Talousarvioesitys 2008
01. (27.01 ja 27.92) Puolustuspolitiikka ja hallinto
Selvitysosa:
PUOLUSTUSMINISTERIÖ
Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana puolustuspolitiikan valmistelusta ja toimeenpanosta sekä sotilaallisen maanpuolustuksen ohjauksesta. Puolustuspolitiikan valmistelun ja toimeenpanon lisäksi puolustusministeriö vastaa sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroista ja muista toimintaedellytyksistä, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisesta ja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumisesta sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisestä ja yhteensovittamisesta.
Talousarvioesityksen lähtökohdat
Suomen turvallisuusympäristöön vaikuttaa lähialueiden ohella yhä enemmän maailmanlaajuinen sotilaallinen, poliittinen ja taloudellinen kehitys. EU on Suomelle jatkossakin tärkein viitekehys. EU-maiden keskinäinen solidaarisuus vahvistaa Euroopan vakautta ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Tämä edellyttää Suomelta solidaarisuutta muita jäsenmaita kohtaan ja osallistumista yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen.
Sotilaallisen huoltovarmuuden riippuvuus eurooppalaisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä kasvaa. Huoltovarmuutemme turvaaminen edellyttää kansainvälisiä sopimusjärjestelyjä sekä pitkäkestoisia strategisia kumppanuuksia materiaalin ja palvelujen tuottajien kanssa.
Kokonaismaanpuolustuksen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen merkitys ja samalla hallinnonalojen välisen yhteistyön tarve kasvavat. Puolustushallinnon on kyettävä tiiviiseen yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan muiden viranomaisten kanssa hallinnon eri tasoilla.
Kansainvälisessä sotilaallisessa kriisinhallinnassa osallistuminen EU:n taisteluosastojen toimintaan vaikuttaa siihen, että sotilaallisen kriisinhallinnan vaativuus kasvaa. Sotilas- ja siviilitoimijoiden yhteistyö kriisinhallinnassa lisääntyy. Tarve yhteistoimintakyvyn ja uusien suorituskykyjen kehittämiseen kasvaa, mikä edellyttää panostusta korkeaan teknologiaan, laatuun ja erikoisosaamisalueiden hallitsemiseen.
Suomessa julkisen ja yksityisen sektorin roolit ovat murroksessa. Julkisessa hallinnossa keskitytään lähivuosina yhä enemmän ydintoimintojen toteuttamiseen. Myös puolustushallinto joutuu tarkastelemaan toimintojaan kriittisesti ja etsimään uusia toimintatapoja, joissa korostuvat yhteiskunnan eri toimijoiden erikoistumisen ja osaamisen monipuolinen hyödyntäminen.
Vaikuttavuustavoitteet
| Tulostavoite | 2008 tavoite Vaikuttavuus asteikolla 1—5 |
|---|---|
| Puolustuspolitiikka | |
| Puolustuspolitiikan valmistelu | |
| Puolustushallinnolla on ennakoiva, ajantasainen strategia, jolla varmistetaan turvallisuusympäristön kehityksen, maanpuolustusta koskevan päätöksenteon ja tehtävien, suorituskykyjen sekä resurssien välinen tasapaino. Puolustushallinto osallistuu aktiivisesti Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten kantojen laatimiseen. | 4 |
| Hallinnonalan ohjaus | |
| Hallinnonalan ohjauksella varmistetaan puolustuspoliittisten linjausten, kokonaismaanpuolustusta koskevien velvoitteiden ja sotilaallisen kriisinhallinnan asettamien vaatimusten siirtyminen käytännöksi puolustusministeriön hallinnonalalla sekä vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän kehittäminen. | 4 |
| Kansallinen puolustus | |
| Ylläpidetään puolustusministeriön operatiivisen johtamisen edellyttämää johtamis- ja päätöksentekokykyä sekä hallinnonalan tilannekuvaa. | 3 |
| Sotilaallinen huoltovarmuus on turvattu kaikissa tilanteissa. Puolustushallinnon toimenpitein turvataan materiaalin yhteensopivuus ja kotimainen integrointi- ja ylläpitokyky sekä kriisiajan vauriokorjauskyky. | 4 |
| Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen | |
| Puolustusministeriö sovittaa turvallisuus- ja puolustusasiain komitean avustamana yhteen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvät valtioneuvostotason toiminnot väestön elinmahdollisuuksien sekä yhteiskunnan turvallisuuden ja valtion itsenäisyyden turvaamiseksi. | 4 |
| Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan | |
| Kyky osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan. Siihen osallistuminen ja sen kehittäminen perustuvat laaja-alaiseen kansainväliseen yhteistyöhön sekä EU:n että muiden puolustushallinnon alan toimijoiden kanssa, jossa korostuu sotilas- ja siviilikriisinhallinnan muodostama kokonaisuus. Kansallisella tasolla tavoitteena on rakentaa sellaiset sotilaallisen kriisinhallinnan toimintaedellytykset, yleisjärjestelyt ja keskeiset toimintaperiaatteet, jotka mahdollistavat Suomen osallistumisen kriisinhallintaan. | 4 |
PUOLUSTUSHALLINNON PALVELUKESKUS
Puolustushallinnon palvelukeskuksen toiminta-ajatuksena on tuottaa ja kehittää asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti henkilöstö- ja taloushallinnon palveluita sekä rauhan että poikkeusolojen aikana puolustushallinnon virastoille sekä muille valtion virastoille. Puolustushallinnon palvelukeskus on yksi viidestä valtiohallinnon palvelukeskuksesta ja toimii osana valtion palvelukeskusverkostoa.
Talousarvioesityksen lähtökohdat
Valtionhallintoon perustetaan viisi talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta, jotka muodostavat yhtenäisin perustein toimivan verkoston, jonka toimintatapoja, toimialaa, prosesseja ja tietojärjestelmiä kehitetään koordinoidusti yhtenäisten, yhteisten ja yhteensopivien määrittelyjen mukaisesti. Ministeriöt tekevät osaltaan ja ohjaavat hallinnonalansa virastot tekemään päätöksen talous- ja henkilöstöhallinnonpalvelujen tuottamisesta palvelukeskustoimintamallilla viimeistään vuonna 2009. Palvelukeskuksiin tukeutuminen mahdollistaa talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden merkittävän lisäämisen ja toiminnan laadun kehittämisen sekä henkilöstövoimavarojen vähentämisen palvelujen tuotannossa.
Puolustushallinnon palvelukeskuksen tavoitteena on parantaa asiakasvirastojensa hallinnon tuottavuutta ja laatua sekä mahdollistaa asiakasvirastojen voimavarojen suuntaaminen ydintehtäviin.
Palvelukeskuksen toimintalinjana on vuonna 2008 asiantuntijaroolin kasvattaminen, palvelukeskustoiminnan vakiinnuttaminen sekä oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen.
Palvelukeskuksesta tulee 1.1.2008 puolustusministeriön alainen virasto. Vuoden 2008 alusta palvelukeskuksen asiakkaina ovat puolustusministeriö ja puolustusvoimat. Sillä on valmiudet tarjota talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita myös muille valtion virastoille vuodesta 2008 alkaen.
PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS
Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää maanpuolustukselle parhaat kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Koska rakennuslaitoksen kustannuksista lähes 90 % kantaa puolustusvoimat, rakennuslaitoksen toimintaa, osaamista ja organisaatiota kehitetään vastaamaan erityisesti puolustusvoimien tarpeita.
Talousarvioesityksen lähtökohdat
Hallinnonalalle asetetut voimakkaat säästötavoitteet, puolustushallinnon kumppanuusohjelma sekä puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmäuudistus edellyttävät myös Rakennuslaitoksen organisaation ja toiminnan sekä kustannustehokkuuden jatkuvaa kehittämistä.
Rakennuslaitoksen toimintalinjana on asiantuntijaroolin kasvattaminen, kiinteistöpalvelujen markkinaehtoistaminen omaa palvelutuotantoa supistamalla sekä oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen.
Vaikuttavuustavoitteet
| Tulostavoite | Mittari | 2008 tavoite Arvio asteikolla 1—5 |
|---|---|---|
| Sotilaallisen maanpuolustuksen tukeminen | ||
| Rakennuslaitoksen suorituskykyä sotilaallisen maanpuolustuksen tukemisessa on lisätty. | Valmiuden taso sotilaallisen maanpuolustuksen tukemisessa. | 2 |
| Yhteiskunnan tukeminen | ||
| Rakennuslaitoksen suorituskykyä tukea puolustusvoimia virka-avun antamisessa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi on lisätty. | Valmiuden taso yhteiskunnan häiriötilanteiden varalta. | 1 |
| Kansainvälinen yhteistoiminta ja sotilaallinen kriisinhallintakyky | ||
| Rakennuslaitoksen kansainvälistä osaamista ja yhteistyötä puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalalla on ylläpidetty osallistumalla aktiivisesti kansainvälisiin seminaareihin ja työryhmiin. | Yhdyskunta- ja ympäristöalan kansainvälisen osaamisen ja yhteistyön taso. | 3,5 |
| Rakennuslaitoksen kykyä tukea puolustusvoimien toimintaa sotilaallisessa kriisinhallinnassa on lisätty määrittämällä rakennuslaitoksen tehtävät ja yhteistyön toimintamalli sotilaallisessa kriisinhallinnassa. | Suorituskyky sotilaallisen kriisinhallinnan tukemisessa. | 3 |
01. (27.01.21) Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 20 201 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) räjähtävän materiaalin turvallisuuteen keskittyvän järjestön (Munitions Safety Information Analysis Center) ja Euroopan puolustusviraston maksuosuuksien maksamiseen,
2) ETY-järjestön luottamusta ja turvallisuutta lisäävien toimien täytäntöönpanosta sekä näistä johtuvista hallinnollisista toimista aiheutuvien menojen maksamiseen ja
3) 5 800 000 euroa julkisen hallinnon verkkoturvallisuutta edistäviin menoihin.
Selvitysosa:
Toiminnalliset tulostavoitteet
| Toiminnallinen tehokkuus | 2006 toteutuma |
2007 ennakoitu |
2008 arvio |
|---|---|---|---|
| Taloudellisuus | |||
| Menot tulosalueittain (1 000 euroa) | |||
| Puolustuspolitiikka | 10 412 | 10 958 | 10 993 |
| Kansallinen puolustus | 1 506 | 1 530 | 2 000 |
| Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen | 658 | 657 | 6 750 |
| Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan | 340 | 423 | 458 |
| Yhteensä | 12 916 | 13 568 | 20 201 |
| Tuottavuus | |||
| Henkilötyövuodet tulosalueittain (htv) | |||
| Puolustuspolitiikka | 103 | 102 | 98 |
| Kansallinen puolustus | 16 | 16 | 15 |
| Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen | 8 | 8 | 10 |
| Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan | 3 | 3 | 5 |
| Yhteensä | 130 | 129 | 128 |
| Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
| Työtyytyväisyys (1—5) | - | 3,4 | 3,4 |
Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee kaksi henkilötyövuotta tuottavuustoimenpiteiden johdosta.
| Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
|---|---|
| Virka- ja työehtosopimus | 383 |
| Puolustusministeriön päärakennuksen peruskorjaus | 234 |
| Toimitilakustannukset | 99 |
| Valtioneuvoston tietohallintoyksikön tuottamien palvelujen ostaminen, siirto momentilta 28.20.02 | 110 |
| Uusi palkkausjärjestelmä | 18 |
| Siirto 1 htv momentilta 27.10.01 | 46 |
| Ennakollinen kustannustasotarkistus (0,5 %) | 30 |
| Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen | 5 800 |
| Tuottavuustoimet | -88 |
| Muut muutokset | 1 |
| Yhteensä | 6 633 |
Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 383 000 euroa talousarvioesityksen 19 818 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta.
| 2008 talousarvio | 20 201 000 |
| 2007 IV lisätalousarvio | 59 000 |
| 2007 talousarvio | 13 568 000 |
| 2006 tilinpäätös | 13 167 000 |
02. Puolustushallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 100 000 euroa.
Määrärahasta saa käyttää myös enintään 18 000 euroa palvelukeskuksen toiminnallisista tarpeista aiheutuvien palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:Määräraha käytetään palvelukeskuksen toiminnan edellyttämiin investointeihin. Menot sisällytetään myöhempinä vuosina poistoina asiakasvirastoilta perittäviin korvauksiin.
Toiminnalliset tulostavoitteet
| Toiminnallinen tehokkuus | 2008 tavoite |
|---|---|
| Taloudellisuus | |
| Ostolaskupalvelut, suorakirjattavat (euroa/lasku) | 3,40 |
| Ostolaskupalvelut, tilaukselliset (euroa/ostolaskurivi) | 2,90 |
| Kirjanpito ja tilinpäätös (euroa/kirjanpidon tosite) | 0,80 |
| Käyttöomaisuuskirjanpito ja irtaimistorekisteri (euroa/käyttöomaisuusyksikkö) | 10,20 |
| Henkilöstöhallinnon palvelut yhteensä (euroa/palvelussuhde) | 127,00 |
| Palkanlaskentapalvelut ja niihin liittyvät henkilöstöhallinnon palvelut (euroa/palkkalaskelma) | 10,50 |
| Tuottavuus | |
| Ostolaskupalvelut, suorakirjattavat (laskujen määrä/htv) | 25 500 |
| Ostolaskupalvelut, tilaukselliset (ostolaskurivien määrä/htv) | 16 800 |
| Kirjanpito (tositemäärä/htv) | 59 000 |
| Palkanlaskentapalvelut (palkkalaskelmien määrä/htv) | 4 930 |
| Tuotokset ja laadunhallinta | 2008 arvio |
|---|---|
| Tuotokset | |
| Tuotettujen palkkalaskelmien määrä (kpl) | 237 000 |
| Käsiteltyjen ostolaskujen määrä (kpl) | 246 000 |
| Käsiteltyjen kirjanpitotositteiden määrä (kpl) | 886 000 |
| Laadunhallinta (asteikolla 1—5) | |
| Palvelukyky ja laatu taloushallintopalveluissa (asiakastyytyväisyyskyselyn yleisarvosana) | 3,5 |
| Palvelukyky ja laatu henkilöstöhallintopalveluissa (asiakastyytyväisyyskyselyn yleisarvosana) | 3,5 |
| Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen | 2008 tavoite |
|---|---|
| Työtyytyväisyyskyselyn yleisarvosana (1—5) | 3,7 |
| Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
|---|---|
| Puolustushallinnon palvelukeskuksen investoinnit, siirto momentilta 27.10.01 | 100 |
| Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) | |
|---|---|
| 2008 varsinainen talousarvio |
|
| Bruttomenot | 6 093 |
| Bruttotulot | 5 993 |
| Nettomenot | 100 |
| 2008 talousarvio | 100 000 |
29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 243 885 000 euroa.
| 2008 talousarvio | 243 885 000 |
| 2007 IV lisätalousarvio | 18 685 000 |
| 2007 II lisätalousarvio | 630 000 |
| 2007 talousarvio | 223 498 000 |
| 2006 tilinpäätös | 217 022 385 |