Talousarvioesitys 2008

20. Ammatillinen koulutus

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä kohottamalla väestön ammatillista osaamista sekä tukemalla työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Keskeisiä tavoitteita ovat koulutuksen laadun, työelämävastaavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä ammatillisen osaamisen ja ammattitaidon arvostuksen lisääminen.

Tavoitteeksi on asetettu, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistymis- ja jatko-opintoihin sijoittumisaste on 77,0 % vuonna 2008.

¹⁾ Lähde: Tilastokeskus. Sisältää myös muun kuin opetushallinnon alaisen koulutuksen. Kuvaa työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen tilannetta vuoden lopussa. Tarkastelussa ovat kyseisen vuoden heinäkuun loppuun mennessä ja kolmen edeltävän vuoden aikana suoritetut ammatilliset perustutkinnot.

Ammattiopistostrategialla pyritään riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan muodostamiseen ammatillisen koulutuksen järjestämiselle alueilla ja eri alojen koulutuksessa sekä koulutuksen vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen. Keskeisinä strategian tavoitteina ovat työvoiman saatavuuden turvaaminen, koulutuspalvelujen työelämävastaavuuden ja asiakassuuntautuneisuuden parantaminen, elinikäisen oppimisen ja yksilöllisten opintopolkujen edellytysten vahvistaminen sekä koulutuksen saavutettavuuden turvaaminen maan eri osissa ja molempien kieliryhmien tarpeet huomioon ottaen. Tavoitteisiin pyritään muodostamalla alueellisia tai muutoin vahvoja ammattiopistoja, jotka käsittävät koulutuksen järjestäjän kaikki koulutustoiminnot ja opetusyksiköt. Tässä yhteydessä turvataan pitkälle erikoistuneiden yksiköiden toiminta. Toimeenpanossa sovitetaan yhteen ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kehittämispolitiikan tavoitteet. Ammattiopistojen muodostumista edistetään opetusministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisellä vuorovaikutteisella hankkeella.

Ammattiosaamisen näytöillä parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tehostetaan opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönottovaihe ajoittuu vuosille 2006—2009, jolloin toteutetaan valtakunnallista tukiohjelmaa. Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotosta aiheutuvat lisäkustannukset otetaan huomioon yksikköhintojen keskimääräisiä euromääriä vahvistettaessa toiminnan laadun ja laajuuden arvioituina muutoksina.

Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden parantamiseen tähdätään myös tuloksellisuusrahoituksella palkitsemalla koulutuksen järjestäjiä tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä ja korkea-asteen jatko-opintoihin sijoittumisesta osana laskennallista rahoitusjärjestelmää.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen edellyttää samanaikaisesti sekä nuorten koulutukseen pääsyn ja joustavien koulutusväylien turvaamista että aikuisväestön koulutusmahdollisuuksien lisäämistä. Ammatillisen koulutuksen tuottamaan osaamiseen kohdistuvat vaatimukset lisääntyvät samanaikaisesti, kun opiskelijoiden yksilölliset erot kasvavat. Tämä lisää joustavien ratkaisujen ja monimuotoisten tukitoimenpiteiden tarvetta.

Tavoitteeksi on asetettu, että tutkintoon johtavan ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisaste laskee 8 prosenttiin vuonna 2008.

¹⁾ Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen koulutus. Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta eikä erityisoppilaitoksissa järjestettävää koulutusta.

Ammatillisen perustutkinnon tavoiteajassa suorittaneiden määrää (läpäisyastetta) pyritään nostamaan 62 %:iin vuonna 2008, kun se oli 60,2 % vuonna 2003, 60,8 % vuonna 2004 ja 61,1 % vuonna 2005 ²⁾.

Perusopetuksen vuonna 2008 päättävistä arviolta 40 % (lähes 27 000 opiskelijaa) sijoittuu välittömästi samana vuonna ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen. Tämän lisäksi ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen, vammaisten valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen sekä talouskouluopetukseen sijoittuu 2,5 % (noin 1 700 opiskelijaa) perusopetuksen samana vuonna päättävistä.

Koulutukseen hakemista ja valintaa tehostetaan ottamalla käyttöön ammatillisen ja lukiokoulutuksen sähköinen haku- ja koulutustietojärjestelmä vuoden 2008 yhteishauissa. Toiminnan säätely- ja ohjausprosesseja tehostetaan kehittämällä sähköistä asiointia ja tietopohjaa.

Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuden parantamiseen pyritään myös palkitsemalla koulutuksen järjestäjiä keskeyttämisen vähenemisestä ja läpäisyn paranemisesta osana laskennallista rahoitusjärjestelmää.

Toiminnan laajuus

Ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa lisätään ja lisäys suunnataan alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin. Ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Tämän lisäksi otetaan huomioon lukiosta ammatilliseen koulutukseen siirtyvät, ilman ammatillista koulutusta jääneet nuoret sekä työelämästä tai muutoin koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tulevat erityisesti ilman ammatillista koulutusta olevat aikuiset.

¹⁾ Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen koulutus. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.

¹⁾ Lähde: valtionosuusjärjestelmä (keskimääräinen vuosiopiskelijamäärä on kevään ja syksyn tilastointipäivien aritmeettinen keskiarvo). Oppisopimuskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.

²⁾ Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan kokeilukoulutuksen.

¹⁾ Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteen asettelu esitetään luvussa 29.30. Järjestämislupasäätelyssä ja tilastoinnissa käytetään vuosiopiskelijamääränä kevään ja syksyn tilastointipäivien aritmeettista keskiarvoa; rahoituksessa ja talousarvion momenttikohtaisessa laskennassa käytetään painotettua (7/5) keskiarvoa. Tämän taulukon vuosiopiskelijamäärät ovat aritmeettisia keskiarvoja. Painotetut vuosiopiskelijamäärät olivat kunta- ja kuntayhtymäjärjestäjien ammatillisessa koulutuksessa yhteensä 112 704 vuonna 2004, 114 212 vuonna 2005 ja 115 899 vuonna 2006 sekä yksityisten koulutuksen järjestäjien koulutuksessa 16 990 vuonna 2004, 17 441 vuonna 2005 ja 17 812 vuonna 2006. Vastaavat painotetut vuosiopiskelijamääräarviot ovat kunta- ja kuntayhtymäjärjestäjien osalta 116 500 vuonna 2007 ja 118 520 vuonna 2008 sekä yksityisten koulutuksen järjestäjien osalta 17 250 vuonna 2007 ja 18 030 vuonna 2008.

²⁾ Järjestäjien lukumäärätiedot ovat toteumia ja opiskelijamäärätiedot arvioita.

³⁾ Sisältää Ilmailulaitos Finavian järjestämän koulutuksen.

Ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden jäsentyminen eri osa-alueisiin ilmenee seuraavasta taulukosta. Ammatillista koulutusta rahoitetaan tämän luvun lisäksi myös luvun 29.30 momenteilta, jonka vuoksi taulukossa mainitaan asianomaisessa yhteydessä se talousarvion luku, johon osa-alueen määräraha sisältyy.

¹⁾ Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus jakaantuu perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja valmistaviin koulutuksiin. Valmistavia koulutuksia ovat vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, talouskouluopetus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava kokeilukoulutus.

01. (29.20.21) Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 434 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) valtion ammatillisten erityisoppilaitosten, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen toimintaan ja

2) valtion ammatillisten oppilaitosten kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, valtion ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan, ammatilliseen lisäkoulutukseen sekä työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin.

Selvitysosa:Ammatillisen erityisopetuksen järjestämistä ja työnjakoa selvitetään osana ammattiopistostrategian mukaista rakenteellista kehittämistä. Tavoitteena on siirtää valtion ammatilliset erityisoppilaitokset ensisijaisesti osaksi muita ammatillisen erityisopetuksen järjestäjiä vuodesta 2009 lukien.

Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 0,6 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi.

Kuntien rahoitusosuus valtion ammatillisissa oppilaitoksissa annettavan koulutuksen kustannuksiin, 5 266 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.20.30 mitoituksessa.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys talousarvioesityksen 32 163 000 euroon nähden on 2 171 000 euroa, mistä 124 000 euroa aiheutuu valtion ammatillisten oppilaitosten opetushenkilöstön uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä, 900 000 euroa mm. erityisoppilaitosten opiskelijamäärän säilyttämisestä nykytasolla ja 1 147 000 euroa valtion virka- ja työehtosopimuksesta.

Valtio omistaa ja ylläpitää viittä ammatillista erityisoppilaitosta, joiden toiminta rahoitetaan suoraan valtion budjetista. Toimintamääräraha ei ole seurannut toiminnan määrällistä lisääntymistä ja laadullista muutosta. Samaan aikaan valtion erityisammattikoulut ovat perustaneet ns. lähikouluja palvelemaan vaikeimmin vammaisten koulutustarpeita eri paikkakunnille ja lisänneet koulutustarjontansa kirjoa. Vammaisten koulutusmahdollisuuksia ei tästä huolimatta ole ollut riittävästi tarjolla, jos ajatellaan tavoitetta eli koko ikäluokan kouluttamista koulutustakuun nimissä. Vaikeimmin vammaisten koulutus on hyvin työvoimavaltaista. Pienet opetusryhmät, yksilöllinen opetus ja ohjaus, ohjattu asuminen ja monipuolinen ammattialatarjonta maksavat.

Hallituksen esityksessä arvioidaan valtion ammatillisten erityisoppilaitosten oppilasmäärän vähenevän vuonna 2008 yhteensä 20 oppilaalla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan koulutustarve ei ole vähenemässä ja oppilasmäärät tulisi pitää vähintään aiempien vuosien tasolla niin, että jokaiselle koulutusta tarvitsevalle pystytään turvaamaan opiskelupaikka. Vaarana on, että oppilaitokset joutuvat vähentämään oppilasmääriä valmistautuessaan samalla mahdollisiin muutoksiin.

Valiokunta paheksuu sitä, että lähes vuosittain valtion talousarvioesitystä on jouduttu korjaamaan eduskunnassa eri erityisryhmien koulutus-, kirjasto- ja muiden vastaavien palvelujen määrärahojen osalta. Kyseessä on kuitenkin valtion talousarvion näkökulmasta vähäiset määrärahat. Valtion tulee huolehtia velvollisuuksistaan myös niiden opiskelijoiden tai muiden ryhmien osalta, jotka tarvitsevat erityistä tukea, mutta jotka eivät itse välttämättä pysty tiukkaamaan oikeuksiensa toteutumista. Valiokunnan mielestä jatkossa on välttämätöntä, että jo talousarvioesitysten laadintavaiheessa varataan riittävät määrärahat vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien koulutus- ja kirjastopalvelujen järjestämiseksi.

Hallituksen esityksen mukaan ammatillisen erityisopetuksen järjestämistä ja työnjakoa selvitetään osana ammattiopistostrategian mukaista rakenteellista kehittämistä. Valiokunta suhtautuu vahvasti epäillen mahdollisiin ylläpitäjämuutoksiin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että myös jatkossa jokaiselle erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle turvataan edellytystensä mukainen koulutuspaikka. Tämä tulee olla ratkaisevana tekijänä myös koulutusrakenteista päätettäessä. On välttämätöntä järjestää erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja opiskelijoiden koulutus niin, että he ovat tasa-arvoisessa asemassa muiden koulutuksessa olevien kanssa ja voivat kokea turvallisen jatkuvuuden opinnoissaan. Tämä tarkoittaa muun muassa myös opintojen ohjausta, oppilashuoltoa ja opetusjärjestelyjä. Sen vuoksi valtion rahoituksen tulee määräytyä todellisten oppilaskohtaisten kustannusten mukaisesti. Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että opetusministeriö selvitystyön kuluessa ja ennen päätöksentekoa informoi valiokuntaa asiasta ja erityisesti mahdollisten muutosten taloudellisista vaikutuksista.

Hallitus ehdottaa täydentävässä talousarvioesityksessä ammatillisille erityisoppilaitoksille lisäystä 900 000 euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisämäärärahan tarve on 1 miljoona euroa valtion ammatillisten erityisoppilaitosten toimintaan. Sen vuoksi momentille lisätään 100 000 euroa.

20. (29.20.24) Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 026 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työssäoppimisen ja muun työpaikalla tapahtuvan oppimisen rahoittamiseen ja koulutuksen kehittämiseen sekä avustusten maksamiseen.

21. (29.20.25) Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 434 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen,

2) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen ja

3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:

30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 561 346 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen,

2) enintään 10 146 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 §:n 1 momentin ja opetusministeriön määräämin perustein 42 §:n 2 momentin mukaisten avustusten maksamiseen, ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen ja

3) enintään 961 000 euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää kuntien osuutena valtion ammatillisissa oppilaitoksissa annettavan koulutuksen kustannuksiin 5 266 000 euroa.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys talousarvioesityksen 555 224 000 euroon nähden on 6 122 000 euroa. Lisäyksestä 1 952 000 euroa aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitusta asetuksesta, 4 000 000 euroa siirrosta momentilta 32.80.51 ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilun laajentamiseen ja laajennetun työssäoppimisen kokeiluun ammatillisessa peruskoulutuksessa ja 170 000 euroa Sukevan vankilatilan alkuperäiskarjan siirrosta kahdelle opetusmaatilalle, mistä 96 000 euroa siirtona momentilta 25.40.01.