Talousarvioesitys 2008

10. (25.10, osa ja 25.30) Tuomioistuimet ja oikeusapu

Selvitysosa:Riippumattomat sekä hyvin ja tehokkaasti toimivat tuomioistuimet ovat edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota niin talouden toiminta kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestäminenkin vaativat. Niin ikään ne ovat edellytys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiselle. Riittävät oikeudelliset neuvontapalvelut ovat edellytys oikeudensaantimahdollisuuksien yhdenvertaiselle ja tosiasialliselle toteutumiselle.

Tuomioistuimien käsiteltäväksi tulee yhä useammin laajoja ja oikeudellisesti vaativia asioita sekä uudenlaisia oikeudellisia kysymyksiä. Eri alojen lainsäädännössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka vaativat perehtymistä ja tulkintaa tuomioistuimissa. Myös oikeusturvaa koskevat odotukset ovat kasvaneet. Nämä seikat asettavat sekä yleisten tuomioistuinten että hallintotuomioistuinten osalta yhä suurempia vaatimuksia niin lainkäyttöjärjestelmän toimivuudelle kuin henkilöstön ammatillisille taidoillekin.

Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat, hakemusasiat ja kirjaamisasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityisille ihmisille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta.

Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta päätöksiin, joita tehdään kaikilla hallinnonaloilla ja hallinnon eri tasoilla. Julkishallinnossa yksinkertaiset virheet korjataan pääosin oikaisumenettelyissä. Useista miljoonista valituskelpoisista hallintopäätöksistä päätyy hallintotuomioistuinten ratkaistaviksi vuosittain vain murto-osa. Asianosaisten oikeusturvasta huolehtimisen ohella hallintolainkäytöllä ohjataan merkittävästi hallinnon toimivuutta ja päätöksentekoa eri hallinnonaloilla. Tarpeeton muutoksenhaku on vähentynyt ja asiat tulevat käsitellyiksi entistä joutuisammin.

Tavoitteena on lisätä oikeuslaitoksen kykyä antaa oikeusturvaa toteuttamalla luvun 25.01 perusteluissa todetut asioiden käsittelyn uudistukset tuomioistuimissa sekä tuomioistuinlaitoksen, oikeusavun ja syyttäjälaitoksen rakenteen uudistukset ja huolehtimalla henkilöstön ammattitaidosta.

Tuottavuusohjelman mukainen säästövelvoite tuomioistuinlaitoksessa on 23 henkilötyövuotta vuonna 2008.

Oikeusaputoimistosta kansalainen voi saada itselleen oikeudellisen asian hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat. Riita voidaan usein myös lopullisesti ratkaista oikeusavun toimin. Alkuvaiheen oikeusturvaa korostamalla voidaan välttää oikeudellisten ongelmien vaikeutumista ja edistää oikeusriitojen ratkeamista joustavasti ja mahdollisimman vähäisin kustannuksin. Oikeusaputoimistot tekevät myös oikeusapupäätökset. Kuluttajariitalautakunta toteuttaa oikeusturvaa antamalla kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisiin erimielisyyksiin. Lautakunta myös sovittelee riitoja ja neuvoo sekä kouluttaa kuluttajaneuvojia.

Tuottavuusohjelman mukainen säästövelvoite oikeusaputoimistoissa on viisi henkilötyövuotta vuonna 2008.

Luvun nimike on muutettu.

01. (25.10.21) Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 7 341 000 euroa.

Selvitysosa:Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tärkein tehtävä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita tutkimalla ja ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita sekä antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Korkeimman oikeuden johdolla laaditaan vuosittain yleisten tuomioistuinten ja työtuomioistuimen yhteinen toimintakertomus.

Korkeimpaan oikeuteen arvioidaan vuosina 2007 ja 2008 saapuvan 3 100 asiaa. Myönnettävien valituslupien ja julkaistujen asiaratkaisujen määrän arvioidaan pysyvän edellisvuosien tasolla.

Tavoitteena on, että valitusluvan myöntämistä tai epäämistä koskeva päätös annetaan mahdollisimman joutuisasti, jotta niissä asioissa, joissa valituslupaa ei myönnetä, ratkaisun lainvoimaisuus ei viivästy tarpeettomasti. Vuonna 2008 keskimääräisen neljän kuukauden käsittelyajan lisäksi tavoitteena on, että hylätyistä valituslupa-asioista 80 % käsitellään alle kuudessa kuukaudessa.

Korkeimman oikeuden päätöksistä lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 130 000 euroa momentille 12.25.10.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 312 000 euroa talousarvioesityksen 7 029 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta.

02. (25.10.22) Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 9 121 000 euroa.

Selvitysosa:Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintolainkäyttöasiat ylimpänä oikeusasteena. Oikeusturvanäkökohtien lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden julkaisemat ennakkopäätökset ovat tärkeitä lakien soveltamiselle valtion ja kuntien hallinnossa. Suurimpia asiaryhmiä ovat verotus, rakentaminen ja kaavoitus, ympäristöasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, ulkomaalaisasiat, kunnallishallinto sekä kilpailuasiat ja julkiset hankinnat. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista noin 86 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä tehdyt valitukset.

Korkein hallinto-oikeus valvoo lainkäyttöä muun muassa seuraamalla hallintotuomioistuinten toiminnan joutuisuutta, voimavarojen riittävyyttä ja päätösten laatua sekä järjestämällä neuvottelupäiviä ja laatimalla hallintotuomioistuinten yhteisen toimintakertomuksen.

Vuonna 2008 korkeimman hallinto-oikeuden tavoitteena on ratkaista 4 100 lainkäyttöasiaa. Uusia asioita arvioidaan saapuvan 4 000. Ratkaistavien asioiden keskimääräiseksi käsittelyajaksi arvioidaan muodostuvan yhdeksän kuukautta siten, että niistä 30 % on ratkaistu alle kuudessa kuukaudessa ja 20 % 6—9 kuukaudessa (28 ja 20 % vuonna 2006).

Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 280 000 euroa momentille 12.25.10.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 392 000 euroa talousarvioesityksen 8 729 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta.

03. (25.10.23) Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 223 504 000 euroa.

Käräjäoikeuksien tuomiopiirijärjestelyihin liittyen (Heinola, Imatra, Loviisa) voidaan 1.10.2008 lukien perustaa kolme käräjätuomarin virkaa (2 T13 ja 1 T11) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan kolme laamannin virkaa (T15).

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän tuloista asetuksen perusteella oikeusministeriölle jakamat osuudet sekä EU:lta saatavat tulot.

Selvitysosa:Hovioikeuksiinsaapuvien asioiden määrän arvioidaan pysyvän aikaisempien vuosien tasolla noin 12 000 asiana. Vuonna 2006 saapuneista asioista oli 23 % riita- ja 69 % rikosasioita. Ratkaistujen asioiden määrä on vuosina 2005 ja 2006 laskenut selvästi seulontamenettelyyn liittyvien ongelmien vuoksi. Tästä huolimatta keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt ja hovioikeuskohtaiset käsittelyaikaerot jonkin verran tasoittuneet. Tavoitteena on supistaa eroja edelleen siten, että vuoden 2006 5,5 kuukauden käsittelyaikaero (Helsingin hovioikeuden ja Kouvolan hovioikeuden välillä) laskee neljään kuukauteen vuonna 2008. Keskimääräisen 7,5 kuukauden käsittelyaikatavoitteen lisäksi tavoitteena on, että 55 % asioista ratkaistaan alle kuudessa kuukaudessa ja että yli 12 kuukautta viipyneiden osuus on korkeintaan 20 % (52 ja 22 % v. 2006).

Hallinto-oikeuksien asiamäärät kasvoivat vuosina 2005 ja 2006 voimakkaasti ennen muuta autoverovalitusten ja ympäristölupa-asioiden vuoksi. Vuonna 2006 suurimpia asiaryhmiä olivat verot (29 %), sosiaali- ja terveydenhuolto (28 %), taloudellinen toiminta mukaan lukien liikenne- ja viestintäasiat (15 %), ulkomaalaisasiat (7 %) sekä rakentaminen ja ympäristöasiat yhteensä 11 %. Hallinto-oikeuksien voimavaroja lisätään lastensuojelulaista aiheutuviin lisätehtäviin. Kaava-asioiden käsittelyä joudutetaan.

Keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2006 oli 8,3 kuukautta vaihdellen Turun hallinto-oikeuden 5,9 kuukaudesta Kouvolan hallinto-oikeuden 10,7 kuukauteen. Tavoitteena on voimavaroja uudelleen kohdentamalla supistaa käsittelyaikaero neljään kuukauteen vuonna 2008. Keskimääräisen 8,5 kuukauden käsittelyaikatavoitteen lisäksi tavoitteena on, että asioista 50 % ratkaistaan alle kuudessa kuukaudessa ja että yli 12 kuukautta viipyneiden osuus on korkeintaan 25 % (47 ja 25 % v. 2006).

Käräjäoikeuksiin vuonna 2006 saapuneista asioista oli riita-asioita noin 165 000, rikosasioita noin 100 000 ja kiinteistöasioita noin 508 000. Suppealla haastehakemuksella vireille tulleiden riita-asioiden (summaariset asiat) määrä kasvoi ja oli 155 000 asiaa. Kasvu on jatkunut edelleen ja vuonna 2008 summaarisia asioita arvioidaan saapuvan noin 170 000. Rikosoikeudellisten asioiden määrän ja rakenteen arvioidaan pysyvän aikaisempien vuosien tasolla, mutta kiinteistöasioiden määrän vähenevän maakaaren siirtymäkauden päätyttyä noin 350 000 asiaan.

Pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle kuudessa kuukaudessa ja 75 % alle 12 kuukaudessa.

Rikosprosessin keventämistä yksinkertaisissa rikosasioissa koskeva muutos tuli voimaan lokakuun alussa 2006. Alkuvaiheessa tässä kirjallisessa menettelyssä ratkaistujen asioiden osuus on ollut noin 25 % ratkaistuista rikosasioista. Tavoitteena on, että vuonna 2008 vähintään 30 % rikosasioista ratkaistaan kirjallisessa menettelyssä. Tavoitteena on myös vähentää pääkäsittelyjen peruuttamisia vuodesta 2006, jolloin niitä peruutettiin noin 24 000.

Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa vuonna 2006 oli 3,7 kuukautta ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 3,7—7,7 kuukautta. Vuonna 2008 tavoitteena on, että minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika ei ole yli kolmea kuukautta pitempi koko maan keskiarvoon verrattuna. Lisäksi tavoitteena on, että 50 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään kaksi kuukautta. Käsittelyaika saa ylittää yhdeksää kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista.

Käräjäoikeudet kiinnittävät huomiota siihen, että poikkeuksellisen laajoissa ja vaikeissa riita-asioissa käytetään nykyistä enemmän kolmen tuomarin kokoonpanoa. Samoin laajoissa ja pitkään käsiteltävissä rikosasioissa pyritään käyttämään vahvennettua kokoonpanoa nykyistä enemmän.

Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä väheni 7 % sekä vuonna 2005 että vuonna 2006. Suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaaliturvan soveltamisasiat, tapaturma-, työeläke-, rikosvahinko-, palkkaturva- sekä työttömyysturva-asiat. Vuosina 2007 ja 2008 asiamäärien arvioidaan jälleen lisääntyvän sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan perustamiseen liittyen. Osoitetuista lisävoimavaroista huolimatta syntynyttä jutturuuhkaa ei ole pystytty purkamaan ja vuonna 2006 keskimääräinen käsittelyaika piteni 14,5 kuukauteen.

Markkinaoikeus ruuhkautui vuosina 2005 ja 2006, kun julkisia hankintoja koskevien valitusten määrä kasvoi voimakkaasti ja uutena asiaryhmänä tulivat ratkaistavaksi myös energiamarkkinaviraston sähkömarkkinalain mukaisista päätöksistä tehdyt valitukset. Käsittelyaika piteni 13,5 kuukauteen vuonna 2006. Markkinaoikeudelle on osoitettu lisähenkilöstöä, jonka avulla ruuhkautumiskehitys arvioidaan voitavan katkaista. Uuden, 1.6.2007 voimaan tulleen hankintalain vaikutuksia asiamäärien kehitykseen ei ole pystytty luotettavasti arvioimaan.

Työtuomioistuimeensaapui 177 asiaa vuonna 2006 ja määrän arvioidaan pysyvän samalla tasolla.

Oikeusministeriö asettaa talousarvioesityksen valmisteluun liittyen tuomioistuimille seuraavat alustavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2008:

Tuomioistuinten suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin 29 600 000 euroa momentille 12.25.10. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 42 %.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 8 238 000 euroa talousarvioesityksen 215 016 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta.

Yleisiin tuomioistuimiin saapuneiden asioiden määrä on kokonaisuudessaan kuluvana vuonna hieman vähentynyt, esimerkiksi hovioikeuksissa 2—3 prosentilla. Keskimääräisten käsittelyaikojen arvioidaan vaihtelevan käräjäoikeuksien summaaristen asioiden kahden kuukauden käsittelyajasta markkinaoikeuden noin 13 kuukauteen. Valiokunta korostaa, että perustuslain 21 §:n takaaman oikeusturvan tulee toteutua ja siten kohtuuttoman pitkiä käsittelyaikoja tulee lyhentää.

Hallinto-oikeuksien asiamäärät kasvoivat vuosina 2005 ja 2006 voimakkaasti lähinnä autoverovalitusten ja ympäristölupa-asioiden vuoksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tullissa on vireillä 11 000 käytettynä maahantuodun auton tullausveroasiaa. Niistä arvioidaan noin 7 000:n päätyvän käsiteltäväksi Helsingin hallinto-oikeuteen, jossa tällä hetkellä on noin 3 000 asiaa ratkaisematta. Hallinto-oikeuksien keskimääräisen käsittelyajan arvioidaan olevan 8,3 kuukautta kuluvana vuonna ja sen arvioidaan selvästi pidentyvän vuonna 2008, jos edellä mainitut valitusmäärät toteutuvat.

Valiokunta korostaa, että budjettilakina hyväksyttävä uusi autoverolaki selkeyttää osaltaan tuontiautojen verotusta. Lisäksi tilannetta helpottaa juuri annettu hallituksen esitys autoverolain muutoksenhakusäännösten muuttamisesta (HE 160/2007 vp). Siinä on tarkoitus uudistaa nykyistä autoverotuksen oikaisujärjestelmää ja hajauttaa autoverovalitusten käsittely kaikkiin hallinto-oikeuksiin. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että tilannetta seurataan ja tarvittaessa etsitään lisäkeinoja valitusmäärien vähentämiseksi.

Valiokunta esittää hallinto-oikeuksien osalta myös huolensa kasvavista ympäristölupavalituksista ja korostaa toimia niiden käsittelyn nopeuttamiseksi.

Vakuutusoikeuteen saapuvia suurimpia asiaryhmiä ovat sosiaaliturvan soveltamisasiat, tapaturma-, työeläke-, palkkaturva- sekä työttömyysturva-asiat. Vuosina 2005 ja 2006 syntynyttä asiaruuhkaa ei ole pystytty lisäresursseista huolimatta purkamaan, vaan keskimääräisen käsittelyajan arvioidaan olevan noin 12,5 kuukautta sekä kuluvana että tulevana vuonna.

Vakuutusoikeuden osalta valtiovarainvaliokunta nostaa esiin lakivaliokunnan lausunnon (LaVL 12/2007 vp), jossa kiinnitetään huomiota tarpeeseen vakinaistaa määräaikaisia esittelijöitä, jotta heidät saadaan nykyistä paremmin sitoutettua tehtäviinsä. Lisäksi valiokunta kiirehtii asianmukaisten toimitilojen järjestämistä vakuutusoikeuden käyttöön.

Markkinaoikeus ruuhkautui vuosina 2005 ja 2006, kun julkisia hankintoja koskevien valitusten määrä kasvoi voimakkaasti. Hankinta-asioiden keskimääräinen käsittelyaika 1.1.—30.9.2007 oli 13,4 kuukautta. Julkisista hankinnoista annetun lain mukaiset hankinta-asiat ovat luonteeltaan sellaisia, että häiriöttömän toiminnan turvaamiseksi kunnissa, kuntayhtymissä ja muissa hankintayksiköissä valituksista pitäisi kyetä antamaan ratkaisu alle puolessa vuodessa.

Valiokunta pitää markkinaoikeuden käsittelyaikojen lyhentämistä välttämättömänä. Valiokunnan saaman tiedon mukaan ruuhka olisi poistettavissa kahden tuomarin ja valmistelijan palkkaamisella kahdeksi vuodeksi.

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa Markkinaoikeuden käsittelyaikojen lyhentämiseen.

04. (25.30.21) Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 239 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon tulot oikeusapumaksusta, oikeusavun saajan maksamat korvaukset samoin kuin hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista.

Selvitysosa:Oikeusaputoimistoihin vuosina 2007 ja 2008 saapuvien asioiden määrän arvioidaan kasvavan, erityisesti neuvontapalveluiden vakiinnuttamisen myötä. Vuonna 2006 oikeusaputoimistoihin saapui 53 722 asiaa. Saapuneista asioista 82 % oli siviili- ja hallinto-oikeudellisia asioita, joista suurin asiaryhmä oli perhe- ja perintöoikeudelliset asiat (47 %). Rikosasioiden osuus oli 18 %. Käsitellyistä asioista 35 %:ssa annettiin oikeudellinen neuvo. Asiakirjan laatimiseen päättyi 22 % asioista, tuomioistuimissa käsiteltiin 23 % asioita ja loput 20 % päättyi joko hallintoviranomaisen käsittelyyn tai muuhun toimenpiteeseen.

Eduskunta on hyväksynyt esityksen oikeusapulain muuttamisesta. Lisäksi tarkistetaan valtioneuvoston asetuksessa säädettyjä oikeusavun palkkioperusteita. Tarkoituksena on, että oikeusavun asiakkaan omavastuuta korotetaan rajaten korotuksen piiristä kuitenkin heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat.

Kuluttajariitalautakuntaan saapuvien valitusten määrän arvioidaan kasvavan. Kasvuun vaikuttaa erityisesti toimialan laajentuminen asuntojen vuokra- ja asumisoikeusasioihin. Vuonna 2006 Kuluttajavalituslautakuntaan saapui 4 059 valitusta, mikä on 7 % edellistä vuotta enemmän. Eniten valitettiin asuntokaupasta, kiinteistönvälityksestä ja autokaupasta. Valituksia käsiteltiin 3 979 kappaletta, joka on 17 % edellistä vuotta enemmän.

Oikeusministeriö asettaa talousarvioesityksen valmisteluun liittyen oikeusaputoimistoille ja kuluttajariitalautakunnalle seuraavat alustavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2008:

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 1 187 000 euroa talousarvioesityksen 23 052 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta.

Vuonna 2008 oikeusavun asiakkaan omavastuuta korotetaan 35 eurosta 70 euroon. Valiokunta pitää korotusta perusteltuna, varsinkin kun korotuksen ulkopuolelle on rajattu varattomat, ja samalla oikeusavun tulorajat nousevat.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös oikeusaputoimistojen nopeaan ja luotettavaan tiedonsaantiin Kansaneläkelaitokselta ja toteaa, että asian puitteissa käynnistetty yhteistyöprojekti on erittäin tarpeellinen. Oikeusministeriön on lisäksi tarkoitus sijoittaa yleisen edunvalvonnan tehtävät oikeusaputoimistojen yhteyteen vuonna 2010, ja samalla kehitetään yleiseen edunvalvontaan uusi, yhteinen asianhallintajärjestelmä.

Valiokunta pitää myönteisenä, että oikeusaputoimistojen sähköistä tiedonsaantia kehitetään. Valiokunta korostaa lisäksi toimintatapojen yhtenäistämistä koordinointia lisäämällä ja pitää tärkeänä, että henkilökunnan riittävä koulutus turvataan kaikissa oikeusaputoimistoissa.

50. (25.30.50) Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 32 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002),

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993) ja

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997)

säädettyjen korvausten maksamiseen ja

4) enintään 700 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin.

Selvitysosa:Tavoitteena on oikeudenkäyntiavustajien palkkioiden maksatuksen selkeyttäminen ja palkkioperusteiden yksinkertaistaminen sekä sähköisen asioinnin käyttöönotto palkkioiden maksatuksessa. Vuonna 2006 yksityisille asiamiehille oikeusavusta suoritettavista kustannuksista noin 77 % kertyi käräjäoikeuksista, 17 % hovioikeuksista sekä noin 6 % muista tuomioistuimista. Keskimääräinen korvaus asianosaista kohti oli 939 euroa.