Talousarvioesitys 2010

01. Hallinto

82. Laina Kreikan valtiolle (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 600 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lainojen antamiseen Kreikan valtiolle. Lainoista perittävä korko on vähintään Suomen valtion laina-ajaltaan vastaavasta lainanotosta maksaman koron määräinen. Lainat voidaan myöntää ilman vakuutta. Tarkemmista lainaehdoista päättää valtiovarainministeriö.

Selvitysosa:Euroalueen valtionpäämiehet vahvistivat 25.3.2010 euroalueen jäsenvaltioiden olevan valmiit osallistumaan koordinoituihin kahdenvälisiin lainoihin osana rahoitusjärjestelyjä, joista merkittävän osan antaa Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja suurimman osan euroalueeseen kuuluvat jäsenvaltiot. Euroalueen valtiovarainministerit päättivät 11.4.2010 kokouksessaan Kreikalle annettavien lainojen aktivoimisen perusteista. Kreikka on esittänyt virallisen lainapyynnön 23.4.2010. Euroalueen valtiovarainministerit ovat sopineet 2.5.2010 pidetyssä kokouksessaan lainaohjelman aktivoimisesta. Päätös perustui komission ja Euroopan keskuspankin arvioihin, joiden mukaan lainajärjestelyn aktivointi on välttämätön koko euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi. Euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden päämiesten kokouksen on tarkoitus käsitellä asiaa 7.5.2010.

Kreikan lainaohjelman suuruus olisi 110 mrd. euroa. Ohjelma olisi kolmivuotinen ja se ulottuisi näillä näkymin vuoteen 2013 saakka. Kansainvälinen valuuttarahasto kattaisi ohjelmasta enintään 30 mrd. euroa. Euroalueeseen kuuluvien maiden osuus olisi 80 mrd. euroa, josta 30 mrd. euroa maksettaisiin ensimmäisenä vuotena. Suomen osuus olisi nykytiedoin 1,85 %. Momentille ehdotetaan myönnettäväksi 1,6 mrd. euroa, mikä sisältää joustovaran.

Lainojen antaminen voitaisiin aloittaa, kun vähintään viisi valtiota, joiden lainaosuudet muodostavat vähintään 2/3 järjestelyn kokonaismäärästä, on tehnyt kansallisen päätöksen lainaohjelman rahoitukseen osallistumisesta. Kun muut valtiot myöhemmin saisivat kansalliset menettelynsä valmiiksi (esim. parlamentin hyväksynnän) ja voivat tulla mukaan, laskettaisiin valtioiden lainaosuudet uudelleen ja yli oman osuutensa lainanneille valtioille hyvitettäisiin yli osuuden annettu lainaosuus.

Järjestelyn olettamana on, että kaikki euroalueeseen kuuluvat valtiot osallistuvat järjestelyyn. Sopimuksissa varaudutaan kuitenkin myös siihen, että jokin valtio tai jotkin valtiot eivät voi osallistua järjestelyyn tai joutuvat kesken ohjelman irtautumaan järjestelystä. Syitä, joiden perusteella järjestelystä voi jäädä pois tai siitä irtautua, ovat vain, ettei kansallinen parlamentti anna suostumustaan tai että asianomaisen valtion oman jälleenrahoituksen kustannukset nousevat vähintään yhtä korkeiksi kuin Kreikan eli kun valtio itse tosiasiassa tarvitsisi samanlaista tukea kuin Kreikka. Edellä mainituissa tilanteissa järjestelyn kokonaismäärä ei pienene poisjäävän tai poistuvan maan osuudella, vaan kokonaismäärä jaetaan uudelleen muiden maiden kesken.

Suomen valtion odotetaan saavan Kreikalle annettavista lainoista korkeampaa korkoa kuin se maksaa lainanotostaan. Euroalueeseen kuuluvat valtiot myöntävät lainat Kreikalle kahdenvälisinä, mutta komissio vastaa euromaiden lainojen hallinnoinnista. Jäsenmaat sopivat yhteisesti lainojen ehdoista. Lainoilla ei olisi erityistä etuoikeutta suhteessa muihin Kreikan velkojiin. Korko tulisi olemaan lähellä markkinakorkoa. Lainojen ehtona on talousohjelman noudattaminen. Kreikan talouspolitiikalle asetettavien ehtojen toteutumista tulevat seuraamaan komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto. Kreikan odotetaan nostavan Suomen lainaohjelmasta 555 milj. euroa kuluvana vuonna. Lainojen takaisinmaksu alkaisi kolmen vuoden kuluttua lainan nostamisesta ja tapahtuisi kahden vuoden kuluessa. Toukokuussa 2010 annettavaksi aiotun lainaerän takaisinmaksu alkaisi siten vuoden 2013 toukokuussa.