Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2009

7.3. Valtionhallinnon tuottavuuden kehittäminenPDF-versio

Hallitus jatkaa valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa. Jo aikaisemmin päätetyt ja käynnissä olevat toimenpiteet johtavat valtion henkilöstömäärän pienenemiseen vuoteen 2011 mennessä yhteensä n. 9 600 henkilötyövuodella verrattuna vuoden 2005 henkilöstömäärään. Hallitusohjelman ja 13.3.2008 kehyspäätöksen mukaisesti käynnistetään lisäksi uusia tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä, joiden henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus on 4 800 henkilötyövuotta pääosin vuosina 2012—2015. Uusien toimenpiteiden tarkempaa sisältöä, vaikutuksia ja ajoitusta tarkastellaan syksyllä 2008, ja niiden toimenpanoa koskevia päätöksiä tarkistetaan kevään 2009 kehyspäätöksessä.

Tuottavuutta lisääviä hallinnonalakohtaisia toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia käsitellään pääluokkien, lukujen ja momenttien selvitysosissa. Päätettyjen ja kohdennettujen tuottavuustoimenpiteiden arvioidaan pienentävän henkilöstötarvetta v. 2009 yhteensä 1 944 henkilötyövuodella, mikä on huomioitu talousarvioesityksessä.

Henkilöstötarpeen väheneminen johtaa menosäästöihin, jotka vaihtelevat tuottavuutta lisäävien hankkeiden toteutuksen mukaisesti. Osan tuottavuustoimenpiteiden aikaansaamista menosäästöistä hallinnonalat voivat kohdentaa uudelleen ja loppuosa luetaan koko valtiontalouden menoja vähentäväksi säästöksi.

Taulukko 32. Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden vaikutukset henkilöstötarpeeseen

Hallinnonala Htv-vähennykset 2008—2009
   
VNK -2
UM -30
OM -114
SM -93
PLM -619
VM -237
OPM -309
MMM -83
LVM -66
TEM -227
STM -97
YM -67
Yhteensä -1 944

Henkilöstötarpeen vähenemässä on huomioitu joitakin ministeriöiden ehdotusten pohjalta tehtyjä toimenpiteiden uudelleenkohdennuksia ja henkilöstövaikutusten ajoitusten muutoksia. Tuottavuutta lisäävien hankkeiden eteneminen, ml. tarvittavien lainsäädäntömuutosten toteuttaminen on otettu huomioon hallinnonaloittaisia tuottavuustavoitteita asetettaessa ja ajoitettaessa. Lisäksi on otettu huomioon seuraavia näkökohtia:

  • ulkoasiainhallinnon tuottavuustavoitteiden asettamisessa on otettu huomioon kehitysyhteistyömäärärahojen kasvusta aiheutuva tarve kehittää kehitysyhteistyöhallintoa,
  • yliopistojen tuottavuustoimenpiteet on mitoitettu ja kohdennettu siten, että ne eivät heikennä opetusta ja tutkimusta ja niiden kehittämistä,
  • sektoritutkimuslaitosten tuottavuustavoitteiden mitoittamisessa on otettu huomioon se, että tuottavuusohjelma ei ole esteenä tarkoituksenmukaiselle ulkopuolisen rahoituksen vastaanottamiselle.

Koko valtionhallinnon tasolla tarkastellen muutokset voidaan toteuttaa henkilöstön luonnollisen poistuman rajoissa, sillä poistuman arvioidaan v. 2009 olevan n. 5 600 henkilöä, joista varsinaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyy n. 2 800 henkilöä.

Henkilöstön siirtyminen eläkkeelle ja muu luonnollinen vaihtuvuus antavat merkittävän mahdollisuuden toteuttaa palvelukykyä, tehokkuutta ja tuottavuutta lisääviä laajojakin uudistuksia voimassa olevia palvelussuhteita vaarantamatta. Hallituksen tavoitteena on, että tuottavuutta parannetaan rinnan työelämän laadun kanssa. Tuottavuuden paranemisen edellytyksiä ovat hyvä johtaminen ja esimiestyö sekä yhteistoiminta. Tuottavuusohjelmien toteuttaminen sovitetaan henkilöstön palvelusuhteiden turvaamisen, työn jatkuvuuden ja työelämän laadun kehittämisen tavoitteisiin.

Työelämän laadun, innovaatioiden ja tuottavuuden riittävän yhteen kytkemisen varmistamiseksi valtiovarainministeriö toteuttaa vuoden 2009 aikana kehittämishankkeen. Muutosjohtamista tukevaa johdon ja esimiesten valmennusta jatketaan. Tuottavuustilastoinnin sekä arviointi- ja mittaustapojen kehittämistyötä jatketaan mm. siten, että tuottavuuden muutoksen rinnalla voidaan riittävästi ottaa huomioon toiminnan ja palvelujen vaikuttavuuden ja laadun sekä työelämän laadun muutokset.

Tuottavuutta parantavat tietojärjestelmähankkeet ja muut tuottavuushankkeet

Talousarviossa on erikseen varauduttu tuottavuutta lisäävien tietotekniikkahankkeiden ja eräiden keskeisten tietojärjestelmien kehittämishankkeiden rahoitukseen eri hallinnonaloilla yhteensä 25 milj. eurolla. Lisäksi talousarviossa on varauduttu rahoittamaan muita tuottavuuden edistämiseen tähtääviä tietohallintoinvestointeja, tutkimuksia, selvityksiä sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintoja 5 milj. euron määrärahalla.

Edellä mainituilla ja aiemmin myönnetyillä tuottavuusmäärärahoilla rahoitetaan vuonna 2009 mm. oikeusrekisterikeskuksen tietoteknisen ympäristön kehittämistä, yksinkertaisten velkomusasioiden käsittelyjärjestelmän uusimista, vaalitietojärjestelmän uusimista ja sähköisen äänestyksen kehittämistä, hätäkeskustietojärjestelmän uudistamista, poliisin sähköisen asiointipalvelun kehittämistä, kansallisen asiakirjahallinnon kehittämistä, Maaseutuviraston ja Elintarvikeviraston yhteisen IT-infrastruktuurin toteutusta, sähköistä pinta-alatukien asiointijärjestelmän kehittämistä, Metsäkeskusten sähköisen asioinnin kehittämistä, kiinteistöjen vaihdanta- ja kirjausjärjestelmän uudistamista, Ilmatieteenlaitoksen suurteholaskentakapasiteetin lisäämistä, työsuojelupiirien tietojärjestelmien uudistamista sekä ympäristölupa- ja luonnonsuojeluhallinnon tietojärjestelmähankkeita.

Valtion yhteisen tietohallinnon kehittäminen

Valtionhallinnon tietohallinnon kehittämisessä on siirrytty konsernimaiseen toimintatapaan. Tavoitteena on parantaa palvelujen laatua ja viranomaistoiminnan yhteentoimivuutta sekä lisätä ja edistää uusien yhteisten IT-ratkaisujen käyttöönottoa koko valtionhallinnossa. Tuottavuushyödyt näkyvät palvelujen laadun lisäksi valtionhallinnon kokonaiskustannuksissa ja henkilöstömäärissä. Vuoden 2009 talousarvioesityksessä valtion IT-toiminnan johtamisyksikön kehittämishankkeille on varattu 8 milj. euroa ja yhteisten henkilöstö- ja taloushallinnon tietojärjestelmien uudistamiseen ja integrointiin niin ikään 8 milj. euroa. Valtiokonttorin yhteydessä toimintansa 1.1.2009 aloittava valtion IT-palvelukeskus järjestää, ylläpitää ja kehittää valtionhallinnon yhteisiä tietohallintopalveluja.

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset

Valtionhallinnossa toimii viisi talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta. Aiempien päätösten mukaisesti palvelukeskusmalli otetaan käyttöön talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden tuotannossa kaikilla hallinnonaloilla vuoden 2009 loppuun mennessä. Valtioneuvoston vuosia 2009—2012 koskevan kehyspäätöksen mukaisesti neljä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta (oikeushallinnon palvelukeskus, sisäasianhallinnon palvelukeskus, puolustushallinnon palvelukeskus ja Valtiokonttorin tulosyksikkönä toimiva palvelukeskus) kootaan 1.1.2010 valtiovarainministeriön hallinnonalalle hallinnollisesti yhdeksi, useissa alueellisissa toimipisteissä toimivaksi virastoksi. Yliopistojen palvelukeskus Certia jää erilliseksi toimijaksi palvelemaan yliopistojen tarpeita. Neljän palvelukeskuksen yhdistäminen yhdeksi valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseksi valmistellaan ja toteutetaan valtiovarainministeriön johdolla yhdessä palvelukeskuksia ohjaavien ministeriöiden, Valtiokonttorin ja palvelukeskusten kanssa. Ennen yhdistymistä palvelukeskusverkostoa kehitetään siten, että voidaan välttää päällekkäisten hallintokustannusten syntyminen.

Valtion virastojen ja laitosten sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten käyttöön hankitaan yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuus vaiheittain siten, että ensimmäisen vaiheen toteutus virastoissa ja laitoksissa ja käyttöönotto ajoittuu vuosille 2008—2012. Yhteinen tietojärjestelmä tukee talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien ja toimintatapojen yhtenäistämistä sekä tuottavuuden kasvua näissä toiminnoissa. Se korvaa virastojen ja laitosten olemassa olevat vastaavat järjestelmät, joista huomattava osa on tullut jo käyttöikänsä päähän. Järjestelmän toisen vaiheen toteutus ja käyttöönotto on tarkoitus aloittaa 2012.

Hankintatoimen kehittäminen

Valtionhallinnon hankintatointa tehostetaan lisäämällä keskitetysti kilpailutettujen sopimusten hyödyntämistä ja ohjaamalla hankintayksiköitä keskittymään ydintoiminnan hankintoihin. Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n toiminta on vakiintunut. Valtion hankintatoimen keskittämisen kustannusvaikutuksia selvittäneen Helsingin kauppakorkeakoulun tutkimuksen perusteella keskitetyn hankinnan toimintamallin käytöllä on saavutettu jo n. 95 milj. euron vuosittaiset säästöt virastoille ja laitoksille. Tutkimuksen mukaan yhteisesti kilpailutettujen sopimusten käyttöä lisäämällä voidaan saavuttaa kaikkiaan jopa n. 235 milj. euron eli 20,5 % vuotuiset säästöt verrattuna aikaisempaan hajautettuun toimintamalliin.

Yhteishankinnan hyödyt virastoille ja laitoksille niin hankintahinnoissa kuin työprosessin kustannusten säästämisessä ovat merkittäviä. Hanselin kilpailuttamien sopimusten käyttö on edelleen kasvanut, ja erityisen voimakasta se on ollut yliopistojen kohdalla. Hansel Oy:tä koskevaa lainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa ja samalla on tavoitteena varmistaa, että yliopistot voivat niiden taloudellisen ja hallinnollisen aseman muuttuessa jatkaa yhteishankintayksikön sopimuksien hyödyntämistä. Hankintatoimen laatua kehitetään myös huolehtimalla hankkijoiden ammattitaidon ja hankintaohjeistuksen kehittämisestä sekä jatkamalla valtion yhteisen tilaustenhallintajärjestelmän käyttöönottoa virastoissa ja laitoksissa.