistämisen (33.70.50) tavoitteena on ylläpitää ja kohentaa väestön terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä, vähentää elinympäristön vaaratekijöitä sekä kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Terveyden edistämisen rakenteiden, menetelmien ja laadun kehittäminen sekä eri toimijoiden yhteistyön tehostaminen ovat keskeisiä painoalueita. Terveyden edistämistä toteutetaan tehokkaimmin laajoin, samanaikaisin ja usean eri toimijan yhteisin toimin.
Määrärahalla tuettavien hankkeiden tulee tukea Terveys 2015 -kansanterveysohjelman, terveyden edistämisen politiikkaohjelman, terveyserojen kaventamisen toimenpideohjelman ja muiden valtakunnallisten terveyden edistämisen ohjelmien toimeenpanoa. Erityisesti tuetaan laaja-alaisia useiden toimijoiden yhteishankkeita.
Tavoitteet:
- Tukea lasten ja nuorten tupakoimattomuutta edistävää työtä erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa. Kehittää tupakoinnin vieroitustoimintaa terveyspalvelujärjestelmässä osana sairauksien ja niiden uusiutumisen ehkäisyä.
- Ehkäistä ja vähentää lasten, nuorten ja lapsiperheiden alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä. Erityistä huomiota kiinnitetään nuorten humalajuomisen ja huumausaineiden kokeilun ehkäisyyn. Tehostaa alkoholin suurkuluttajien mini-intervention käyttöönottoa perusterveydenhuollossa.
- Kohentaa väestön ravitsemusta siten, että ylipainoisen väestöosuuden lisääntyminen pysähtyy. Lisätä kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutusta sekä edistää joukkoruokailun terveellisyyttä. Keskeisiä kohderyhmiä ovat lapset ja nuoret.
- Lisätä sekä arkiliikuntaa että säännöllistä liikunnan harrastamista kaikissa ikäryhmissä. Erityisesti kohderyhmänä terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat lapset ja iäkkäät.
- Tukea ympäristön esteettömyyttä ja kansalaisten osallisuutta lisääviä toimintatapoja ja sitä kautta terveellisen yhteiskunnan kehittämistä.
- Ehkäistä erityisesti kuolemaan johtavia ja suurta hoidon tarvetta aiheuttavia koti- ja vapaa-ajan tapaturmia.
- Tukea lasten ja nuorten psykososiaalista kehitystä ja mielenterveyttä. Aikuisilla keskeisenä tavoitteena on itsemurhien ehkäisy ja vähentäminen.
- Tehostaa nuorten seksuaalikasvatusta sekä seksuaalineuvonnan integroimista kiinteäksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.
Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen(33.70.51) määrärahaa käytetään työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Työterveyslaitos käyttää varoja oman ja yliopistojen koulutuksen kehittämiseen sekä maksaa korvausta työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain tarkoittamille palvelujen tuottajille sekä työnantajan ylläpitämille työterveyshuoltoasemille.
Tavoitteet:
- Varmistaa, että työterveyshuollossa päätoimisesti työskentelevät lääkärit ovat työterveyshuollon erikoislääkäreitä kuten asetuksessa (1484/2001) säädetään.
- Turvata työterveyslääkärien eläkkeelle siirtymisestä johtuva koulutuksen määrällinen tarve.
- Nostaa työterveyslääkärien koulutustaso vastaamaan työelämän tarpeita siten, että työterveyshuollon toimenpitein tuetaan työntekijöiden työssä jaksamista ja jatkamista sekä turvataan työterveyshuoltolain toimeenpano.
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen tunnusluvut 2008—2011 | ||||
---|---|---|---|---|
2008 toteutunut |
2009 toteutunut |
2010 arvio |
2011 arvio |
|
Terveysvalvonta | ||||
Vesivälitteiset epidemiat | ||||
— epidemioiden lukumäärä | 4 | 3 | 5 | 5 |
— sairastuneet henkilöt | 114 | 85 | 500 | 500 |
Tartuntatautien torjunta ja rokotteiden hankinta | ||||
Influenssarokotusten kattavuus yli 65-vuotiailla, % | 45,7 | 48 | 52 | 58 |
Hinkuyskätapausten lkm | 535 | 511 | 470 | 430 |
Kampylobakteerilöydökset lkm | 3 444 | 4 453 | 4 300 | 4 200 |
Epidemioiden epäilyilmoitukset | 79 | 80 | 80 | 80 |
Tuberkuloositapausten lkm | 290 | 335 | 340 | 340 |
MRSA/resistentti stafylokokkilöydökset lkm | 1 357 | 1 778 | 1 700 | 1 600 |
HIV ilmoitetut tapaukset lkm | 193 | 148 | 150 | 150 |
Terveyden edistäminen | ||||
Päivittäin tupakoivat 15—64-vuotiaat, % | ||||
— miehet | 24 | 22 | 21 | 20 |
— naiset | 18 | 16 | 15 | 15 |
Alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin kuolleet | ||||
— miehet | 1 674 | 1 6501) | 1 600 | 1 580 |
— naiset | 462 | 4551) | 450 | 445 |
Humalahakuinen juominen (yli 6 annosta kerralla vähintään kerran viikossa) 15—64-vuotiaat, % | ||||
— miehet | 26 | 24 | 23 | 23 |
— naiset | 9 | 7 | 6 | 6 |
Ylipainoisten (BMI 25 tai yli) 15—64-vuotiaista, % | ||||
— miehet | 56 | 58 | 54 | 53 |
— naiset | 44 | 42 | 41 | 41 |
Niiden 75—84-vuotiaiden osuus, jotka kykenevät liikkumaan ulkona yksin, % | ||||
— miehet | 82 | 83 | 83 | 84 |
— naiset | 73 | 74 | 75 | 76 |
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat, kuolleet | ||||
— miehet | 1 318 | 1 300 | 1 280 | 1 270 |
— naiset | 763 | 750 | 740 | 730 |
Itsemurhat | ||||
— miehet | 801 | 790 | 780 | 770 |
— naiset | 232 | 225 | 220 | 215 |
Raskauden keskeytykset 15—24-vuotiailla naisilla/1 000 naista | 15,2 | 15,0 | 14,8 | 14,6 |
Klamydiatartunnat 15—24-vuotiaat | 9 086 | 9 000 | 9 800 | 9 700 |
Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus | ||||
Työterveyshuollon erikoislääkäritutkintojen lukumäärä | 56 | 48 | 50 | 50 |
1) Arvio
01. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 352 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös ulkomailla olevien suomalaisten alusten tarkastustoiminnan ja työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) 15 ja 20 §:n mukaisista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut alustavasti työsuojelun aluehallintoviranomaisille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011. Vastuualuekohtaiset tulostavoitteet määritellään ministeriön ja työsuojelun aluehallintoviranomaisten välisissä tulossopimuksissa.
Toiminnallinen tuloksellisuus
Viranomaisvalvonnan vaikuttavuutta parannetaan lisäämällä työpaikoille tehtäviä tarkastuksia 50 prosentilla vuoteen 2011 mennessä. Voimavarojen suuntaamista ja käyttöä toiminnan painoalueille seurataan. Toimintojen tuottavuuden parantamiseksi toimintatapoja tehostetaan.
Työpaikkatarkastustoiminnalle asetetaan seuraavat määrätavoitteet:
Viranomaisaloitteiset tarkastukset (työpaikoilla tehtävät tarkastukset) | |||||
---|---|---|---|---|---|
2006 (lähtötaso) |
2008 toteutuma |
2009 tavoite |
2010 tavoite |
2011 tavoite |
|
Yhteensä | 12 600 | 14 200 | 15 800 | 17 300 | 18 900 |
Työsuojelun aluehallinnon kokonaiskustannukset ja henkilötyövuodet | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2009 tilinpäätös | 2010 tavoite | 2011 tavoite | |||||||
Tulosalue | 1 000 € | %-osuus | htv | 1 000 € | %-osuus | htv | 1 000 € | %-osuus | htv |
Viranomaisaloitteinen toiminta | 17 094 | 60 | 268 | 13 065 | 60 | 277 | 15 344 | 60 | 277 |
Asiakasaloitteinen toiminta | 5 698 | 20 | 89 | 4 274 | 20 | 93 | 4 949 | 20 | 93 |
Hallinto- ja tukitoiminnot | 5 698 | 20 | 89 | 4 690 | 20 | 96 | 4 702 | 20 | 86 |
Yhteensä | 28 490 | 100 | 446 | 21 418 | 100 | 466 | 25 352 | 100 | 456 |
Toiminnallinen tehokkuus
Työsuojelun aluehallintoviranomaiset suunnittelevat resurssien käytön ja suuntaavat ne tehokkaasti toiminnan vaikuttavuuden huomioiden.
Maksullisen toiminnan tavoitteena on, että julkisoikeudellisten suoritteiden maksut vastaavat kokonaiskustannuksia ja suoritteet ovat tarkoituksenmukaista laatutasoa. Liiketaloudellisen suoritetuotannon tavoitteena on kokonaiskannattavuus.
Tuotokset ja laadunhallinta
Työsuojelun aluehallintoviranomaiset toimivat kiinteässä yhteistyössä työpaikkojen, työmarkkinajärjestöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Työterveyslaitoksen ja muiden asiantuntijatahojen asiantuntemusta käytetään joustavasti työsuojelun aluehallintoviranomaisten valvontatoiminnan tukena.
Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toiminnan suunnittelun ja kohdentumisen menetelmiä kehitetään ja niiden toimivuutta seurataan. Toiminnan laatua ja tuottavuutta parannetaan, valvontamenetelmiä kehitetään ja toiminnan eri osa-alueiden arviointia jatketaan.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
Henkilöstön kehittämissuunnitelmilla vahvistetaan osaamista vastaamaan valvontatoiminnan vaatimuksia. Aluehallintouudistuksen yhteydessä varmistetaan osaamisen ja henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukainen sijoittuminen valtakunnallisesti. Henkilöstön muutosvalmiutta tuetaan ja työhyvinvoinnista huolehditaan osana henkilöstön voimavarojen hallintaa.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) | |||
---|---|---|---|
2009 toteutuma |
2010 varsinainen talousarvio |
2011 esitys |
|
Bruttomenot | 28 563 | 21 578 | 25 498 |
Bruttotulot | 139 | 160 | 146 |
Nettomenot | 28 424 | 21 418 | 25 352 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 6 046 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 6 112 |
Valtimo - Työsuojelupiirin tietojärjestelmien uusiminen -hankkeelle on myönnetty vuosina 2009 ja 2010 yhteensä 1 000 000 euroa siirtona tuottavuus- ja IT-hankkeiden edistämisen määrärahoista ja vuodelle 2011 hankkeelle ehdotetaan 300 000 euroa siirtona momentilta 28.70.20.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
---|---|
Palkkausten tarkistukset | 248 |
Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus | 96 |
Valtimo - Työsuojelupiirin tietojärjestelmien uusiminen | |
— siirto momentilta 28.70.20 (kertameno) | 300 |
— vuodelle 2010 myönnetyn lisäyksen poisto (kertameno) | -500 |
Uudelleenkohdentaminen | 3 800 |
Muu muutos yhteensä | -10 |
Yhteensä | 3 934 |
2011 talousarvio | 25 352 000 |
2010 III lisätalousarvio | 161 000 |
2010 talousarvio | 21 418 000 |
2009 tilinpäätös | 28 490 000 |
20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 26 390 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tartuntatautilain (583/1986) 25 §:n perusteella maksutta toimitettavien rokotustilaisuuksissa tarvittavien rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta ja käytön ohjeistamisesta molemmilla kotimaisilla kielillä, velvoitevarastoinnista, rokotejakelujärjestelmästä sekä muiden yleisen rokotusohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen
2) Suomen lääkevahinkokorvausosuuskunnan jäsenmaksuun ja rokotteiden hankinnan kilpailuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta välitystoimintaan aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Rokotteiden hankinnasta ja rokotusohjelman toteuttamisesta arvioidaan aiheutuvan menoja yhteensä 26 390 000 euroa. Summa on arvioitu tulevien tilausten mukaan. Arvioon on lisätty rokotusohjelmaan liitetyn pneumokokkikonjugaattirokotteen hankintakustannukset täysimääräisenä. Osa määrärahasta käytetään myös uuden rokotteen velvoitevarastointiin. Määrärahaan sisältyy pandemiarokotteen vuosivarausmaksu, joka on arviolta 500 000 euroa. Rokotteiden välitystoimintaan ja muuhun rokotteiden hankintaan, huoltoon ja välitykseen on arvioitu käytettävän 530 500 euroa. Rokotteiden hankintapäätökset ja siihen liittyvä kilpailutus on tarkoitus siirtää Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sosiaali- ja terveysministeriölle.
Rokotteiden välitystoiminnan aiheuttamat muut menot on merkitty momentille 33.03.04. Tulot rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
---|---|
Pneumokokkikonjugaattirokotukseen liittyvä lisäys | 3 500 |
Pandemiarokotteen vuosivarausmaksun nousu | 170 |
Rokotehankinnoissa tapahtuvat hintojen muutokset | 350 |
Rokoteohjelmiin kuuluvien ikäryhmien määrän muutokset | 500 |
Muu muutos yhteensä | -150 |
Yhteensä | 3 850 |
2011 talousarvio | 26 390 000 |
2010 talousarvio | 22 540 000 |
2009 tilinpäätös | 16 610 000 |
21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveydensuojelulain (763/1994), geenitekniikkalain (377/1995), kemikaalilain (744/1989) ja säteilylain (592/1991) edellyttämästä terveysvalvonnasta, terveysvalvontatutkimuksesta ja henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
2011 talousarvio | 1 000 000 |
2010 talousarvio | 1 000 000 |
2009 tilinpäätös | 930 000 |
22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 360 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tartuntatautilain (583/1986) edellyttämän ehkäisyn ja valistustoiminnan, yllättävien epidemioiden selvittämisen ja seurannan sekä näiden edellyttämän kansainvälisen yhteistyön aiheuttamien menojen maksamiseen
2) edellä mainittuihin tarkoituksiin myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen.
Määrärahaa saa myös käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja sosiaali- ja terveysministeriölle aiheutuvien muiden toimintamenojen maksamiseen.
2011 talousarvio | 1 360 000 |
2010 talousarvio | 1 360 000 |
2009 tilinpäätös | 1 360 000 |
50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 5 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveyden edistämisen määrärahasta annetun lain (333/2009) 1 §:n mukaisten menojen maksamiseen.
Määrärahasta voidaan myöntää valtionavustuksia järjestöille, säätiöille, kunnille ja muille toimijoille. Määrärahasta voidaan myös tehdä sopimuksia valtionhallinnon laitosten kanssa terveyden edistämisen hankkeista. Määrärahaa saa käyttää myös määrärahan hallinnointiin liittyvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 600 000 euroa uudelleenkohdentamisen johdosta.
2011 talousarvio | 5 700 000 |
2010 talousarvio | 4 100 000 |
2009 tilinpäätös | 9 300 000 |
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 a §:n mukaiseen työterveyshuollon erikoislääkärin koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
Selvitysosa:Työterveyslaitokselle maksetaan valtion varoista korvausta työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkärien koulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Työterveyslaitos käyttää varoja oman ja yliopistojen koulutuksen kehittämiseen sekä maksaa korvausta työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoittamille palvelujen tuottajille sekä työnantajan ylläpitämille työterveyshuollon asemille.
Tavoitteena on turvata työterveyslääkärien eläkkeelle siirtymisestä johtuva koulutuksen määrällinen tarve ja nostaa työterveyslääkärien koulutustaso vastaamaan työelämän tarpeita siten, että työterveyshuollon toimenpitein tuetaan työntekijöiden työssä jaksamista ja jatkamista sekä turvataan työterveyshuoltolain toimeenpano. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen aiheuttamiin kustannuksiin kohdennetut voimavarat ovat lisänneet tutkintojen lukumäärää selvästi jo vuodesta 2005 lähtien. Myös työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen sisältöä on kyetty kehittämään.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 200 000 euroa tarvearvion muutoksen johdosta.
2011 talousarvio | 2 900 000 |
2010 talousarvio | 2 700 000 |
2009 tilinpäätös | 2 700 000 |