Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
     1. Yhteenveto
          Tuloarviot
          Määrärahat
          Jakamaton varaus
          Kuntatalous
          Valtionvelka
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2009

1. YhteenvetoPDF-versio

Epävarmuudet maailmantalouden näkymissä ovat lisääntyneet janopeutuneesta inflaatiosta on muodostunut maailmanlaajuinen ilmiö.Maailmantalouden kasvun arvioidaan jäävän kuluvana vuonna sekä ensivuonna viime vuotta hitaammaksi, alle 4 prosenttiin. Yhdysvalloissahitaan kasvun vaiheen odotetaan kestävän pitkälle ensi vuoteen jatuotannon kasvavan runsaan prosentin tänä ja ensi vuonna.

Euroalueella kasvun ennakoidaan jäävän tänä vuonna 1½ prosenttiinja pysyvän hitaana myös ensi vuonna. Vahva euro heikentää yritystenkannattavuutta ja vaikeuttaa vientiä. Kansainvälisen kysynnän kasvunhidastuminen vähentää investointihalukkuutta ja kotitalouksien heikentyneetodotukset pitävät kulutuksen kasvun vaatimattomana.

Kotimaassa talouskehitys on jatkunut alkuvuonna vahvana. Suhdanneon kuitenkin heikkenemässä vuoden loppua kohden ja kokonaistuotannonkasvun arvioidaan asettuvan tänä vuonna 2,8 prosenttiin. Ensi vuonnakokonaistuotannon odotetaan kasvavan 1,8 % viennin ja investointienkasvun hidastuessa. Kotitalouksien ostovoima lisääntyy v. 20093½ prosentilla ansiotason nousun, hidastuvan inflaation ja veronkevennystenseurauksena.

Työllisyyden kohentuminen on jatkunut nopeana. Työpaikkojenmäärän arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 40 000:lla jatyöllisyysasteen nousevan 70½ prosenttiin. Työttömyysaste aleneev. 2008 keskimäärin 6,2 prosenttiin. Ensi vuonna työllisyydenkasvu hidastuu ja työllisyysasteen ennakoidaan pysyvän kuluvan vuodentasolla. Työttömyysasteen ennustetaan painuvan alle 6 prosenttiintyövoiman tarjonnan kasvun hidastuessa. Inflaatio on nopeutunutviime vuodesta huomattavasti. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevantänä vuonna 4,1 %. Vuonna 2009 inflaatio hidastuu 2,8 prosenttiin,kun hintojen nousua kertaluonteisesti kiihdyttäneiden tekijöidenvaikutus poistuu.

Talouspolitiikan linja

Hallituksen tavoitteena on lisätä suomalaisten hyvinvointiaparantamalla edellytyksiä työllisyyden tuntuvalle kohentumiselleja tuottavuuden kasvulle. Vahva talouskasvu yhdessä määrätietoisentyöllisyyspolitiikan kanssa voi aikaansaada 80 000—100 000uutta työpaikkaa vaalikauden loppuun mennessä, jolloin työllisyysastenousisi n. 72 prosenttiin. Alkuvaalikauden vahvasta työllisyyskehityksestähuolimatta tämän saavuttaminen edellyttää työvoiman tarjontaa tukevia,tuottavuutta vahvistavia ja tuotannon kasvua edistäviä toimenpiteitäsekä suotuisaa kansainvälistä talouskehitystä ja työvoiman kysynnänturvaavaa maltillista työvoimakustannusten nousua. Tämän talousarvioesityksenpainopisteinä ovat työnteon kannustavuuden lisääminen ja osaavantyövoiman saannin varmistaminen sekä välittävän sosiaaliturvan kehittäminen.

Julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi tavoitteena onyhtä prosenttia bruttokansantuotteesta vastaava rakenteellinen valtiontaloudenylijäämä vaalikauden lopussa. Väestön ikääntymisen julkiselle taloudelleasettamaan paineeseen pyritään vastaamaan vahvistamalla julkisentalouden kestävyyttä rakenteellisin uudistuksin sekä harjoittamallavastuullista meno- ja veropolitiikkaa. Talousarvioesitykseen sisältyvät,työllisyyden parantamiseen tähtäävät työn veronkevennykset sopivathyvin heikkenevään suhdannetilanteeseen. Kokonaisuutena finanssipolitiikanvoidaan arvioida olevan ensi vuonna kokonaiskysyntää ja kasvua tukevaa.

Tuottavuuden edistäminen

Väestön ikääntymisen aiheuttama palvelutarpeen kasvu ja julkisentalouden kestävyyden varmistaminen edellyttävät julkisen hallinnonsekä julkisten palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä.Tuottavuuden parantamiseen tähdätään erityisesti kunta- ja palvelurakennehankkeensekä valtion tuottavuusohjelman toimilla. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmantoimenpiteet johtavat valtion henkilöstömäärän pienenemiseen vuoteen2011 mennessä n. 9 600 henkilötyövuodella. Lisäksimaaliskuun 2008 kehyspäätöksen mukaisesti käynnistetään uusia tuottavuuttalisääviä toimenpiteitä, jotka edelleen vähentävät henkilöstötarvetta4 800 henkilötyövuodella vuoteen 2015 mennessä. Vuonna2009 tuottavuustoimenpiteet pienentävät valtion henkilöstötarvettan. 1 940 henkilötyövuodella.

Tuloarviot

Budjettitalouden varsinaisiksi tuloiksi arvioidaan 46 mrd. euroav. 2009. Tuloista n. 85 % on veroja javeroluonteisia tuloja, joiden kertymäksi arvioidaan 39 mrd. euroa.Verotulot kasvavat 1,0 % vuoden 2008 varsinaiseen talousarvioonverrattuna. Verotulojen kasvua hidastavat mittavat veronkevennyksetsekä ennustettu talouskasvun hidastuminen. Muiden tulojen kuin verotulojenarvioidaan pysyvän samalla tasolla kuin kuluvan vuoden varsinaisessatalousarviossa. EU:lta saatavat tulot vähenevät 193 milj. euroa,mutta toisaalta mm. siirrot eläkerahastosta ja asuntorahastostakasvavat yhteensä 137 milj. euroa.

Työnteon kannustavuuden lisäämiseksi työn verotusta kevennetäänn. 870 milj. eurolla v. 2009. Lisäksi verotustatarkistetaan ansiotason nousua vastaavasti, mikä ylittää selvästipelkän inflaatiotarkistuksen. Myös eläkkeensaajien verotusta kevennetäänvastaavasti ja lisäksi eläkeläispuolisoiden verotus saatetaan enimmillääntyötulojen verotusta vastaavalle tasolle.

Elintarvikkeiden arvonlisäverokanta alennetaan 12 prosenttiin1.10.2009, mikä vähentää arvonlisäveron tuottoa vuositasolla n. 500milj. eurolla.

Metsäteollisuuden puun saannin turvaamiseksi puun myyntitulovapautetaan määräaikaisesti osittain verosta. Vuoden 2010 loppuunmennessä saadusta puun myyntitulosta on tietyin edellytyksin verovapaatatuloa 50 % ja vuoden 2011 loppuun mennessä saaduista tuloista25 %. Vuonna 2009 puun myyntitulon osittainen verovapauspienentää pääomatuloverokertymää 105 milj. eurolla.

Tupakkatuotteiden verotusta nostetaan siten, että savukkeidenveroa korotetaan 10 % ja irtotupakan veroa 25 %.Tupakkaveron tuottoarvio nousee muutosten johdosta 35 milj. eurolla.

Määrärahat

Valtion talousarvion määrärahoiksi vuodelle 2009 ehdotetaanilman valtion velan vähentämistä 45,8 mrd. euroa, mikä on 4,8 %enemmän kuin vuoden 2008 varsinaisessa talousarviossa. Hintatasonnousu ja talousarvion rakennemuutokset huomioiden määrärahat kasvavatreaalisesti 1,1 %. Hallinnonalojen menot kasvavat reaalisesti1,1 % ja valtionvelan korkomenojen ennakoidaan lisääntyvän1,3 % yleisen korkotason nousun seurauksena. Menojen kasvuhidastuu huomattavasti kuluvasta vuodesta, mikä vastaa hallitusohjelmanlinjauksia.

Taulukko 1. Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino,milj. euroa

  2007
tilinpäätös
2008
varsinainen
talousarvio
2009
esitys
Muutos,%
2008—2009
         
Tulovero 14 361 14 790 14 482 -2
Arvonlisävero 13 521 14 496 14 971 3
Muut verot 8 829 9 204 9 426 2
Muuttulot 6 501 7 032 7 030 -0
Yhteensä 43 212 45 522 45 908 1
Nettolainanottoja velanhallinta1) - - -  
Tuloarviot yhteensä 43 212 45 522 45 908 1
         
Kulutusmenot 12 929 13 691 14 643 7
Siirtomenot 24 363 26 791 27 849 4
Sijoitusmenot 688 652 783 20
Muutmenot pl. valtionvelan nettokuoletukset 2 348 2 540 2 480 -2
Yhteensä 40 327 43 673 45 755 5
Nettokuoletuksetja velanhallinta1) 2 925 1 848 153 -92
Määrärahat yhteensä 43 252 45 522 45 908 1
         
Tilinpäätösalijäämä -40      

1) Sisältää nettoutettunavuosittain 48 milj. euroa velanhallinnan menoja vuosina 2007—2009.

Jakamaton varaus

Hallitus ehdottaa, että talousarvioesityksen kehykseen kuuluvatmäärärahat vuodelle 2009 ovat 35,5 mrd. euroa, jolloinniin sanotuksi jakamattomaksi varaukseksi jää 121 milj. euroa 300 milj.euron lisätalousarviovarauksen lisäksi.

Energia- ja ilmastohaasteet

Asuntojen energiakorjauksia ja ympäristöystävällisiä lämmitystapamuutoksianopeutetaan nostamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärä 3 000euroon, mikä vähentää verotuloja n. 70 milj. eurolla. Kerros- jarivitalojen energiakatselmuksia ja -korjauksia tuetaan energia-avustuksilla,joita lisätään 8 milj. eurolla yhteensä 22 milj. euroon, sekä v. 2009käyttöön otettavilla asunto-osakeyhtiötalojen korotetuilla korkotukilainoilla.Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointihankkeidentukien valtuutta nostetaan 30 milj. eurolla v. 2009 yhteensä56,1 milj. euroon. Myös joukkoliikennettä, energiapuun korjuutasekä bioenergian tuotantoa ja selvityksiä tuetaan.

Toimia työvoiman kohtaanto-ongelman lieventämiseksi

Matalapalkkatuen laajentamiseen varatuista varoista 15 milj.euroa kohdennetaan tukemaan työvoiman kohtaantoon liittyvien ongelmienratkaisua. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä maahanmuuttajienkoulutuksen opiskelijapaikkoja lisätään. Metsäalan osaavan työvoiman turvaamiseksimetsäkonealan koulutukseen kohdennetaan lisärahoitusta 4 milj. euroa.Yhteensä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikat kasvavatyli 4 000 opiskelijalla, ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijapaikatn. 400 opiskelijalla sekä metsäalan oppisopimuskoulutuksen ja työvoimapoliittisenkoulutuksen paikat yli 200 opiskelijalla. Myös maahanmuuttajataustaisten opettajienpätevöittämiskoulutukseen lisätään varoja. Rahoitusta suunnataanmyös nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin,kuten työpajatoimintaan.

Panostuksia osaamisen edistämiseen

Osaamista edistetään mittavilla panostuksilla yliopistokoulutukseen.Vuonna 2009 toimintansa aloittavan Aalto-yliopiston toimintamenoihinkohdennetaan 13,9 milj. euroa ja sen peruspääomaan 200 milj. euroa.Yliopistojen toimintamenomäärärahat kasvavat hallitusohjelman mukaisesti20 milj. eurolla. Lisäksi julkisoikeudellisiksi laitoksiksi vuoden2010 alusta muutettavien muiden yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääomanturvaamiseen suunnataan tässä vaiheessa 50 milj. euroa.

Ikäluokkien pienenemisen johdosta säästyvät varat kohdennetaanperusopetuksen laadun kehittämiseen, jolloin tarkoitukseen varatutmäärärahat kasvavat runsaalla 20 milj. eurolla. Lisäys kohdentuumm. opetusryhmien koon pienentämiseen sekä tuki- ja erityisopetukseen.

Perhe-etuuksiin korotuksia

Vähimmäismääräiset äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat sekä sairauspäivärahatja kuntoutusrahat korotetaan työmarkkinatuen tasolle 1.1.2009 lukien.Tämä merkitsee n. 170 euron korotusta etuuteen kuukaudessa.Kotihoidontuen hoitorahaa korotetaan 20 eurolla kuukaudessa ja yksityisenhoidon tukea 22,67 eurolla kuukaudessa 1.1.2009 alkaen. Kuntiensosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta nostetaan 6,3 milj.eurolla uudistusten vuoksi. Lisäksi lapsilisää korotetaan 10 eurollakuukaudessa kolmannesta lapsesta lukien vuoden 2009 alussa.

Vuonna 2009 aloitettavat väylähankkeet

Vuonna 2009 aloitetaan kuusi uutta väylähanketta, jotka ovatLusi—Mikkeli -tien parantaminen, Kehäradan toteuttaminen,Pietarsaaren meriväylän tuloväylän syventämishanke, E18 Kehä III:n1. osa, Seinäjoki—Vaasa -rataosuuden sähköistäminen sekäKilpilahden uuden tieyhteyden rakentaminen. Näistä E18 Kehä III:n1. osa ja Seinäjoki—Vaasa -rataosuuden sähköistäminen toteutetaanliikennepoliittisessa selonteossa mainittua aikaistamisrahoitustakäyttäen siten, että Vantaan kaupunki sekä Vaasan kaupunki ja Mustasaarenkunta rahoittavat hankkeet ensi vaiheessa ja valtio maksaa kunnilleaiheutuneet kustannukset myöhemmin korottomana. Liikenneturvallisuuttaparantavana elinkeinopoliittisena hankkeena toteutetaan Kilpilahdenuuden tieyhteyden rakentaminen siten, että Neste Oil Oyj rahoittaavaltiolle kuuluvan hankkeen kustannukset ensi vaiheessa ja valtiomaksaa yhtiölle aiheutuneet kustannukset myöhemmin korottomana.

Merenkulun kilpailukyky

Suomalaisen merenkulun toimintaedellytyksiä tuetaan tavoitteenaedistää merenkulun työllisyyttä sekä varmistaa laivojen purjehtiminensuomalaisen lipun alla. Alusten miehistökustannusten tuki ulotetaanlakiesityksellä koskemaan uusia alusryhmiä. Merityöaikalakia muutetaan, jollointyönantaja saa korvausta myös miehistön vaihtojen yhteydessä syntyvistämatkakustannuksista. Näiden muutosten kokonaiskustannus on vuositasollan. 2 milj. euroa. Tonnistovero uudistetaan kilpailukykyiseksi.

Kuntatalous

Kuntatalouden tila pysyy talouskasvun hidastumisesta huolimattavarsin hyvänä v. 2009. Kuntien verotulojen kasvu kuitenkinhidastuu, kun työllisyys ei enää parane ja tuloverotuksen keventäminentoteutetaan osittain kunnallisverotuksen kautta. Valtionavut kasvavatedelleen melko nopeasti mm. sen vuoksi, että verokevennyksistä johtuvatverotuottomenetykset kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta.Toimintamenojen arvioidaan kasvavan hieman vuotta 2008 hitaammin.

Suhdannetilanteen heikentyessä ja epävarmuustekijöiden lisääntyessäriskit kuntatalouden kiristymiselle ovat kasvaneet. Kuntien viimevuosien poikkeuksellisen hyvä verotulojen kasvu voi hidastua yllättävänkinnopeasti. Samalla kuntien menojen kasvu pysyy nopeana, ja työvoimansaantivaikeudet saattavat lisätä palkka- ja ostomenoja vielä ennakoituaenemmän. Käyttötalouden nopean menokasvun rinnalla myös kuntieninvestointipaineet pysyvät suurina mm. kasvukeskusten infrastruktuuri-investointien,koko kuntakentän suurten peruskorjaustarpeiden sekä rakenneuudistustentäytäntöönpanon edellyttämien investointien vuoksi. Ilman käyttötaloudenmenokehityksen hillintää sekä investointien kestävää mitoitustaja ajoitusta kuntatalouden tila uhkaa jälleen heikentyä. Tällöinkuntien velkaantuminen jatkuisi, ja varautuminen tulevien vuosikymmenienpalvelujen kysynnän kasvuun heikentyisi olennaisesti.

Valtiontalouden tasapaino

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2009 on 153 milj. euroa ylijäämäinen.Ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi valtionvelan vähentämiseen.

Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden ylijäämänarvioidaan v. 2009 olevan 0,7 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Taulukko 2. Budjettitalouden ja rahastotalouden tasapaino,milj. euroa

  2007
tilinpäätös
2008
budjetoitu1)
2009
esitys
Muutos,% 2008—2009
         
Budjettitalous        
Tulot 43 212 45 961 45 908 -0,1
Menot 40 327 44 041 45 755 3,9
Varsinainen ylijäämä 2 885 1 920 153  
Velanhallinnanmenot (-) -48 -48 -48  
Nettorahoitusylijäämä 2 837 1 872 105  
         
Rahastotalous        
Tulot 4 605 4 969 5 623 13,1
Menot 2 582 4 232 4 250 0,4
Nettorahoitusylijäämä 2 023 738 1 372  
         
Budjetti-ja rahastotalous yhteensä2)        
Tulot 46 706 48 466 48 991 1,1
Menot 41 799 45 808 47 465 3,6
Nettorahoitusylijäämä 4 860 2 610 1 477  

1) Ml. vuoden 2008 I ja II lisätalousarvio.

2) Budjettitaloudenja rahastojen tuloja ja menoja ei voi sellaisinaan laskea yhteenkeskinäisten siirtojen vuoksi.

Valtionvelka

Budjettitalouden ylijäämä vuodelle 2009 on talousarvioesityksenmukaan 153 milj. euroa. 180 milj. euroa käytetään budjettitaloudenvelan maksamiseen ydinjätehuoltorahastolle. Valtion asuntorahastonvelan arvioidaan vähenevän 155 milj. eurolla. Velanhoitomenoiksiarvioidaan 48 milj. euroa. Näistä eristä koostuen valtionvelan arvioidaanvähenevän 80 milj. eurolla. Vuoden 2009 lopussa valtionvelan arvioidaanolevan n. 54 mrd. euroa, mikä on n. 27 %suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan2,4 mrd. euroa v. 2009.


Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja % BKT:sta

Taulukko 1. Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino,milj. euroa Taulukko 2. Budjettitalouden ja rahastotalouden tasapaino,milj. euroa Budjetti-ja rahastotalous yhteensä Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja % BKT:sta