Talousarvioesitys 2008

30. (29.30 ja 29.20, osa) Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö

Selvitysosa:Aikuiskoulutusta järjestetään noin 800:ssa julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Tämän luvun momenteilta rahoitetaan ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, vapaata sivistystyötä, sivistys- ja neuvontajärjestöjä, opetustoimen henkilöstökoulutusta sekä aikuiskoulutuksen kehittämistä. Aikuiskoulutuksen voimavaroja sisältyy opetusministeriön talousarviossa lisäksi lukujen 29.10, 29.20, 29.40, 29.50 ja 29.90 määrärahoihin jäljempänä tässä luvussa esitettävän taulukon mukaisesti.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Opetusministeriön hallinnonalan aikuiskoulutusta kehitetään niin, että omaehtoinen aikuiskoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja henkilöstökoulutus muodostavat toimivan kokonaisuuden. Opetushallinnon vastuulla ovat kaikille avoimen aikuiskoulutuksen perustarjonnan ja sen järjestäjien toimintaedellytysten turvaaminen, tutkintojärjestelmät ja opetuksen tunnustamisjärjestelyt, opetushenkilöstön ammattitaito, laadunvarmistus ja arviointi sekä yhdessä työhallinnon kanssa aikuiskoulutuksen tasa-arvon ja aliedustettujen ryhmien koulutusmahdollisuuksien sekä elinikäisen oppimisen edistäminen. Aikuiskoulutuksen saavutettavuuden, laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen edellyttää laajaa yhteistyötä ministeriöiden, työelämän järjestöjen sekä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa.

Opetusministeriön hallinnonalan omaehtoisen aikuiskoulutuksen yleistavoitteena on

• lisätä työikäisen väestön osallistumista osaamista ylläpitävään ja ammatillista liikkuvuutta parantavaan koulutukseen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi,
• huolehtia riittävän, kaikille avoimen ei-tutkintotavoitteisen koulutustarjonnan saavutettavuudesta kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi,
• parantaa aikuisväestön elinikäisen oppimisen edellytyksiä yhteiskunnallisen tasa-arvon ja kansalaisten sivistysmahdollisuuksien turvaamiseksi sekä
• kehittää aikuiskoulutuksen laatua, alueellista vaikuttavuutta ja ohjausta kaikilla koulutustasoilla.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Työikäisen väestön osaaminen ja koulutustason kohottaminen. Tavoitteena on, että vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa 60 prosenttiin vuoteen 2012 mennessä. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kehittämistavoitteina ovat riittävän työelämän kysyntää ja työikäisen väestön tarpeita vastaava koulutustarjonnan turvaaminen, opitun tunnustamisen ja hyväksilukemisen tehostaminen tutkintotavoitteisessa aikuiskoulutuksessa sekä työvoiman kehittymistä tukevan oppilaitosten palvelutoiminnan vahvistaminen. Korkeakoulututkinnon suorittaneen aikuisväestön mahdollisuuksia uudistaa osaamistaan parannetaan lisäämällä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen ja korkeakoulujen järjestämien ammatillisten erikoistumisopintojen tarjontaa sekä kehittämällä alempaan korkeakoulututkintoon johtavia, työelämän tarpeisiin vastaavia koulutusreittejä avoimeen yliopisto-opetukseen. Aikuiskoulutuksen tehtävät ja erityispiirteet otetaan huomioon korkeakoulujen rakenteellisessa kehittämisessä sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kokoamishankkeessa. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistetään aikuiskoulutuksella hallituksen työperäistä maahanmuuttoa koskevan toimenpideohjelman pohjalta.

Avoimet oppimismahdollisuudet.Vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaedellytyksiä vahvistetaan tasa-arvoa, sosiaalista koheesiota sekä aktiivista kansalaisuutta kannustavan aikuiskoulutuksen järjestäjinä ja koulutusta suunnataan informaatio-ohjauksen avulla alan valtakunnallisten järjestöjen kanssa määritellyille painopistealueille sekä maahanmuuttajille, senioriväestölle ja muille aikuiskoulutuksessa aliedustetuille kansalaisryhmille. Aikuislukion aineopiskelun tarjontaa suunnataan erityisesti maahanmuuttajien kielikoulutukseen sekä aikuisväestön osaamisen ja jatko-opintokelpoisuuden tarpeisiin. Verkko-opetuksen tarjontaa lisätään kaikilla koulutusasteilla. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa monipuolistetaan ja pääosa siitä suunnataan muille kuin ammattikorkeakoulujen omille opiskelijoille. Avoimen yliopisto-opetuksen saavutettavuutta parannetaan yhteistyössä vapaan sivistystyön järjestäjäverkon kanssa. Neuvontajärjestöjen toimintaa tuetaan aktiivista kansalaisuutta ja yhteiskunnan eheyttä tukevien tehtävien hoitamisessa. Noste-ohjelmassa syntyneet hyvät käytännöt levitetään koko aikuiskoulutuksen ja työelämän toimintatavoiksi.

Aikuisopiskelun ja elinikäisen oppimisen edellytysten parantaminen. Käynnistetään valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen uudistustyö hallitusohjelman tavoitteet huomioon ottaen. Aikuisopiskelun tieto- ja neuvontapalveluja ja ohjausta uudistetaan opetusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteisen toimenpideohjelman mukaisesti vuosina 2008—2012. Tavoitteena on, että työikäiselle väestölle voidaan tarjota koko koulutustarjonnan kattavat asiakaslähtöiset tieto- ja neuvontapalvelut ja että kaikki aikuiskoulutusta järjestävät oppilaitokset ja korkeakoulut tarjoavat aikuisopiskeluun soveltuvia ohjauspalveluja vuoteen 2010 mennessä. Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa jatketaan vuonna 2006 käynnistettyä valtionavustuksina rahoitettavaa opintosetelin sovellusta erityistä tukea tarvitsevien osallistujaryhmien opintomaksujen alentamiseksi tai poistamiseksi.

Aikuiskoulutuksen laatu, vaikuttavuus ja ohjaus.Aikuiskoulutuksen laatu varmistetaan eri tavoin hankitun osaamisen osoittavilla tutkintojärjestelmillä ja valtakunnallisilla arvioinneilla sekä osallistumalla OECD:n ja EU:n tutkimuksiin ja selvityksiin. Näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen koulutuksen laatua seurataan sähköisellä opiskelijapalautejärjestelmällä. Näyttötutkintojärjestelmää ja vapaan sivistystyön vaikuttavuutta koskevien arviointien tulokset otetaan huomioon aikuiskoulutuksen ohjausta ja rahoitusperusteita kehitettäessä. Käynnistetään ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmää koskeva selvitystyö.

¹⁾ Luvut kuvaavat tutkintotavoitteisen lisäkoulutuksen opiskelijoiden määrää - eivät valtionosuuden perusteena olevaa laskennallista opiskelijatyövuosien määrää.

²⁾ Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.

³⁾ Vapaan sivistystyön oppilaitosten opiskelijamäärän toteutumatieto on vuodelta 2006.

¹⁾ Taulukko ei sisällä yliopiston perustutkintoa opiskelevia aikuisia (yli 25 vuotiaina aloittaneita), joita oli noin 26 % aloittaneista ja joista aiheutuvat kustannukset ovat arviolta noin 159 milj. euroa vuonna 2008.

20. (29.30.21 ja 22) Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 209 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetustoimen henkilöstön henkilöstö- ja lisäkoulutukseen,

2) enintään 400 000 euroa Opetusalan koulutuskeskuksen palvelutoiminnan tukemiseen,

3) ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämiseen sekä virallisten kääntäjien koulutuksen ja tutkintojen kehittämiseen,

4) lähialueyhteistyöhön ja muuhun Venäjä-yhteistyöhön sekä erityisryhmien koulutuksesta aiheutuviin menoihin ja avustuksiin ja

5) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon Opetusalan koulutuskeskuksen opettajien ja opetustoimen muun henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä tähän toimintaan liittyvistä oheispalveluista saatavat tulot.

Selvitysosa:

Valtion rahoittamaan opetustoimen lyhyt- ja pitempikestoiseen perus- ja toisen asteen sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön henkilöstökoulutukseen osallistuu yhteensä noin 22 000 henkilöä vuonna 2008. Henkilöstökoulutuksen uudistaminen käynnistetään. Opettaja-TV -hanketta toteutetaan yhdessä Yleisradion kanssa.

Opetusalan koulutuskeskuksesta annetun lain (1259/1997) mukaisesti koulutuskeskus keskittyy erityisesti opetusalan kehittämisen ja uudistusten edellyttämään opettajien ja muun henkilöstön koulutukseen. Maksulliseen palvelutoimintaan arvioidaan käytettävän 70 henkilötyövuotta. Tavoitteena on järjestää koulutusta noin 10 000 opetushenkilöstöön kuuluvalle vuonna 2008. Opetusalan koulutuskeskuksen tukemisesta luovutaan asteittain vuoteen 2011 mennessä. Virallisten kääntäjien koulutusta vahvistetaan määrärahan sisäisin järjestelyin asiaa koskevan hallituksen esityksen (HE 39/2007) mukaisesti.

21. (29.30.25) Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 9 304 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sisältyviin ja muihin aikuiskoulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeisiin, josta enintään 3 050 000 euroa yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittämiseen sekä pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen tuotekehitystyöhön ja enintään 3 500 000 euroa avoimen ammattikorkeakoulun toteutukseen,

2) muista kuin rakennerahastoista rahoitettavista EU:n tutkimus- ja koulutushankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen ja

3) enintään yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sisältyvien uudistusten jatkovalmisteluun, elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja aikuisopiskeluun osallistumista edistäviin hankkeisiin, aikuiskoulutuksen arvioinnin ja seurannan tehostamiseen, aikuisopiskelua tukevien tiedotus- ja neuvontapalveluiden kehittämiseen, kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia edistäviin hankkeisiin, aikuisille soveltuvien tutkintojen sekä verkko-opetuksen kehittämiseen sekä muihin aikuiskoulutuksen valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Vähennys 108 000 euroa talousarvioesityksen 9 412 000 euroon nähden aiheutuu kahta henkilötyövuotta vastaavien palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentille 29.01.02.

Valiokunta on tehnyt teknisluonteisen korjauksen momentin päätösosaan.

30. (29.30.30, 50, 55 ja 56) Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 152 219 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu-nimiselle oppilaitokselle ja

2) enintään 4 840 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n mukaisiin erityisavustuksiin ja ylimääräisiin avustuksiin kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille.

Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista enintään 4 700 opiskelijaviikkoa suunnataan Snellman-korkeakoulu-nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionavustuksia käytetään koulutuksen kehittämishankkeisiin, mukaan lukien tietoyhteiskuntahankkeet sekä koulutuksen suuntaamiseen maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutukseen, kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisääviin opintoihin ja aikuiskoulutuksessa aliedustettujen uusien osallistujaryhmien rekrytoinnin kehittämiseen sekä opintosetelityyppiseen rahoitukseen. Valtionavustuksia voidaan lisäksi käyttää koulutukseen suuntaamiseen terveyttä edistäviin opintoihin kansalaisopistoissa ja opintokeskuksissa, koulutuksen suuntaamiseen avoimen yliopiston opintoihin valmentavaan koulutukseen kesäyliopistoissa sekä kansalaisopistojen laatupalkintoon.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys talousarvioesityksen 151 053 000 euroon nähden on 966 000 euroa, mistä 606 000 euroa aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitusta yksikköhintojen tarkistamisesta ja 360 000 euroa kansalaisopistojen valtionosuuteen oikeuttavien opetustuntien enimmäismäärän muuttamisesta.

Vapaalla sivistystyöllä on erityinen merkitys kansalaisten vapaaehtoisen opiskelun ja arkipäivään liittyvän kouluttautumisen ja harrastamisen kannalta. Vapaatavoitteisilla opinnoilla on tärkeä merkitys paitsi perinteisenä kansansivistyksen kohottajana myös valmentavina opintoina jonkin alan ammatilliseen koulutukseen tai korkeakouluopintoihin.

Vapaassa sivistystyössä opintosetelin käyttö parantaa aikuiskoulutuksen taloudellisia edellytyksiä ja vahvistaa tasa-arvoa. Opintoseteli antaa oppilaitoksille mahdollisuudet olla perimättä tai alentaa opiskelumaksuja. Tämä on tärkeää erityisesti maahanmuuttajille ja eri erityisryhmille, kuten vähävaraisille.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että maahanmuuttajien kotoutumisessa ratkaisevassa asemassa on maahanmuuttajaperheiden äitien saaminen koulutuksen piiriin. Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on kattava verkosto opetuksen toteuttamiseen. Kansanopistoilla ja kansalaisopistoilla on maanlaajuinen verkosto, jossa myös maahanmuuttajanaisten koulutus on nopeasti laajentunut ja toimintaa on jo kehitetty suuntaviivaohjauksen ja opintoseteliavustusten kautta.

Edellä olevan perusteella momentille lisätään 200 000 euroa kansalais- ja kansanopistojen opintoseteliavustuksiin. Lisäys on tarkoitettu ensisijaisesti maahanmuuttajanaisten ja vähävaraisten opintojen tukemiseen. Lisäyksestä vähintään 100 000 euroa on maahanmuuttajanaisten opintojen tukemiseen.

31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 126 474 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen ja

2) enintään 6 300 000 euroa työelämän palvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin, sähköisen palautejärjestelmän kustannuksiin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 15 200. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Tavoitteena on, että tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen aloittaa vuonna 2008 noin 15 000 henkilöä ja opiskelijamäärä on noin 27 000. Heistä noin 80 % suorittaa näyttötutkinnossa ammatillisen tutkinnon tai sen osan vuoteen 2010 mennessä.

Valtionosuuden laskennassa pohjana käytettävä yksikköhinta on ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta 9 623 euroa opiskelijatyövuotta kohden, jota porrastetaan eri hintaryhmissä. Noin 92 % lisäkoulutuksesta on omaehtoista ammatillista lisäkoulutusta. Vähintään 80 % koulutuksesta suunnataan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmentavaan koulutukseen.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 427 000 euroa talousarvioesityksen 126 047 000 euroon nähden aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitun asetuksen vaikutuksesta lisäkoulutuksen yksikköhintaan.

32. (29.20.31) Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 127 063 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja enintään 250 000 euroa tuetun oppisopimusopiskelun juurruttamiseksi osaksi oppisopimusjärjestelmää tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen.

Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 2008 on 27 100. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 027 euroa ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen 2 186 euroa opiskelijaa kohden.

Selvitysosa:Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) muuttamisesta siten, että tehdään mahdolliseksi virkasuhteisten henkilöiden oppisopimus.

Momentin nimike on muutettu.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys talousarvioesityksen 126 645 000 euroon nähden on 418 000 euroa. Lisäyksestä 168 000 euroa aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitun asetuksen vaikutuksesta peruskoulutuksen yksikköhintaan ja 250 000 euroa siirrosta momentilta 32.80.51.

Talousarvioesitykseen nähden momentin nimike on muutettu.

(34.) Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 18 945 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja on enintään 350 830.

Selvitysosa:

Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 54 euroa opetustuntia kohti.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 91 000 euroa talousarvioesityksen 18 854 000 euroon nähden aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitusta yksikköhintojen tarkistuksesta.

52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten vapaan sivistystyön perustamishankkeiden valtionavustusten maksamiseen.

Valtuus

1) Vuonna 2008 saa myöntää perustamishankkeisiin valtionavustusta yhteensä enintään 1 000 000 euroa.

2) Vuonna 2008 saadaan edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionavustus tullaan myöntämään vuonna 2009 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionavustuksista on vuoden 2008 tammikuun kustannustasossa yhteensä enintään 1 500 000 euroa.

Selvitysosa:

Myönnettävillä valtionavustuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata opiskelu- tai asuintilat 160 oppilaalle.

Myönnettävistä ja aikaisemmin myönnetyistä valtionavustuksista arvioidaan vuonna 2009 aiheutuvan valtiolle menoja 333 800 euroa.

53. Valtionavustus järjestöille(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 9 428 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin ja

2) avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön sekä Kriittiselle korkeakoululle.

Selvitysosa: