Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       23. Valtioneuvosto
            (07.) Työterveyslaitos
            (17.) Työttömyysturva
            (18.) Sairausvakuutus
            (19.) Eläkevakuutus
            (20.) Tapaturmavakuutus
         30.  (33.18) Sairausvakuutus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2008

60. (33.06, osa, 32 ja 33, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuoltoPDF-versio

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuudesta sekä muista peruspalvelubudjettitarkastelun (yleisperustelujen luku 6) piiriin kuuluvista valtionavuista sekä mielentilatutkimustoiminnan menoista. Tavoitteena on valtionavuilla turvata kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävä sosiaali- ja terveydenhuolto eri osissa maata.

Keskeiset uudistukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden korottamisella toteutetaan hallitusohjelman esityksiä. Korotus kohdistetaan muun muassa perusterveydenhuollon vahvistamiseen, kotipalvelun ja vanhusten laitoshoidon henkilöstön lisäämiseen sekä kunta-alan palkkaratkaisun tukemiseen.

Vaikuttavuustavoitteet

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Laaditaan hyvinvointipoliittisia ohjelmia ja hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia sekä jatketaan ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan edistämistä valtioneuvoston periaatepäätöksen edellyttämälle tasolle. Käynnistetään terveyden edistämisen politiikkaohjelma.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt seuraavat kehittämishankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen:

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma vuosille 2008—2011, jossa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet sekä ohjeet ja suositukset.
  • Terveys 2015 -kansanterveysohjelma linjaa kansallista terveyspolitiikkaa pitkällä tähtäimellä.
  • Terveyskeskus 2015 -toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on tukea kuntia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanossa ja varmistaa perusterveydenhuollon toimivuus sekä henkilöstön osaaminen ja riittävyys.
  • Potilasturvallisuuden edistämishanke vuosille 2007—2009, jossa hoidon laadun varmistamiseksi kehitetään potilasturvallisuutta potilasturvallisuusohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman toimenpiteillä.
  • Terveydenhuollon valtakunnallinen tietojärjestelmäarkkitehtuurihanke vuosina 2007—2010, joka tukee palveluiden laadukasta ja kustannustehokasta tuottamista sekä kansalaisen toimintamahdollisuuksia. Keskeisen osan tietojärjestelmäarkkitehtuuria muodostavat valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen, tietoturvallisen saatavuuden hoitotilanteessa sekä asiakirjojen sähköisen arkistoinnin.
  • Sosiaalialan kehittämishankkeen tulevien vuosien tavoitteita linjataan Hyvinvointi 2015 -ohjelmassa.
  • Vuosien 2003—2007 Alkoholiohjelman jatkaminen.

Toimeentulotuen, joka on viimesijainen toimeentuloturvan muoto, tavoitteena on turvata henkilön ja perheen välttämätön toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Terveydenhuollon toimintayksiköille maksettavan terveystieteellisen tutkimustoiminnan korvausten tavoitteena on turvata mahdollisuus tehdä terveystieteellistä tutkimusta kliinisessä ympäristössä sekä uusien terveyshyötyjä tuottavien tutkimus- ja hoitomenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto.

Terveydenhuollon toimintayksiköille maksettavan lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten tavoitteena on turvata lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksessa tarpeellinen kliininen perehdyttäminen, hoitomenetelmien ja koulutuksen säilyttäminen korkealla tasolla sekä laadun varmistaminen.

Terveydenhuollon toimintayksiköille maksettavan mielentilatutkimustoiminnan korvausten tavoitteena on rikoksesta syytettyjen henkilöiden oikeusturvan varmistaminen ja mielentilalausuntojen korkean laadun ylläpitäminen.

Järjestelmäkuvaukset

Kuntien tehtäväksi säädetty sosiaali- ja terveydenhuolto rahoitetaan pääosin kuntien keräämillä veroilla, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudella ja asiakasmaksuilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (STVOL) mukaan kunnan tulee osoittaa voimavaroja valtionosuuden perusteena olevaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmä muodostuu käyttökustannusten valtionosuudesta (33.60.30) sekä valtionavustuksesta kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (33.60.31). Kunnille vuosittain suoritettava sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus määräytyy laskennallisten, palvelujen kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä kuvaavien perusteiden mukaan. Kunnan valtionosuus lasketaan sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoitusosuuden erotuksena.

Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta, ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä kuntouttavan työtoiminnan toimintarahasta ja matkakorvauksista. Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Perustoimeentulotukeen momentilta 33.60.35 maksettava valtionosuus määräytyy kustannusperusteisesti ja on määrältään 50 prosenttia nettokustannuksista. Muun toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 33.60.30 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen.

Terveydenhuollon toimintayksiköille maksetaan erikoissairaanhoitolain perusteella valtion korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta (33.60.32) ja lääkärin- ja hammaslääkärin koulutuksesta (33.60.33). Tutkimustoiminnan korvaus perustuu tieteellisten julkaisujen lukumääriin, niiden pisteytykseen ja pisteelle määrättyyn hintaan. Koulutustoiminnan korvaus perustuu yliopistosairaaloiden osalta tutkintojen ja aloittaneiden uusien opiskelijoiden lukumääriin ja tutkinnolle määrättyyn korvaukseen ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden osalta kuukausikorvaukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen suoritettavan korvauksen suuruudesta sekä tieteellisten julkaisujen painoarvoista ja yksikköhinnoista säädetään vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon käytettävissä olevalla valtionavustuksella (33.60.31) tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoa sekä edistetään kunta- ja palvelurakennehankkeen toteuttamista.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja
  2005 2006 2007 2008
  toteutunut arvio arvio arvio
         
Kunnallinen toimeentuloturva        
Toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 238 848      
Perustoimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana1)   235 500 229 000 229 000
Täydentävä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana   97 000 93 000 90 000
Toimeentulotuki, saajia vuoden aikana 377 376      
Perustoimeentulotuki, saajia vuoden aikana1)   366 000 360 000 360 000
Täydentävä toimeentulotuki, saajia vuoden aikana   152 300 150 000 150 000
Ehkäisevä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 20 000 22 000 22 000 22 000
Elatustuki, saajia 31.12. 104 495 104 000 103 500 102 800
         
Sosiaalipalvelut        
Lasten päivähoito, lasten määrä 31.12. 185 781 186 000 186 000 186 500
Lasten kotihoidon tuki, saajia 31.12. 67 966 67 900 68 000 68 300
Lasten yksityisen hoidon tuki, saajia 31.12. 11 522 11 900 12 200 12 400
Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana 115 000 116 000 117 000 118 000
Tukipalvelut, 65 vuotta täyttäneitä saajia vuoden aikana 107 827 108 000 110 000 112 000
Vanhainkodit, asukkaiden määrä 31.12. 19 484 19 500 19 000 19 000
Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana 30 145 32 000 31 000 35 000
Vanhusten palveluasuminen, asukkaiden määrä 31.12. 26 142 26 200 28 000 27 000
Kehitysvammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin 8 551 9 000 9 400 10 400
Kehitysvammaisten laitoshuolto, asukkaiden määrä 31.12. 2 629 2 500 2 400 2 200
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana 80 937 82 000 83 000 84 000
         
Kansanterveystyö        
Hoitopäivät (milj.) 7,3 7,4 7,4 7,4
Avohoitokäynnit (milj.)        
— Lääkärin luona 9,3 9,4 9,4 9,5
— Muun ammattihenkilön luona 16,3 16,4 16,5 16,6
— Hammashuollon käynnit 5,0 5,0 5,1 5,1
— Kotisairaanhoidon käynnit 3,9 4,0 4,1 4,2
         
Erikoissairaanhoito        
Hoitopäivät (milj.) 5,4 5,4 5,4 5,4
Päättyneet hoitojaksot 1 028 000 1 030 000 1 030 000 1 040 000
Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 5,6 5,6 5,6 5,5
Avohoitokäynnit (milj.) 6,9 7,1 7,2 7,3

1) Menojen rahoitus momentilta 33.60.35.

Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus ja terveystieteellinen tutkimustoiminta
  2005 2006 2007 2008
  toteutunut toteutunut arvio arvio
         
Julkaisupisteiden määrä (3 v. keskiarvo) 8 135,6 8 297,8 8 428,8 ..
Julkaisupisteiden hinta, euroa 5 008 5 875 5 783 ..
Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat (3 v. keskiarvo) 1 035,7 1 059,3 1 093,9 1 088,6
Tutkintokorvaus, euroa 63 860 61 200 62 600 64 700
Erikoislääkärin 8 vuoden tutkintokorvaus, euroa 30 823 20 000 23 500 23 500
Koulutuksen kuukausikorvaus, euroa 1 350 1 300 1 329 1 370

Mielentilatutkimustoiminta
  2005 2006 2007 2008
  toteutunut toteutunut arvio arvio
         
Menot, valtion yksiköt (1 000 euroa) 2 195 1 551 2 100 2 100
Mielentilatutkimusten lukumäärät 95 70 82 82
Euroa/tutkimus (keskimäärin) 23 115 22 160 25 600 25 600
Menot, kunnalliset tutkimusyksiköt (1 000 euroa) 2 915 1 785 2 224 2 324
Mielentilatutkimukset, lukumäärä 102 64 88 88
Euroa/tutkimus (laskennallinen keskimäärin) 28 585 27 899 25 270 26 400

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden laskennassa käytettäviä tietoja
  2005 2006 2007 2008
  toteutunut toteutunut toteutunut arvio
         
Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset        
0—6-vuotiaat euroa/asukas 4 565,92 4 719,40 4 916,24 5 931,23
7—64-vuotiaat euroa/asukas 322,70 223,44 240,79 291,63
65—74-vuotiaat euroa/asukas 596,87 621,25 652,71 781,55
75—84-vuotiaat euroa/asukas 3 646,02 3 776,58 3 935,40 4 712,66
85 vuotta täyttäneet euroa/asukas 10 186,49 10 545,74 10 965,83 13 129,18
Työttömien lukumäärän mukaan euroa/työtön 406,81 423,33 438,50 525,26
Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas 37,14 38,65 40,04 47,91
Vaikeasti vammaisten lukumäärän mukaan euroa/asukas     11,93 14,28
Lasten huostaanottojen määrän mukaan euroa/asukas     33,70 40,36
         
Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset        
0—6-vuotiaat euroa/asukas 559,76 581,26 602,10 721,07
7—64-vuotiaat euroa/asukas 636,69 661,89 686,35 822,39
65—74-vuotiaat euroa/asukas 1 508,69 1 566,63 1 622,79 1 943,12
75—84-vuotiaat euroa/asukas 2 909,80 3 021,55 3 129,86 3 748,02
85 vuotta täyttäneet euroa/asukas 5 051,62 5 245,63 5 433,66 6 505,61
Sairastavuuden mukaan euroa/asukas 275,31 286,49 296,75 355,29
         
Kunnan omarahoitusosuus euroa/asukas 1 525,44 1 539,35 1 603,04 1 973,52
         
Valtionosuusprosentti 32,99 33,32 33,88 32,74

30. (33.32.30) Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 5 075 497 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionsouudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetussa asetuksessa hyväksyttyjen käyttökustannusten valtionosuuksien maksamiseen ja

2) kuntien valtionosuuslain (1147/1996) mukaisten verotuloihin perustuvien tasausten ja siirtymätasauksen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 226 081 000 euroa valtion ja kuntien välisen lakisääteisen kustannustenjaon tarkistuksen johdosta.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta 1.1.2008 lukien siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta alennetaan 1,14 prosenttiyksiköllä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus on 32,74 prosenttia vuonna 2008. Valtionosuusprosentin alentamisesta 1,00 prosenttiyksikköä aiheutuu vuosille 2005—2008 jaksotetun kustannustenjaon tarkistuksen vuoden 2008 erän viemisestä laskennallisiin kustannuksiin. Viimeinen erä aikaistettiin vuodelle 2007 ja hyvitettiin kunnille verojärjestelmän kautta. Kun viimeistä erää vastaavat kustannukset lisätään valtionosuuden perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin täytyy vastaavasti alentaa valtionosuusprosenttia koska valtionosuuden lisäys on hyvitetty kunnille verojärjestelmän kautta. Valtionosuusprosentin alentamisesta 1,42 prosenttiyksikköä liittyy vuosina 2001—2005 ja 0,16 prosenttiyksikköä vuosina 2006—2007 leikattujen indeksikorotusten palauttamisen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin. Leikattuja indeksikorotuksia ei ole tarkoitus hyvittää kunnille. Kun laskennallisiin kustannuksiin lisätään leikattujen indeksikorotusten osuus alennetaan vastaavasti valtionosuusprosenttia jotta valtionosuuden määrä ei muutu. Valtionosuusprosentin alentamisesta 0,29 prosenttiyksikköä johtuu avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistamiseen liittyvästä 44 000 000 euron vähennyksestä. Avo- ja laitoshoidon rajanveto poistetaan 1.1.2008 alkaen siten, että kansaneläke maksetaan alentamattomana laitoshoitoon ja eläkkeensaajan pitkäaikaisen laitoshoidon maksu korotetaan 82 prosenttiin tuloista. Asiakasmaksujen tasoa arvioidaan uudelleen osana sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-uudistusta. Valtionosuusprosentin alentamisesta 0,16 prosenttiyksikköä johtuu sosiaali- ja terveydenhuollon 1.8.2008 toteutettavaan maksu-uudistukseen liittyvästä 25 000 000 euron valtionosuuksien vähentämisestä. Valtionosuusprosentissa on otettu huomioon vuoden 2004 talousarviossa valtionosuuksien lisäyksestä irrotetun 1 500 000 euron palauttaminen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin. Tämän johdosta valtionosuusprosentti nousee 0,01 prosenttiyksikköä. Valtionosuusprosentissa on otettu huomioon hallitusohjelmaan liittyvä valtionosuuksien 171 250 000 euron lisäys, joka nostaa valtionosuusprosenttia 1,11 prosenttiyksiköllä. Valtionosuuden lisäyksestä 20 750 000 euroa liittyy vanhusten kotihoidon ja laitoshoidon palveluihin tehtäviin henkilöstölisäyksiin sekä perusterveydenhuollon parantamiseen ja 500 000 euroa toimeentulotuen viivytyksettömään käsittelyyn. Hallitusohjelman mukaisesta valtionosuuden lisäyksestä 150 000 000 euroa liittyy kunta-alan palkkaratkaisun tukemiseen. Lisäksi valtionsosuusprosentissa on otettu huomioon ansio- ja eläketulojen verotuksen keventämiseen ja työasuntovähennyksen käyttöönottoon liittyvänä kuntien verotulomenetysten kompensaationa valtionosuuksien 119 000 000 euron lisäys, joka nostaa valtionosuusprosenttia 0,77 prosenttiyksiköllä.

Eduskunta on hyväksynyt uuden lastensuojelulain (417/2007), joka tulee voimaan 1.1.2008. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 7 154 000 euroa.

Valtioneuvosto on antanut asetuksen seulonnoista (1339/2006), jonka mukaan kunnan tulee järjestää asukkailleen valtakunnallisen seulontaohjelman mukaiset rintasyöpäseulonnat. Asetuksella laajennettiin rintasyöpäseulonnat ikäryhmiin 60—69. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 524 000 euroa asetuksen johdosta.

Valtionosuuden perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin on tehty 5,2 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 237 978 000 euroa kustannustason nousun johdosta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 1.1.2006 toteutettuun kuntien valtionosuuslainsäädännön uudistamiseen liittyvät siirtymätasauslisät ja -vähennykset. Vuoteen 2007 verrattuna määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 832 000 euroa.

Luvun 28.90 perusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasauslisät ja -vähennykset. Vuoteen 2007 verrattuna määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 1 128 000 euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus lasketaan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoitusosuuden perusteella. Valtionosuus suoritetaan yhtenä kokonaisuutena. Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeriön osuus kuntien valtionosuuslain mukaisista tasauksista.

Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen, palvelu- ja jalostusaloilla työskentelevien osuuden, työttömyysasteen ja työttömien lukumäärän, vaikeasti vammaisten lukumäärän ja lasten huostaanottojen määrän mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat sosiaalihuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2008 seuraavat:

 
   
0—6-vuotiaat 5 931,23
7—64-vuotiaat 291,63
65—74-vuotiaat 781,55
75—84-vuotiaat 4 712,66
85 vuotta täyttäneet 13 129,18

Työttömien lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan työtöntä kohden ovat 525,26 euroa ja työttömyysasteen mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 47,91 euroa vuonna 2008.

Vaikeasti vammaisten lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 14,28 euroa vuonna 2008.

Lasten huostaanottojen määrän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 40,36 euroa vuonna 2008.

Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen ja asukkaiden sairastavuuden mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2008 seuraavat:

 
   
0—6-vuotiaat 721,07
7—64-vuotiaat 822,39
65—74-vuotiaat 1 943,12
75—84-vuotiaat 3 748,02
85 vuotta täyttäneet 6 505,61

Sairastavuuden mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 355,29 euroa vuonna 2008.

Lisäksi eräiden kuntien laskennallisiin kustannuksiin vaikuttaa syrjäisyyskerroin.

Kunnan omarahoitusosuus on 1 973,52 euroa kunnan asukasta kohden vuonna 2008.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetutmuutokset(1 000 euroa)
   
Kustannustenjaon tarkistus 226 081
Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanoon irrotetun määrärahan palauttaminen valtionosuuksiin; valtionosuusprosentin korottaminen 0,01 %-yksiköllä 1 500
Vanhusten palvelut ja perusterveydenhuolto; Valtionosuusprosentin korottaminen 1,11 %-yksiköllä 21 250
Avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistaminen; valtionosuusprosentin alentaminen 0,29 %-yksiköllä -44 000
Maksu-uudistukseen liittyvä vähennys; valtionosuusprosentin alentaminen 0,16 %-yksiköllä -25 000
Kuntien verotulomenetysten kompensaatio; valtionosuusprosentin korottaminen 0,77 %-yksiköllä 119 000
Lastensuojelulain uudistus 7 154
Rintasyöpäseulontojen laajentaminen 524
Kustannustason tarkistus 5,2 % 237 978
Vuonna 2006 toteutettuun valtionosuuslainsäädännön uudistamiseen liittyvien siirtymätasausten muutos 832
Verotulotasausten muutos -1 128
Asukasluvun ja ikärakenteen muutos 53 500
Kuntien palkkaratkaisun tukeminen 150 000
Väliaikainen valtionosuuden lisäys 18 000
Muut muutokset 2 406
Yhteensä 768 097

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle täydentävään talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 §:n muuttamisesta annetun esityksen täydentämisestä 18 §:n 1 momentin osalta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta alennetaan talousarvioesityksen selvitysosan toisessa kappaleessa mainitun 2,11 prosenttiyksikön asemesta 1,14 prosenttiyksiköllä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus on talousarvioesityksen selvitysosan ensimmäisessä kappaleessa mainitun 31,77 prosentin asemesta 32,74 prosenttia. Lisäksi lakiehdotusta ehdotetaan täydennettäväksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta korotetaan väliaikaisesti 3,43 eurolla asukasta kohden vuonna 2008.

Lisäys talousarvioesityksen 4 884 762 000 euroon nähden on 190 735 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 150 000 000 euroa perustuen kunta-alan palkkaratkaisun tukemiseen, joka toteutetaan korottamalla valtionosuusprosenttia sekä 18 000 000 euroa vuotta 2008 koskevasta väliaikaisesta valtionosuuden lisäyksestä, jolla tuetaan kuntien tuloksellisuushankkeisiin liittyvien palkkausjärjestelmien edistämistä. Lisäyksestä 22 832 000 euroa aiheutuu siitä, että arvioitu kustannustason muutos vuodelle 2008 on 5,2 prosenttia talousarvioesityksen 4,7 prosentin asemesta kunta-alan arvioitua suuremmasta ansiotason noususta johtuen. Lisäyksestä 753 000 euroa aiheutuu vuoden 2006 lopullisiin verotietoihin perustuvien valtionosuuksien tasauserien muutoksesta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 850 000 euroa, joka johtuu valtionosuuden perusteena olevien määräytymistekijöiden muutoksesta.

Valtiovarainvaliokunta:

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin ehdotetaan 5 miljardia euroa, jossa on lisäystä kuluvan vuoteen verrattuna noin 768 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveystoimen menoja lisäävät mm. vanhuspalvelujen ja perusterveydenhuollon vahvistaminen, kalleusluokituksen poisto toimeentulotuesta sekä lastensuojelun kokonaisuudistus. Uusimuotoinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää valtionosuutta 226 miljoonaa euroa ja täysimääräinen indeksikorotus 238 miljoonaa euroa. Kunta-alan palkkaratkaisun tukemiseksi valtionosuuksia korotetaan 150 miljoonalla eurolla. Lisäksi valtionosuuteen ehdotetaan kertaluonteista 18 miljoonan euron lisäystä, jolla tuetaan kuntien tuloksellisuushankkeisiin liittyviä palkkaratkaisuja.

Valtionosuudet kasvavat edellä mainitulla tavalla, vaikka valtionosuusprosentti laskee nykyisestä 33,88 prosentista 32,74 prosenttiin. Tämä johtuu pääasiassa laskennan perustana olevien kustannusten jälkeenjääneisyyden tarkistamisesta.

Valiokunta on käsitellyt kuntataloutta ja kunta- ja palvelurakenneuudistusta edellä luvun 28.90 kohdalla. Valiokunta viittaa edellä lausumaansa ja korostaa myös tässä yhteydessä Paras-hankkeen merkitystä palvelujen saannin turvaamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveystoimen palvelut järjestetään niin, että ne parantavat kunnan edellytyksiä vastata palveluiden järjestämisestä.

Omaishoito. Hallitusohjelmaan sisältyy useita omaishoidon tuen kehittämistä koskevia toimenpiteitä. Tavoitteena on mm. kehittää omaishoitoa ja lisätä omaishoidontuen piiriin kuuluvien määrää. Tarkoituksena on myös selvittää mahdollisuuksia siirtää omaishoidon tuki Kansaneläkelaitokselle.

Omaishoitajien asema parani monilta osin vuoden 2006 alussa voimaan tulleen omaishoidon tukea koskevan lain myötä. Laki mm. täsmensi omaishoidon tuen myöntämisedellytyksiä ja paransi omaishoitajan mahdollisuutta pitää vapaata. Uudesta lainsäädännöstä huolimatta omaishoitoon liittyy edelleen epäkohtia. Pahimmat puutteet liittyvät omaishoidon tuen myöntämisen kirjavuuteen eri kunnissa, palvelujen saatavuuteen ja niistä perittyihin maksuihin. Omaishoitajilla ei myöskään aina ole mahdollisuutta vapaapäivien viettämiseen. Tilannetta pahentaa se, että suuri osa omaishoitajista on itsekin iäkkäitä ja huonokuntoisia.

Sosiaaliturvan uudistamiskomitean toimeksiantoon sisältyy omaishoidon kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Komitean on tarkoitus antaa omaishoidon tukea koskevat ehdotuksensa syksyyn 2008 mennessä.

Omaishoito ehkäisee ja korvaa laitoshoitoa, mahdollistaa vanhusten kotona asumisen ja on taloudellisestikin edullinen hoitomuoto. Ilman omaishoitoa suuri osa hoidettavista olisi laitoshoidossa. Omaishoitajien asemaa onkin määrätietoisesti parannettava ja huolehdittava etenkin siitä, että omaishoitajien asema on tasavertainen asuinkunnasta riippumatta. On myös välttämätöntä, että omaishoidon asemaa vahvistetaan kuntien palvelujärjestelmässä.

Vanhuspalvelut. Vanhuspalvelujen määrää ja laatua koskevia linjauksia on käsitelty useissa eri ohjelmissa ja palvelujen järjestämiseen tarvittavia resursseja ja palvelutarjontaa on lisätty. Hallitusohjelmassa todetaan mm., että vanhusväestön oikeus hyvään hoitoon turvataan ja palveluja uudistetaan tavoitteena erityisesti kotihoidon vahvistaminen. Ensi vuodelle kuntien valtionosuuksiin ehdotetaan 21,25 miljoonan euron lisäystä mm. kotihoidon kattavuuden ja laitoshoidon laadun parantamiseen.

Palvelut ovat kehittyneet asetettujen tavoitteiden suuntaisesti, mutta palveluiden tarpeeseen nähden ne eivät ole vielä riittävän kattavia.

Valiokunta korostaa toimia, joilla voidaan edistää ikääntyneiden omatoimista selviytymistä ja toimintakykyä sekä ehkäistä ja vähentää laitoshoidon tarvetta. Etenkin kotihoidon ja sitä tukevien kuntouttavien palvelujen vahvistamisella voidaan parantaa vanhusten mahdollisuuksia itsenäiseen asumiseen. Avopalveluiden kehittämisellä voidaan hillitä kustannusten nousua ja etenkin parantaa ikääntyneiden elämänlaatua.

Hallitus valmistelee parhaillaan ikäihmisten hoidon ja palvelujen laatusuosituksen uudistamista. Valiokunta pitää tärkeänä, että suosituksen sitovuustasoa nostetaan ja että suosituksessa korostetaan palvelujen oikeudenmukaista kohdentamista ja riittävyyttä sekä riittävän ja osaavan henkilöstön turvaamista.

Valiokunta kiirehtii myös hallitusohjelmassa todettuja uudistuksia, joilla alennetaan sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnin ikärajaa ja joilla kehitetään arvioinnin menettelytapoja. On niin ikään tärkeää luoda kattava neuvonta- ja palveluverkosto, joka parantaa mahdollisuuksia puuttua ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja näin tukea ikäihmisten kotona asumista.

Lastensuojelulain toimeenpano.Uuden lastensuojelulain tavoitteena on suunnata lastensuojelutyön painopistettä avohuoltoon ja entistä varhaisempaan tukeen. Uudistuksen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 22 miljoonaa euroa ja lastensuojeluun arvioidaan tarvittavan noin 155 uutta avohuollon työntekijää. Momentin määrärahaa on korotettu 6,9 miljoonalla eurolla lain täytäntöönpanoa varten.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuntien valmistautumisessa lastensuojelulain toimeenpanoon on suuria eroja. Suuret kunnat ovat valmistautuneet pieniä kuntia paremmin, mutta lain täytäntöönpanon valmistelu on useissa kunnissa vielä aivan alkuvaiheessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta johtuen myös seutukunnalliset ja alueelliset yhteistyöratkaisut ovat monin paikoin tekemättä.

Erityisenä ongelmana on koulutetun työvoiman saatavuus. Esim. Helsingin sosiaalityötekijöistä noin 40 prosentilla ei ole ammatillista sosiaalityöntekijän kelpoisuutta; joissakin kunnissa päteviä sosiaalityöntekijöitä ei ole ollenkaan.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kunnat vahvistavat sosiaalityön resursseja laissa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi ja että tähän toimintaan osoitettu valtionosuus käytetään sosiaalityön vahvistamiseen. On myös perusteltua, että etenkin pienet kunnat toimivat yhteistyössä ja että lain toimeenpano kytketään selkeästi meneillään olevaan Paras-hankkeeseen.

Valiokunta on lisännyt momentille 33.01.01 300 000 euroa lastensuojelulain toimeenpanoon liittyvän koulutuksen järjestämiseen. Valiokunta korostaa, että uudistuksen onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että kaikilla lastensuojelulakia soveltavilla tahoilla on riittävät perustiedot lain sisällöstä ja sen asettamista velvoitteista.

Valiokunta viittaa myös momentin 33.03.63 kohdalla lausumaansa ja korostaa sijaisperheiden merkitystä lastensuojelun vahvistamisessa. Valiokunta kiirehtii myös perhehoitoa koskevan lainsäädännön uudistamista.

Kouluterveydenhuolto. Kouluterveydenhuollon järjestämistä on pyritty ohjeistamaan mm. sosiaali- ja terveysministeriön antamilla laatusuosituksilla (STM:n oppaita 2004:8). Kouluterveydenhuoltoon ja opiskeluterveydenhuoltoon liittyviä kuntien velvoitteita on täsmennetty myös 1.7.2007 voimaantulleella kansanterveyslain muutoksella.

Stakesin hiljattain valmistuneessa raportissa on selvitetty, miten em. laatusuositukset ovat vaikuttaneet kouluterveydenhuollon toteutumiseen. (Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen toimeenpano 2004—2007; Stakesin työpapereita 32/2007). Selvityksessä todetaan, että kehityssuunnat terveyskeskuksissa ovat olleet erilaisia ja että yksittäisissä terveyskeskuksissa kouluterveydenhuolto on kehittynyt laatusuosituksen mukaisesti. Kouluterveydenhuollon toteuttamisessa on kuitenkin suuria eroja terveyskeskusten välillä. Tulokset viittaavat jopa erojen kasvamiseen vuoden 2004 jälkeen. Laatusuosituksia on hyödynnetty kouluterveydenhuollon seurannassa ja arvioinnissa vain satunnaisesti eikä mikään käytettävissä olevista tiedoista viittaa siihen, että laatusuosituksella olisi ollut merkittävää vaikutusta kouluterveydenhuollon keskimääräiseen kehitykseen vuosina 2004—2007.

Laatusuositukset antavat hyvän pohjan kouluterveydenhoidon vahvistamiselle ja onkin erittäin huolestuttavaa, että useissa kunnissa käytännön toiminta ei ole edennyt laatusuositusten mukaisilla linjoilla. Valiokunta korostaa, että kouluterveydenhuollon palvelut ovat välttämättömiä perusterveydenhuollon palveluita, joihin oppilailla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet asuinpaikasta riippumatta. Kouluterveydenhuolto on aivan avainasemassa lasten sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen kannalta.

Valiokunnan lausumaehdotus 3:

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa toimenpiteitä alueellisesti tasapuolisen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon turvaamiseksi sekä oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi.

Maatalousyrittäjien työterveyshuolto. Maatalousyrittäjien työterveyshuolto on järjestetty pääasiassa kuntien perusterveydenhuollon kautta, mutta saadun selvityksen mukaan vasta noin 40 prosenttia maatalousyrittäjistä on mukana työterveyshuollossa.

Maatalousyrittäjän työ on riskialtista ja työterveyden kannalta haasteellista. Teknistymisestä ja automatisoinnista huolimatta työmäärä ja sidonnaisuus työhön heikentävät viljelijän jaksamista.

Maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmän ja työterveyshuollon kehittäminen ovat keskeisiä toimia edistettäessä viljelijöiden jaksamista. Onkin tärkeää, että maatalousyrittäjät saavat riittävästi tietoa työterveyshuollosta ja että tarvittavat tilakäynnit voidaan järjestää. Myös työterveyshoitajien täydennyskoulutuksesta on huolehdittava, jotta työterveyshuollon palveluissa voidaan ottaa huomioon maatalousyrittäjien työn sisältämät erityishaasteet.

Työttömien terveydenhuolto. Työttömien terveystarkastuksiin osoitettiin vuonna 2006 yhden miljoonan euron lisämääräraha ja tämän vuoden budjetissa vastaava lisäys oli 2 miljoonaa euroa. Lisäksi tänä vuonna osoitettiin 1,5 miljoonaa euroa pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltohankkeeseen, jolla pyritään luomaan pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltoon sellaisia toimintamalleja, jotka voitaisiin ulottaa myöhemmin kaikkiin kuntiin, terveyskeskuksiin ja työvoiman palvelukeskuksiin. Hankerahoituksen piirissä on 17 paikallista ja seudullista osahanketta ja tavoitteena on integroida toiminta aikanaan kuntien normaaliksi toiminnaksi.

Lähitulevaisuudessa ennustetaan pahenevaa työvoimapulaa, jota voitaisiin jossakin määrin helpottaa työttömistä löytyvällä työvoimareservillä. Myös työrajoitteiset ja vajaakuntoiset ovat tärkeä työvoimapotentiaali.

Valiokunta pitää tärkeänä, että em. terveydenhuoltohanke saatetaan loppuun ja että uudet toimintamallit saatetaan ripeästi perusterveydenhuollon käyttöön. On myös tärkeää tehostaa työvoiman palvelukeskusten ja perusterveydenhuollon välisen yhteistyön toimivuutta.

Pitkäaikaistyöttömien joukossa on edelleen paljon henkilöitä, jotka eivät pysty enää työllistymään. On siksi välttämätöntä, että pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämistä jatketaan. Talousarvioesityksen mukaan tavoitteena on, että ensi vuonna tehdään 5 800 selvitystä.

Eduskunnan lausuma 3:

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa toimenpiteitä alueellisesti tasapuolisen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon turvaamiseksi sekä oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi.


2008 talousarvio 5 075 497 000
2007 II lisätalousarvio 2 400 000
2007 talousarvio 4 307 400 000
2006 tilinpäätös 4 022 252 994

31. (33.32.36) Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 24 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen.

Selvitysosa:Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa.

Valtiovarainvaliokunta:

Lasten ja nuorten psykiatriset palvelut. Talousarvioon on vuodesta 2000 lukien sisältynyt eduskunnan lisäämä erillinen määräraha lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen järjestämiseen. Määrärahataso on vaihdellut runsaasta kolmesta miljoonasta vajaaseen 12 miljoonaan euroon ja sen avulla on käynnistetty erilaisia kehittämishankkeita, luotu uusia hoitomuotoja ja palkattu työntekijöitä. Toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi avustusta on myönnetty erityisesti hankkeisiin, jotka kunnat ovat sitoutuneet jatkossa muuttamaan omaksi toiminnakseen.

Jo kahdeksana vuonna myönnetty erityismääräraha on ollut sinänsä välttämätön ja sen avulla on luotu hyvä pohja tulevalle kehittämistyölle. Erillismääräraha sopii kuitenkin huonosti nykyisen rahoitusjärjestelmän periaatteisiin. Ennen kaikkea se vaikeuttaa toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua, koska määräraha on voitu myöntää vain vuodeksi kerrallaan. Valtiovarainvaliokunta onkin alusta lähtien korostanut, että palveluiden järjestämistä ei ole tarkoituksenmukaista rahoittaa pysyvästi erillisen määrärahan turvin, vaan kyseessä on ollut tilapäinen kuntien rahoituspohjaa vahvistava lisärahoitus. Tavoitteena on ollut, että rahoitus saatetaan vähitellen pysyvälle pohjalle.

Palvelujen järjestämisessä on edelleen selviä alueellisia eroja ja myös hoitojonot ovat liian pitkiä. Lasten ja nuorten pahoinvointi ei myöskään ole vähentynyt, ongelmat ovat päinvastoin yhä vakavampia.

Hallitus esittää, että momentille ehdotetusta 24,8 miljoonan euron hankerahasta rahoitettaisiin myös lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämistä. Hankerahoituksen kohteet ja painopisteet määritellään tarkemmin sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa.

Valiokunta pitää esitystä perusteltuna, sillä määräraha olisi 3-vuotinen siirtomääräraha, joka antaisi aiempaa paremmat mahdollisuudet hankkeiden suunnitelmallisuuteen ja pitkäjänteisyyteen. Valiokunnan mielestä suuremmat hankekokonaisuudet hyödyttävät myös toiminnan kehittämistä paremmin kuin kuntien ja kuntayhtymien lyhytkestoiset erillishankkeet. Lasten ja nuorten psykiatriset palvelut ovat joka tapauksessa jo monin paikoin saaneet pysyvän aseman osana palvelutuotantoa.

Valiokunta korostaa, että momentin määrärahasta tulee osoittaa vähintään 4 miljoonaa euroa lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden kehittämiseen. On myös huolehdittava siitä, että käynnissä olevien hankkeiden jatkuvuus turvataan.

Valiokunta katsoo, että palvelujen parantamiseksi on vahvistettava erityisesti perusterveydenhuollon osaamista. Lisäksi on tärkeää kehittää matalan kynnyksen hoitopaikkoja sekä saumattomia palveluketjuja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välille. Myös yhteistyön lisääminen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja koulutoimen välillä parantaa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Määrärahan suuntaamisessa tulee myös ottaa huomioon lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja siten vähentää syrjäytymisestä aiheutuvia epäkohtia ja taloudellisia kustannuksia.

Lasten ja nuorten oikeuspsykiatriset tutkimukset.Vuosina 2006 ja 2007 lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin osoitetusta määrärahasta on voitu käyttää enintään 2 miljoonaa euroa lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisiin tutkimuksiin. Korvausta on myönnetty niille sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille, jotka osallistuvat poliisin pyynnöstä lapsiin kohdistuvan väkivallan selvittämiseen. Yleensä nämä tutkimukset on tehty keskussairaaloiden yhteyteen perustetuissa lasten oikeuspsykiatrisissa yksiköissä.

Osana kunta- ja palveluhankkeen yhteydessä sovittua valtion ja kuntien rahoitusvastuun uudistusta lasten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannukset siirtyvät kokonaan valtiolle vuodesta 2009 alkaen. Ensi vuodelle kunnille ei ole ehdotettu erillistä rahoitusta näiden kustannusten korvaamiseen eivätkä kunnat ole saadun selvityksen mukaan myöskään varautuneet niitä rahoittamaan.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen tutkimus turvataan vuonna 2008. Momenttia 33.60.38 ei näin ollen vielä poisteta talousarviosta, vaan sille osoitetaan 1 000 000 euroa rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannuksiin.


2008 talousarvio 24 800 000
2007 IV lisätalousarvio 4 700 000
2007 talousarvio 39 800 000
2006 tilinpäätös 54 530 000

32. (33.32.32) Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 48 747 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 ja 47 b §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion korvauksen maksamiseen.

Valtiovarainvaliokunta:

Erikoissairaanhoidon tutkimuksen ja lääkärikoulutuksen valtion korvauksiin ehdotetaan yhteensä noin 143 miljoonaa euroa. Koulutuksen korvaukseen on tehty 5 miljoonan euron korotus kuluvaan vuoteen verrattuna, mutta tutkimuksen korvaukseen osoitettu määräraha vastaa aiempien vuosien tasoa.

Korvauksiin ei ole tehty kustannusten nousua vastaavia tarkistuksia ja niiden reaalitaso on pudonnut voimakkaasti viimeisen 10 vuoden aikana. Stakesin vuonna 2004 tekemän tutkimuksen mukaan valtion rahoituksen vajaus oli yhteensä 61 miljoonaa euroa, josta tutkimuksen osuus oli 28 milj. euroa ja koulutuksen osuus oli 33 milj. euroa. Korvauksen alhaisesta tasosta johtuen kunnat ovat joutuneet ottamaan yhä suuremman taloudellisen vastuun terveystieteellisen tutkimuksen sekä lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen kustannuksista.

Kuten edellä on todettu, koulutuksen korvaukseen esitetään nyt 5 miljoonan euron korotusta. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö aikoo esittää vuosien 2009—2012 kehysvalmistelussa, että valtion korvausta lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin korotetaan 5 miljoonalla eurolla vuotta kohti.

Korvausten taso on kiistatta jäänyt jälkeen kustannuksista. Onkin välttämätöntä, että koulutuksen korvausta korotetaan vähintään suunnitellulla tavalla tulevan kehyskauden aikana.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että valtion rahoitusta terveystieteelliseen tutkimukseen lisätään. Vaikka ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osuutta on tarkoitus vahvistaa, se ei voi kaikilta osin korvata valtion maksaman korvauksen jälkeenjääneisyyttä. On lisäksi tärkeää, että tutkimus palvelee aidosti myös julkisen terveydenhuollon kehittämistä.


2008 talousarvio 48 747 000
2007 talousarvio 48 747 000
2006 tilinpäätös 48 730 016

33. (33.32.33) Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 94 170 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47—47 b §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus käyttää 69 068 700 euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille ja 25 101 300 euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille.


2008 talousarvio 94 170 000
2007 talousarvio 89 170 000
2006 tilinpäätös 86 894 214

34. (33.06.26 ja 32.34) Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille mielentilatutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 570 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena 20 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina otettu huomioon 4 424 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 146 000 euroa, josta 80 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi.


2008 talousarvio 4 570 000
2007 talousarvio 4 570 000
2006 tilinpäätös 3 404 045

35. (33.32.38) Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 211 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin.

Selvitysosa:Perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia arvioidaan vuonna 2008 olevan noin 229 000.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 10 500 000 euroa 1.1.2008 toteutettavan kalleusluokituksen poistamisen johdosta.


2008 talousarvio 211 000 000
2007 talousarvio 200 500 000
2006 tilinpäätös 197 742 309

36. (33.33.31) Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.

Selvitysosa:Toiminnan tavoitteena on turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.


2008 talousarvio 600 000
2007 talousarvio 600 000
2006 tilinpäätös 600 000

38. (33.32.37) Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rikosten esitutkintaan liitttyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannuksiin.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu.

Valtiovarainvaliokunta:

Momentin 33.60.31 kohdalla lausuttuun viitaten talousarvioon palautetaan momentti rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannuksiin.


2008 talousarvio 1 000 000
2007 talousarvio 4 000 000
2006 tilinpäätös 2 896 673

63. (33.32.39) Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.

Selvitysosa:Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001).

Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan avulla.


2008 talousarvio 3 000 000
2007 talousarvio 2 500 000
2006 tilinpäätös 3 100 000

64. (33.33.32) Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi.

Selvitysosa:Valtion korvauksen arvioidaan kattavan noin 80 työntekijän palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvaus maksetaan lääninhallituksen kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle ja sen maksatuksesta huolehtii lääninhallitus. Korvauksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (267/2006).

Toiminnan tavoitteena on erityisesti nuorten rikosketjun varhainen katkaiseminen.


2008 talousarvio 6 300 000
2007 talousarvio 6 300 000
2006 tilinpäätös 3 630 598