Talousarvioesitys 2009

2.2. Suomen kansantalouden kehitys

Suomessa laskusuhdanne on käynnistynyt kesän kynnyksellä. Kehityson tämän vuoden osalta kuitenkin kaksijakoinen, sillä työllisyystilannepysyy hyvänä vielä tämän vuoden loppupuolelle. Kuluttajahintojenyllättävän voimakas nousu on romahduttanut kotitalouksien luottamuksen,mikä yhdistettynä korkeaan velkaantumiseen saattaa vähentää kulutustavaikeasti ennakoitavalla tavalla. Heikkenevää kysyntää tukevat kuitenkinkulutusta tukevien verokevennysten ajoittuminen ensi vuoteen. Kohonnutkustannustaso vaikeuttaa yritysten toimintaa, ja investointien kasvupysähtyy ensi vuonna.

Suhdanteet ovat nopeasti heikkenemässä, ja koko tämän vuodenkokonaistuotannon kasvuksi arvioidaan 2,8 %. Eurooppalaisittaintalouskehitys on vielä hyvää, mutta perustuu lähinnä muun teollisuudenkuin metsäteollisuuden, rakentamisen ja kotimaankaupan vahvaan kasvuunvuoden alkupuoliskolla. Vuoden toisella puoliskolla kasvu jää vähäiseksi,ja ensi vuodelle ennustetaan enää 1,8 prosentin kasvua. Olemassaon riski myös nopeampaan kasvun hidastumiseen, etenkin kuluvan vuodenlopulla.

Kuvio 2. Kokonaistuotanto ja työttömyys 1990—2009**

Taulukko 3. Kansantalouden kehitys

Ulkomaankauppa

Kansainvälisen kehityksen johdosta vientinäkymät ovat keväänmittaan heikentyneet. Tilanne on vaikein metsäteollisuudessa, erityisestipuutavarateollisuudessa, jonka kysyntä on alkuvuoden ajan vähentynytrajusti Keski-Euroopan rakentamisen hiipuessa ja kotimaisten kustannustennoustessa yhdistettynä vahvaan euroon. Myös paperiteollisuuden tuotteidenkysyntä on jatkunut heikkona eikä tuotteiden myyntihintoja ole juurisaatu nousemaan. Metalliteollisuudessa uudet tilaukset ovat vähentyneet,mutta tilauskanta oli vielä kesällä hyvä. Erityisesti koneteollisuudelletyypilliset suuret tilaukset ja pitkät toimitusajat takaavat hyvänkehityksen ensi vuoden puolelle asti. Maailmankaupan kasvun hidastumisenja metsäsektorin erityishaasteiden johdosta tavaraviennin kasvupainuu tänä vuonna 3½ prosentin tuntumaan. Ensi vuonna viennin kasvuhidastuu yhä loivasti. Vahva metalliteollisuus pysyy edelleen kasvunveturina, mutta myös elintarviketeollisuuden ja kemianteollisuudenkasvunäkymät ovat kohtuulliset.

Tuonnin määrän kasvu hidastuu kuluvana vuonna 3 prosenttiin,sillä raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden tuonti jää hieman viimevuotistapienemmäksi teollisuustuotannon kasvun hidastuessa. Investointitavaroidentuonti jatkuu tänä vuonna viime vuoden tapaan vilkkaana, sillä kotimaisetkone- ja laiteinvestoinnit ovat vahvassa kasvussa. Kevään notkahduksenjälkeen kestokulutustavaroiden tuonnin kasvu nopeutuu. Myös muidenkulutustavaroiden tuonti lisääntyy maltillisesti kotimaisen kulutuskysynnänvauhdittamana. Ensi vuonna tuonnin kasvu jää 2½ prosenttiin.

Kulutus

Kotitalouksien kulutus on alkuvuonna lisääntynyt viime vuottanopeammin eikä se toistaiseksi ole osoittanut merkittäviä hidastumisenmerkkejä. Kasvu säilynee kolmen prosentin tuntumassa tänä ja ensivuonna. Kulutuksen kasvua tukevat työllisyyden ja ansioiden lisäyksenohella valtion tuloverotuksen kevennykset, jotka varsinkin ensivuonna tuovat merkittävän lisän kotitalouksien ostovoimaan, jonkaodotetaan paran-tuvan n. 3½ %. Hintojen noususyö kuitenkin ostovoiman kasvua. Samaan aikaan kotitalouksien luottamustulevaisuuteen on alkanut heikentyä. Niinpä autohankintoja ja palveluidenostamista lukuun ottamatta kotitalouksien kulutusmenojen odotetaanlisääntyvän nopeakasvuisia edellisvuosia hitaammin, sillä lainojentakaisinmaksu ja varautuminen hitaampaan talouskasvuun karsivatkuluttajien enimpiä ostohaluja.

Valtion kulutuksen volyymi on pitkälti riippuvainen henkilöstönmäärästä, joka on lähivuosina vähenemässä valtion tuottavuusohjelmanedetessä. Kuntien kulutuksen määrän ennakoidaan kasvavan 1½ %sekä kuluvana että ensi vuonna. Lisäys johtuu pääosin kuntien sekäostettujen että itse tuotettujen sosiaali- ja terveyspalvelujenkasvusta.

Investoinnit

Investoinnit lisääntyvät tänä vuonna lähes 4 %, muttakasvu pysähtyy v. 2009. Asuin-rakennusinvestointien määrävähenee molempina vuosina, vaikka kasvukeskusten asuntotarve pysyy yhäsuurena ja valtion tukemien kohtuuhintaisten omistus- ja vuokra-asuntojenrakentamista pyritään lisäämään. Tuotannolliset talonrakennusinvestoinnitjatkuvat erittäin vilkkaina vielä tänä vuonna ja keskimääräistävilkkaampina myös ensi vuonna, vaikka alkavien rakennushankkeidenmäärä on jo tuntuvasti vähentynyt. Kone- ja laiteinvestointien sekämaa- ja vesirakennusinvestointien kasvu jatkuu vahvana tänä vuonna,mutta hidastuu hieman ensi vuonna.

Teollisuuden investointiaste on runsas 12 %. Lähespuolella yrityksistä investointien tarkoitus on kapasiteetin korvaaminen,runsaalla neljänneksellä kapasiteetin lisääminen ja viidenneksellä rationalisointi.Merkittävä osa teollisuuden investointikuluista etenkin tutkimus-ja kehitysmenoista suuntautuu ulkomaille, lähinnä EU-maihin.

Julkisten investointien määrä kasvoi viime vuonna 9½ %,ja ne lisääntyvät tänäkin vuonna laajojen infrahankkeiden johdosta.Lisäksi kuntien parantunut rahoitusasema edesauttaa mm. kaavoitettuihinalueisiin liittyvien infravelvoitteiden täytäntöönpanoa. Ensi vuonnajulkisten investointien ennakoidaan hieman vähenevän, mutta määräon yhä varsin suuri.

Työllisyys

Tänä vuonna työllisten määrä lisääntyy suhdanteen heikentymisestähuolimatta vielä n. 40 000 henkeä. Monella alallaon työvoiman saatavuusongelmia, vaikka työvoiman tarjonta kasvaanopeasti etenkin eläkeikää lähestyvien sekä alle 25-vuotiaiden keskuudessa.Myös työperusteinen maahanmuutto lisääntyy. Työllisten määrä kasvaalähinnä liike-elämää palvelevissa toiminnoissa, kauppa-, majoitus-ja ravitsemispalveluissa sekä rakentamisessa, mutta vähenee hiemanteollisuudessa. Rakennetyöttömyys vähenee korkeasuhdanteen, työvoimapalvelujentehostumisen ja työmarkkinatuen vuoden 2006 uudistusten ansiosta,mutta sen osuus on yhä runsas kaksi kolmasosaa kaikista työttömistä.Työvoimahallinnon koulutus- ja tukityöllistämistoimenpiteiden piirissäolevien määrä on tänä vuonna runsas 3 % työvoimasta.

Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvu pienenee edelleen, ja keskimäärintyöllisiä on n. 3 000 enemmän kuin tänä vuonna.Arviossa on oletettu, että osa-aikaisten työ-suhteiden osuus kaikistatyöllisistä kasvaa jossain määrin. Työpaikat lisääntyvät enää palveluelinkeinoissa.Rakentamisen työllisten määrä pysyy ennallaan ja teollisuudessatyövoiman kysyntä vähenee hieman. Työvoiman tarjonnan odotetaankääntyvän lievään laskuun paitsi suhdanteiden heikkenemisen myössuurten ikäluokkien alkaneen eläkkeelle siirtymisen takia. Työttömien määrävähenee keskimäärin 160 000 henkeen ja työttömyysaste putoaa5,9 prosenttiin.

Palkka- ja hintakehitys

Inflaatio on kiihtynyt tuntuvasti kuluvana vuonna. Elintarvikkeidenhintapaineet purkautuivat kuluttajahintoihin suurelta osin tammikuussa.Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat jatkoivat jyrkkää nousua vuodenalkupuoliskolla ja kohosivat heinäkuun alussa yli 140 dollariintynnyriltä; tämän jälkeen tynnyrihinnat ovat alentuneet runsaan110 dollarin tuntumaan. Työkustannusten nousu on selvästi nopeutunutja inflaatiota ovat nostaneet myös valmisteverojen sekä terveydenhuollonasiakasmaksujen korotukset. Asuntohintojen sekä korkojen inflaatiotalisäävän vaikutuksen odotetaan pienenevän, mutta toisaalta vuokriennousu on nopeutunut. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan pysyvänloppuvuodesta kesäkuukausien tasolla. Vuonna 2008 kuluttajahintaindeksikohoaa keskimäärin 4,1 %. Vuoden 2009 hinta-arvio perustuuoletukseen, että raakaöljyn ja elintarvikkeiden euromääräiset maailmanmarkkinahinnatkohoavat vain hieman tämänvuotista keskiarvoa korkeammalle. Työkustannustennousu pysyy vuoden aikana lähes ennallaan, mutta asuntohintojenja korkojen vaikutus kuluttajahintojen nousuun pienenee edelleen.Inflaatio pysyy ensi vuoden alussa vielä 3½ prosentin tienoillaja alenee sen jälkeen hitaasti. Mikäli elintarvikkeiden arvonlisäveronalennus siirtyy kuluttajahintoihin odotetulla tavalla, kuluttajahintaindeksinnousuvauhti voi vuoden lopulla hidastua 2 prosentin tuntumaan. Vuonna2009 indeksi kohoaa kuitenkin vielä keskimäärin 2,8 %.

Kuluvana vuonna palkansaajien ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavannimellisesti 5½ %. Palkkasumma kasvaa 7 %, sillätyöpanoksen arvioidaan lisääntyvän vielä 1½ %. Työnantajien sosiaalivakuutusmaksutkohoavat palkkasummaa hitaammin lähinnä työttömyysvakuutusmaksunalenemisen vuoksi. Vuonna 2009 palkansaajien ansiotasoindeksi kohoaa5 % tämänvuotisesta. Kun palkankorotukset painottuvat vuodenloppupuolelle, seuraavaan vuoteen siirtyvä palkkaperintö pieneneevain hieman kuluvan vuoden lopun lukemista. Palkkasumman kasvu hidastuurunsaaseen 5 prosenttiin, sillä työtuntien määrä ei enää juurikaankasva. Työnantajien sosiaali-vakuutusmaksut lisääntyvät 4 %,sillä työttömyysvakuutusmaksun on oletettu alenevan ja valtion sekäkuntien työeläkemaksut alenevat.

Työkustannusten nousun ja hidastuvan tuottavuuskehityksen myötätehdasteollisuuden kilpailukyky heikkenee kuluvana vuonna useimmillateollisuuden toimialoilla. Kehityskuva jatkuu samanlaisena myösensi vuonna; muussa kuin sähköteknisessä teollisuudessa kilpailukyky näyttäisipainuvan v. 2009 jo alle pitkän aikavälin keskiarvon. Heikkenevänkehityksen pysäyttäminen ja kilpailukyvyn kääntäminen kohenevalleuralle asettaakin varsin ahtaat rajat seuraavien vuosien palkanmuodostukselle.