Talousarvioesitys 2008

01. (25.01 ja 25.10, osa) Ministeriö ja hallinto

Selvitysosa:Oikeusministeriö toiminta-ajatuksensa mukaisesti osana valtioneuvostoa luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaansa. Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa ihmiset voivat luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2008.

Demokratia, perus- ja ihmisoikeudet sekä Euroopan oikeudellinen kehittäminen

Toteutetaan perustuslain seurantatutkimus, käynnistetään vaalijärjestelmän uudistus sekä siihen liittyen arvioidaan välittömän demokratian kehittämistarve. Uudistetaan valmiuslainsäädäntö sekä jatketaan yhdenvertaisuuslainsäädännön valmistelua.

EU:n perussopimusjärjestelmän kehittämisessä tavoitteena on edistää perusoikeussuojaa, avoimuutta ja hyvän hallinnon periaatteiden vakiinnuttamista unionin toiminnassa.

Säädösvalmistelun laatu

Käynnistetään paremman sääntelyn toimintaohjelma, perustetaan oikeusministerin johtama paremman sääntelyn ministeriryhmä ja paremman sääntelyn neuvottelukunta. Tarkoituksena on ottaa käyttöön lainsäädäntösuunnitelmamenettely.

Oikeusministeriön laintarkastuksen kattavuustavoite on, että hallituksen lakiesityksistä vähintään 80 % ja valtioneuvoston asetuksista vähintään 70 % tarkastetaan. Tarkastuksen joutuisuustavoite on 15 päivää. Vaikutetaan siihen, että ministeriöt ottavat lainvalmistelutyönsä aikataulutuksessa huomioon säädösehdotusten kääntämiseen ja tarkastuttamiseen tarvittavan ajan.

Oikeusturva

Oikeusturvan saatavuuden parantamiseksi ja oikeuslaitoksen toimintakyvyn lisäämiseksi jo aloitettuja välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia nopeutetaan. Valmistellaan käräjäoikeusverkoston uudistamista 25—30 maakunnallisen ja muutamien niitä tukevien sivukanslioiden varaan. Riidattomia saatavia koskevien asioiden käsittelyä sähköistetään ja keskitetään käräjäoikeuteen viimeistään käräjäoikeusverkoston kehittämisen yhteydessä. Valmistellaan kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirto Maanmittauslaitokselle. Kehitetään käräjäoikeuksien työmäärien arviointimenetelmiä. Annetaan esitys oikeusapulain muuttamisesta. Lisäksi tarkistetaan valtioneuvoston asetuksessa säädettyjä oikeusavun palkkioperusteita, muutetaan valtioneuvoston asetusta oikeusavusta sekä kehitetään sähköistä asiointia.

Jatketaan hallinnon oikaisuvaatimusmenettelyn kehittämistä oikeusturvakeinona. Käynnistetään lainvalmisteluhanke, jonka tarkoituksena on kehittää hallintolainkäytön oikeuskeinoja ja menettelyä koskevaa sääntelyä. Niin ikään tarkoitus on tarkistaa julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmää ja uhkasakkolainsäädäntöä. Kehitetään menettelyjä ja toimintatapoja vakuutusoikeudessa.

Hovioikeuksien toiminnan tehostamiseksi eduskunta on hyväksynyt esityksen hovioikeuksissa noudatettavaksi muutoksenhakulupajärjestelmäksi.

Kriminaalipolitiikka

Väkivaltarikollisuuden vähentämiseksi toteutetaan valtion viranomaisten, kuntien ja muiden tahojen laaja-alaisena yhteistyönä vuoden 2008 loppuun jatkuvaa väkivallan vähentämisohjelmaa. Täsmennetään uusintarikollisuuden vähentämistä koskevat määrälliset tavoitteet viime vuosien kehityksestä valmistuvan tilastollisen selvityksen pohjalta.

Seuraamusjärjestelmän vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi lisätään elektronisen valvonnan käyttöä eri seuraamusten toimeenpanon tukena ja soveltuvin osin lyhyiden vankeusrangaistusten sijasta, vähennetään minimiin vankeuden käyttäminen sakon muuntorangaistuksena ja jatketaan nuorten rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevan lainsäädännön sekä yhdyskuntaseuraamusten käyttöalan ja sisällön kehittämistä.

Vankeinhoitolaitoksen laitoskantaa koskevat investointisuunnitelmat tarkistetaan mm. vankimäärän kehitys ja toiminnalliset muutostarpeet huomioon ottaen. Toteutetaan koko rikosseuraamusalan hallintoa koskeva kehittämisohjelma.

Rikoksen uhreille suunnattujen tukitoimien vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi valmistellaan toimenpideohjelma.

Rikosasiain käsittelyketjun tehokkuuden parantamiseksi valmistellaan rikesakko- ja rangaistusmääräysmenettelyt yhdistämällä uusi summaarinen menettely, joka vapauttaa poliisin, syyttäjien ja Oikeusrekisterikeskuksen voimavaroja toisiin tehtäviin ja saattaa menettelyt vastaamaan perustuslain vaatimuksia. Tuetaan syyttäjän roolin vahvistamista esitutkinnassa sekä valmistellaan esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön kokonaisuudistusta sääntelyn ja menettelyjen selkeyttämiseksi.

Maksuhäiriöpolitiikka

Ulosottolaitoksen organisaatiota kehitetään uudistetun ulosottolainsäädännön pohjalta niin, että ulosottopiirien määrä olisi vuoden 2008 alussa 22, kun se tällä hetkellä on 51. Valmistellaan ehdotus ulosoton hallintoviraston perustamisesta.

Kansalaisten oikeussuhteet

Jatketaan sähköistä kiinteistönvaihdantaa ja sähköistä panttikirjaa koskevaa lainvalmistelua ottaen huomioon järjestelmän rakentamisessa valittavat tietotekniset ratkaisut, järjestelmän rahoittaminen ja kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirto oikeuslaitokselta Maanmittauslaitokselle.

Perheoikeuden alalla harkitaan tarvetta valmistella avoliittojen erotilanteita varten säännökset, joilla luodaan tarkoituksenmukainen menettely yhteisen kotitalouden jakamisen yhteydessä syntyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Lisäksi selvitetään, onko tarvetta uudistaa avioliittolain varallisuussäännöksiä muun muassa avio-oikeuden laajuuden osalta.

Rakenteiden uudistaminen ja päätöksenteon tietopohjan parantaminen

Lähivuosina hallinnonalalla toteutetaan lukuisia merkittäviä tehtävä- ja organisaatiojärjestelyjä sekä hallinnonalan keskeisten toimintaprosessien uudistuksia, joilla parannetaan toiminnan vaikuttavuutta, tuottavuutta ja taloudellisuutta. Oikeusministeriön keskeinen tehtävä on huolehtia siitä, että uudistukset ja hallituksen tuottavuusohjelman tavoitteita toteutetaan hyvää ja pitkäjänteistä henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja että uudistuksia tuetaan tehokkaasti modernilla tietotekniikalla ja että toimitilaratkaisuissa järjestelmällisesti otetaan huomioon vireillä olevat muutokset. Valmistellaan Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen siirtymistä nettobudjetointiin.

Yhä tärkeämmäksi hallinnonalan eri toimintasektoreiden kehittämisen ongelmaksi on nähty tutkimuksen puutteellinen kattavuus. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on valtion pienin sektoritutkimuslaitos ja ministeriön käytössä olevat tutkimusresurssit ovat vähäiset. Tavoitteena on lähivuosina parantaa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kykyä vastata paremmin oikeusministeriön ja yhteiskunnan rikollisuuteen ja oikeuselämään kohdistuvista tietotarpeista.

Tuottavuusohjelman mukainen säästövelvoite ministeriön ja luvun muiden virastojen osalta on yhteensä neljä henkilötyövuotta vuonna 2008.

Luvun nimike on muutettu.

01. (25.01.21) Oikeusministeriön toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 471 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys talousarvioesityksen 24 418 000 euroon nähden on 903 000 euroa, mistä 80 000 euroa aiheutuu Ahvenanmaata koskeviin tehtäviin liittyvistä yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muista menoista sekä 823 000 euroa valtion virka- ja työehtosopimuksesta.

Lisäksi talousarvioesitykseen nähden momentin päätösosan toinen kappale on tarpeettomana poistettu, koska se on päällekkäinen toimintamenomomentin vakiosisällön kanssa.

Lainvalmistelun vahvistaminen. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 4/2007 vp) katsonut, että perustuslakiin ja Suomen kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin liittyvää asiantuntemusta on vahvistettava lainvalmistelutyössä.

Myös valtiovarainvaliokunta toistaa näkemyksensä (VaVM 6/2007 vp), että oikeusministeriössä on oltava riittävästi osaamista ja asiantuntemusta lainvalmisteluhankkeisiin sisältyvien perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten tulkintakysymysten ratkaisemiseen. Valiokunta pitää siten tärkeänä viitaten perustuslakivaliokunnan talousarvioesityksestä antamaan lausuntoon (PeVL 11/2007 vp), että oikeusministeriön resursseja tältä osin vahvistetaan ja että asia otetaan esiin kevään kehysneuvotteluissa.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa oikeusministeriön lainvalmistelun vahvistamiseen.

Käräjäoikeusuudistus. Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa käräjäoikeuksien määrän vähentämistä 54:stä 25:een. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa käräjäoikeuksien toimintaa tuottavuusohjelman vaatimusten mukaisesti. Ehdotus on osa meneillään olevaa käräjäoikeuksien rakenneuudistusta.

Tarkoitus on monipuolistaa käräjäoikeuksien rakennetta ja luoda sitä kautta paremmat edellytykset tuomareiden ammattitaidon kehittämiselle ja erityisosaamisen lisäämiselle. Käräjäoikeuksien työ kohdentuu tulevaisuudessa yhä selvemmin riita- ja rikosasioiden ratkaisemiseen. Riidattomia saatavia koskevien asioiden käsittelyä sähköistetään ja keskitetään.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että uudistuksen taloudelliset vaikutukset selvitetään ja hanketta viedään eteenpäin avoimesti ja suunnitelmallisesti. Valiokunta muistuttaa, että vuoden 2007 neljännessä lisätalousarviossa osoitettiin 200 000 euroa käräjäoikeusverkoston uudistamiseen sekä oikeushallinnon organisaatiomuutoksiin liittyvien toimitilajärjestelyiden valmistelemiseen. Valiokunta pitää perusteltuna, että uudistuksessa hyödynnetään eri paikkakunnilla jo olemassa olevia toimitiloja.

Valiokunta korostaa lisäksi, että oikeudellisten palvelujen riittävä saatavuus on turvattava myös maan harvaan asutuissa osissa.

02. (25.01.22, osa) Palvelukeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 382 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa on otettu huomioon Oikeushallinnon palvelukeskuksen maksullisen palvelutuotannon tulot.

Selvitysosa:Oikeushallinnon palvelukeskussiirtyy nettobudjetointiin ja maksulliseen palveluiden tuotantoon vuoden 2008 alusta, jolloin rahoitus perustuu yksinomaan palvelumaksuihin. Vuoden 2008 kehittämistavoitteina on palvelusopimuskäytäntöjen vakiinnuttaminen, sekä erityisesti talouden raportoinnin kehittäminen yhteistyössä ministeriön ja asiakasvirastojen kanssa.

¹⁾ Oikeushallinnon palvelukeskuksen toiminta alkoi v. 2006 vaiheittain.

Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen tehtävänä on tuottaa hallinnonalan virastoille tietotekniikan kehittämis-, asiantuntija-, tuotanto-, hankinta- ja tukipalveluja, jotka tukevat virastojen toimintaprosesseja ja niiden kehittämistä. Tietotekniikkakeskus tuottaa tarvittavat palvelut itse tai hankkii ne muilta palvelun tuottajilta. Tietoteknisten palvelujen keskittämistä jatketaan valmistelemalla hallinnonalan IT-henkilöstön siirto tietotekniikkakeskukseen vuoden 2009 alusta. Keskeisiä kehittämisalueita ovat palvelusopimusmenettelyn kehittäminen, viraston tarjoamien palveluiden tuotteistaminen ja hinnoittelun sekä toimintolaskennan kehittäminen tuotteittain. Tietojärjestelmien käytettävyys pidetään vähintään nykyisellä tasolla ja asiakastyytyväisyyttä parannetaan. Sähköisen asioinnin palveluita hallinnonalalla kehitetään.

03. (25.01.22, osa) Eräiden virastojen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 192 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Oikeusrekisterikeskuksen, Onnettomuustutkintakeskuksen, tietosuojavaltuutetun toimiston ja tietosuojalautakunnan toimintamenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Oikeusrekisterikeskus on oikeushallinnon valtakunnallinen sakkojen, valtiolle tulevien korvausten ja maksujen täytäntöönpanija sekä oikeushallinnon keskeisten rekisterien rekisterinpitäjä. Oikeusrekisterikeskukselle asetettu yleistavoite on, että perintä- ja rekisteröintitehtävät sekä tietojen luovutus hoidetaan nopeasti ja oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen. Oikeusrekisterikeskuksen ja oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen välistä tehtävien jakoa selkeytetään. Tärkeimmät toiminnan kehittämiskohteet vuonna 2008 ovat raportointi- ja tilastointiosuuden rakentaminen viraston käytössä oleviin tietojärjestelmiin sekä täytäntöönpanojärjestelmän kehittäminen niin, että uudentyyppisiä täytäntöönpanoasioita voidaan tallentaa suoraan järjestelmään.

Onnettomuustutkintakeskuksen tavoitteena on selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksien syitä ja antaa niiden perusteella turvallisuussuosituksia sekä seurata turvallisuussuositusten toteutumista.

Tietosuojavaltuutetun toimisto ylläpitää ja edistää kansalaisten perusoikeutta yksityisyyteen ja edistää luottamusta yhteiskunnan palveluihin. Toimisto osallistuu mahdollisimman laajasti tietoyhteiskunnan kehittämiseen Suomessa ja EU:ssa.

Vireille tulevien asioiden määrä kasvaa mm. lainsäädännön uudistamisen vuoksi. Tavoitteena on säilyttää vireille tulevien asioiden käsittelyajat entisellään. Kansalaisten vireille panemien asioiden keskimääräinen käsittelyaika on kuusi kuukautta ja kaikkien asioiden neljä kuukautta. Enimmäiskäsittelyaika on kymmenen kuukautta. Maksullisen toiminnan tulostavoite on 10 000 euroa.

Tietosuojalautakunnan tehtävänä on käsitellä ja ratkaista asiat, jotka henkilötietolain (523/1999) mukaan kuuluvat sen päätettäviksi sekä seurata henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön kehittämistarvetta ja tehdä tarpeelliseksi katsomiaan aloitteita.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 179 000 euroa talousarvioesityksen 6 013 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta.

04. (25.01.22, osa) Tutkimus ja kehittäminen(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 727 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös Kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen.

Selvitysosa:Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustoiminta tukee oikeusministeriön lainvalmistelua ja tuottaa perustietoa oikeus- ja kriminaalipolitiikkaa koskevan yhteiskunnallisen keskustelun, suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Laitos on Suomen johtava kriminologisen ja oikeuspoliittisen tutkimuksen yksikkö ja toiminta on ollut tieteellisesti vaikuttavaa. Tavoitteena on, että laitoksen toiminta tukee oikeusministeriön suunnittelua ja päätöksentekoa sekä hallinnonalan toimijoiden, tiedeyhteisön ja yhteiskunnan tietotarpeita.

Kriminaalipolitiikan instituuttituottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaa keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen liittyvät linjapäätökset.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 56 000 euroa talousarvioesityksen 1 671 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta.

20. (25.01.27 ja 10.27) Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 7 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaan onnettomuustutkintaa varten asetetuista tutkintalautakunnista sekä valtioneuvoston päättämässä laajuudessa kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen,

2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen,

3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen,

4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen ja

5) enintään 200 000 euroa Tuusulan kunnan Jokelan koulukeskuksessa tapahtuneen ampumisvälikohtauksen tutkinnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta viisi lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi viisi.

29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 40 000 000 euroa.

50. (25.01.51, osa) Avustukset(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 2 120 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen,

2) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille,

3) avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa julkaiseville yhteisöille, avustuksiin maakuntien liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopillisen asiantuntija-avun hankkimisesta kalatalousyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin liittyvissä kysymyksissä ja maakuntien liitoille avustuksiin alueensa vesi- ja maanomistuoikeuksien selvittämiseen,

4) avustuksiin oikeusjärjestyksen kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan ja

5) avustuksiin ympäristövahingoista johtuvien oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasioissa aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvontakustannuksiin edellyttäen, että asialla voidaan katsoa olevan tärkeää merkitystä yleisen ympäristönsuojelun edun kannalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten henkilöiden oloihin, eikä asianosaiselle tai kantajalle aiheutuvia kuluja voida pitää kohtuullisina ottaen huomioon hänen maksukykynsä.

Valtuus

Saamelaiskäräjät saa vuoden 2008 aikana tehdä Senaatti-kiinteistöjen kanssa Saamelaiskulttuurikeskuksen uudisrakennusta koskevan vuokrasopimuksen siten, että siitä aiheutuva menojen lisäys on vuodesta 2011 alkaen vuositasolla enintään 1 200 000 euroa ja edellyttäen, että EU:n rakennerahasto-ohjelmien osuus rakentamis- ja kalustamiskustannuksista on vähintään 5 000 000 euroa.

Selvitysosa:Saamelaiskulttuurikeskus on tarkoitus rakentaa Inarin kirkonkylään. Kiinteistö tulisi Senaatti-kiinteistöjen omistukseen ja Saamelaiskäräjät toimisi päävuokralaisena vuokraten tiloja edelleen mm. Saamelaisalueen koulutuskeskukselle, Inarin kunnalle ja Lapin lääninhallitukselle. Hanke on tarkoitus toteuttaa siten, että rakennuskustannukset ovat enintään 11 600 000 euroa (kevään 2007 kustannustaso, ilman ALV). Tarkoituksena on, että EU:n rakennerahasto-ohjelmat osallistuvat rakentamis- ja kalustamiskustannuksiin vähintään 5 000 000 eurolla, mikä vastaavasti alentaa vuotuisia pääomavuokramenoja. Hanke on tarkoitus käynnistää vuonna 2008 ja sen on tarkoitus valmistua vuonna 2011, ellei rakentamista jouduta suhdannesyistä lykkäämään.

Momentilla ehdotetaan 1,45 miljoonan euron avustusta saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen.

Valiokunta pitää myönteisenä, että vuodesta 2001 asti valmistellun Saamelaiskulttuurikeskushankkeen rahoituksesta päästiin ratkaisuun viime keväänä. Saamelaiskäräjät on aloittanut hankkeen toteuttamisen yhteistyössä Senaattikiinteistöjen ja Inarin kunnan kanssa.

Talousarvioesityksessä ehdotetaan avustuksen lisäämistä 120 000 eurolla. Se kattaa kuitenkin vain osittain rakentamishankkeesta aiheutuvat kustannukset eikä anna mahdollisuuksia vahvistaa Saamelaiskäräjien toimintaa saamelaisten itsehallintoelimenä.

Valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että vuonna 2004 voimaan tullut saamen kielilaki (1086/2003) oikeuttaa mm. käyttämään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa saamen kieltä — inarin-, koltan- tai pohjoissaamea. Saamelaiskäräjien alaisella saamen kielen toimistolla on palveluksessaan viisi kielenkääntäjää, alueen kunnilla kääntäjiä ei ole lainkaan. Valiokunnan saaman tiedon mukaan tarve on kolmen kielenkääntäjän viran perustamiseen.

Valiokunta pitää erityisen tärkeänä inarin- ja koltansaamen kielenkääntäjien palkkaamista sekä Saamelaiskäräjien toiminnan vahvistamista ja lisää kyseisiin tarkoituksiin käytettäväksi momentille 150 000 euroa käyttösuunnitelman kohtaan Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen.

Lisäksi valiokunta muuttaa talousarvioaloitteen TAA 805/2007 vp perusteella momentin päätösosaa siten, että määrärahaa saa käyttää avustuksiin maakuntien liitoille käytettäväksi alueensa vesi- ja maanomistusoikeuksien selvittämiseen.

51. (25.01.51, osa) Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 950 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin ja

2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen.

Selvitysosa:

Momentin nimike on muutettu.