Talousarvioesitys 2011
30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
Valtuus
Työ- ja elinkeinoministeriö tai sen valtuuttamat laitokset saavat tehdä vuonna 2011 Suomen ja Venäjän välillä 15.8.2006 solmitun velkakonversiosopimuksen mukaisia tavara- tai palveluhankintoja koskevia sopimuksia sillä määrällä, joka vuoden 2006 toisessa lisätalousarviossa myönnetystä 30 000 000 Yhdysvaltain dollarin (25 000 000 euroa) velkakonversiovaltuudesta on jäänyt käyttämättä.
Selvitysosa:Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä ja yritysten kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Toiminnalla vaikutetaan myös toimintaympäristön pitkän aikavälin muutoksiin, joita aiheuttavat globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastomuutoksen tuomat haasteet.
Työllisyys- ja yrityspolitiikan toimenpiteet ovat työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategian ja työllisyys- ja yrittäjyysstrategian mukaisia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoimapalveluilla, yritysten neuvonta- ja kehittämispalveluilla, yritysrahoituksella ja työllisyysmäärärahoilla. Toimenpiteitä toteutetaan asiakaslähtöisesti henkilö- ja yritysasiakkuusstrategioiden mukaisesti.
Työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle, investoinneille ja vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Toimenpiteitä suunnataan pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen sekä yritysten rahoituksen saatavuuden turvaamiseen. Yritysten kehittymistä, muutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritysten kehittämistoimenpiteitä. Uusien yritysten syntymistä edistetään antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoilla ja kehittämällä starttirahajärjestelmää. Yksinyrittäjätuella kannustetaan yrittäjiä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Työllisyysperusteisilla investointiavustuksilla edistetään työllisyyttä ja alueiden toimintaedellytyksiä.
Työttömien ja lomautettujen osaamista ja työmarkkinavalmiuksia kehitetään niin, että heillä on mahdollisimman hyvät edellytykset sijoittua työhön nopeasti. Nopeaa uudelleen työllistymistä tuetaan työvoimapalveluilla. Avoimet työpaikat täytetään mahdollisimman tehokkaasti. Työvoima- ja yrityspalvelujen toteutuksessa verkotutaan muiden palvelutuottajien kanssa seudullisissa yrityspalveluissa.
Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan työttömyysjakson varhaisessa vaiheessa vahvistetulla ohjauksella ja neuvonnalla, työvoimakoulutuksella, työharjoittelulla ja työllisyysmäärärahoilla. Kouluttamattomat nuoret ohjataan ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai muuhun työssä oppimisen muotoihin. Tutkinnon suorittaneita nuoria aktivoidaan hakemaan työpaikkoja palkkatuen ja siihen pohjautuvan rekrytointisetelin avulla. Nuorten yrittäjyyttä tuetaan räätälöimällä alkavan yrittäjän palveluja nuorten tarpeisiin. Työssä oppimisen paikkoja etsitään myös ostopalveluna.
Työttömyyttä lievennetään ja työmarkkinoilta syrjäytymistä torjutaan. Heikoimmassa asemassa ovat nuoret, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat ja vajaakuntoiset työttömät. Työttömien ja työmarkkinoille tulevien työnhakijoiden osaamista ja työkykyä lisätään, alennetaan työnantajan kohtaamaa työllistämisen kynnystä ja lisätään alueellista ja ammatillista liikkuvuutta. Toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden nopeaan työllistymiseen ja pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin. Välityömarkkinoiden vaikuttavuutta parannetaan lisäämällä yritysyhteistyötä ja luomalla nykyistä järjestelmällisemmin avoimille työmarkkinoille johtavia tuettuja työllistymispolkuja.
Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (vuoden 2010 arvio sisältää myös ESR-ohjelmasta rahoitettavat toimenpiteet) | |||
---|---|---|---|
2009 toteutuma1) |
2010 arvio |
2011 arvio |
|
Työllistämistuet2) | |||
Työllistäminen valtiolle | 1 170 | 1 580 | 1 600 |
Palkkatuki kunnille ja kuntayhtymille | 7 390 | 7 900 | 7 340 |
Palkkatuki yksityiselle sektorille | 16 500 | 17 620 | 17 980 |
Starttiraha | 5 093 | 5 800 | 6 050 |
Osa-aikalisä | 720 | 730 | 760 |
Yhteensä | 30 873 | 33 630 | 33 730 |
Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus | |||
Ammatillinen koulutus | 18 545 | 20 900 | 18 150 |
Valmentava koulutus | 8 090 | 8 030 | 7 240 |
Yhteensä | 26 635 | 28 930 | 25 390 |
Työharjoittelu/työelämävalmennus työttömyysetuudella3) | 12 490 | 13 000 | 14 000 |
Yhteensä | 69 998 | 75 560 | 73 120 |
1) Vuoden 2009 toteutumalukuihin sisältyvät myös Kainuun hallintokokeilun toimenpiteet.
2) Palkkatuen volyymit sisältävät myös pelkästään työmarkkinatukimäärärahoilla (33.20.52) työllistettyjä.
3) Työharjoittelu ja työelämävalmennus rahoitetaan kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan momentilta 33.20.52 (Työmarkkinatuki).
Lisäksi työvoimapoliittisia toimenpiteitä toteutetaan ESR-ohjelmarahoituksella.
Finnvera Oyj:n pk-yritysten rahoitukseen sisältyy valtiontukea elinkeino- ja aluepoliittisista syistä. Erityisesti alkavien yritysten ja kasvavien yritysten rahoittamisessa Finnvera Oyj:llä on keskeinen rooli. Finnvera Oyj:n rahoituksesta suunnataan merkittävä osa yrityksiin, joiden kannattavuus tai maksuvalmius on heikentynyt taloudellisen taantuman takia, mutta joilla arvioidaan olevan edellytykset kannattavaan toimintaan suhdannetilanteen parannuttua. Erityisesti tätä tarkoitusta varten on otettu käyttöön niin sanotut suhdannelainat ja -takaukset. Finnvera-konsernin pk-yrityksiin kohdistuvassa pääomasijoitustoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota aivan varhaisimman vaiheen yritysten oman pääoman tarpeeseen.
Rahoitusmarkkinoiden häiriöiden ja sitä seuranneen taloudellisen taantuman jälkeen vientikysynnän odotetaan lisääntyvän vuonna 2011. Viennin rahoituksen turvaamiseksi käyttöönotetusta Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoituksesta luovutaan vuoden 2011 aikana. Korontasauslakia jatketaan viidellä vuodella vuoden 2015 loppuun ja korontasausten ja -tarjousten enimmäismäärä lasketaan takaisin kriisiä edeltäneelle viiden miljardin euron tasolle.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa konsernistrategian tavoitelinjauksista (1—6) ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2011:
- Nuorten työttömyysjaksot jäävät mahdollisimman lyhyiksi. (1)
- Työttömyysjaksot eivät pitkity. (4)
- Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat eivät lisäänny. (4)
- Rakenteellinen työttömyys vähenee. (4)
- Yritysten aloittamiskynnys madaltuu.
- Käyttöpääoman saatavuutta rajoittava markkinapuute ei kaada yrityksiä.
- Vientikauppoja ei menetetä viennin rahoituksen markkinapuutteen takia.
- Rahoituksen saatavuus turvaa elinkelpoisten yritysten innovatiiviset investoinnit.
01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 161 885 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) julkisen työvoimapalvelun kokeilu- ja kehittämishankkeiden menojen maksamiseen, lukuun ottamatta työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankkeita, jotka rahoitetaan momentilta 32.30.51
2) lähialueiden työhallintojen kehittämiseen.
Työvoiman palvelukeskusten toimintaan tarkoitetun määrärahan käyttö edellyttää, että kunnat sijoittavat yhteisiin toimipisteisiin suunnilleen saman määrän virkailijoita kuin työ- ja elinkeinotoimisto. Työ- ja elinkeinohallinto sekä kunta vastaavat yhdessä toiminnasta aiheutuvista kustannuksista työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin määrittelemällä tavalla.
Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2009 toteutuma |
2010 tavoite |
2011 tavoite |
|
Palvelukyky ja laatu | |||
---|---|---|---|
— työnantaja-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus vähintään, % | 61 | 65 | 63 |
— työnhakija-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus vähintään, % | 54 | 60 | 58 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2009 | 2010 | 2011 | |
toteutuma | tavoite | tavoite | |
Henkilötyövuosien kehitys | 3 466 | 3 600 | 3 321 |
---|---|---|---|
Henkilöstön hyvinvointi paranee | |||
— sairauspoissaolopäivät/htv | 11,4 | < 11 | < 11 |
— lyhytaikaiset (1—3 pv) sairauspoissaolotapaukset | 6 090 | 6 000 | 6 000 |
— henkilöstöbarometrin työtyytyväisyysindeksi (1—5) | 3,3 | > 3,4 | < 3,4 |
Organisaation osaaminen kasvaa | |||
— koulutuspäivät/htv | 2,4 | 2,5 | 2,5 |
— koulutuskustannukset, euroa/htv | 413 | 500 | 500 |
Organisaation työnantajakuva on houkutteleva | |||
— lähtövaihtuvuus (toisen työnantajan palvelukseen), % | 5 | < 3 | < 3 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) | |||
---|---|---|---|
2009 toteutuma |
2010 varsinainen talousarvio |
2011 esitys |
|
Bruttomenot | 286 740 | 178 640 | 174 185 |
Bruttotulot | 39 419 | 15 000 | 12 300 |
Nettomenot | 247 321 | 163 640 | 161 885 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 27 197 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 24 794 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) | |||
---|---|---|---|
2009 toteutuma |
2010 varsinainen talousarvio |
2011 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot | 9 830 | 14 000 | 12 300 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 9 130 | 13 100 | 12 000 |
— osuus yhteiskustannuksista | 246 | 250 | 250 |
Kustannukset yhteensä | 9 376 | 13 350 | 12 250 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 454 | 650 | 50 |
Kustannusvastaavuus, % | 105 | 105 | 100 |
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa) | |
---|---|
Työ- ja elinkeinotoimistot | 144 635 |
Työvoimapalvelujen kokeilu- ja kehittämishankkeet sekä lähialueyhteistyö | 250 |
Työvoiman palvelukeskukset | 17 000 |
Yhteensä | 161 885 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
---|---|
Palkkausten tarkistukset | 1 875 |
Tuottavuustoimet (-230 htv) | -2 156 |
Muutosturvatehtävien väheneminen | -2 400 |
Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus | 574 |
Tasokorotus | 352 |
Yhteensä | -1 755 |
2011 talousarvio | 161 885 000 |
2010 III lisätalousarvio | 1 253 000 |
2010 I lisätalousarvio | 2 000 000 |
2010 talousarvio | 163 640 000 |
2009 tilinpäätös | 244 918 000 |
42. Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 53 486 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Finnvera Oyj:n ja sitä edeltäneen Kera Oyj:n toiminnan rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti
2) yhtiöiden luotonanto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden korvaamiseen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.
Valtuus. Alueellisen korkotuen piiriin kuuluvia lainoja erityisrahoitusyhtiö saa myöntää vuonna 2011 enintään 128 330 000 euroa ja elinkeinopoliittisin perustein tuettavien tukiohjelmien mukaisia erityiskorkotuen piirissä olevia lainoja yhteensä enintään 114 314 000 euroa. Valtioneuvosto voi tarvittaessa kysyntätilanteen niin edellyttäessä valtuuksien yhteismäärää ylittämättä muuttaa aluepoliittisten korkotukilainojen ja erityiskorkotukilainojen välistä jakosuhdetta sekä muuttaa korkotuellista valtuutta korkotuettomaksi.
Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.
Arvio valtiolle aiheutuvista menoista | € |
---|---|
Korkotuet | 8 468 000 |
Tappiokorvaukset | 45 018 000 |
Yhteensä | 53 486 000 |
Korkotuet
Korkotuki mahdollistaa sen, että Finnvera Oyj voi myöntää ilman turvaavaa vakuutta riskilainoja kohtuuhinnalla erityisesti uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi sekä pk-yritysten laajentamiseksi ja kehittämiseksi.
Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja sen nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaan valtio maksaa yhtiölle korkotukea, joka voi olla alueellista korkotukea tai erityiskorkotukea. Valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille alueellista korkotukea, joka myönnetään suuruudeltaan alueellisesti porrastettuna. Erityiskorkotukea maksetaan yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille erikseen määritellyistä elinkeinopoliittisista syistä annetuista luotoista.
Vuonna 2011 korkotukea maksetaan Finnvera Oyj:n vuonna 1999 tai sen jälkeen myöntämille luotoille. Korkotukea maksetaan lisäksi Kera Oyj:n ennen vuotta 1999 myöntämille luotoille Kera Oyj:stä annetun lain nojalla annettujen voimassa olevien valtioneuvoston sitoumusten mukaisena peruskorkotukena ja lisäkorkotukena.
Alueellisen korkotuen ja erityiskorkotuen piiriin kuuluvien luottojen myöntämisvaltuudet koskevat myös sitä osaa myönnetyistä luotoista, joita rahoitetaan osana Euroopan aluekehitysrahoitusta. Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamasta rahoitustoiminnasta EU-ohjelmakaudella 2000—2006 kertyvät korkotuet maksetaan 1.1.2009 lähtien erilliseltä sulkutililtä. Ohjelmakauden 2007—2013 osalta korkotuen valtion rahoitusosuus ja Euroopan aluekehitysrahaston osuus on budjetoitu momentille 32.50.64.
Vuonna 2002 ja sen jälkeen myönnetyistä luotoista korkotuki maksetaan Finnvera Oyj:lle samana vuonna kuin yhtiö hyvittää sen asiakkaalle. Tätä aiemmin myönnettyihin luottoihin kohdistuva korkotuki maksetaan yhtiölle luotonsaajille siirtämistä seuraavana vuonna.
Tappiokorvaukset
Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää riskilainoja ja -takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömiä. Kasvuyritysten ja alkavien yritysten osalta riskitasoa pidetään keskimääräistä korkeampana.
Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 8 §:n nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö myöntää 1.1.1999 alkaen. Tätä ennen myönnetyistä luotoista ja takauksista, jotka Kera Oyj on myöntänyt, korvataan luotto- ja takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain mukaan annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.
Finnvera Oyj:n vuonna 2011 myöntämistä luotoista ja takauksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja ensimmäisen kerran vuonna 2012.
Finnvera Oyj:n ohjelmakaudella 2000—2006 myöntämien investointi- ja käyttöpääomalainoista syntyvien luottotappioiden korvaamiseen kohdistetaan myös Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Tappiokorvaukset (EAKR- ja kansallisen osuus) maksetaan EAKR-sulkutililtä niin kauan kuin takauksia ja lainoja on voimassa.
Tulostavoitteet
Finnvera Oyj:n tavoitteena on huolehtia elinkelpoisten yritysten rahoituksen saatavuudesta. Uudet Finnvera Oyj:n rahoitustuotteet eli suhdannerahoitustuotteet ovat käytössä vuosina 2009—2011, jolloin lainoja ja takauksia voidaan myöntää enintään 900 milj. euroa. Suhdannerahoitus on tarkoitettu yrityksille, joiden maksuvalmius tai kannattavuus on heikentynyt rahoituskriisiä seuranneen taloudellisen laskusuhdanteen takia, ja joiden rahoituksen saatavuus on suhdannetilanteessa vaikeutunut. Yrityksellä on kuitenkin oltava edellytykset kannattavaan toimintaan suhdannetilanteen parannuttua. Suhdannerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on myös, että yrityksen muut rahoittajat vakauttavat saataviaan tai myöntävät lisärahoitusta.
Toiminnallinen tuloksellisuus ja vaikuttavuus
2009 toteutuma |
2010 tavoite |
2011 tavoite |
|
Rahoitusta saavien kasvuyritysten määrä, kpl | 1 246 | 1 200 | 1 200 |
Aloittavien yritysten määrä, kpl | 3 457 | 3 500 | 3 500 |
Rahoitus aluepoliittisille tukialueille | 40 | 38 | 38 |
Myötävaikutetut uudet työpaikat | 9 214 | 10 000 | 10 000 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015— | Yhteensä vuodesta 2011 lähtien |
|
Ennen vuotta 2011 tehdyt sitoumukset | 7 298 | 4 876 | 2 903 | 1 544 | 1 397 | 18 018 |
Vuoden 2011 sitoumukset | 1 170 | 2 018 | 1 828 | 1 328 | 1 547 | 7 891 |
Yhteensä | 8 468 | 6 894 | 4 731 | 2 872 | 2 944 | 25 909 |
Vuoden 2011 myöntämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat noin 7,6 milj. euroa.
2011 talousarvio | 53 486 000 |
2010 talousarvio | 51 146 000 |
2009 tilinpäätös | 43 961 039 |
44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen alueellisesta kuljetustuesta (21/2009) mukaisen kuljetustuen maksamiseen Kainuun hallintokokeilualuetta lukuun ottamatta.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.
Kuljetustukea maksetaan pienten ja keskisuurten yritysten Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan, Kaustisen seutukunnan ja entisen Ullavan kunnan alueella jalostamien tuotteiden jalostuspaikalta alkavista kuljetuksista kotimaassa tapahtuvan kuljetuksen osalta. Tukea voidaan maksaa myös satamatoiminnoista, jotka tapahtuvat Merikarvian kunnassa tai sen pohjoispuolella sijaitsevissa Pohjanlahden satamissa tai laivauspaikoissa taikka Saimaan vesistöalueen satamissa tai laivauspaikoissa.
Tukeen oikeuttava lyhin kuljetusmatka on 266 kilometriä. Kuitenkin niissä kuljetuksissa, joihin liittyy edellä mainittuja satamatoimintoja, lyhin tukeen oikeuttava matka on 101 kilometriä.
Kuljetustukea voidaan maksaa myös saaristokuljetusten tukena alueiden kehittämislain (1651/2009) perusteella 1 ja 2 tukialueeseen määrätyiltä muualla kuin Ahvenenmaan maakunnassa sijaitsevilta pysyvästi asutuilta, ilman kiinteää tieyhteyttä olevilta saarilta alkavista Suomessa suoritettavista tavarankuljetuksista.
Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle keskimääräistä pidemmistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla. Tuki on luonteeltaan toimintatukea, jota maksetaan tapahtuneiden kuljetusten perusteella.
Tuella edistetään noin 350 yrityksen tuotannon kehittymistä kuljetustuen ollessa yritystä kohden keskimäärin noin 15 000 euroa.
2011 talousarvio | 5 000 000 |
2010 talousarvio | 5 000 000 |
2009 tilinpäätös | 5 000 000 |
45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 41 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) mukaisten avustusten maksamiseen Kainuun hallintokokeilualuetta lukuun ottamatta
2) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen Kainuun hallintokokeilualuetta lukuun ottamatta.
Valtuus. Vuonna 2011 saa Kainuun hallintokokeilualuetta lukuun ottamatta tehdä enintään 43 278 000 euron arvosta sitoumuksia valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaisiin avustuksiin.
Valtuudesta varataan
1) 12 000 000 euroa käytettäväksi valtioneuvoston nimeämillä äkillisen rakennemuutoksen alueilla
2) enintään 9 800 000 euroa käytettäväksi avustuksiin yksinyrittäjille ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi
3) enintään 1 000 000 euroa kyläkauppojen investointeihin myönnettäviin avustuksiin.
Mikäli vuoden 2010 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2011.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Momentin mukaisia avustuksia suunnataan aloittamisvaiheessa olevien pk-yritysten kilpailukyvyn parantamista, pk-yritysten kasvua, osaamista, verkostoitumista ja kansainvälistymistä edistäviin sekä pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.
Äkillisen rakennemuutoksen alueilla avustuksia suunnataan erityisesti uusia työpaikkoja sekä työllistämismahdollisuuksia luoviin hankkeisiin.
Yksinyrittäjille myönnettävillä avustuksilla edistetään ensimmäisen työntekijän palkkaamista myöntämällä yksinyrittäjille avustusta palkkamenoihin.
Kyläkauppojen investointeihin myönnettävien avustusten tavoitteena on kyläkauppojen kilpailukyvyn parantaminen. Avustusta suunnataan hankkeisiin, joilla parannetaan ja monipuolistetaan kyläkaupan palveluja.
Momentin mukaisilla avustuksilla arvioidaan myötävaikutettavan 2 500 uuden työpaikan ja 220 uuden yrityksen syntymiseen.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) | |||||
---|---|---|---|---|---|
2011 | 2012 | 2013 | 2014 | Yhteensä vuodesta 2011 lähtien |
|
Ennen vuotta 2011 tehdyt sitoumukset | 33 200 | 16 700 | 3 856 | - | 53 756 |
Vuoden 2011 sitoumukset | 8 200 | 17 400 | 12 800 | 4 878 | 43 278 |
Yhteensä | 41 400 | 34 100 | 16 656 | 4 878 | 97 034 |
Vuonna 2011 myönnettävien tukien aiheuttamat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 42,3 milj. euroa.
2011 talousarvio | 41 400 000 |
2010 III lisätalousarvio | 3 170 000 |
2010 talousarvio | 42 000 000 |
2009 tilinpäätös | 23 987 090 |
(46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2010 I lisätalousarvio | — |
2010 talousarvio | — |
48. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 13 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) mukaisen korkotuen maksamiseen
2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen
3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) tarkoittamalle yhtiölle, Suomen Vientiluotto Oy:lle, maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) nojalla työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus antaa korontasausyhtiölle sitoumuksia siitä, että yhtiö voi tehdä korontasaussopimuksia vuosina 2011—2015 enintään 5 000 milj. euron pääoma-arvosta. Myöntämisvaltuuden käyttöastetta laskettaessa otetaan huomioon korontasaussopimusten erääntymätön pääoma täysimääräisenä ja korontasaustarjousten pääoma-arvosta 30 prosenttia.
Vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia arvioidaan tehtävän 620 milj. euron arvosta vuonna 2011 ja sen jälkeen vuosittain 500 milj. euron arvosta. Alusluottoja koskevia korontasaussopimuksia ei arvioida tehtävän vuosina 2011—2015. Sopimuskannan arvioidaan kasvavan noin 2 miljardiin euroon vuoden 2010 loppuun mennessä ja pysyvän saman suuruisena vuosina 2011—2015. Suojaussopimuksista arvioidut menot perustuvat maaliskuun 2010 alussa voimassa oleviin suojaussopimuksiin. Mahdollisista uusista suojaussopimuksista koituvia menoja ei sisälly arvioon.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
- Suomalaisilla yhtiöillä on käytössään kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alusrahoitusjärjestelmä.
- Suomen pääomatavaravienti- ja alustoimitukset lisääntyvät.
- Edistää viejien, kotimaisten telakoiden sekä niiden alihankkijoiden työllisyyttä.
Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | Yhteensä vuodesta 2011 lähtien |
|
Vientiluottojen korkotuki | 1 700 | 12 300 | 15 000 | 17 100 | 18 100 | 64 200 |
Alusluottojen korkotuki | - | 100 | 400 | 800 | 1 100 | 2 400 |
Suojausmenot | 11 700 | 3 600 | 200 | - | - | 15 500 |
Yhteensä | 13 400 | 16 000 | 15 600 | 17 900 | 19 200 | 82 100 |
Korontasaussopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta aiheutuvien menojen lisäksi tuloutuu valtiolle korkohyvityksiä ja suojaustuloja. Vuonna 2009 valtio sai korkohyvityksiä ja suojaustuloja yhteensä 21,6 milj. euroa, joten korontasaustoiminnan ylijäämä oli 8,5 milj. euroa. Korontasaustoiminnasta vuonna 2011 valtiolle tulevien korkohyvitysten ja suojaustulojen arvioidaan olevan yhteensä 23,5 milj. euroa.
2011 talousarvio | 13 400 000 |
2010 talousarvio | 8 600 000 |
2009 tilinpäätös | 13 039 339 |
50. Palkkaturva (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 29 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen
2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen
3) enintään 673 000 euroa palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Selvitysosa:Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen työntekijälle maksamaan.
Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 28 827 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.
Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.
Palkkaturvan tunnuslukuja | |||
---|---|---|---|
2009 toteutuma |
2010 arvio |
2011 arvio |
|
Palkkaturvaa maksettu (1 000 euroa) | 35 407 | 29 500 | 29 500 |
Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa) | 6 490 | 6 000 | 6 000 |
Palkkaturvaa saaneiden työntekijöiden lukumäärä | 9 253 | 8 900 | 8 900 |
Palkkaturvapäätöksen saaneiden työnantajien lukumäärä | 2 965 | 2 800 | 2 800 |
Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) | 48 | 50 | 50 |
Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) | 69 | 70 | 70 |
2011 talousarvio | 29 500 000 |
2010 talousarvio | 29 500 000 |
2009 tilinpäätös | 35 479 333 |
51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 530 338 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 6 luvun 1 §:n mukaisen työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintaan ja julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1346/2002) 1 luvun 3 §:n ja 2 luvun 7 §:n mukaisten ennen koulutuksen alkua myönnettävien ylläpitokustannusten korvausten maksamiseen
2) työvoimakoulutuksen opiskelijavalinnasta, tiedottamisesta, tarjouspyyntö- ja hankintailmoittelusta aiheutuvien menojen maksamiseen, työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä ja koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työvoimakoulutukseen liittyviin tehtäviin
3) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä
4) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 4 §:n mukaiseen työttömien työllistämiseen valtion virastoille ja laitoksille sekä kohdassa 16 säädetyssä tarkoituksessa yliopistoille enintään 1 840 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen enintään 2 500 euron suuruisen kuukausipalkan mukaisesti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin
5) palkkatuen perustuen osuuden maksamiseen työnantajalle sen työllistäessä työttömyyspäivärahalla olevan henkilön tai muun työmarkkinatukeen oikeutetun henkilön kuin julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 1 luvun 7 §:n mukaisen vaikeasti työllistyvän tai vähintään 130 päivää työmarkkinatukea saaneen työttömän, joka täyttää mainitun lain 7 luvun 12 a §:n edellytykset, tai yhdenjaksoisesti vähintään 65 päivää työmarkkinatukea saaneen nuoren työttömän
6) työllistämistuen perustuen osuuden maksamiseen toimeentulon turvaamiseksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 5 §:n mukaisesti starttirahana muulle kuin työmarkkinatukeen oikeutetulle henkilölle
7) työllistämistuen lisäosien maksamiseen julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 9 §:n mukaisesti
8) lisätukien maksamiseen kunnille julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 §:n mukaisesti
9) eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) mukaisesti työllisyyspoliittisiin avustuksiin kunnalle, kuntayhtymälle ja muulle yhteisölle, säätiölle sekä sosiaaliselle yritykselle
10) starttirahan hakijoiden yritystoiminnan edellytysten selvittämisestä aiheutuviin menoihin
11) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 11 §:n 2 momentin ja 13 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohdan mukaisista ammatinvalinnan, urasuunnittelun ja ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteistä aiheutuvien palvelujen tuottajan palvelumaksujen maksamiseen, julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 luvun mukaisen työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen, julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 2 §:n 2 ja 3 momenttien ja julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 luvun mukaisten ylläpitokustannusten korvausten ja toimeentulon turvaamiseksi tarkoitetun päivärahan maksamiseen sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 6 §:n mukaisen harkinnanvaraisen ylläpitokorvauksen maksamiseen työpaikalla järjestettävään työkokeiluun osallistuvalle
12) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 1 §:n mukaisten täydentävien palvelujen hankintaan ja lain 10 luvun 6 §:n mukaisen harkinnanvaraisen ylläpitokorvauksen maksamiseen täydentävään palveluun osallistuvalle
13) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 14 §:n mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin
14) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 1 §:n mukaisen liikkuvuusavustuksen maksamiseen
15) enintään 437 000 euroa Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla
16) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin.
Kainuun hallintokokeilualueella määrärahaa saa käyttää vain kohdan 1 mukaisten ennen koulutuksen alkua myönnettävien ylläpitokustannusten korvausten maksamiseen sekä kohtien 2 ja 10—15 menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Siirtomenot budjetoidaan suoriteperusteisena lukuun ottamatta Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksuja, jotka budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Valtuus
1) Vuonna 2011 saa julkisten työvoimapalvelujen ja niitä täydentävien palvelujen hankinnasta aiheutua valtiolle Kainuun hallintokokeilun piiriin kuuluvia työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintoja lukuun ottamatta menoja vuoden 2011 jälkeen enintään 105 851 000 euroa.
2) Vuonna 2011 saa tehdä Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillista kehittämistä koskevia hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2011 jälkeen enintään 100 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö | € |
---|---|
Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus | |
Koulutuksen hankinta yhteensä (6 373 190 opiskelijatyöpäivää, otp * 39,0 €) | |
— Ammatillisen koulutuksen hankinta (4 555 450 otp * 42,2 €) | 192 240 000 |
(sis. muutosturvan toimintamallin mukaista koulutusta n. 924 000 otp) | |
— Valmentavan työvoimakoulutuksen hankinta (1 817 740 otp * 31,0 €) | 56 350 000 |
(josta maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen 34 milj. euroa, n. 1 097 000 otp) | |
Opiskelijavalinta sekä kehittämis-, tiedotus- ja ilmoitustoiminta | 2 560 000 |
Etuudet ennen työvoimakoulutuksen alkua | 700 000 |
Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus (80 vuosipaikkaa * 18 750 €) | 1 500 000 |
Yhteensä | 253 350 000 |
Työllistäminen | |
Työllistäminen valtionhallintoon (1 600 htv * 23 600 €) | 37 760 000 |
Työllistäminen kunnille ja kuntayhtymille (6 340 htv * 6 500 €) | 41 200 000 |
Työllistäminen yksityiselle sektorille yhteensä | 166 150 000 |
— palkkatuki (14 980 htv * 6 300 €) | 94 400 000 |
— starttiraha (6 050 htv * 6 600 €) | 39 950 000 |
— osa-aikalisä (760 htv * 6 300 €) | 4 800 000 |
— työllisyyspoliittinen avustus | 25 000 000 |
— starttiselvitykset | 2 000 000 |
Yhteensä | 245 110 000 |
Julkisen työvoimapalvelun erityistoimet | |
Työhönsijoittumisen ja ammatinvalinta- ja urasuunnittelun erityismenot (29 400 toimenpidettä * 318 €) | 9 350 000 |
Ryhmä- ja muiden palvelujen hankinta sekä täydentäviin palveluihin osallistuvien harkinnanvaraiset ylläpitokorvaukset | 15 100 000 |
Pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittäminen (3 670 toimenpidettä * 600 €) | 2 200 000 |
Liikkuvuusavustus/matkakustannusten korvaus (17 600 hlöä * 204 €) | 3 590 000 |
Liikkuvuusavustus/muuttoavustus (715 hlöä * 700 €) | 500 000 |
Yhteensä | 30 740 000 |
Vakuutusturva | 701 000 |
Lähialueyhteistyö | |
Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillinen kehittäminen (enintään) (pääasiassa koulutusta) | 437 000 |
Kaikki yhteensä | 530 338 000 |
Valtionhallintoon työllistämiseen varatusta määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 000 000 euroa valtion ja pääkaupunkiseudun välisen aiesopimuksen jatkamiseen. Määräraha kohdennetaan yhteensä 40 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaukseen palkkatuettuun työhön työ- ja elinkeinotoimistoihin. Tämän myötä työ- ja elinkeinotoimistot kohdistavat pääkaupunkiseudun aiesopimukseen liittyen yhteensä 40 henkilötyövuotta vastaavan voimavaran maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistymisen nopeuttamiseen ja tehostamiseen. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen varatusta 34 000 000 euron määrärahasta on tarkoitus kohdentaa 500 000 euroa Osallisena Suomessa -kokeiluhankkeen mukaisen kotoutumiskoulutuksen hankintaan.
Muutosturvan toimintamallin mukaiseen työvoimakoulutukseen, muuttoavustukseen ja starttirahaan arvioidaan käytettävän 39 000 000 euroa.
Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien koulutusaikainen toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momentilta 33.20.52 maksetaan palkkatuen ja starttirahan perustukea tietyin edellytyksin työmarkkinatukea saavien osalta.
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 6 §:n 1 momentti edellyttää huolehdittavan siitä, ettei minkään työmarkkina-alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä työttömyyden tasoa. Sovelletun määritelmän mukaisesti tämä tarkoittaa vuositasolla työmarkkina-alueen työttömyyden ylittymistä 80 prosentilla maan keskimääräisestä tasosta. Määrärahojen käyttö voidaan kuitenkin aloittaa työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi, kun työmarkkina-alueen työttömyys ylittää vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) | |||||
---|---|---|---|---|---|
2011 | 2012 | 2013 | 2014 | Yhteensä vuodesta 2011 lähtien |
|
Työvoimakoulutus | |||||
Ennen vuotta 2011 tehdyt sitoumukset | 93 142 | 25 762 | 3 000 | - | 121 904 |
Vuoden 2011 sitoumukset | - | 76 850 | 24 000 | 4 800 | 105 650 |
Valtuus yhteensä | 93 142 | 102 612 | 27 000 | 4 800 | 227 554 |
Ryhmä- ja muut palvelut | |||||
Ennen vuotta 2011 tehdyt sitoumukset | 100 | 100 | - | - | 200 |
Vuoden 2011 sitoumukset | - | 101 | 100 | - | 201 |
Valtuus yhteensä | 100 | 201 | 100 | - | 401 |
Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillinen kehittäminen | |||||
Ennen vuotta 2011 tehdyt sitoumukset | 100 | - | - | - | 100 |
Vuoden 2011 sitoumukset | - | 100 | - | - | 100 |
Valtuus yhteensä | 100 | 100 | - | - | 200 |
Valtuudet yhteensä | 93 342 | 102 913 | 27 100 | 4 800 | 228 155 |
Vuonna 2011 myönnettävän rahoituksen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 103,5 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 22 062 000 euroa työllisyystilanteen paranemisesta johtuen.
2011 talousarvio | 530 338 000 |
2010 III lisätalousarvio | 4 330 000 |
2010 I lisätalousarvio | 31 735 000 |
2010 talousarvio | 552 400 000 |
2009 tilinpäätös | 497 992 256 |
64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 17 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 luvun mukaisiin investointiavustuksiin ja 2 luvun mukaiseen työllisyystyöohjelmaan lukuun ottamatta Kainuun hallintokokeilua
2) investoinneiksi katsottavista valtion hankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen lukuun ottamatta Kainuun hallintokokeilua.
Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja, jotka budjetoidaan maksatuspäätösperusteisina.
Valtuus.Vuonna 2011 saa Kainuun hallintokokeilualuetta lukuun ottamatta tehdä enintään 13 000 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin. Vuoden 2010 valtuuden käyttämättä jäävästä osasta saa tehdä sitoumuksia vuonna 2011.
Valtuudesta varataan 5 000 000 euroa käytettäväksi valtioneuvoston nimeämille äkillisten rakennemuutosten alueille.
Selvitysosa:Työllisyysperusteisten investointien tavoitteena on tukea alueellista ja paikallista työllisyyttä sekä lieventää työttömyyttä ja äkillisten rakennemuutosten aiheuttamia ongelmia. Määrärahaa osoitetaan osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin (investointiavustus) ja valtion rakennuttaville toimintayksiköille (työllisyystyöohjelma). Investointiavustuksilla pyritään edistämään uusien työpaikkojen syntymistä. Työllisyystyöohjelmaa käytetään toimintayksiköiden investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kannalta merkittäviä hankkeita. Päätettäessä rahoitettavista hankkeista käytetään apuna työllisyysvaikutusarviointia. Momentilta rahoitettavien investointien rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat arviolta 610 henkilötyövuotta.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) | ||||
---|---|---|---|---|
2011 | 2012 | 2013 | Yhteensä vuodesta 2011 lähtien |
|
Ennen vuotta 2011 tehdyt sitoumukset | 13 360 | 7 082 | 4 000 | 24 442 |
Vuoden 2011 sitoumukset | 3 640 | 6 524 | 2 836 | 13 000 |
Yhteensä | 17 000 | 13 606 | 6 836 | 37 442 |
Vuonna 2011 myönnettävien tukien aiheuttamat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 12,8 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 2 820 000 euroa ja valtuuden mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 2 400 000 euroa kertaluonteisten erien poistumisen johdosta.
2011 talousarvio | 17 000 000 |
2010 talousarvio | 19 820 000 |
2009 tilinpäätös | 21 529 092 |
80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 500 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen Vientiluotto Oy:lle viennin jälleenrahoitustoimintaa varten myönnettyjen lainojen maksamiseen
2) Valtiokonttorille jälleenrahoitustoimintaan myönnetyistä lainoista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden aiheuttamien koron yhteydessä tai muuten lainan saajalta perittyjen kustannusten maksamiseen.
Selvitysosa:Vientihankkeiden ns. jälleenrahoitusmallissa, joka otettiin tilapäisesti käyttöön vuosiksi 2009—2010 Suomen Vientiluotto Oy on jälleenrahoittanut koti- ja ulkomaisen luotto- tai rahoituslaitoksen suomalaiseen pääomatavaravientiin järjestämiä ostajaluottoja OECD-ehdoin. Jälleenrahoitus on toteutettu Suomen Vientiluotto Oy:lle myönnetyillä lainoilla. Vuonna 2011 arvioidaan nostettavan vuonna 2010 myönnettyjä lainoja yhteensä 500 000 000 eurolla.
2011 talousarvio | 500 000 000 |
2010 talousarvio | 1 500 000 000 |
2009 tilinpäätös | 280 373 832 |
(89.) Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2010 talousarvio | 30 000 000 |
2009 tilinpäätös | 80 000 000 |