Talousarvioesitys 2011

40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä

Valtuus

Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 prosenttia. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2011 enintään 8 400 000 euroa.

Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2011 enintään 34 000 euroa.

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriön keskeisten toimintalinjausten toteutuminen riippuu rahoitus- ja kehityshankkeiden lisäksi keskeisesti myös lainsäädännön ja muun toimintaympäristön kilpailukykyisyydestä.

Yritysten kattava ja luotettava taloudellinen informaatio antaa eri sidosryhmille riittävät tiedot niiden taloudellisesta tilasta. Toimiva ja kansainvälisesti uskottava tilintarkastusjärjestelmä varmentaa tietojen oikeellisuuden. Erityisesti pörssiin listattuja yhtiöitä koskeva luotettava ja ajantasainen tieto on tehokkaasti toimivien pääomamarkkinoiden välttämätön ehto. Taloudellista raportointia kehitetään EU:ssa vireillä olevien hankkeiden mukaisesti. Hallinnollisia kustannuksia pyritään keventämään pienten ja keskisuurten yritysten osalta. Tilintarkastajajärjestelmän yksinkertaistamiseen tähtäävän uudistuksen valmistelua jatketaan.

Toimiva ja kilpailukykyinen aineettomien oikeuksien järjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen sekä oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon. Valtioneuvoston keväällä 2009 antama periaatepäätös aineettomien oikeuksien strategiasta ulottuu vuoteen 2015 ja pitää sisällään myös EU-neuvotteluja varten asetetut kansalliset päätavoitteet. Järjestelmän toimivuuden kannalta on keskeistä edelleen vahvistaa oikeuksien täytäntöönpanoa mukaan lukien kansainvälisesti kilpailukykyisen tuomioistuinjärjestelmän kehittäminen. Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämä yritysten ja yhteisöjen rekisterihallinto on olennainen osa Suomen perusrekisterijärjestelmää, jossa tavoitteena on edelleen lisätä sähköistä asiointia ja helpottaa yritysten ilmoittamisvelvollisuutta. Patentti- ja rekisterihallituksesta vuonna 2010 tehtyyn evaluointiin perustuvien kehittämistoimien täytäntöönpanoa jatketaan.

Laadukas sisämarkkinalainsäädäntö ja sen tehokas kansallinen täytäntöönpano on edellytyksenä sisämarkkinoiden toimivuudelle. Sisämarkkinoiden edelleen kehittämiseen vaikutetaan EU- ja kansallisella tasolla tiiviissä yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Kansalaisten, yritysten ja viranomaisten toimintaa sisämarkkinoilla tukevia informaatio- ja ongelmanratkaisupalveluja kehitetään niin, että yritykset ja kansalaiset pystyvät entistä paremmin hyötymään sisämarkkinoista. Palveludirektiivin toimeenpano ja toimivuuden seuranta jatkuu vuoden 2011 aikana.

Moderni kilpailupolitiikka on olennainen elinkeinopolitiikan osa ja kilpailukyvyn säilyttämisen ja parantamisen välttämätön ehto. Terveesti toimivat markkinat on edellytys talouden elpymiselle. Kannusteet sulkea kilpailijoita keinotekoisesti pois markkinoilta vahvistuvat hyödykkeiden kysynnän ja tuotantokapasiteetin käyttöasteen ollessa heikkoja.

Uudistettavalla kilpailulailla on tarkoitus mahdollistaa se, että Kilpailuvirasto voi keskittyä aiempaa selkeämmin olennaisiin kilpailua rajoittaviin järjestelyihin. Julkisen ja yksityisen sektorin keskinäistä asemaa arvioidaan ja kehitetään edelleen siten, että osapuolet voivat toimia kilpailuneutraalisti markkinoilla. Valtiontukisääntelyn EU-sääntelyn mukaisuutta arvioidaan jatkuvasti markkinatilanteen muutokset huomioiden. Erityisesti talouden hitaan kasvuvaiheen aikana on tärkeää tunnistaa aidosti elinkelpoiset yritykset toimijoista, joiden kannattavuus perustuu jatkuvaan julkiseen rahoitukseen. Taloudellisten yleishyödyllisten palvelujen toteuttamistavoiksi kehitetään edelleen uusia toimintamalleja. Varmistetaan, että suomalaiset viranomaiset ja elinkeinonharjoittajat ovat hyvin informoituja jatkuvasti kehittyvistä EY:n valtiontukisääntelyn periaatteista ja velvoitteista. Julkisten hankintojen sääntelyllä luodaan mahdollisuuksia aiempaa nopeampiin ja joustavampiin sähköisiin hankintamenettelyihin. Myös julkisten hankintojen sähköistä HILMA-ilmoitusjärjestelmää kehitetään edelleen aiempaa käyttäjäystävällisemmäksi siten, että yrityksillä on kattava informaatiokanava käytettävissään.

Valtioneuvoston keväällä 2009 antamaa periaatepäätöstä toimintaohjelmasta yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi (2009—2012) toteutetaan yhteistyössä keskeisten ministeriöiden, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Valmisteltavan uuden lainsäädännön yritysvaikutusten arviointia parannetaan edelleen tavoitteena toimiva ja kilpailukykyinen säädösympäristö.

Toimivat työmarkkinat, ajanmukainen työlainsäädäntö ja hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan muun muassa työlainsäädännön keinoin. Yritysten yhteiskuntavastuullisuus ja eettiset toimintatavat korostuvat yrityksille kilpailuetua tuottavina tekijöinä.

Työssä jatkamisen edellytysten parantaminen nähdään entistä selkeämmin myös yritysten taloudellisena arvona. Työelämän laadun kehittämisen keskeisenä tavoitteena on, että yrityksissä tunnetaan entistä paremmin työelämän laadun ja tuottavuuden väliset yhteydet ja että pitkäjänteisen henkilöstön ja toimintatapojen kehittämisen merkitys työpaikoilla tunnistetaan. Tässä tarkoituksessa hallinnonalan alueellisten toimijoiden roolia työelämän laadun ja työorganisaatioiden kehittämisessä vahvistetaan. Tietoa työorganisaatioille jaetaan monikanavaisesti ja asiakaslähtöisesti. Eri työelämätoimijoiden yhteistyötä tehostetaan ja työelämän kehittämiseen liittyviä rakenteita selkeytetään.

Kuluttajapoliittisen ohjelman toimeenpano saatetaan päätökseen. Ohjelman tulosten arvioinnin pohjalta on tarkoitus valmistella uusi kuluttajapoliittinen ohjelma. Kuluttajanäkökulman huomioimista yhteiskuntapolitiikan eri lohkoilla vahvistetaan tiivistämällä yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän sekä kuluttaja- ja kansalaisjärjestöjen kesken. Kuluttajapolitiikalla varmistetaan, että kuluttajilla on käytössään oikeaa tietoa asumisen, liikkumisen ja tuotteiden ympäristövaikutuksista. Kuluttajahallinnon uudistamistyötä jatketaan tehtyjen evaluointien tulosten pohjalta. Kehitetään kuluttajaoikeudellista valvontaa ja neuvontaa ottaen huomioon kuluttajahallinnon kokonaisuus. Kansalaisten velkaongelmien määrään vaikuttaa yleinen talous- ja työllisyystilanne. Uuden huoltovarmuusorganisaation toimivuutta arvioidaan suhteessa huoltovarmuuden tavoitepäätökseen. Huoltovarmuuden kansainväliselle ulottuvuudelle luodaan strategiset tavoitteet.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä -tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa konsernistrategian tavoitelinjauksista (1—6) ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2011:

• Kaikkien toimijoiden toimintaolosuhteet markkinoilla ovat tasavertaiset ja kilpailumahdollisuudet ovat parantuneet.
• Kuluttajien asema on turvallinen, ja kuluttajat sekä yrittäjät luottavat markkinoiden toimivuuteen.
• Uudet toimintamallit ja palvelukonseptit julkisten palvelujen tuotannossa ovat monipuolisesti käytössä. (5)
• Yritysten taloudellinen raportointi on korkeatasoista ja luotettavaa.
• Yritysten hallinnollinen taakka vähenee.
• Ajanmukaiset teollisoikeusjärjestelmät edistävät innovaatioita sekä tavaroiden ja palvelujen kaupallistamista.
• Hyviä työorganisaatioiden toimintatapoja kehittäviä malleja omaksutaan työpaikoilla nykyistä nopeammin ja laajemmin. (5)

01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 839 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden hinnan alentamiseen enintään 100 000 euroa.

Selvitysosa:Kuluttajaviraston tehtävänä on kuluttajan aseman turvaaminen ja vahvistaminen yhteiskunnassa. Kuluttajaviraston ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä. Kuluttajaviraston yhteydessä toimii Euroopan Kuluttajakeskus, jonka toiminnan erilliskuluista puolet ja yleiskuluista 7 % rahoittaa EU:n komissio. Kuluttajavirasto hoitaa myös palveludirektiivin (2006/123/EY) toimeenpanoon liittyvän hallinnollisen yhteyspisteen tehtävät.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011:

Vaikuttavuus

Toiminnallinen tuloksellisuus

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

02. Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 484 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:n komissiolta saatavat matkakustannusten korvaukset.

Selvitysosa:Kilpailuviraston toiminta-ajatuksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa.

Virasto puuttuu kilpailunrajoituslain ja EU:n kilpailusääntöjen vastaisiin kilpailun rajoituksiin ja vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen. Lisäksi virasto valvoo yrityskauppoja ja hoitaa sen vastuulle kuuluvat kansainväliset tehtävät. Kilpailun edistämisellä ja kilpailuvalvonnalla turvataan avoin ja toimiva kilpailu sekä yrityksille yhtäläiset kilpailuolosuhteet.

Kilpailuviraston tulot on budjetoitu momentille 12.32.99 lukuun ottamatta tälle momentille nettobudjetoituja EU:n komissiolta saatavia matkakustannusten korvauksia.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kilpailuvirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011:

Vaikuttavuus

Toiminnallinen tuloksellisuus

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 394 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin

2) InnoSuomi-toimintaan ja -palkintoihin.

Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella.

Selvitysosa:Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti PRH:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011:

Vaikuttavuus

Toiminnallinen tuloksellisuus

¹⁾ Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmän uusiminen lisää kustannuksia.

²⁾ Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmä ja säästötoimenpiteet sitovat ja vähentävät resursseja.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

¹⁾ Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmän uusiminen alentaa kustannusvastaavuutta.

Määrärahalla on tarkoitus kattaa yhdistysrekisterin kustannuksia, jonka maksut eivät ole kustannusvastaavia yhteiskuntapoliittisista syistä.

Laskelmat perustuvat olettamukselle, että tavaramerkin maksuja korotetaan 8—10 %.

04. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 103 000 euroa.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kuluttajatutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011:

Vaikuttavuus

• Kuluttajatutkimuskeskuksen tuottaman käyttäjälähtöisen tutkimustiedon hyödyntäminen vahvistuu kuluttaja- ja innovaatiopolitiikassa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 511 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille

2) projektihenkilöstön palkkaukseen Kuluttajavirastoon

3) talous- ja velkaneuvojien koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Talous- ja velkaneuvontapalveluiden järjestämisestä maksettava korvaus määrätään työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamien perusteiden mukaan siten, että se vastaa palvelun tuottamisesta aiheutuvia tarkoituksenmukaisia menoja. Korvaus maksetaan aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palveluntuottajalle. Korvauksen maksatuksesta kunnille huolehtii Kuluttajavirasto ja muulle palveluntuottajalle aluehallintovirasto.

Talous- ja velkaneuvontaan käytettiin vuonna 2009 yhteensä 152 henkilötyövuotta (neuvojat 128 htv ja avustajat 24 htv). Valtion korvaus kattoi talous- ja velkaneuvonnan kuluista noin 60 %. Erot kuntien palvelukyvyn välillä ovat suuret.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti toiminnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011:

Vaikuttavuus

• Talous- ja velkaneuvonta helpottaa velallisten asemaa luottojen järjestelyissä sekä tukee velallisten elämänhallinnan paranemista ja ehkäisee syrjäytymistä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Asiakkaiden keskimääräinen jonotusaika on korkeintaan 60 päivää (toteutuma v. 2008: 60 päivän keskimääräinen jonotusaika ylitettiin 5 yksikössä, ja v. 2009: 16 yksikössä).
• Asiakkaiden mahdollisuudet saada neuvontaa tasapuolistuvat.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 500 000 euron kertaluonteisen erän poistuminen.

50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 673 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena kuluttajajärjestöjen ja Työtehoseura ry:n kotitalousosaston tukemiseen Kuluttajaviraston määrittelemistä toiminnoista aiheutuviin kuluihin.

Selvitysosa:Kuluttajajärjestöt ovat kuluttajien etujärjestöjä, missä ominaisuudessa ne neuvovat kuluttajia sekä jakavat ja välittävät kuluttajatietoa. Työtehoseuran kotitalousosasto edistää tutkimuksella kotitalouksien toimivuutta ja tehokkuutta sekä kuluttajien toimintaedellytyksiä.

Vaikuttavuus

• Kotitalouksien toimivuus ja tehokkuus sekä kuluttajien omat toimintaedellytykset paranevat järjestöjen myötävaikutuksella.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 25 000 euron kertaluonteisen erän poistuminen.

51. Eräät merimiespalvelut(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 630 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtion osuuden maksamiseen

2) merimieslain (423/1978) ja merimiesten vuosilomalain (433/1984) nojalla merimiesten vuosiloma- ja vanhempainvapaamatkakustannuksiin

3) merimieslain nojalla merimiesten työsuhteen alkamiseen ja päättymiseen liittyviin matkakustannuksiin suoritettavan valtion osuuden maksamiseen

4) merityöaikalain (296/1976) mukaisen miehistön vaihtokustannusten korvaamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista sekä valtion osuus työnantajille eräisiin merimiesten matkakustannuksiin budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti.

Selvitysosa:

95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

2) kilpailunrajoituslaissa (480/1992) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailuviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.

Selvitysosa:Ryhmäkanneprosessin hoitaminen voi vaatia huomattaviakin resursseja, joita ei ole mahdollista ennakoida. Ryhmäkanteesta aiheutuu oikeudenkäyntikuluja valtiolle, jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen.

Kilpailuviraston edellytetään kilpailurajoituslain nojalla ryhtyvän toimenpiteisiin kiellettyjen kilpailunrajoitusten rankaisemiseksi esittämällä markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä laissa säädettyjen edellytysten vallitessa. Kilpailuviraston tehtävänä on myös puuttua yrityskauppoihin, jotka estävät kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla. Kilpailuvirasto voi määrätä yrityskaupoille ehtoja tai tehdä markkinaoikeudelle esityksen yrityskaupan kieltämiseksi. Kilpailuviraston tekemien päätösten ja esitysten käsittelyyn markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Kilpailuvirasto häviää jutun.